Taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen on monivivahteinen matka ja maalin voi saavuttaakin monella eri tapaa. Taloudellisen riippumattomuuden saavuttamisessa on kuitenkin kolme pääasiaa, jotka on otettava huomioon, mikäli sitä tavoittelee. Kutsun seuraavaa kuvaajaa yksinkertaisesti taloudellisen riippumattomuuden kolmioksi.
Kuten kolmiosta näkee, taloudelliseen riippumattomuuteen vaikuttaa tulot, kuluttaminen sekä sijoittaminen. Mitä enemmän seuraa ihmisiä, jotka ovat jo saavuttaneet taloudellisen riippumattomuuden, sitä enemmän huomaa, että lähes aina ihmiset keskittyvät enimmäkseen vain yhteen kolmion kulmista.
Usein motivaatio taloudelliseen riippumattomuuteen lähteekin siitä, että nauttii matkasta ja siitä mitä pitää tehdä saavuttaakseen taloudellisen riippumattomuuteen. Joku saa kiksejä korkeasta säästöprosentista, toinen rahan tekemisestä ja kolmas sijoittamisesta.
Tässä kirjoituksessa esittelenkin tarkemmin kolme henkilötyyppiä ja kolmion eri kulmat, jotka voivat saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden.
Rahakone
Rahakone on henkilö, jolla on käytännössä Midaan-kosketus sekä kova työmoraali.
Hän voi olla esim. hyväpalkkaisessa työssä jo nuorena ja hän on korkeasti koulutettu. Taloudellinen riippumattomuus tuntuu vetävän puoleensa etenkin kahta ammattityyppiä, insinöörejä sekä it-alan ammattilaisia.
Nämä henkilöt pystyvät tienaamaan jo alle kolmekymppisinä 6-numeroisia lukuja vain vuosi pari koulusta valmistuttuaan, jolloin taloudellinen riippumattomuus on usein nopeasti myös saatavilla, mikäli välttää hedonistisessa oravapyörässä juoksemisen. Etenkin rapakon toisella puolella. Esimerkkejä tämänkaltaisista henkilöistä ovat lähes jokainen yhdysvaltalainen taloudellinen riippumattomuus bloggaaja kuten Mr. Money Moustache, Physician on Fire tai vaikka tanskalainen Money Mow.
Rahakone voi olla myös henkilö, joka käy tavallisessa päivätyössä, mutta hänellä on yksi tai monta eri rahaa tekevää sivutyötä tai projektia. Henkilö tekee rahaa töissä ja töissä vapaa-ajallaan. Kaikki mihin hän koskee, muuttuu tulovirraksi hänen pankkitililleen.
Rahakone voi olla myös yksinkertaisesti yrittäjä, joka on onnistunut rakentamaan nopeasti erittäin kannattavan liiketoiminnan. Palkanmaksu sekä voitonjako yrityksestä hoituu eri tavoin, mutta joka tapauksessa hänen tulonsa ovat huomattavasti korkeammat kuin hänellä olisi palkkatöissä.
Kaikille rahakonetyypeille ominaista on kuitenkin se, että lähtevät siitä, että rahan tienaaminen on paras tapa taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen. Kun rahavirrat tilille kasvavat koko ajan, ei kulutuksen ja sijoittamisen optimointiin tarvitse kuluttaa aikaa ja vaivaa. Rahakone kuluttaa ja tuhlaa raha yleensä jopa tavallista ihmistä enemmän, koska hän voi. Sijoittamisstrategiassa rahakone luottaa usein indeksiin sijoittamiseen, koska hän ei välitä käyttää aikaa sijoittamiseen. Poikkeuksiakin toki on.
Rahakoneen rahantekotaidot eivät tule kuitenkaan ilman uhrausta. Oli rahakone mitä tahansa noista kolmesta tyypistä, tarkoittaa se käytännössä sitä, että rahakone on tehnyt päätöksen uhrata vapaa-ajan ja valitsee rahan. Oli rahakone sitten uraputkessa nuorena, teki paljon sivutöitä tai oli yrittäjä, yksi asia on varmaa – rahakone tekee pitkää päivää. Ja todennäköisesti nauttii siitä.
Optimoija
Optimoija keskittyy ennen kaikkea kolmion kulutusnäkökulmaan matkalla taloudelliseen riippumattomuuteen. Optimoija on käytännössä rahakoneen vastine. Kun rahakone rakastaa työntekemistä sekä rahantekemistä, ja kuluttaa vähän miten sattuu, mutta kuitenkin laittaen rahaa säästöön, optimoija tekee juuri päinvastoin.
Optimoija ei juuri välitä työnteosta ja hän onkin usein aivan keskituloinen tai hieman keskituloa parempi. Hän saattaa jopa downshiftata matkalla taloudelliseen riippumattomuuteen. Se mistä optimoija kuitenkin välittää, on säästäminen, kulutuksen seuranta ja halvalla eläminen.
Optimoija on se, joka etsii alennuslihan käteensä kaupasta ja ei omista autoa, koska auto on huonoin sijoitus, mihin voit rahasi laittaa. Optimoija saattaa parhaillaan säästää keskimääräisistä tuloistaankin 70-80%. Optimoija on onnellinen kun kulut ovat pienet ja hän nauttiikin elämän pienistä (ja ilmaisisista) iloista.
Optimoijat ovat myös yleensä introvertteja, koska he rakastavat Excel-tiedostoja ja kirjanpitoa sen sijaan, että kuluttaisivat samaisen ajan esim. ihmisten kanssa olemiseen. Optimoija maksaa laskunsa aina ajoissa ja osaa Suomen verotuksen kommervenkit ulkoa. Optimoija ei unohda hakea verovähennystä edes Osakesäästäjien Keskusliiton jäsenyydestä tai työhuonevähennystä sijoittamisestaan, vaikka hän sijoittaisi pelkästään kuukausittain indeksirahastoihin.
Optimoijista esimerkkejä ovat ainakin mm. EarlyRetirementExtreme sekä Mihin se raha menee.
Sijoittaja
Sijoittaja on henkilö, joka keskittyy taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen ennen kaikkea sijoittamisen kautta. Sijoittajalle käytännössä taloudellinen riippumattomuus ei välttämättä edes ole tavoite, koska sijoittaja rakastaa sijoittamista eikä ole lopettamassa sitä vaikka olisi teknisesti taloudellisesti riippumaton.
Sijoittajia onkin yleensä kaksi päätyyppiä: spekuloiva sijoittaja sekä asuntosijoittaja. Spekuloiva sijoittaja uskoo vahvasti, että hänen taidoillaan voi voittaa indeksin, jolloin indeksisijoittaminen on turhaa. Sijoittajalla voi olla oma sijoitusstrategia, hän voi perustaa ideansa tekniseen analyysiin tai vain trendien haisteluun.
Sijoittaja on käytännössä aina isompien tuottojen perässä, joka myös johtaa siihen, että hänen sijoitusstrategiansa ja tiensä taloudelliseen riippumattomuuteen on huomattavasti riskisempi ja pomppuisampi. Ei ole mahdotonta, että spekuloiva sijoittaa onnistuu päivätyöstään huolimatta heikentämään nettovarallisuuttaan rajustikin kuukauden sisään, mikäli sijoitukset epäonnistuvat tai toisinpäin.
Toinen tyyppi on asuntosijoittaja, joita uutisten mukaan tuntuu, että lähes jokainen suomalainen on jo tällä hetkellä. Asuntosijoittaja matkalla taloudelliseen riippumattomuuteen on kuitenkin paljon muuta kuin tuulipukuasuntosijoittaja. Hänellä on kasvustrategia ja asuntojen ostovälit saattavat olla vähemmän kuin vuosikin. Asuntosijoittaja etenee korkealla velkavivulla ja luottaa matalaan korkotasoon myös pitemmällä aikavälillä.
Täydellisen taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen asuntosijoittamisella onkin jo astetta haastavampaa, sillä asuntosijoittaminen vaatii lähes poikkeuksetta semiaktiivista toimintaa talonyhtiöiden, olosuhteiden sekä vuokralaisten vaihtuessa. Ja mitä enemmän vuokra-asuntoja, sen enemmän työtä. Asuntosijoittaja voi kuitenkin saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden helposti myymällä asuntonsa aikanaan pois ja nauttia myynnistä saamillaan rahoilla laittamalla ne vaikka sen jälkeen poikimaan indeksirahastoihin.
Puhdas sijoittaja on siitä erilainen taloudellisen riippumattomuuden tavoittelija, ettei hän välttämättä muuta mitään kun hän saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden numeroiden valossa. Sijoittaminen on enemmän elämäntapa kuin ansiotulo sijoittajalle, joten hän on elänyt nauttimaansa elämää jo koko matkan ajan taloudelliseen riippumattomuuteen.
Sijoittajia löytyy jopa niinkin läheltä kuin Suomesta. Päällimäisenä mieleeni tulee Rahaneuvos sekä Suomen kaiketi alkuperäinen taloudellinen riippumattomuus-bloggaaja Pasi Havia, joka nykyään toimiikin rahastonhoitajana bloggaamisen ja FIRE:n tavoittelun sijasta.
Taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen on mahdollista meille kaikille
Saatat miettiä, mihin kategoriaan luokittelen itseni. Sanoisin, että blogini motosta huolimatta, kallistun eniten optimoijaksi. Pyrin tienamaan koko ajan enemmän, mutta Suomen verotuksen takia ansiotuloilla tässä iässä rikastuminen on aidosti hankalaa kun tekee ns. tavallista toimistotyötä kuten allekirjoittanut.
Vapaa-aikaani taas en halua käyttää sen miettimiseen miten tekisin rahaa, vaan asioihin, joista oikeasti nautin. Otan myös sijoituksissani ehkä keskimääräistä indeksisijoittajaa enemmän näkemystä, mutta pyrin tulevan pörssiromahduksen myötä myös siirtämään osan omistuksistani indeksirahastoihin, joten olen sijoittaja vain erittäin pienissä määrin. Lopputuloksena voisi sanoa, että olen 50%:sesti optimoija, 30% sijoittaja, 20% rahakone.
Riippumatta lähtökohdista ja persoonatyypeistä, meille jokaiselle matka taloudelliseen riippumattomuuteen on mahdollinen. Riippumatta siitä, oliko matkalla taloudelliseen riippumattomuuteen tai ei, jokainen meistä on jotain tyyppiä näistä. Kun maksimoi sen, joka tuntuu itsestä parhaalta, on aloittanut jo huomaamatta matkan taloudelliseen riippumattomuuteen.
Mitä tyyppiä sinä olet?
Moi, ajattelin tekstiä lukiessa, että tulen kommentoimaan, että optimoijan kuvauksesta kyllä tunnistan itseni, vaikkei kaikki ominaisuudet täsmääkään, mutta siellä lopussahan mut olikin jo mainittu! 😀 Linkitys on kylläkin P.Ohatan blogiin, joten kumpaakohan tarkoitit vai oliko tarkoitus listata meidät molemmat pohiksen kanssa? 🙂
No siellähän oli selkeästi linkitys väärin! Hyvä kun sanoit. Jäänyt toisen blogikirjoituksen myötä väärä sivu copypasteen kiinni. Sinut oli tarkoitus tuossa listata vain, koska Pohatan kulut ovat viime kuukausina nousseet lähes tavalliselle tasolle :O
Enpä tunne olevani mitään näistä, mutta kai se on pyrittävä rahakoneeksi kun sijoittaminen tai nuukailu eivät tahdo onnistua. Toisaalta en ainakaan vielä pyri edes taloudelliseen riippumattomuuteen, lähinnä haluan vain haalia varallisuutta 😀
Samat roolit pätee kyllä toki ihan varallisuuden haalimiseenkin onneksi 😀 Taloudelliseen riippumattomuuteen pääsemiseen täytyy jokaisen saada kasaan ihan kunnioitettava omaisuus – oli kulutus kuinka pientä tahansa. Veikkaisin, että jos oikeasti oppisi tekemääm rahaa paljon, olisi se nopein tapa taloudelliseen riippumattomuuteen.
Oma tarinani: olin ensin opintojen aikana ja vähän vielä sen jälkeen optimoija ja sijoittaja. Alkoi kuitenkin tuntua todella turhalta pyörittää niin pieniä summia ja optimoida niitä, joten ulkoistin sijoittamisen indekseille ja muihin rahastoihin ja siirsin sen energian täysin rahantekokoneeksi yrittäjänä. Parempaa päätöstä ei olisi voinut tehdä, koska sen avulla 10 kertaistin nettovarallisuuden 5 vuodessa varsin pienellä yrittäjäriskillä. Optimointimentaliteetin pidin yrittämisessä ja elämässä myös mukana.
Yhteenvetoni kokemuksesta on se, että suosittelen ehdottomasti alkamaan rahantekokoneeksi, jos pääomat ovat vielä pienet (esim. alle 300 000) ja haluaa oikeasti isomman potin. Ja erityisesti silloin jos ei ole vielä vastuuta lapsista tai muista ja on tarpeeksi nuori. Nuorena on paras aika aloittaa yrittäjänä ja energiaa riittää enemmän. Nyt en pienten lasten isänä enää helposti viitsisi aloittaa yritystä ilman takuita onnistumisista ja olenkin siirtymässä takaisin sijoittajaksi.
Kiitos hyvästä kommentista! Sanomasi on aivan totta, koska yrittäminen ja rahan tekeminen on etenkin ulkomaisia taloudellinen riippumattomuus-blogeja lukiessa ollut useimmiten se avain nopeaan onneen. Ja Suomessa keskimäärin ainoa, koska palkkatyöllä ennen kolmekymppiä taloudellinen riippumattomuus on aika mahdottomuus.
Toki useimmiten tämä toki lisää myös riskiä, vaikka yritys olisi kuinka pieni riskinen. Kaikessa elämässä kuitenkin pätee se, että korkeampi riski nostaa myös samalla tuottoa, oli kyse tienaamisesta tai sijoittamisesta.
Itse tiedän, että olen ihminen, joka innostuttuaan unohtaa kaiken muun ja varmaan yrittämiseen pystyisinkin, jos olisi hyvä idea. Ongelmana on kuitenkin samalla tämä ikuinen nuoruuden dilemma, että haluaa elää kaikesta huolimatta ja jos viettäisin aikani yrittäjänä, ei päähän kauheasti muita asioita (elämää) mahtuisi niiden vuosien ajaksi.
Senpä takia itse olenkin 70% optimoija, koska samalla optimoin elämästä nauttimisen, kulutuksen sekä minimoin töissä käytetyn ajan sekä ja töistä aiheutuneen stressin. Uskon vahvasti siihen, että matka on aivan yhtä tärkeä kuin päämäärä, jonka takia en itse sitä haluaisi. Ihailenkin heitä, jotka uhraavat suurimman osan ajastaan ja jaksamisestaan jo nuorena rikastumiseen, koska se avaa sitten loppuelämää varten ovet mihin tahansa – kunhan osaa myös lopettaa rahan tekemisen 😀
Sanoisin että se kulkee ajankanssa. Olen fokusoitunut kuluihin (oli pakko nauraa noista excel jutuista, sen verran tykkään niitä pyörittää kaiken ajattelun tukena), mutta seuraavan 2-3 vuoden aika tulemme puskemaan ylisuuren osan osakesalkkuun, nyt luoden käteispositiota, joka sitten aktivoidaan todella agressiivisella strategialla uraani-, kulta- ja kuparikaivosfirmoihin.
Korkea säästöaste luo minulle tilanteen, jossa pystyn ottamaan kärsivällisellä rahalla merkittävästi korkeampaa riskiä kuin useat ja tämä mahdollistaa minulle toivonmukaan nopeutettua varallisuuden kasvua sijoitusrintamalla.
Hence viimeiset 3 vuotta 100% optimoija, nyt ehkä lähemmäs 50-50 akselia optimoija-sijoittaja.
Joo vähän pilke silmäkulmassa halusin kuvailut kirjoittaa 😀 Kuulostaa riskiseltä ja kunnianhimoiselta strategialta – onnea matkaan! Tuo mitä sanoit korkeasta säästöasteesta on kyllä ihan totta. Kun joka kuukausi jää merkittäviä summia käteen, kasvattaa se riskinsietokykyä merkittävästi, koska ei tarvitse pelätä sitä, että osakkeet täytyy myydä silloin kun ne ovat tappiolla.
Vaikka en suomalaisia säästämis/raha/talousblogeja juuri seuraa, tämän luin huomattavalla mielenkiinnolla. Ensimmäinen kuvaus ei natsannut ollenkaan. Toinen tuntui jo tutummalta ja vieläkin enemmän tuttuja kuvioita löytyi ”Sijoittajasta”. Kiinnostavaa 😉 Tosin en tunne asuntosijoittamista niin vaikeaksi. Aikaa saattaa kulua vuosia että tuskin mitään ihmeellistä tapahtuu. Kiihkein vaihe on sopivan kohteen löytyminen ja sitten hiljaiselo taas jatkuu. Kiitos mukavista postauksista. Palailen joku päivä.
Mukava kuulla, että teksti oli mielenkiintoinen! Toki nämä kolme tyyppiä ovat hieman stereotypioita, mutta varmasti jokainen rahasta kiinnostunut tunnistaa itsensä edes osasta kuvauksia. Jokaiselle on oma sijoitustyyppinsä ja hienoa, jos sinulle sopii asuntosijoittaminen!
Itselleni taas asunnot tuntuvat huomattavasti vaikeammalta kuin osakkeet, mutta tämä toki johtuu siitä, että olen viettänyt satoja tunteja enemmän pörssimaailmassa kuin asuntosijoitusmaailmassa.