Näitä taitoja minulta vaadittiin 3 500 euron kuukausipalkan työtehtävissä

Olen aiemmin avannut koko työurani ja palkkakehitykseni siitä lähtien, kun aloitin kesätöissä 14-vuotiaana, aina nykypäivään saakka tilanteeseen, jossa kuukausipalkkani on 6700 euroa ennen veroja ja etuuksia. Tämän lisäksi olen kirjoittanut paljon siitä, mitä kannattaa opiskella, jos haluaa eteenpäin palkkakuopasta kohti parempi tuloisempia töitä.

Entä miten töitä oikeastaan arvotetaan työnantajien ja yhteiskunnan puolesta? Miten työtä saa, pitää tai kannattaa edes arvottaa? Aloitin urani työhistorian pohtimisen ihan ensimmäisistä töistä ja tässä kirjoitussarjassa käynkin läpi kaikki työni tähän päivään saakka matalapalkkaisimmasta aina nykytilanteeseeni. Löydät aikaisemmat osat, joissa pohdin urakehitystäni sekä töitä alta

  1. Näitä taitoja minulta vaadittiin 1 000 euron kuukausipalkan työtehtävissä
  2. Näitä taitoja minulta vaadittiin 2 000-2 400 euron kuukausipalkan työtehtävissä
  3. Näitä taitoja minulta vaadittiin 2 500 euron kuukausipalkan työtehtävissä
  4. Näitä taitoja minulta vaadittiin 3 000 euron kuukausipalkan työtehtävissä

Tänään käynkin läpi millaisesta työstä minulle maksettiin 3 500 euroa kuukaudessa, miksi, miten sain tällaisen palkan neuvoteltua ja mitä näistä töistä opin.

Palkka pysähtyy hetkeksi

Olin siis juuri ollut vuoden liiketoiminnan kehittäjänä n. 3000 euron palkalla samalla, kun viimeistelin vielä KTM-opintojani. Liiketoiminnan kehittäjänä tein erilaisia alkukartoituksia ja määrittelyjä työpaikan uuden IT-järjestelmän liiketoimintavaatimuksista. Työ oli monipuolista ja siinä pystyi käyttämään niin omaa osaamistani asiakaspalvelutehtävistä kuin myös opinnoistani. Mutta samalla siinä oli paljon, mitä en ollut opiskellut lainkaan missään (eli teknologiapuoli).

Lähdin ennen valmistumistani vielä vaihtoon Etelä-Koreaan, koska halusin kokea opiskelijavaihdon vielä ennen kuin ”oikea” elämä alkaa. Olinkin puoli vuotta Etelä-Koreassa, valmistuin ja jatkoin samassa IT-projektissa töitä Suomeen saavuttuani. Suomeen saavuttuani minua kuitenkin odotti ikävä yllätys. Oletin, että palkkani nousee merkittävästi valmistumisen myötä, koska siihen aikaan vastavalmistuneen KTM:n palkka finanssialalla pääkaupunkiseudulla liikkui keskiarvoltaan n. 3 400-3 500 euron paikkeilla.

Koin, että osaamisellani, 6 vuoden kokemuksellani saman talon sisällä ja yleisellä tekemisen tasollani tämä ei olisi liikaa vaadittu. Olin kuitenkin väärässä. Minulle läpsäistiin samainen 3 000 euron palkka, kun tulin takaisin ja olin valmis KTM. En siis suoraan pompannut vielä 3 500 euroon. Se, miten siihen pääsin, pitää ymmärtää ensin työtehtäväni.

Työtehtävä ja 3 500 euron palkan muodostuminen

Jatkoin siis työtehtävässäni liiketoiminnan kehittäjänä, mutta poissaoloaikanani projekti oli luonnollisesti edennyt paljon. Nyt tehtiin jo aivan tarkkoja määrityksiä sitä varten, että pian päästäisiin tekemään ihan aitoa koodauskehitystä järjestelmiin. Kuten aina isoissa projekteissa, poissaoloaikanani projektissa oli ollut paljon kipuilua, mutta itse saavuin aikaan, kun homma oli jälleen alkanut pyörimään hyvää tahtia.

Sain siis vastuulleni samankaltaisia asioita kuin aiemmin eli tein ns. käyttäjätarinoita (user story), uuteen vahinkokorvausjärjestelmään. Käytännössä käyttäjätarinoissa siis kuvataan se, miten järjestelmän halutaan toimivan tarkalleen kaikki poikkeukset ja tarkat säännöt lukuun ottaen. Tiimissäni oli myös muita ihmisiä, jotka tekivät samaa asiaa, mutta eri aluekokonaisuuksista.

Aluekokonaisuuksista puhuttaessa tiimivetäjäni kysyikin, olisiko tiimissä ketään, ketä kiinnostaisi automaatio, koska sitä oli alettu jo kehittämään järjestelmätoimittajan puolesta, mutta tarvittaisiin joku myös liiketoiminnan puolelta. Koska olin innostunut juuri edellisenä vuonna tekoälystä yleisellä tasolla, ilmoittauduin vapaaehtoiseksi. Muita vapaaehtoisia tiimistäni ei ollutkaan, vaan he olivat tyytyväisiä oman tonttinsa hoitamiseen.

Kun kuukaudet menivät eteenpäin, huomasin pian, että käytännössä kaikki korvausautomaation logiikka, säännöt ja osa arkkitehtuuristakin oli yhtäkkiä minun niskassani. Samalla huomasin alkuperäisessä – ennen minua – tehdyssä automaatioarkkitehtuurissa ison puutteen, joka käytännössä tarkoitti, että järjestelmän automaatio-framework piti rakentaa alusta saakka uusiksi.

Tein edelleen käyttäjätarinoita, mutta tein koko ajan enenevissä määrin töitä automaation parissa. Huomasinkin, että minulla oli yhtäkkiä äärettömän paljon vastuuta projektin onnistumisesta (etenkin euromielessä) ja olinkin aito bussiriski, koska asioista liikaa tietoa oli pelkästään minulla. Pyysinkin palkankorotusta. Taas minulle todettiin ei. Tämä oli hetki, kun koin, että palkkani ei yksinkertaisesti vastaa työtehtäviäni ja aloinkin hakemaan Product Ownerin ja kehityspäällikön tehtäviä muista finanssialan yrityksistä. Käytännössä tein jo paljon samoja asioita kuin nämä henkilöt, vaikka tittelini olikin edelleen sama.

Olin parissa työhaastattelussa loppusuoralla, kun hankkeen vetäjä sai kuulla, että olin hakemassa muita töitä ja silloin vasta minut otettiin tosissaan. Minulle sanottiin suoraan, että saan 3 500 euron palkan ja minut siirrettään organisatorisesti eri tiimiin. Tämä oli ensimmäinen ja viimeinen tarjous. Koska työympäristö sekä kollegat olivat erinomaisia ja viihdyin muutenkin äärimmäisen hyvin nykyisellä työpaikalla, otin tarjouksen vastaan ja luovuin muista työnhakuprosesseista – vaikka olisin todennäköisesti saanut eräältä oranssilta yhtiöltä yli 4 000 euron palkan työtehtävän parin viikon sisään paremmalla tittelillä.

Mitä taitoja syvissä asiantuntijatöissä tarvittiin?

Olinkin päässyt mielenkiintoiseen tilanteeseen. Olin edelleen asiantuntija, mutta olin jo niin syvällä järjestelmäautomaation maailmassa, että olin 100 hengen projektissa silti ainut, joka ymmärsi kokonaisuuden. Minusta olikin tullut vähän alle vuodessa syväasiantuntija aiheen parissa ja päälleni kaatui koko ajan enemmän ja enemmän vastuuta myös kokonaisuudenhallinnasta.

Tämä oli ensimmäinen työtehtävä elämässäni, joka oikeasti onnistui haastamaan minua älyllisellä tasolla. Aiemmat työni saattoivat haastaa minua fyysisesti tai muistin osalta tai sosiaalisten kykyjeni osalta, mutta ne tuntuivat älyllisesti helpoilta. Nyt kuitenkin koin, että olin vihdoin tehtävissä, jotka alkoivat tarjota mielenkiintoisia älyllisiä haasteita.

Automaatioasiantuntijana tärkeimmät taitoni olivatkin:

1) Koko vahinkokorvausprosessin tunteminen alusta loppuun kaikkien eri vakuutuslajien osalta.

2) Teknologisen arkkitehtuurin ymmärtäminen sen osalta, mikä oli mahdollista ja mikä ei

3) Sääntöperusteisen kielen kirjoittaminen (ns. pseudokoodi).

4) Ymmärtää vahinkojen syntysyitä, logiikkaa, frekvenssiä ja muuta vakuutusjargonia, jota käytetään riskien hinnoittelussa.

5) Asioiden proaktiivista selvittämistä ja uusien asioiden jatkuvaa opiskelua. Kukaan ei kertonut tässä kohtaan enää, mitä minun piti tehdä, koska kukaan ei tiennyt, miten työtäni tehdään ja mitä oikeastaan tarkalleen teen. Minun täytyi siis opetella johtamaan ensi kerran omaa työtäni 100%:sesti.

6) Puntaroida jatkuvasti asiakaskokemusta yhdistettynä tehokkuuteen. Automaatiossa mielestäni kiehtovinta on ollut juuri tämä kauhun tasapaino. Työelämässä voidaan automatisoida paljonkin, mutta tietyssä pisteessä tehokkuus kääntyy itseään vastaan, koska se tekee asiakaskokemuksesta karmean (Ks. esim. chatbotit).

Vastuu ja virheiden seuraukset

Siinä, missä liiketoiminnan kehittäjän projektin alussa virheiden vaikutukset olivat suhteellisen pieniä ja näkymättömiä, automaatiovastaavana vastuu ja virheet olivat enemmän kuin näkyviä. Kun räjäytin ennen minua tehdyn automaatiokehyksen, tämä tarkoitti kahta asiaa: niin budjetti kuin aikataulut tulisivat venymään. Toisella kerralla kaikki paineet olivatkin niskassani, sillä tämän oli onnistuttava.

Jos en onnistuisi ottamaan kaikkea huomioon uutta kehystä rakentaessa, tulisi tämä myöhästyttämään koko yli 200 miljoonan euron projektia huomattavasti. Tässä onkin mielenkiintoinen huomio työelämästä. Oikeastihan en ollut kuitenkaan vastuussa aikataulusta tai budjetista tässä projektissa, mutta tiesin, mitä tapahtuu, jos mokaan. Virallisesti vastuu ei olisi minun, mutta silti tuntisin, että se olisi ollut minun.

Tässä kohtaa vastuut ja virheiden seuraukset olivatkin jo helposti mitattavia. Se, mitä tein, vielä tänäkin päivänä vaikuttaa vahvasti siihen, miten tiettyjen vakuutuslajien korvausautomaatiosäännöt toimivat – eli kuinka nopeasti saat korvauksesi ja millaisista vahingoista, jos LähiTapiolan asiakas satut olemaan. Jos olisin siis mokannut, olisi se myös vaikuttanut siihen, kuinka nopeasti ja kuinka paljon automaatiota pystyttäisiin ottamaan käyttöön. Isoissa finanssitaloissa puhutaan niin isoista volyymeistä, että pienessäkin viivästyksessä puhutaan isoista eurosummista.

Vastuita olikin monenlaisia aina automaatioasteen nostamisesta mahdollisimman korkealle aina teknisiin keskusteluihin aidosti teknisten ihmisten kanssa. Välillä istuin palavereissa yrittäen vain imeä teknojargonia sisääni, koska olin useasti ainoa ei-puhtaasti-tekninen ihminen palaverissa. Se ei olisi onnistunut, jos asiat eivät olisi aidosti kiinnostaneet, mutta kaiken jälkeen voin sanoa, että tämä työtehtävä on se, mikä opetti minulle asiantuntijatehtävistä ja IT-kehityksestä enemmän kuin mikään muu työtehtävä urallani.

Kysyntä ja tarjonta

Tässä työtehtävässä osaamiseni oli alkanut nicheytyä jo merkittävästi. Olin ollut vakuutusalalla 7 vuotta ja olin opiskelin vakuutustieteitä ja riskienhallintaa. Tämän lisäksi olin nyt tehnyt IT-kehitystä vakuutusalalla 2 ja puoli vuotta. Sen lisäksi olin profiloitunut etenkin automaation tekemiseen ja kokonaisprosessien tehostamiseen sekä automatisoimiseen. Mietin, että olenko nyt jo vähän liiankin pienessä raossa, koska vakuutusala on niin massiivisen monipuolinen, että niche-osaaminen ei välttämättä ole hyvä asia.

Olin kuitenkin väärässä. Kun päivitin tämän roolin myötä LinkedIn-profiilini, headhunterit alkoivat yhtäkkiä ottaa minuun yhteyttä! Osaamiseni olikin yhtäkkiä haluttua käytännössä kaikissa Suomen vakuutusyhtiöissä, vakuutusyhtiöiden järjestelmiä toimittavissa konsulttitaloissa kuin ihan IT-tuotetaloissa, jotka jotenkin finanssialalla toimivat. Olin 28-vuotias, vuosi takaperin valmistunut, jolla olikin osaamista, josta oli äärimmäisen paljon puutetta finanssialalla koko Suomessa.

Tämä olikin ensimmäinen kerta kun tajusin, mitä tarkoittaa osaajapula. Kun aloin käymään headhunter-haastatteluissa, ymmärsin, että eivät he edes hakeneet automaatioasiantuntijaa. Talot ympäri Suomen tarvitsivat vain osaajia, jotka osasivat yhdistää liiketoiminnan ja teknologian syvällisellä tasolla toisiinsa ja tehdä muutosta näiden avulla.

Työssä opitun IT-kehityksen ja pitkälti osakesijoittamisen kautta saadun liiketoimintaymmärrykseni takia huomasinkin, että minulla oli yllättävän arvokas osaamisyhdistelmä, mistä oli 5 vuotta takaperin puutetta ja on edelleen tänä päivänäkin puutetta lähes kaikilla toimialoilla. Automaatio vain toimi hyvänä avainsanana LinkedIn-profiilissa. Ja yksi näistä yhteydenotoista johtikin siihen, että palkkani nousi pian kerralla 1 500 euroa ja päästi minut työtehtävään, jossa olen vielä tänä päivänäkin – mutta se onkin sitten seuraavan tekstin aihe!

Voin siis toistaa tässä samaa kuin viime tekstissäni. Jos olet kehityshenkinen ja tunnet vetoa teknologiaan sekä tunnet intohimoa liiketoimintaan, voin erittäin vahvasti suositella kaikkea IT-kehitykseen ympärillä pyöriviä työtehtäviä. Sieltä löytyy projektiluontaisia töitä, pitempijänteistä ylläpitoa ja kehitystä kuin mitä tahansa näiden väliltä. Ja tämän lisäksi voin luvata yhden asian – työ ei tule koskaan loppumaan tekemällä, vaan tehtävää on aina paljon enemmän kuin mihin on aikaa ja rahaa.

Mitkä ovat syväasiantuntijan tärkeimmät taidot ja ominaisuudet?

Mielenkiintoisinta on se, että vaikka kuinka etenisi työuralla, top3 tärkeimmät taidot/ominaisuudet ovat mielestäni edelleen samat:

1) Reippaus – tarttuu tekemään asioita, vaikka ei täysin osaisi. Tekemällä oppii lähes kaiken. 

2) Oma-aloitteisuus – pyytää lisää töitä, kun työt on tehty tai alkaa oma-aloitteisesti auttaa jotain toista sen sijaan, että jää passiivisesti pyörittämään peukaloitaan ja odottamaan seuraavaa käskyä.

3) Pidä mitä lupaat – eli tule ajoissa töihin ja tee ne työtehtävät, mitä olet luvannut tehdä. Jos venyt vielä silloin, kun pyydetään, tästä on usein apua.

Kun mennään syvemmälle asiantuntijuuteen seuraavat ominaisuudet ovat kultaakin kalliimpia.

1) Ymmärrät suuria kokonaisuuksia, mutta pystyt sukeltamaan syvälle yksityiskohtiin. Useasti ihmiset tykkäävät liikkua joko pikku yksityiskohdissa tai suurissa linjoissa, mutta tässä työssä menestyminen vaati molempia. Itse olen enemmän suurten linjojen mies, joten yksityiskohdat olivat minulle haastavampia.

2) Syvää ymmärrystä niin kyseisestä liiketoiminnan prosesseista kuin teknologian mahdollisuuksista. Vaikka minun ei tarvinnut ymmärtää, miten asiat tehdään, piti minun aina ymmärtää, mitä tehdään.

3) Osata yksinkertaistaa kaikki nämä monimutkaiset asiat sille tasolle, että voin kävellä johtoryhmän eteen – ja he ymmärtävät, mitä höpötät. Yksi tärkeimmistä taidoista asiantuntijana onkin mielestäni osata puhua ilman asiantuntijakieltä. Jos osaat selittää tekemäsi asiat 3-vuotiaalle, olet paljon rautaisempi asiantuntija kuin, jos joka toinen sanasi esityksessä on joku jargon-sana, joka kuulostaa ”hienolta” ja ”asiantuntevalta”.

Oletko itse tehnyt IT-kehitystä tai kokenut vetoa tehtäviin? Ja jos palkkasi on 3 500 euroa tai lähellä sitä, olisi mielenkiintoista kuulla, miltä työtehtäväsi kuulostavat näihin verrattuna!

————————————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa erittäin edulliseen 24,9€:n hintaan vain rajoitetun ajan Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi alekoodilla: VIISASSIJOITTAJA23!

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.

Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter

Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

6 kommenttia artikkeliin ”Näitä taitoja minulta vaadittiin 3 500 euron kuukausipalkan työtehtävissä”

  1. Palkkani oli 2020 5000 e/kk, työ vaatii 24/7 tavoitettavissa oloa ja 200-300 h vuodessa ylitöitä, että töistä selviää (sisältyvät palkkaan). Nyt työn määrä on kasvanut, kun tuotannosta vastaamisen lisäksi on tullut projekteja vedettäväksi oman toimen ohessa. Palkka on noussut vuosien saatossa 300 e/kk. Korotusta olen pyytänyt, mutta konsernin linjaan mukaan siitä ei voi keskustella missään. Puolivuosittaisissa kehityskeskusteluissa ei saa konsernin linjan mukaan puhua palkasta, vaan sitä varten on erillinen keskustelu – sitä vain missään ei ole määritelty mikä se on. Jokaisessa kehityskeskustelussa kauhistellaan palaverien määrää ja työkuormaa – mutta mitään sille ei voi tehdä, koska lisää henkilöstöä ei saa palkata, ja mitään tehtäviä ei voi poistaa – itseasiassa konserni kokoajan vyöryttää keskijohtoon lisää tehtäviä lakkauttamalla tukitoimintoja. Sinänsä naurettavaa, että minut on palkattu ”pääliköksi ja prosessiasiantuntijaksi”, mutta iso osa ajasta menee täytellessä hr- ja viranomaisjärjestelmiin mekaanisesti asioita. Omien alaisten asioiden hoitamiseen ja prosessin kehittämiseen ei ole käytännössä ollenkaan aikaa.

    Kyllästyneenä työhön olen hakenut muualla töihin, mutta mitään ei tunnu löytyvän. Kilpailijalle olisin päässyt 70 km päähän vastaavaan työhön, mutta palkasta olisi pitänyt pudottaa reilusti pois. 4800 e/kk oli tarjous. Prosessiasiantuntijaksi minua on pyydetty muutamaan eri paikkaan, mutta palkkahaitari tarjouksissa on ollut 3500 -3700 e/kk – joka mielestäni on aika vähän yli 15 vuoden työkokemuksella olevalle DI:lle jatkuvan matkustamisen työstä. En ole valmis matkustamaan yli 200 päivää vuodessa.

    Jotenkin tuntuu, että olen umpikujassa. Nykyisellä työnantajalla kuormitusta ja vastuuta voidaan lisätä uusilla toimilla, mutta se ei näy palkassa – eikä mitään etenemismahdollisuuksia ole. Olen yrittänyt saada alennusta uralla, eli että minut olisi palkattu alempaan positioon, jossa aika riittäisi tehdä prosessin kehitystä – joka minua kiinnostaa. Olisin ollut valmis siihen palkan pudotukseen mikä olisi tullut. Tähänkään ei suostuttu, koska työnantaja tunnistaa, että nykyiseen positioon olisi vaikeampi saada ulkopuolelta henkilö. Alalla ei ole työnantajia kovin montaa tarjolla, ja alan vaihto näyttää olevan yli neljäkympiselle mahdotonta – hakemuksia muille aloille ei taideta edes lukea, koska muuta ei tule kuin automaattisia vastauksia, että et ole hakemamme henkilö.

    Vastaa
    • Kiitos kokemuksesiesi jaosta – kuulostaa erittäin haastavalta tilanteelta. Kirjoitan tällä hetkellä seuraavassa kirjassani juuri tällaisista tilanteista, niin tässä muutama ajatus, mitä tulee mieleen tilanteesta.

      1. Ekonomiliitolta löytyy erittäin hyvät ammattilaiset tällaisiin uran umpisolmuihin, uskoisin, että DI:den ammattiliitolta löytyy varmaan hyviä – usein maksuttomia – palveluita tähän myös kunhan on jäsen. Itselleni kerran uran umpisolmussa suurin auttaja oli mentorini, jonka olin saanut juuri Ekonomiliiton kautta.

      2. Mainitsitkin, että olet kokeillut hakea alennusta, mutta siihen ei ole suostuttu. Yksi vaihtoehtohan olisi kokeilla vaihtaa työpaikkaa JA hakea samaan aikaan samanlaista alennusta. Tämä varmasti onnistunee, jos sopiva työpaikka osuu, koska silloin täytetään tarvetta, ei luoda tyhjää aukkoa organisaatioon. Pakko kyllä todeta myös, että surkeaa joustavuutta työnantajalta, ei anna kauhean hyvää työnantajakuvaa, vaikka vaikeita taloudellisia tilanteita nyt elämmekin.

      3. Kun mietitään työn hakemusta muualta, niin kannattaa pohtia miten oman osaamisen esittää CV:ssä. Jos hakee oman alan sisällä, saattaa joskus olla joskus jopa hyvä alimyydä osaamistaan. Monesti tietynlainen kokemusrasismi iskee, jos ihminen on ns. ”Liian pätevä” hommaan, josta monet bumerangit työn haussa voivat johtua. Omia ansioita ja kokemusta voi siis hyvin myös vähän rajoittaa CV:ssä.

      4. Eri alalle hakiessa taas kannattaa ehkä ennen kaikkea korostaa, ei niinkään substanssiosaamista, vaan ennen kaikkea työelämätaitoja, jotka ovat hyödyllisiä missä tahansa tehtävässä. Kuulostaa siltä, että olet kokeut esihenkilötehtävissä ja tuntuisi oudolta, ettei niillä taidoilla muillakin aloilla kysyntää olisi. Kannattaa siis pohtia myös, millä kulmalla omaa osaamistaan työhakemuksissa toisille aloille korostaa.

      Tilanne ei tosiaan ole helppo ja talouden suhdanne ei varmasti auta asiaa tällä hetkellä. Toivon kuitenkin, että näistä sai jotain uutta lähestymiskulmaa tilanteeseen ja tsemppiä asian ratkaisuun!

      Vastaa
    • Tästä olisi mielenkiintoista keskustella privaatimmalla alustalla Peltsi!

      Kuulostaa hyvin paljon siltä, että ollaan samalla alalla, mutta minulla vielä 10-15v vähemmän kokemusta. ”Haaveammattini” opintojen jälkeen on liittynyt kemianteollisuuden tuotannon kehitystehtäviin, mutta toistaiseksi tehtävät eivät ole vastanneet odotuksiani ja vastuu jäänyt hyvin pieneksi.

      En tiedä voitko Esa jakaa sähköpostimme toisillemme ilman, että kaikki blogin lukijat saavat ne tietoonsa ja, mikäli se on Peltsille ok?

      Vastaa
  2. Olen tehnyt käytännössä samoja toimistotehtäviä koko ikäni, palkkani on huidellut 1500-3550e/kk välillä ja käytännössä ainut asia mikä tässä on vaikuttanut on ollut työnantajan asenne palkanmaksua kohtaan. Yhdessä paikassa palkka 3550e (yli 1000e tessin yli), koska siellä kaikkien palkka oli korkea. Vastaavasti nyt elintarvikepuolella, missä palkat ovat lähtökohtaisesti todella surkeat kaikilla, palkka 1750e/kk. Minulle ei nyt sinänsä enää tässä vaiheessa juuri merkitystä, mutta kyllähän se työsuoritteessa näkyy, ettei työstä makseta – oma-aloitteisuus on jäänyt pois kokonaan.

    Vastaa
    • Toimialalla on tosiaan ihan järkyttävä ero siinä, mitä mistäkin asioista maksetaan. Esim. pankkialalla keskimäärin kaikkien töiden palkka on parempi kuin taas monella muulla alalla. Ja juuri näin, matala palkka ja erityisesti alentunut palkka näkyy laskeneena motivaationa. Usein se, että korvaus työstä laskee, vähentää motivaatiota paljon enemmän kuin palkankorotus nostaa motivaatiota.

      Vastaa

Jätä kommentti