Tiistaina 12.4.2022 oli siitä historiallinen päivä, että suomalaisten yleisin asuntolainan viitekorko 12kk euribor nousi miinukselta positiiviseksi ensimmäistä kertaa lähes kuuteen vuoteen. Maailmassa, jossa moni on elänyt pitkään negatiivisten viitekorkojen kanssa, moni on saattanut unohtaa, että korot voivat olla positiiviset ja mitä väliä sillä oikeastaan on. Jotkut saattaavat myös huolestua lähes pystysuorasta korkojen nousukäyrästä ja tämä onkin täydellistä aikaa pankeille alkaa myydä korkokattoja entistä aggressiivisemmin asuntolainoihin, sekä samalla pelotella ihmisiä muutenkin nousevista koroista.
Aihe on tänään aivan yhtä ajankohtainen kuin muutama viikko sitten, kun kirjoitin siitä, miksi korot eivät tule nousemaan merkittävästi pidemmälläkään aikavälillä. Käynkin tänään läpi korkojen lyhyen historian sekä sen, miksi positiiviset korot eivät ole niin merkittävä asia, että siitä kenenkään pitäisi erityisesti huolestua – vaikka olisikin paljon asuntolainaa. Poikkeuksellisesti lainaan tämänpäiväisessä tekstissä paljon talousasiantuntijoiden twiittejä, koska niissä on paljon hyvää faktaa, mutta samalla kertoo sen, millaisia agendoja korkokeskusteluun aina myös kuuluu.
Euriborkorkojen lyhyt historia
Jos mietitään, miten korot ovat kehittyneet pitkällä aikavälillä euroalueella, on suunta ollut oikeastaan trendimäisesti vain yhteen suuntaan – alaspäin. OP-ryhmän pääekonomisti avasi pitempiaikaisten korkojen kehitystä tyhjentävästi euriborkorkojen yli 30 vuoden kehityksellä.
Kun nyt euribor (12 kk) kipusi plussalle, niin laitetaanpa tähän ao. koron kehitys suomalaisittain noin ammattiekonomistiurani ajalta. pic.twitter.com/LPVPXh1nYN
— Reijo Heiskanen (@Reiskanen) April 12, 2022
Pitkä aikaväli on siitä kaunis, että siinä korkojen suunta on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta suhteellisen selvä. Tämän lisäksi tämän päivän positiiviset korot eivät oikein edes erotu isossa kuvassa kuin olemattomana nyppynä aikajanan lopussa. Pitkän aikavälin kuvaaja onkin suhteellisen lohdullinen, eikä nosta pulssia.
Mutta entä hieman lyhyemmän aikavälin kuvaaja? S-Pankin päästrategi Lippo Suominen twiittasi seuraavan kuvaajan, jossa aikajanaa vaihtamalla saadaan viimeaikainen korkojen nousu saadaan näyttämään huomattavasti dramaattisemmalta.
Jonnet ei muista, että asuntolainakorkoon kuuluu muutakin kuin marginaali. No nyt kuuluu (tai ainakin seuraavasta korontarkastuspäivästä alkaen), kun 12 kk euribor kohosi nollan yläpuolelle pic.twitter.com/T2RbVEzuuu
— Lippo Suominen (@LippoSuominen) April 12, 2022
Korot ovat menneet lyhyellä aikavälillä lähes parabolisesti ylöspäin (vähän kuin osakkeiden ja kryptojen hinnat koronaelvytyksen tuoman manian mukana). Twiitissä viitataan myös siihen, että asuntolainakorkoon kuuluu muutakin kuin marginaali, kun lainan korkoja tarkastellaan. Suurimmalla osalla meistä on kuitenkin tarkastus kerran vuodessa – vuoden alussa, joten koroilla on kahdeksan kuukautta aikaa palata negatiiviseksi – tai nousta vielä korkeammalle!
Kaikki riippuukin ennen kaikkea näkökulmasta. Katsotaanko korkojen (ja inflaation) kehitystä etenkin vuoden alusta – vai pitkällä aikavälillä. Jos mietitään kumpaan uskon itse, siihen, että korot laskevat vai nousevat nykyisestä pisteestä vuoden loppuun mennessä – on näkemykseni selvä. Ellei maailmantalouteen tule uusia shokkeja koronan ja Ukrainan sodan lisäksi, on mielestäni selvää, että inflaation rauhoittuessa myös korot kääntyvät laskuun vuoden 2023 aikana, aivan viimeistään 2024.
Tämä tapahtuu todennäköisesti jo huomattavasti ennen vuoden vaihdetta ja seuraavalla koron tarkastuskerralla vuoden vaihteessa suomalainen asuntolainallinen saa edelleen nukkua yönsä rauhassa pelkän marginaalinsa kanssa, kun korko on oikeasti jo jälleen huomattavasti matalammalla. Vaikka tulevaisuuden ennustaminen onkin aina varmasti täysin mahdotonta, pidän tätä paljon todennäköisempänä skenaariona kuin korkojen pysymistä positiivisena vuoden korkealla.
Korkojen nousu positiiviseksi, on oikeasti merkityksetön, mutta psykologisesti iso muutos
Korkojen nousu positiiviseksi ei olekaan merkittävä – etenkin kun korot ovat tällä hetkellä plussalla vain nimellisesti eli 0,005%. Tätä prosenttimäärää et edes huomaa asuntolainaa maksaessasi. Kyse onkin ennen kaikkea siitä, että mitä jos tämä onkin pysyvä tilanne jatkossa ja miinuskoron ajat olivat vain poikkeus maailmantaloudessa? Ehkä oikea uusi normaali onkin jälleen nousevat positiiviset korot?
Tästä ajatuksesta OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritokallio saikin hyvän syyn muistutella siitä, että asuntovelallisen kannattaa suojautua korkoriskiltä (milläs muullakaan kuin OP-ryhmän ei-niin-edullisella korkosuojauksella, joita lähes kolmanneksella asiakkaista on ollut täysin turhaan viimeisen vuosikymmenen). Surullinen fakta kuitenkin on, että pelottelu myy ja korkojen nousu positiivisen puolelle pelottavien inflaationumeroiden kanssa on sellainen yhdistelmä, että pystyn vain kuvitella kuinka paljon korkosuojauksia myydään tulevina kuukausina, koska argumentit puhuvat sen puolesta.
Spoiler alert: pankit eivät myy itselleen kannattamattomia tuotteita ja niin kauan kuin korkosuojausta saa, eivät ne itsekään usko korkojen nousevat niille tasoille, mihin korkosuojaus asetetaan..
Kahdentoista kuukauden Euribor-korko nousi ensimmäistä kertaa yli kuuteen vuoteen plussalle ollen +0,005 prosenttia. Korkotaso on edelleen historiallisen matala, mutta muistutus siitä että korot voivat myös nousta ja asuntovelallisen kannattaa suojautua korkoriskiltä @OP_Ryhma
— Timo Ritakallio (@ritakti) April 12, 2022
Moni ihminen on obsessoitunut korkojen merkityksestä omaan asuntolainaan ja sen suoraan vaikutukseen omaan kotitalouteen, mutta oikeasti tämä on kansantalouden näkökulmasta merkityksetön menoerä. Kuten Nordean ekonomisti Juho Kostiainen korostaa, kaikkien meidän asuntolainoja on stressitestattu pankissa utopistisilla skenaarioilla – ja silti pankit ovat meille lainaa antaneet. Täysin eri asia onkin taloyhtiöiden lainatilanne, jossa on toki puolet vähemmän lainaa, mutta samalla paljon vähemmän stressitestejä kuin yksityisihmisillä.
Nyt kun 12kk euribor nousi plussalle, on hyvä muistaa, että asuntomarkkinoilla on 107 miljardia 6 % korolla stressitestattua asuntolainaa ja 40 miljardia stressitestaamatonta taloyhtiölainaa. Kannattaa varmistaa, että myös naapurilla on varaa korkoihin tai ehdottaa suojausta. pic.twitter.com/mshmfKVHdL
— Juho Kostiainen (@JuhoKostiainen) April 12, 2022
Isossa kuvassa korkojen nousu ei kuitenkaan ole tärkeintä taloyhtiöille tai asuntolainallisille, vaan yrityksille. Toistan saman kuin helmikuussa.
1. Euroalueen valtiot ovat edelleen ennätysvelkaantuneita
2. Euroalueen yhtiöt ovat edelleen ennätysvelkaantuneita
3. Euroalueen kotitaloudet ovat edelleen ennätysvelkaantuneita
4. Euroalueen talouskasvunperusongelmat eivät ole vieläkään ratkaistu – eli talouskasvua ei synny ilman ennätyselvytystä
5. Energian- ja muiden raaka-aineiden hinnat eivät tule nousemaan tästä ikuisuuteen
Suomeksi koroilla ei ole
a) varaa nousta merkittävästi pitkällä aikavälillä
b) syytä nousta merkittävästi, ennen kuin saavuttaisimme stagflaation tason, josta näkisimme todennäköisesti erittäin nopean talouskasvun sekä korkojen romahduksen takaisin negatiivisen puolelle. Hieno homma ehkä asuntolainalliselle, mutta surkea yleisen taloudellisen tilanteen kannalta.
Mikään nykytaloustilanteen realiteeteista ei ole muuttunut silmänräpäyksessä, jonka takia myöskään korkojen nousu ei voi jatkua parabolisena käyränä pitkään. Ja mikäli jatkuu, tulee se aivan yhtä parabolisesti todennäköisesti alaspäin, aivan kuten kaikille markkinoilla samalla tavalla nouseville asioille käy.
Yhteenveto – se mikä menee ylös, tulee myös alas
Muistatko vielä esim. kun öljyn hinta oli laskennallisesti miinuksella tasan kaksi vuotta sitten? Todennäköisesti et, koska nyt öljyn hinta on lähes 100 dollaria barrellilta ja bensa on asemilla kalliimpaa kuin koskaan historiassa. Mutta kun kyse on hyödykkeistä, se mikä menee rajusti ylös, tulee myös rajusti alas. Ja toisaalta se, joka menee rajusti alas, tulee usein myös yhtä rajusti aikanaan ylös. Rekyyli on aitoa jo vuoden 2023 puolella alaspäin ja korjaantuu viimeistään 2024.
Yksi asia täytyy kuitenkin muistuttaa. Minulla ei ole kristallipalloa kuten ei kenelläkään muullakaan meistä – oli niin talouden asiantuntija kuin ikinä haluaakaan olla. On täysin mahdollista, että uusia shokkeja maailmantalouteen tulee ja silloin kaikki stagflaatiosta hyperinflaatioon on mahdollista. Nämä kuitenkin ovat tänään aivan yhtä mahdollisia kuin kaksi kuukautta tai vuotta sitten eikä 12kk euriborin nosto muuta maailman taloutta yhtään sen epävarmemmaksi, tai korkojen nousua yhtään sen todennäköisemmäksi.
Jos siis pohdit, miten omaa taloutta kannattaa säätää nousevan euriborin myötä, oma näkemykseni on selkeä – ei mitenkään. Kun laittaa edelleen osan palkasta säästöön ja/tai sijoituksiin, kaikki on aivan yhtä hyvin kuin ennenkin. Rahasto- sekä osakesijoitukset ovat edelleen yksiä parhaista paikoista hyötyä ja olla kärsimättä korkeista koroista tai inflaatiosta ja tämä totuus ei tule koskaan muuttumaan – oli sinulla kristallipalloa tai ei.
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Näyttäisi, että korko meni jo miinukselle eilen käytyään nopesti plussalla. Psykologinen ongelmahan tämä on, mutta nyt on ihmisillä hyvä vaihe miettiä sitä, että jos 0.05% kirpaisee niin kuinka vähällä tuon pystyy karsimaan melkein mistä tahansa muusta. Käymällä toimistolla yhden päivän vähemmän viikossa, vähentää autoilua hieman, vaihtaa Citymarket Lidliin, perua se HBO, jota ei ole kattonut kuukauteen. Sitten, kun jotain tuollaista on tehnyt niin voi vaikka alkaa kilpailuttamaan vakuutuksiaan, josta voi saada mukavan säästön.
Joo siltä näyttää! Saa nähdä, tullaanko nyt jo takaisin alas takaisin kovaa vai jäädäänkö heilumaan nollan pintaan. Ja tosiaan 0,05% tai edes 0,5% ei ole loppupeleissä paljoa, koska sen verran pystyy kuka tahansa säästämään arjessa omaa kulutusta seuraamalla, jos on asuntolainaan alunperinkin ollut varaa.
Taloyhtiölainatkin voi muuten korkosuojata, aika harvoin niitä jostain syystä suojataan. Liekö tietämättömyyttä vai yleistä välinpitämättömyyttä. Noh, taloyhtiölaina on muutenkin toki erilainen kuin kuluttajalaina ehtojen osalta.
Olen suojannut osan tulonhankkimislainoistani, sehän on yhden riskin hallintaa. Toki muitakin riskejä pitää hallita, niin sijoittamisessa kuin omassa muussakin elämässä, ja miettiä mahdollisia skenaarioita.
Jep, jokaisella ihmisellä on kuitenkin täysin subjektiivinen käsitys siitä, mikä riski kannattaa ottaa. Ja toisaalta, jotkut yksinkertaisesti haluavat ja kestävät riskiä enemmän kuin toiset – tärkeintä onkin vain tunnistaa se itselle sopivan riskin osa. Toisaalta oleellista on myös ennen kaikkea tunnistaa todelliset riskit, eikä välttää riskejä vain tietämättömyyden takia. Pelottelu kun on yleensä paras strategia juuri heitä kohtaan, joilla ei ole kaikkea tarpeellista tietoa todellisen riskin ymmärtämiseen.
Moi! Kiinnostava blogi. Oletko koskaan ajatellut että tekisit elämälläsi jotain yleishyödyllistä:)? Ikään kuin josta joku muukin kuin sinä voisi joskus hyötyä. Mielenkiinnosta kysyn.
Kiitos paljon! Ja toivon, että blogini on ennen kaikkea juuri yleishyödyllinen kaikille sitä lukeville – se kun on oikeastaan päämotivaationi koko blogin kirjoittamisessa, kun tätä ilmaiseksi nykyään teen.
Kiitos vastauksesta. Ajattelin sitä että olet varmaan vastaannottanut aika paljon kritiikkiä sen suhteen että tavoitteesi on päästä tilanteeseen jossa elät puhtaasti muiden siivellä. Ajattelin että oletko miten suhtautunut tähän ja miten koet merkityksesi yhteiskunnalle?
Anteeksi, mutta pitkäaikaisena blogin lukijana pakko kysyä, millä perusteella hän mielestäsi ”elää muiden siivellä”…? Tähän vielä pakko sanoa, että varmasti blogin kirjoittaja pystyy mm auttamaan muita ihmisiä paljon paremmin tämänhetkisessä tilanteessaan kuin muutoin. Itse ainakin aion tehdä hyväntekeväisyyttä tulevaisuudessa enemmänkin jos ja kun siihen pystyn.
Mitä jos sen sijaan että olet kateellinen, niin otat blogin neuvoista vaarin ja aloitat oman matkasi kohti omavaraisuutta. Pienin askelin pystyt varmasti pikkuhiljaa tekemään isonkin muutoksen ja parantamaan omaa tilannettasi. Tarvitset vain aikaa ja kärsivällisyyttä! Kaikkea hyvää sinulle…
Jos ajatellaan asiaa vaikkapa siten että turvallinen lapsuus esimerkiksi on kokemuksena jotain mitä ei voi korvata ihmiselle millään summalla rahaa ja tähän kokemukseen suhtautetaan se mikä elämässä on tavoittelemisen arvoista. Mihin kohtaan blogin kirjoittajan unelma osuisi tällä onnellisuuden tai vapauden mittarilla?
Kirjoittajan suurin unelma on olla täysin irrallinen saareke koko ihmisyhteisöstä, jolla ei ole mitään merkitystä kenellekkään. Ottaa kaiken eikä anna mitään. Yhteisölle hän on täysin turha ja merkityksetön osa maailmaa. Miten kukaan voi ikinä unelmoida sellaisesta? Merkitys turhuuden ilmentäjänä on lähes symbolinen.
Enkä ole kateellinen. Minusta tämä on kiehtova ilmiö. Talouteni on myös täysin kunnossa ja olen onnellinen paikastani maailmassa.
”Kirjoittajan suurin unelma on olla täysin irrallinen saareke koko ihmisyhteisöstä, jolla ei ole mitään merkitystä kenellekkään. Ottaa kaiken eikä anna mitään. Yhteisölle hän on täysin turha ja merkityksetön osa maailmaa.”
Lainaan tähän blogin kirjoittajaa, joka tavoittaa varmasti tuhansia ihmisiä eri taustoista, huomioiden että blogia on kirjoitettu vuosikausia ”toivon, että blogini on ennen kaikkea juuri yleishyödyllinen kaikille sitä lukeville”. Lisäksi hän on kirjoittamassa kirjaa sijoittamisesta tms. Joten millä tavalla hänellä ei ole merkitystä kenellekkään, en täysin ymmärrä, päinvastoin moni on varmasti saanut hyödyllisiä vinkkejä oman talouden kunnossapitoa varten, varsinkin ne ihmiset jotka eivät ole saaneet näitä tietoja/taitoja muualta ja jotka hyötyvät suhteessa eniten pienestäkin parannuksesta omassa taloudessaan.
Toiseen kysymykseesi blogin kirjoittaja voi vastata itse.
Ollaan aika kaukana 12kk euriborista, mutta mielenkiintoista pohdintaa. Ja kiitos Pohtija, nostit monta tärkeää seikkaa esiin.
Tuuthoon kommenttiin, tämä on aika yleinen väärinymmärrys FIRE:stä ja juuri kolme viikkoa sitten kirjoitin juuri tästä väärinymmäryksen yleisyydestä ja siitä mistä se johtuu. Kirjoitus on juuri valunut pois etusivulta, niin et varmaan siksi sitä huomannut. Teksti löytyy täältä: https://www.omavaraisuushaaste.com/firetys-johtaa-harhaan/
Koska olen tosiaan moneen kertaan asiasta kirjoittanut kattaviakin blogitekstejä, vastaus löytyy suoraan sieltä. Suora vastaus kysymyksiisi löytyykin viime kuun tekstistäni:
”Mitä firetys oikeastaan on, on samalla tärkeä, mutta turha kysymys. Syy tähän on se, että jokaiselle meistä firetys tarkoittaa täysin eri asioita, mutta niitä yhdistää yksi tärkeä asia, jota firetys sanaan ei millään kielellä edes kuulu – vapaus valita.
Monella onkin FIRE:n saavuttamisessa se harhakuva, että ihminen lopettaisi rakentavien asioiden tekemisen heti, kun hän saavuttaa FIRE:n. Vaikka oikeasti koko FIRE:n saavuttamisen pointti on, että se mahdollistaa oikeastaan vielä useamman asian tekemisen – mutta siirtää painon niihin asioita, joita ihminen haluaa tehdä, ei mitä hän joutuu tekemään. Firettämisen status mahdollistaa mitä vain vapaasta taiteilijuudesta uudelle alalle kouluttautumiseen, laatuajan perheen kanssa tai vain vapaa-ajan lisäämiseen harrastusten muodossa. Mikä ikinä onkaan kyseiselle henkilölle tärkeää.
Uskon, että oma firetykseni on juuri sitä, että jatkan monen asian tekemistä elämässä, mitä teen nytkin, mutta saatan siirtää painoa entistä enemmän pois vähemmän mielekkäistä työtehtävistä. Työntekoa en usko lopettavani kokonaan koskaan, mutta se voi muuttua esim. oman yrityksen perustamiseksi tai kolmipäiväiseksi työviikoksi. Yksi vaihtoehto on myös vapaa taiteilijuus, jos siltä tuntuu, mutta tätä epäilen suuresti, koska ainakin tällä hetkellä nautin ihan tavallisesta korporaatiotyöstäkin aivan valtavasti.”
Klikkiotsikot ja valtamedian uutisointi antaa usein virheellisen kuvan siitä, miksi FIRE:ä tavoitellaan . Ei kukaan kuitenkaan haluaa yhteiskunnasta itseään eristää tai juoda mojitoja yksin rannalla koko elämäänsä – hulluksihan siinä tulisi.
Hei ja kiitos vastauksesta. Olen tosiaan lukenut tekstejäsi ja ne ovat mielenkiintoisia.
En ole kansantalouden asiantuntija, mutta järki sanoo että raha ei voi tehdä rahaa yksin köyhdyttämättä jotain toista osapuolta. Vaikka firetys tai fi tuokin vapautta niin en ole blogissasi nähnyt yhtään viittausta esimerkiksi siihen miten asuntojen hinnat muuttuvat asuntosijoittamisen myötä tavalliselle ihmiselle tai yhtään mainitaa vastuulliseen osakesijoittamiseen, joka edistää yhteiskuntaa jossa varallisuus jakaantuu tasaisesti ja kestävästi. Jos sinulla on tätä aihetta käsittelevä teksti niin linkkaa ihmeessä myös se. Mainitsemassasi tekstissä käsittelet vain sitä miten itse koet vapautesi ja mitä haluat itse tehdä sitten kun sinulla on vapaus valita käytkö töissä vai et.
Olen itse toteuttanut taloudellisen tyytyväisyyteni osa-aikatyöllä ja vastaavasti sillä että käytän vapaa-aikani luoviin projekteihini jotka ovat minulle tärkeitä. En siis ole kovin kaukana tästä ihanteesta.
Nykyisin joka paikasta meille syötetään tätä paratiisiharhaa kuka milläkin verkostomarkkinointihuijauksella tai sometuloilla joiden merkitys tuntuisi olevan yksin tehdä ihmisistä tyhmempiä ja maapallosta elinkelvoton. Siinä mielessä tämä blogi on poikkeus, mutta haluan silti haastaa tämän ihmisryhmän kertomaan minulle miten teidän toiminta edistää hyvinvointia laajemmin. Paitsi tietysti siten että voittehan jatkaa sitä työntekoa silloinkin, sen olen jo kuullut.
Niin asunto- osake- kuin rahastosijoittamisen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat niin laaja aihe, että siitä varmaan saisi kirjasarjankin. En ole kuitenkaan siitä juuri kirjoittanut, koska aihe ei ole juuri tullut puheeksi, mutta nyt kun tuli, niin täytyy itseasiassa ottaa tämäkin aihe draftilistalle tuonne tulevien tekstien joukkoon!
Haluan etenkin korostaa tuota lajuutta ja monimutkaisuutta, jota on vaikea edes raapaista kommenttiosiossa. Esim. asuntosijoittajia tai asuntoflippareita, joilla on kymmeniä asuntoja saatetaan usein pitää loisina. Samanaikaisesti nämä ihmiset kuitenkin remontoivat usein omin käsin asunnot kuluinesta uusiksi – ja luovat näin oikeaa arvoa tuleville asukkaille. Toisaalta isoja investointipankkeja pidetään vain ahnuuden loputtomana aukkona, mutta samalla ne mahdollistavat rahoituksellaan uusien lääkkeiden kehityksen. Eri näkökulmia ja esimerkkejä löytyy todennäköisesti tuhansia.
Toisaalla taas yksityissijoittaja pystyy aivan itse lisäämään yhteiskunnan ja varallisuuden tasa-arvoa säästämällä ja sijoittamalla, jonka takia kansankapitalismi onkin mielestäni aidosti arvokas asia. Suuri osa suomalaisistakin pystyy laskemaan kulutustaan heikentämättä elinlaatuaan oikeastaan laisinkaan – ja vaikka sijoittaa nämä rahat. Suomessa on muuhun maailmaan suhteellisesti hieno ja tasa-arvoinen yhteiskunta, mutta kaikkea sekään ei pysty ihmisten puolesta tekemään.
Ja kuulostaa siltä, että olet juuri löytänyt tuon itselle parhaan tavan elää ja se on hienoa! Harva voi sanoa samaa ja itsekin edelleen etsin tasapainoa. Itse toivon, että blogini herättää ihmiset ennen kaikkea pohtimaan ja kyseenalaistamaan sitä tavallista tarinaa, mutta haluan, että jokainen tekee miten itse parhaaksi kokee. En voi sanoa, mikä on paras tai yhteiskunnallisesti hyödyllisin tapa elää – saati ovatko nämä edes asioita, mitä kannattaa tavoitella. Sen jokainen päättäköön itse.
Niin siinä se ongelma vähän on että olet kuusi vuotta tehnyt tätä eikä mieleesi ole tullut pohtia sijoitustesi vaikutusta laajemmin ja olet sen sijaan keskittynyt voiton maksimoimiseen. Ongelma on myös siinä, että kuten sanoit aihe on laaja ja voit poimia sieltä helposti ne tarinat jotka tukevat omaa näkemystäsi. Näin teen myös itse.
Olet muun muassa huudellut täällä ”älä osta mitään” -lausetta ja samanaikaisesti rahasi ovat olleet alibaban osakkeissa, jotka nimenomaan puhuvat ”osta”. Olet myös sivuuttanut sen minkä pituisia työviikkoja tämän turhan tavaran tuottajat tekevät, jotka mahdollistavat sinulle jonain päivänä taloudellisen riippumattomuuden. Olkoonkin että osake oli huono veto lopulta.
Tähän voi tietysti lisätä vielä sen mitä tämä tavaran tuottaminen maksaa ympäristölle. Tai miten tätä tavaraa myydään yleisesti internetissä.
Näiden lääkeyritysten osalta kannattaa mainita ainakin Yhdysvalloissa tapaus Johnson & Johnson, joka on koitunut koko maan laajuiseksi huumeongelmaksi.
Taloudellinen riippumattomuus voi pahimmillaan siis maksaa tuhansien ihmisten kuoleman, etkä ole sattunut pohtimaan asiaa.
Sen sijaan toistat ideologiaasi täällä 40 000 ihmisen lukijakunnalle täysin kritiikittömästi ja jaat eteenpäin ajatusta joka pahimmillaan tekee koko planeetan elinkelvottomaksi. Vain jotta sinulla olisi puoli miljoonaa euroa kokeaksesi itsesi vapaaksi.
Jos ymmärtäisit edes vähän sitä millaisilla panoksilla pelaat tai ymmärtäisit sen miten miten suuri ihme on se että elämä on kehittynyt tälle planeetalle sellaiseksi mitä se on ollut tähän asti. Ja miettisit sen jälkeen mikä oikeasti voisi olla tavoittelemisen arvoista elämässä.
Jään odottamaan tekstiäsi. Toivottavasti se on objektiivinen.
Vaikka tunnistankin kommenttiesi taustalla olevan ajatuksen, on ulostulosi varsin mustavalkoinen ja kärkäs.
On naiivia syyttää rakenteellisesta epätasa-arvosta yksilöä ja vieläpä jotain tiettyä ihmisryhmää (tässä tapauksessa sijoittajat). Kommentissasi toistuu sama narratiivi, jota esimerkiksi ilmastonmuutoskeskustelussa viljellään: jos et tee kaikkea oikein, et tee mitään oikein. Jos syöt vegaanisesti etkä omista autoa, mutta lennät kerran vuodessa, teoillasi ei ole merkitystä. Jos ostat kaiken käytettynä, mutta syöt lihaa, teoillasi ei ole merkitystä. Blogin kirjoittaja elää varsin minimalistisesti ja luonnonvaroja säästäen, mutta ilmeisesti hän on silti osaksi syyllinen toimintaan, joka voi ”maksaa tuhansien ihmisten kuoleman”. Olisi mielenkiintoista kuulla miten ehdotat kirjoittajaa ratkaisemaan tilanteen.
Niinpä, en tiedä kovin paljon sijoittamisesta ja ulostuloni on kärjistetty. Voin rehellisesti sanoa etten tiedä niitä argumentteja joilla voisin perustella itseni.
Ymmärrän silti sen millaista ihannetta tämä blogi meille kauppaa. Ja ymmärrän myös miten turha tämän blogin perustajan unelma on. Ymmärrän myös sen, että hänen tavoittelemansa elintaso on tuleva puhtaasti kuluttajilta. Ymmärrän myös sen miten voittoon keskittynyt tämän blogin kirjoittaja on.
Tottapuhuen olin alkuun kiinnostunut tästä blogista ja pidin hänen ajatuksiaan mielenkiintoisina. Kaiken lisäksi olen itse paininut luovan haahuiluni kanssa täysin samojen asioiden kanssa. Koen kuitenkin itse löytäneeni ongelmaani ratkaisun, joka on ainoa rehellinen mahdollinen ja joka mahdollistaa minulle puhtaan omantunnon ja turvallisuudentunteen siitä että kuulun tähän maailmaan. En usko että tämän blogin kirjoittaja voi koskaan rehellisesti sanoa samaa valehtelematta itselleen.
Mitä enemmän olen blogia lukenut sitä enemmän minulle on alkanut hahmottua kirjoittajan todellinen ajatusmaailma ja voin kirjoittaa havaintojani siitä myöhemmin.
Ehdottaisin itse parannukseksi blogin kirjoittajalle että sen sijaan, että hän näkee vastuullisuuden yksin bisnesalustana ja voiton välineenä, hän voisi laittaa sen ensisijaiseksi tavoitteekseen. En ole lukenut hänen vastuullisuustekstejään kaikkia mutta hänen toimintansa huomioon ottaen koen ne enemmänkin julkikuvan kiillottamisena ja bisnesalustana. Lisäksi minun mielestäni tätä blogia ei pitäisi olla olemassa ja kirjoittaja voisi kerran elämässään olla rehellinen itselleen.
Kiitos että toit kommenttisi julki.
Ja jos nyt tekee mieli toistella vielä tätä ”jokainen tekee mikä itsestä tuntuu parhaimmalta”.
Mietitäänpäs tätä lausetta esimerkiksi sen pohjalta mitä Venäjä tekee tällä hetkellä Ukrainassa? He sortavat. Ja mitä me olisimme jos vain sanoisimme että he tekevät sitä mikä heistä tuntuu parhaalta?
Vaimo petti miestään lomamatkalla. Mies teki kuten hänestä tuntui oikealta. Vaimo löydettiin surmattuna. Tämä on logiikka kärjistettynä, mutta kertoo ajatusmaailman ytimen: Kuka tahansa saa tehdä mitä huvittaa eikä se ole kenekään muun asia.
On helppoa turvautua lauseisiin kuten ”jokaisen tulee tehdä se mikä itselleen tuntuu oikealta” ja sivuuttaa kaikki mitä se pitää sisällään. Mutta kirjoittajalta voisi kysyä, että kun olet rehellinen itsellesi sen suhteen mikä esimerkiksi omavaraisuuden ajatuksessa tuntuu oikealta, niin mahtuuko se lopulta edes omaan oikeuskäsitykseesi? Teetkö oikeasti sen mikä sinusta tuntuu oikealta vai sivuutatko sen mikä sinusta oikeasti tuntuu oikealta ja teet sen mihin olet koukussa, eli voittoon, huomioon ja omaan sankaritarinaasi. Yrität ehkä perustella asiaa kaikella sillä mitä voit tehdä ja antaa maailmalle omavaraisuuden saavutettuasi ja joku mainitsikin näistä hyväntekeväisyysasioista, mutta nämä olisivat vain tekosyitä, joiden tarkoitus on puhdistaa omatuntosi, jos siis sellaista on. Varastat siis ihmiskunnalta ensin miljoonan ja maksat omatuntosi puhtaaksi kymppitonnilla.
Kiitos Pena ja Sanna, toitte hyvin esiin juuri sitä monimutkaisuutta, mitä pyrin aikaisemmassa kommentissani mainitsemaan.
Suurin ongelma itselläni kaikessa tässä keskustelussa on se, että jos katsoo maailmaa tarpeeksi mustavalkoisesti, niin minkä tahansa ihmisen teon saa muutettua turhaksi, merkityksettömäksi, negatiiviseksi sekä itsekkääksi. Tähän pystyy kuka tahansa meistä eikä se vaadi kauheasti mielikuvitusta. Tämä on myös erittäin kyyninen ajattelutapa, koska ihminen kuitenkin saa myös hyvää oloa muiden auttamisesta. Kun katsoo tarpeeksi kyynisesti maailmaa, voi sanoa, että muiden auttaminenkin on aina pelkkää itsekkyyttä ja tuota omantunnon puhdistamista.
Aivan viimeinen muotohan tästä on se nihilismin muoto, missä koko ihmiskunnalla ei ole paikkaa tässä maailmassa ja kaikki ihmiselämä on turhaa – olemmehan tuhonneet etenkin viime vuosituhansien aikoina niin loputtomasti muuta elämää planeetaltamme. Kaikki nämä näkökulmat ovat vain surullisia ajattelutapoja, mutta tietystä mustavalkoisesta näkökulmasta aivan yhtä valideja.
Omasta mielestäni paljon haastavampaa ja hauskempaa on kuitenkin katsoa maailmaa positiivisin ja optimistisin lasein ja miettiä, mitä hyvää kaikissa asioissa on – jopa niinkin turhalta vaikuttavissa asioissa kuten sijoittamisessa tai blogin kirjoittamisessa. Ja miten niiden avulla pystyy tekemään maailmasta aina taas vähemmän paremman paikan elää jollekin toiselle, vaikkapa luomalla mielenrauhaa ihmisten arkielämään kuten esim. tämän kirjoituksen tarkoitus oli.
Olen itse valinnut tämän tavan ajatella ja elää ja joku toinen jonkun toisen. Paremmuusjärjestykseen näitä on kuitenkaan turha laittaa, koska asiat ovat täysin subjektiivisia.
Hyvää pohdintaa tässä ketjussa. Mutta kuten Omavaraisuushaastekin sanoi, niin helposti absoluuttinen pohdinta ”hyvyydestä” johtaa siihen päätelmään, että koko ihmiskunta ja oma olemassaolo on melko lailla turhaa. Tai vähintään kysymykseen siitä, että mikä oikein on ”hyvää”. Hyvän tekemisen taitaa määritellä lopulta omatunto (ja motivaatiot) ja sen olemassaolo eri ihmisillä vaihtelee.
Myönnän ainakin itse olevani itsekäs. Mutta koska pyyteetön auttaminen ei motivoi minua läheskään niin paljon kuin oman ja perheen edun tavoittelu (tähänhän evoluutio on meitä ajanut?), niin keskityn sitten siihen ja yritän löytää elämän merkityksen niistä asioista. Toivottavasti siinä sivussa autan myös yhteiskuntaa. Pyrin toki välttämään ainakin tietoista ja suoraa haitan aiheuttamista muille, vaikka rakenteellisesti yhteiskunnassa on paljon asioita, jotka aiheuttavat haittaa jollekin muulle, joka ei vain näy suoraan.
Pakko vielä loppuu kommentoida sitä, että rahan kertyminen jollekin ei kyllä tarkoita, että se olisi pois joltain muulta henkilöltä, jos ja kun rahaa vastaan on tuotettu yhteiskuntaan uusia asioita. Kakkuhan on kokonaisuutena kasvanut (vaikka usein luonnon kustannuksella valitettavasti)
Omavaraisuushaasteen kulutus on niin kitsasta, että se ei maailmaa rasita. Hänhän kitsastelee minkä ehtii ja ei kerskakuluttajaksi käy millään.
Minua huolettaa muuttoliike lämpimistä eli matalan hiilijalanjäljen maista maapallon kylmimpiin maihin eli korkea hiilijalanjäljen maihin. Eihän siinä ole ekologisesti mitään järkeä että esimerkiksi Nigerian väkiluku on noussut 30 vuodessa sadalla miljoonalla ja väestönpaisumisen seurauksena sieltä muutetaan huomattavasti kylmempiin maihin. Mahtaakohan nigerialaisen hiilijalanjälki 20-kertaistua vai 30-kertaistua hänen muutettuaan Ruotsiin?
Varmaan omavaraisuushaaste voisi jättää sipsipussin ostamatta, mutta mitä sitten. Mikrotason asia verrattuna yllä kirjoittamaani asiaan.
Hei, kiitos paljon postauksestasi! Pohdin onko tilanne osaltani erilainen, kun oma asuntolainani on sidottu 1kk Euriboriin? Kannattaisiko toisin sanoen vaihtaa se 12kk Euriboriin huomioiden korkojen nousu?
Erittäin hyvä kysymys! On ehdottomasti erilainen, eli olet onnekas, jos olet saanut asuntolainaan 1kk euriborin. 1kk euribor on tällä hetkellä vielä miinuksella 0,5%! Lainoihin kannattaakin aina ottaa mahdollisimman lyhyt euribor, mutta nykyään pankit eivät enää anna yleensä asuntolainaa kuin 12kk euriborilla, juuri siitä syystä, että 12kk euribor on aina korkeimmalla. Pidä siis ehdottomasti kiinni 1kk euriborista ja kaikista muista lainoista, joissa mahdollisesti alle 12kk euribor.
Moi!
Euribor 12kk jatkaa vaan nousuaan, oletteko vieläkin vahvasti sitä mieltä, että ei tarvitse huolestua…
Itsellä suht paljon lainaa eikä mitään korkosuojausta, pientä puskuria vaan. Mutta jos korot nousee sinne yli 4% alkaa punttitutisemaan.
Joo, kutebn kirjoittelinkin tuossa tekstissä, niin tämä nykyinen nousu oli ihan odotettavissa ja nousu jatkunee sinne syksylle asti, kunnes selviää, että ei inflaatio jatkakaan samaa tasoa ensi vuonna. Elämme nyt sitä kovinta kasvun vaihetta niin inflaation ja korkojen osalta ja ensi vuonna tullaan todennäköisesti näkemään taas paluu tavalliseen inflaatioympäristöön ja todennäköisesti myös laskeviin korkoihin.
Kiitos vastauksesta.
Ylen sivuilla oli tänään ”ennuste”, sen mukaan olisi raju nousu, 2,3 % jonka jälkeen mentäisiin tällä se 5 vuotta. Tämä nyt ei olisi vielä paha.
Miten tälläinen ~2.5% korko vaikuttaisi esim. Kreikan tai Espanian talouteen?
Tulevaisuuden koron ennustaminen, on vähän kuin ennustaisi säätä 5 vuoden päähän – täysin mahdotonta, koska siihen vaikuttaa niin moni muu asia. Ehkä mielenkiintoisinta myös asiantuntijoiden osalta on se, että viimeaikaisten tapahtumien vaikutus näkyy myös tulevaisuuden ennustamisessa. Se, että nyt mennään kovaa ylös, tarkoittaa erittäin epätodennäköisesti sitä, että matka jatkuu samanlaisena edes kauhean pitkään.
Maiden talouksien osalta tärkeintä on ennen kaikkea reaalikorko eli inflaatio – korko. Jos inflaatio juoksisi nykyistä tahtia (7-8%) ja korko pysyisi samana, sehän tarkottaisi, että lainat sulaisivat itsestään korkean inflaation myötä. Kysymys onkin ennen kaikkea, miten inflaatio ja korot kehittyvät yhdessä tulevaisuudessa. Jos korot pysähtyvät 2,5% ja inflaatio 2%, silloin ongelmamaat ja yritykset ovat oikeissa ongelmissa.
Tästä on puhuttu monesti, että inflaatio syö lainan pois.
Miten tämä toimii esimerkiksi asuntolainan omaavilta?.
Tämähän silloin vaatisi samanlaista palkan kasvamista, mutta tähän en kyllä usko, että palkat nousisivat 8% vuosi tasolla.
Tarkoittaako tämä sitä, että normaalit ihmiset maksavat inflaatiosta kovan hinnan, toisin kuin valtiot.
Joo juurikin näin. Käytännössähän palkkojen / asuntojen hinnan yhdistetty nousu pitäisi olla enemmän kuin korkojen nousun, jolloin inflaatio lainaa söisi. Eli ei onneksi ole pelkästään palkasta kiinni, vaikka toki se suurimmalla osalla on isoin tekijä.
Mitä mieltä olet asuntosijoittamisesta tässä tilanteessa? Nollakoroissa vivulla pääsi keskimäärin osakkeita parempaan tuottoon, mutta korkojen noustessa tuotot laskee reippaasti.
Vieläpä jos strategia on vähäriskisempi (eli matala vuokratuotto), korkojen nousu esim 2-3%-yks tienpille nollaa jo melkein vivun hyödyn ja tuosta ylimentäessä joutuu jopa maksamaan vuokralaisen pitämisestä.
Pitääkö tämä vain ajatella väliaikaisena tilana ja hyväksyä? Ja samalla miettiä asiaa niin, että korkojen noustessa tuottoa ei saa oikein muualtakaan?
Mitä ajatuksia? Itsellä on useampi sijoitusasunto ja ajatuksena on kasvattaa tätä määrää. Mietin vain laittaisiko hetkeksi jarrua nyt, mutta kannattaako toisaalta? Jos kauppamäärät hieman laskevat, ehkä nyt voisi saada markkinoiltakin vähän edullisemmin seuraavaa asuntoa.
Ja jos horisontissa näkyy korkojen lasku takaisin, väliaikaisesti tila menee ihan ok. Mietin vain, että jos jäädään esim 2% tuntumaan on vuokratuotto aika heikkoa, eikä arvonnousukaan varmaan hurjaa ole, kun korkojennousu yleensä sitäkin maltillistaa. (Vaikka onkin kasvukeskusten keskustoissa asunnot)
Mielestäni asuntosijoittamisen ympäristö ei ole muuttunut merkittävästi, koska sijoittajahan saa korot vähennettyä verotuksessa suurelta osin. Enemmän korkojen isku osuu perusasuntolainalliseen. Koen kuitenkin, että nyt saattaa olla erityisen hyvä tilanne ostaa sijoitusasunto, mikäli asuntojen hinnat laskevat pienevän kysynnän ja korkojen nousun takia. Vuokralaisuus todennäköisesti lisääntyy nyt kun korot nousevat, koska moni varmasti epäröi ensiasunnon ostoa talouden ja korkojen tilanteen ollessa niin epävarma.