Nettovarallisuuteni kasvoi 300 000 euroon – eli 100 000 euroa kahdeksassa kuukaudessa!

Päätä huimaa kuin Shinkansenissa konsanaan (pääsisipä jo reissaamaan Japaniin).

Meno on arjessa ja pörssissä ollut taas alkuvuodesta niin hurjaa, että ei ole kauheasti ehtinyt hengähtää ja hyvä, että pystyn pitämään edes blogiani ajantasalla kaikesta mitä on tapahtunut ja tapahtumassa. Tänään kuitenkin on jälleen erään välietapin aika, sillä nettovarallisuuteni paisui jo 300 000 euroon! Hauskinta tässä oli, että täytin juuri paria päivää ennen tätä 30 vuotta, joten numerot osuivat mukavasti kohdilleen.

Se, mistä huomaa, että vauhti on ollut hurjaa näkyy seuraavassa.

Saavutin 100 000 euron nettovarallisuuden 2018 syyskuussa.
Saavutin 200 000 euron nettovarallisuuden 2020 elokuussa.
Saavutin 300 000 euron nettovarallisuuden 2021 huhtikuussa!

Ensimmäiseen 100 000 euron saavuttamiseen minulla menikin vuosikymmen. Toiseen 1 vuosi ja 11 kuukautta. Kolmannen saavuttamisessa menikin sitten enää 8 kuukautta!

Hullua, mutta en valita, koska tavoitteeni varallisuuden kasvun suhteen ovat kuitenkin erittäin korkeat, jos FIRE:n pyrin saavuttamaan suunnitelmieni mukaisesti vuonna 2030 – ennen kuin olen 40-vuotias. Katsotaan vähän tarkemmin, miten tähän on nyt päädytty ja mistä varallisuuteni ripeä kasvu viime vuosina ennen kaikkea johtuu.

Omaisuuteni on tuplaantunut joka toinen vuosi – ja tahti näyttää pysyvän samana

Korkoa korolle-efekti sekä minimalismi- ja maksimointivuoteni aiheuttamat asiat ovat olleet kaunista katsottavaa. Kun tavoittelee jotain tosissaan, näyttävät tulokset myös sen mukaiselta. Olenkin onnistunut tuplaamaan varallisuuteni siitä lähtien, kun aloin tavoittelemaan taloudellista riippumattomuutta oikeasti tosissani (vuonna 2016) joka toinen vuosi – ja tämä tahtii edelleen olevan täysin mahdollista.

Seuraavassa graafi, miten varallisuuteni on kehittynyt siitä lähtien, kun minulla siitä jonkin verran luotettavaa dataa on.

Kuvaajassa siis vuoden 2022 kohdalla tämänpäiväinen tilanteeni.

Vauhti on siis kiihtynyt erityisesti siinä kohtaan kun ylitin 100 000 euron rajan. Osa syystä johtuu siitä, että ensimmäinen 100 000 euroa on tosiaan se vaikein ja toinen siitä, että muutin sijoitusstrategiaani pitkän taaperuksen jälkeen keskitetymmäksi ja yksinkertaisemmaksi. Strategia on samaan aikaan teoriassa korkeampaa riskiä omaava, mutta itselleni riski on pienempi, koska ehdin oikeasti nyt jokaista sijoittamaani yritystä seuraamaan.

Entä miten nettovarallisuuteni rakentuu tällä hetkellä? Alla oleva ympyräkuvaaja avaa varallisuuteni ja velkojeni rakennetta, josta nettovarallisuus rakentuu (varat – velat). Ja tosiaan en laske irtaimistoa tai mitään muutakaan varallisuudeksi, vaan varallisuuteen kuuluu pelkästään osakkeeni, asuntoni (asunnot arvotettu ostohinnalla, koska en ole niitä lähiaikoina myymässä) sekä käteinen raha. Lainoja minulla on nyt kolme asuntolainaa (kirjoitan toisesta sijoitusasunnostani pian) sekä opintolaina.


Varallisuutta minulla on kokonaisuudessaan n. 761 000 euroa ja velkoja kokonaisvarallisuudesta on n. 460 000 euroa, mistä päästäänkin tuohon n. 300 000 euron nettovarallisuuteen.

Yllä oleva kuvaaja kuvaakin hyvin sitä, kuinka tärkeää velkavipu on oikeasti varallisuuden aggressiiviseen kasvattamiseen, jos lähtee nollista kuten minä. Ensiasunto on ensinnäkin lähes pakko ostaa ASP:n avulla, koska valtiontakaus on kultaa.

Tästä esimerkkinä sama kuin viimeksi. Vaikka olen onnistunut kasvattamaan osakevarallisuuttani merkittävästi vuosien varrella ja olen sijoittanut osakkeisiin jo yli vuosikymmenen, ovat kolmessa vuodessa ostamani asunnot yli 2 kertaa arvokkaampia kuin osakkeet, joihin olen säästänyt yli 10 vuotta. Ilman asuntosijoittamista ja siihen käyttämääni velkavipua pitkällä aikavälillä varallisuudenkasvuni jäisikin pelkkien osakkeiden varaan.

Tulevaisuudessa ostan todennäköisesti ehkä vielä yhden sijoitusasunnon, koska alan tulla siihen aatokseen, että nykyinen kämppäni ei todennäköisesti sijoitusasunnoksi sovi yhtä hyvin kuin kotiasumiseen. Arvonnousupotentiaali on myös merkittävämpi asunnossani kuin vuokratuottopotentiaali, joten voi hyvin olla, että myyn nykyisen kotini.

Tarkoitukseni on ennen kaikkea maksaa asuntolainoja pois, jotta saan niillä vakuuksia. Ja näillä vakuuksilla pääsen vihdoin ottamaan ihan aidon osakkeisiin tarkoitetun sijoituslainan seuraavassa pörssiromahduksessa. Koronadipin pörssissä missasin, koska pankki teki minulle temput, mutta asunnot käyvät varmasti vakuuksiksi osakkeisiin, kun olen niistä tarpeeksi lainoja maksanut, jonka jälkeen pystyn vihdoin ottamaan velkaa, kun pörssit joskus taas laskevat. Nouseviin kursseihin en ota euroakaan sijoituslainaa.

Tämän lisäksi pyrin nostamaan käteiskassaani läpi tämän vuoden, koska ensi vuoden alussa minulla tulee jälleen mahdollisuus ostaa lisää oman työpaikkani osakkeita, joita pyrin ostamaan isolla rahasummalla (tilaisuus kun tähän tulee vain kerran puolessatoistavuodessa). Käteiskassaa on hyvä myös kasvattaa, jos pörssit lähtevätkin oletettua nopeammin korjausliikkeeseen alaspäin.

Kiihtyykö vai hidastuuko absoluuttinen varallisuuden kasvu tulevaisuudessa?

Olen tehnyt viime vuosina paljon erilaisia jälkeenpäin hyviä taloudellisia ratkaisuja, jotka ovat nopeuttaneet matkaa entisestään. Näitä ovat työpaikan vaihto, sijoitusasuntojen ostaminen, palkankorotusten aggressiivinenkin neuvottelu sekä sijoitusstrategiani täysi muutos juuri ennen koronaa.

Jos mietitään millaisen tahdin olin alustavasti itselleni rakentanut matkalla täydelliseen FIRE:een, näyttivät tavoitenettovarallisuuteni jokaisen vuoden lopussa seuraavilta.

2021: 300 000€ (saavutettu)
2022: 420 000€
2023: 630 000€
2024: 800 000€
2025: 1 000 000€
2026: 1 300 000€
2027: 1 500 000€
2028: 1 800 000€
2029: 2 200 000€
2030: 2 500 000€

Positiivista on siis huomata, että olen itse asiassa aikatauluani edellä! Tavoitteeni mukaan 300 000 euron varallisuuden saavuttamiseen minulla oli aikaa tämän vuoden loppuun, joten ainakin vielä olen erittäin kunnianhimoisessa FIRE-tavoitteessani hyvin mukana.

Jos mietitään mistä varallisuuden kasvuni ennen kaikkea johtuu, niin suurin tekijä on ehdottomasti ollut osakesalkun kova menestys myös tänä vuonna. Revenioon on voinut luottaa kuin kiveen ja Talenomia ostin alkuvuoden dipistä moneenkin kertaan, jonka jälkeen osake on taas korjannut merkittävästi ylöspäin. Myös Aallon Group on osoittanut vihdoin heräämisen merkkejä, joten kaikki on mennyt hienosti. Isoimmat osakkeet salkussani järjestyksessä ovatkin tällä hetkellä.

1. Talenom (n. 59 000€)
2. Revenio (n. 43 000€)
3. Aallon Group (n. 34 000€)

Kaikki salkkuni osakkeet (mutta ei vielä päivitettyä jakaumaa), löydät täältä. Päivitän tuota vain kerran puolessa vuodessa. Oikeastaan kaikki muut salkkuni osakkeet ovat tuottaneet hyvin Alibabaa lukuunottamatta, joka on jäänyt salkkuni pienimmäksi omistukseksi, koska kurssikehitys ei ole ollut toivottavaa.

Myös huomattavasti pienempi spekulointisalkkuni on auttanut merkittävästi vaurastumistani, koska tein Stable Road Acquistion Corp:lla, Virgin Galacticilla sekä JD.comilla lähes 300% tuotot vuodessa ja vaikka kyse oli euromääräisesti pienistä alkusijoituksista, onnistuin myymään ne hyvään aikaan ja rahoittamaan niillä toisen sijoitusasuntoni (jonka osto tapahtui erittäin nopeasti ja josta kirjoittelen ensi viikolla). Spekulointisalkkuni liikkeitähän pystyy seuraamaan Sharevillessä täällä.

On selvää, että pörssit eivät voi kehittyä tätä tahtia loputtomasti, muuten kaikki kasvusijoittajat ovat miljonäärejä jo parin vuoden päästä. Pyrin siis pitämään jäitä hatussani, käteiskassaa järkevän kokoisena sekä keskittymään edelleen yksinkertaiseen strategiaani, jossa ostan kerran / kaksi kertaa kuukaudessa jotain pääsalkkuni kahdeksasta osakkeesta. Olen tutkinut jokaisen yhtiön erittäin syvällisesti ja vielä tälläkin hetkellä uskon, että jokainen näistä osakkeista salkkuuni kuuluu.

Koska pitkän aikavälin tavoitteeni ovat kuitenkin niin korkealla, on sijoittaminen vain yksi tärkeä osa onnistumista. Toinen on erittäin hyvin kehittynyt palkkani sekä siihen yhdistettynä se, että en ole vieläkään alkanut tuhlaamaan.

Korona taas on pitänyt huolen siitä, ettei se ole oikeastaan edes ollut mahdollista. Kulutustasoni onkin ollut opiskeluaikojen tasoinen korona-aikana ja matkailun takia odotan tämän nousevan ainakin jonkun verran tulevaisuudessa. Vuonna 2022 näen viimeistään mihin ns. ”oikea” elintasoni oikeasti asettuu. Myös asuntosijoitusten velkavipu on pitänyt huolen siitä, että vaurastuminen syntyy erittäin monesta eri lähteestä.

Vauhti on ollut hurjaa koko alkuvuoden ja hengähtää en kieltämättä kauheasti ole ehtinyt viikonloppuja lukuunottamatta. Kaikki tuntuu viime aikoina kuitenkin menevän enemmän kuin putkeen ja koronakin näyttää vihdoin väistyvän. Voisi sanoa, että varallisuuden kasvun lisäksi kaikki muukin elämässäni tuntuu loksahtelevan paikalleen ja fiilis on ollut pitkään jo erittäin hyvä.

Suurimpana syynä tähän näen sen, että työni eivät vielä leviä vapaa-ajalle tai viikonlopuille, vaikka tulotasoni sen saattaisi aiheuttaa. Pyrin puristamaan vielä kirjaprojektini loppuun viimeistään heinäkuun loppuun mennessä, jonka jälkeen tahtia voin vähän höllätä ja pitää tauon isommista projekteista. Ennen sitä kuitenkin ei muuta kuin hanat auki ja täysillä eteenpäin.

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

8 kommenttia artikkeliin ”Nettovarallisuuteni kasvoi 300 000 euroon – eli 100 000 euroa kahdeksassa kuukaudessa!”

  1. Mahtava saavutus! Minulla kasvaa varallisuus nyt 2000 e/kk. Tienaan hieman yli 5000, josta käteen jää 3050. Vuokraan menee 550 ja käyttörahaksi 500 (ruokaan, liikkumiseen, lomailuun yms.) eli melkoista kituutusta on. No onneksi arkena työpäivät venyvät niin, ettei aikaa jää kuluttaa tai harrastaa. Viikonloput ovat vähän tylsempiä. Jos tätä jaksan niin parin vuoden sisällä minulla on varaa ostaa asunto ja sitten voin alkaa sijoittamaankin, ja ehkä vähän löysätä vyötäkin ja tehdä muutakin kuin pihistellä. Näissä taantuvissa kaupungeissa pankeilla on aika hurjat omarahoitus vaatimukset. Ei puhettakaan pääkaupunkiseudun 5-10%, ei tahdo nykyään edes se 30% riittää, mitä vuosi sitten lupailivat – taitaa olla kiristynyt nyt 35%:iin.

    Vastaa
    • Kiitos! Muuttotappiopaikkakunnilla tuo on huomattavasti haastavampaa, kotini Helsingissä sain 5% omarahoituksella ja juuri ostamani sijoitusasuntoon tarvitsin 25%. Kuulemma 30% vaaditaan sen jälkeen, kun sijoitusasuntoja on 3 tai yli myös pääkaupunkiseudulla – omituisia säännöksiä sinänsä.

      ASP:han varmaan auttaa ensiasuntoon myös muuttotappiopaikkakunnalla toki niissä on aina vähän se, että kannattaako asuntoa edes silloin ostaa ellei tiedä jäävänsä asumaan paikkakunnalle loppuelämäksi – vuokralla oleminen voi hyvinkin olla muuttotappiopaikkakunnalla taloudellisesti kannattavampaa!

      Vastaa
  2. Totta puhuen en täysin ymmärrä sijoitusstrategiaasi. Se kuulostaa nyt enemmän ”timing the market” kuin ”time in the market”.

    Miksi laitat rahaa lainanlyhennyksiin vain sillä verukkeella että joskus sitten romahduksessa saat mielestäsi helpommin sijoituslainaa? Missaat osakemarkkinoiden tuotot vain jottet missaisi romahdusta joka tulee sitten joskus.

    Myös sijoituslainan saamisen kanssa on vähän niin ja näin. Mitä jos asuntojesi vakuusarvot romahtavat? Mitä jos olet pankin mielestä vivuttanut jo sijoitusasunnoillasi liikaa? Mitä jos pankki vain päättää olla lainaamatta ”sisäisistä syistä”? Pistät paljon peliin sillä verukkeella että kolmas osaapuoli käyttäytyy juuri niinkuin nousukaudella kuvittelet heidän käyttäytyvän.

    Ymmärrän että viime kevään missaaminen ottaa päähän. Ethän rupea kuitenkaan Ikarokseksi.

    Vastaa
    • Tosiaan asuntosijoittaminenhan on osa salkkua ja ihan sijoitusstrategiaa, joka sitten vain mahdollistaa vakuuksien käytön osakesijoituslainaan romahduksessa, kun sellainen joskus taas tulee. Keskimäärin koskaan maailman historiassa pörssiromahduksessa sijoittaminen ei ole ollut huono idea 1930-luvusta aina tähän päivään. Itsessäänhän asuntosijoitukset eivät ole pelkästään tätä varten vaan niillä on monta eri syytä olla salkussa:

      1) Oman pääoman tuoton nostaminen velkavivun avulla
      2) Sijoitusten hajauttaminen osakkeiden ulkopuolelle
      3) Varallisuuden kerryttämisen nopeuttaminen tavalla, joka ei muissa omaisuuslajeissa olisi mahdollista

      Asuntosijoitukseni ovat molemmat lievästi kassavirtapositiivisia, joten samalla kun vakuutta kertyy, kasvattavat ne myös nettovarallisuuttani, että hieman jopa käteiskassaani joka kuukausi. Ja samallahan ne eivät ole pois osakesijoituksistani, vaan antavat lisää rahaa osakesijoituksiin kuukaudessa! Eli sinänsä minulla on joka kuukausi vähintään yhtä paljon – jopa vähän enemmän rahaa laittaa sijoituksiin sijoitusasuntojen kanssa kuin ilman niitä. En siis jää mistään paitsi sijoitusasuntojen takia – ja tuottavathan asunnotkin mukavasti sen n. 5% vuokratuottoa + mahdollinen arvonnousu PK-seudulla ja Tampereen keskustassa.

      Jos en saa lainaa seuraavassakaan pörssiromahduksessa, niin toki se on jälleen iso harmi, mutta eipä se asuntosijoittamisesta tee yhtään sen vähemmän kannattavampaa. Velkavivun käyttö, sijoitusten riskien jakautuminen sekä positiivinen kassavirta ovat hyviä syitä sijoittaa asuntoihin tästä huolimatta – tapahtui taloudessa mitä vain.

      Vastaa
  3. Moro,

    Mahtavaa nähdä, että tuokin rajapyykki on ohitettu.

    Muistanko oikein, että sinun vaimosi harrasti myös sijoittamista ja säästämistä? Olemme nyt vaimoni kanssa rakennelleet useamman vuoden samanlaisia käppyröitä ja aloin pohtimaan, että säästääkö pariskunnat enemmän yhdessä kuin yksinään? Tarkoitus meillä on hankkia sijoitusasunto yhdessä, jotta takaus on helpompaa. Lisäksi olemme molemmat korkeampana toimihenkilönä ja pyrimme molemmat esimiehiksi seuraavaksi, joten luonnollista ja terveellistä kilpailua syntyy tässä tilanteessa. Ainoa on vain, että saatat joutua puolittamaan yllättäviäkin kustannuksia kuten vaikkapa auton, jotta toinen pääsee töihin perämettään ja kaikenlaista muuta. En ole varma omasta säästöistä mutta yhdessä olemme nyt lähestymässä 200 000 rajaa vauhdilla ja näillä näkymin 400 000 ihan muutaman vuoden aikana.

    Mitä mieltä tällaisesta lähestymisestä sijoittamiseen ja säästämiseen?

    Vastaa
    • Kiitos! Joo avovaimoni sijoittaa tällä hetkellä ASP:lle sekä indeksirahastoihin.

      Veikkaisin, että suurin osa säästää erikseen, mutta varmasti kaikenlaisia versioita tästä löytyy. Itse olen sen verran rationaalinen sijoittamisessa, että mieluusti etenkin sijoitusrahat pidän erillään parisuhteesta, koska oli suhde kuinka hyvä vain, aina voi tapahtua jotain yllättävää, jonka jälkeen yhteisiä raha-asioita ja sijoituksia ei ole kiva säätää esim. eron hetkellä – ja voikin pahimillaan aiheuttaa esim. pakkomyyntejä huonossa markkinatilanteessa. Sijoitusasunnon hankkiminen yhdessä mielestäni on poikkeus tässä ja sen kannalta liputan kyllä, koska sen sijoituksen jakaminen ja hallinta on kaikissa tilanteissa helpompaa kuin esim. suoran osakesijoittamisen, jonka tekisin erikseen.

      Itse olen huomannut meillä toimivaksi sen, että käyttötili on yhteinen ja molemmat laittavat talouteen liittyviä kuluja yhteiselle tilille, jota sitten molemmat voivat käyttää milloin mihinkin. Jos tämä ns. budjetti ylittyy, niin tilanteet katsotaan erikseen tai maksetaan vain omilta tileiltä. Tähän mennessä tämä on toiminut meillä erittäin hyvin. Samalla molemmille syntyy automaattisesti budjetti, jonka rajoissa yrittää pysyä, joka sitten auttaa myös siinä, että rahaa jää säästöön ja sijoituksiin joka kuukausi.

      Vastaa

Jätä kommentti