Viisi ajatusvinoumaa, jotka pilaavat sijoituspäätöksesi – ja elämäsi päätökset

Kaikilla ihmisillä on tietynlaisia ajatusvinoumia, joita toistamme arjessa, koska emme ole tietoisia niistä. Ajatusvinoumat, ennakkoasenteet ja stereotypiat ovat kuitenkin ihan syystä osa meitä, koska ne auttavat ihmisiä hahmottamaan muuten täysin kaaottista maailmaan hieman mustavalkoisemmin.

Meillä kaikilla on mielipiteitä ja omasta mielestämme ”faktoja” liittyen elämän suuriin kysymyksiin politiikasta, ihmisistä tai vaikka sijoittamisesta. Ajatusvinoumat muokkaavat mielipiteitämme ja usein ohjaavat meitä harhaan meidän huomaamattamme.

 

Ankkurointi – Anchoring bias

Olemme vain ihmisiä. Ja siksi toistamme usein samoja virheitä.

Ankkurointi saattaa olla monelle tuttu termi myös työelämän koulutuksista ja seminaareista. Ankkurointi toimii yksinkertaisesti siten, että ihminen ”ankkuroituu” tiedostamatta ensimmäiseen numeroon, jonka hän näkee asiaan liittyen.

Tästä on monta erilaista esimerkkiä, mutta kun kyse on talousblogista, mennään sijoitusesimerkillä. Sanotaan, että yrityksen X osakkeen hinta on tällä hetkellä 100 euroa. Näet osakkeen hinnan ensimmäisen kerran ja teet omaa analyysia osakkeelle, mielestäsi hinta on liian kallis. Et siis osta osaketta.

Vähän myöhemmin yrityksen osakkeen hinta laskee 90 euroon. Tämä johtuu siitä, että yrityksen tulos on myös laskenut. Mielessäsi yrityksen osake saattaakin yhtäkkiä olla ”halpa”, koska olet ankkuroitunut 100 euron osakkeen hintaan, vaikka numeroiden valossa 90 euron hinta on edelleen liian kallis. Järjetöntä? Kyllä. Mutta silti me toimimme näin.

Pohjimmiltaan kysymys onkin ankuroinnin osalta ihmisen laiskuudesta. Yritämme päästä haluttuun lopputulokseen alitajuntaisesti kaikessa mahdollisimman vähälllä ajattelulla, joka johtaa usein intuitioon luottamiseen – eli huonoihin päätöksiin. Sijoittamisessa tärkeää on muistaakin, että osakkeen hinta on vain hinta. Se, mikä oikeasti määrittää sijoituksen kannattavuuden on osakkeen hinnan takana oleva liiketoiminta ja sen tuottama arvo.

Henkilökohtainen kokemukseni ankkuroinnista oli sijoitusurani aikana Nesteen osakkeesta, joka maksoi muistaakseni pitkään 10-14 euroa (ennen osakesplittiä). Kun osake nousi 30 euroon, tuntui minusta siltä, että maailma oli mennyt sekaisin. Oikeasti maailma tai pörssi ei ollut sekaisin, minä olin. En ollut seurannut kehitystä liiketoiminnassa ja mahdollista tuottopotentiaalia ja näin Nesteen osake jatkoi matkaansa vielä yli 90 euron samalla kun itse olin ankkuroitunut siihen, että ”kyllä se joskus laskee 20 euron alle takaisin ja sitten ostan!”. Juuh elikkäs.

Vahvistusharha – Confirmation bias

Vahvistusharha on ankkuroinnin ohella ylivoimaisesti yleisin ja tärkein sijoittamiseen liittyvä ajatusvinouma. Vahvistusharha perustuu siihen, että ihminen on keskimäärin vastaanottavaisempi tiedolle, joka tukee hänen nykyistä käsitystään, uskomustaan tai toivettaan asiaan liittyen. Vahvistusharha näkyykin myös joskus blogini joidenkin kirjoitusten kommenteissa.

Otetaan ensimmäinen esimerkki vahvistusharhasta Bitcoinin osalta. Bitcoinin arvon noustessa joka päivä kohti uusia huippuja kirjoitin blogitekstin ”Kannattaako Bitcoiniin sijoittaa? Ei”. Siihen mennessä rauhallinen ja asiallinen blogini kommenttiosio muuttui hetkeksi MV-lehden kommenttipalstaksi, jossa allekirjoittanut sai aika paljon tölväisyjä osakseen. Tämä johtui ennen kaikkea vahvistusharhasta ja siitä, että ihmiset olivat niin tunteella mukana Bitcoinissa, vaikka moni varmaan tiedosti, että romahduksen tulo oli väistämätöntä. Romahdus kuitenkin tuli ja kommenttipalsta hiljeni.

Kryptot ovat hyvä esimerkki vahvistusharhasta etenkin sen takia, että kryptovaluuttoja oli aikanaan niin paljon, että kaikilla oli oma lempikryptonsa. Ja jokaisen oma lempikrypto oli ihmisten mielestä ”käyttökelpoisin, teknologisesti edistyksellisin, turvallisin” jne. Ihmiset imivät loputtomasti tietoa omasta kryptosta ja siihen liittyvistä projekteista, jolla pystyi vahvistamaan oman päätöksensä erinomaisuutta. Lopputuloksena oli kuitenkin, että kaikki kryptot romahtivat samaan aikaan ja yksikään niistä ei pelastunut oman erinomaisuutensa takia.

Vahvistusharhaa näkee kuitenkin myös päivittäin tavallisessa osakesijoittamisessa. Valitettavasti tämä näkyy negatiivisesti ennen kaikkea yrityksissä, joilla menee heikosti, mutta joilla on paljon sijoittajia, Riittää, että kirjaudut Nordnetin Sharevilleen tai Seeking Alphaan ja alat katsomaan osakkeisiin liittyviä keskusteluja. Ihmiset tykkäävät ja kehuvat kirjoituksia ja mielipiteitä, jotka tukevat heidän sijoitustensa järkevyyttä, mutta ovat ylikriittisiä vaihtoehtoisten mielipiteiden kanssa, jotka esittävät heikkouksia sijoituscaseissa.

Vahvistusharhaa näkee nykymaailmassa kaikkialla kun ihmiset kuplautuvat koko ajan enemmän ja enemmän ja hamuamavat vain tietoa, joka tukee omaa maailmankäsitystä. Tämä on mielestäni surullista, koska jos et tee muuta kuin vahvistat omaa mielipidettäsi oli kyseessä asia kuin asia, niin et kehity ihmisenä mihinkään. Oli kyse sijoittamisesta, politiikasta, ilmastonmuutoksesta tai mistä tahansa, toivoisin, että ihmiset tutkisivat entistä enemmän myös kolikon toista puolta – vahingossa voi vaikka mieli avartua!

Strutsivinouma – Ostrich effect

Strutsivinouma (oma suomennos) eli ostric effect on vahvistusharhan sisar. Nimikin sen kertoo, eli strutsivinoumassa sen sijaan, että ihmiset ottaisivat tiedon vastaan kuten vahvistusharhassa, he hautaavat päänsä hiekkaan kuten strutsit. Ja kun hautaat pääsi hiekkaan, et luonnollisesti pysty mitään kuulemaan. Ihmiset välttelevätkin negatiivista tietoja ja tietoa, joka voi olla haitallista heidän mielialalleen, vaikka se auttaisi tekemään parempia päätöksiä!

Tunnetuin sijoitustutkimus strutsivinoumaan liittyen on jotain, josta meillä kaikilla on varmasti kokemusta. Ihmiset katsovat tutkitusti harvemmin sijoitussalkkuaan lasku- kuin nousumarkkinassa. Kuka myöntää tekevänsä näin? Minä myönnän. Olenhan strut- siis ihminen.

Lopputulosvinouma – Outcome bias

Jälleen lisää hienoja suomennoksia. Lopputulosvinouma toimii yksinkertaisesti. Teet päätöksen. Päätös johtaa johonkin hyvään asiaan (vaikka rahalliseen voittoon). Täten pidät päätöstä hyvänä. Vaikka todellisuudessa päätös olisi saattanut olla erittäin huono ja ei faktoihin perustuva. Lottovoittaja, joka voitti juuri miljoonia pitää päätöstään lotota hyvänä, vaikka faktojen puitteissa lottoaminen ei ole järkevää (loton päävoiton todennäköisyys on 0,0000053638%.

Ongelma lopputulosvinoumassa on se, että kun ihminen tekee yhden tyhmän päätöksen, josta tulee kuitenkin hyvä tulos, syntyy ihmiselle harhainen kuva omasta päätöksenkykytaidostaan. Seuraava päätös tehdään usein yhtä hataralla pohjalla ja lopputulos onkin usein negatiivinen. Tässä kohtaa ihminen ei kuitenkaan hahmota, että kyse ei ollut huonosta tuurista, vaan siitä, että päätös oli huono. Satunnainen onnistuminen onkin usein ihmisen pahin vihollinen.

Uutuusvinouma – Recency

Uutuusvinouma ei välttämättä näy muualla elämässä yhtä vahvana, mutta sijoittajille se on yksi tärkeimmistä vinoumista. Uutuusvinouma perustuu siihen, että ihminen painottaa enemmän viimeaikaista tietoa kuin kaukaista tietoa. Jos siis osakemarkkinat ovat laskeneet viimeiset 5 päivää, mutta nousseet sitä ennen 100 päivää, on todennäköisempää, että ihmiset odottavat laskun jatkuvan kuin nousun jatkuvan.

Uutuusvinouma on yksi syistä, minkä takia pörssiromahdukset ovat niin mahtava paikka ostaa osakkeita. Ihmiset luulevat aina, että lasku jatkuu loputtomiin, vaikka 100 vuoden historiassa pörssit ovat aina nouseet entistä korkeammalle laskun jälkeen. Samalla ihmiset ostavat ja innostuvat sijoittamisesta silloin kun kurssit ovat nousseet kauan, koska näyttää siltä, että nousu ei koskaan lopu. Mutta kuten pitempi historia sanoo, pörssi menee aina aalloissa. Myös nousua seuraa aina lasku – jotain mikä kannattaa muistaa etenkin nyt.

Tietoisuus lisää taitoa – kaikkialla elämässä

Pelottavinta vinoumissa on se, että me kaikki tunnistamme varmasti näihin joskus sortuneemme. Suurin osa kaikkiin näistä. Parhaisiin sijoituspäätöksiin (jos sijoittaa muualle kuin indeksirahastoihin) kuitenkin pääsee siten, että tunnistaa nämä puutteet itsessään, pysähtyy pitemmäksikin aikaa ja miettii ankarasti sijoituspäätöksiään.

Monissa tapauksissa huonojen sijoitusten merkit ovat ilmassa moneen otteeseen, mutta kun joku kirjoituksesta mainituissa vinoumista ottaa ihmisestä vallan, moni meistä päätyy tekemään samoja virheitä moneen kerrasta toiseen syyttäen huonoa tuuria.

Joku viisas sanoi joskus, että on tyhmyyttä tehdä samaa asiaa moneen kertaan odottaen eri lopputulosta. Ota siis ajatusvinoumat omaksesi sijoittamisessa kuin muussakin elämässä ja päätöksentekokykysi parantuu kaikilla elämän osa-alueilla!

Henkilökohtaisesti ajatusvinoumien tunnistaminen omista ajatuksistani on ollut aikaa vievää ja jatkuvaa kamppailua itseni kanssa. Heikkouksien tunnustaminen ja tunnistaminen on kuitenkin auttanut minua aidosti parempiin päätöksiin niin sijoituksissa, arkielämässä kuin työelämässäkin.


P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksistani.

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram

Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi

11 kommenttia artikkeliin ”Viisi ajatusvinoumaa, jotka pilaavat sijoituspäätöksesi – ja elämäsi päätökset”

  1. Hyvä teksti ja ajatuksia herättävä teksti!

    Olen itse huomannut, että confirmation bias on valitettavan yleinen, oikeastaan minkä tahansa ostopäätöksen jälkeen. Myös itselläni. Ilmiöstä puhuttiin muistaakseni myös kauppiksen pääsykoekirjoissa tyyliin ”ihminen etsii positiivista informaatiota ostoksestaan ja samalla sulkee negatiivisen informaation pois mielestään”.

    Itse myönnän sortuvani uutuusvinoumaan kun ajattelen, että matched bettingillä voi tehdä monien vuosienkin päästä rahaa. Olen nyt saanut kivasti lisätienestejä siitä, mutta tiedän, että tulevaisuudessa se ei välttämättä ole enää mahdollista.

    Vastaa
    • Kiitos! En muistakaan tuollaista lausahdusta kauppiksen pääsykoekirjoista, mutta tämä on enemmän kuin mahdollista. Vahvistusharha kun tuntuu olevan koko ajan vahveneva nykymaailmassa kiitos sosiaalisen median ja algoritmien, jotka käytännössä suosittelevat vain asioita, joista se tietää meidän olevan jo valmiiksi kiinnostuneita.

      Isoilla rahoilla matchedbetting voi olla ihan mielenkiintoinen homma tai sitten vain harrastuksena. En usko, että sitä ainakaan lähivuosina suljetaan pois, koska se vaatii suhteessa kuitenkin niin paljon aikaa – ellei sitten jonkinnäköisiä kampanjoita poisteta uhkapelaamisesta tai markkinoilla tapahdu jotain muuta murrosta.

      Vastaa
  2. Myönnän, että olen langennut näistä kaikkiin, mutta ei auta kuin ottaa opikseen ja olla tulevaisuudessa parempi ihminen ja sijoittaja. Mielenkiintoisinta näissä on se, että yleensä vasta liian myöhään tajuaa menneensä vipuun.

    En tiedä olisiko tähän listaan voinut lisätä vielä ’survivor bias’in? Eli harvoja menestyjiä juhlitaan ja samalla unohdetaan ne monet epäonnistujat. Samalla saadaan asiat näyttämään helpommalta kuin ne todellisuudessa olevat. Tämä on ainakin nuoremmille tärkeä ymmärtää, että menestyjät ovat rakentaneet menestyksensä hitaasti ja vuosien yli, eikä äkkiä kuin salama taivaalta. Itse nuorempana ajattelin, että jotkut asiat ovat mahdottomia minulle kun ne näyttivät niin vaikeilta, mutta näin myöhemmin on tullut oivallus, että opettelemalla ja raa’alla työllä pääsee yllättävän pitkälle.

    Vastaa
    • Juurikin näin, itsekin olen ihan jokaiseen näistä sijoitusurani alussa astunut. Uskon, että välillä syyllistyn joihinkin näistä aina välillä, vaikka niistä tietoinen olenkin. Harjoittelua, harjoittelua…

      Survivorship bias on itseasiassa erittäin hyvä myös! Minulla oli itseasiassa myös se mielessä, mutta samaan aiheeseen liittyen on tulossa kokonainen teksti, koska se on niin iso tekijä nykymaailmassa juuri noiden pikavoittojen toivon takia, joka myös meihin kaikkiin on istutettu.

      Vastaa
  3. Moi,

    Onko jokin tietty syy, miksi et sijoita ainoastaan kuluiltaan erittäin edullisiin globaalisti hajautettuihin osake-ETF:iin, jotka uudelleensijoittavat osingot verottomasti? Etkö pidä nykyistä sijoitusstrategiaasi eräänlaisena ajatusvinoumana? Ei ole tarkoitus ”trollata”, kysyn tämän saman kysymyksen erittäin usein sijoittajilta ja yritän ymmärtää, miksi he kuvittelevat osaavansa generoida ylituottoja pitkällä aikavälillä (>20 vuotta), varsinkin kun otetaan huomioon osinkojen veroton uudelleensijoitus ETF:ssa.

    Asiasta toiseen. Minkä takia tavoittelet taloudellista riippumattomuutta? Ymmärtääkseni olet melko tyytyväinen nykyiseen työhösi ja urakehitykseesi. Miksi haluat pois tästä elämäntyylistä? Mitkä ovat ne mielenkiinnot / projektit / toiminnat, jotka aijot toteuttaa, kun olet taloudellisesti riippumaton? Vai onko taloudellinen riippumattomuus vain tapa kasvattaa kokonaisvaltaista vapauttasi ja optioitasi samalla kuin jatkat ”9-to-5” palkkatyössäsi pidempään? Onko taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu enemmän intohimo vai addiktio sinulle?

    Nämä kysymykset kiinnostavat minua siksi, koska olen itse hyvin todennäköisesti ensi vuoden lopussa taloudellisesti riippumaton (varallisuus noin 25x vuosittaiset elinkustannukset) 30 vuotiaana ja olen joutunut (tai saanut) miettimään syvällisesti näitä kysymyksiä viime vuosina. Minulla itselläni ei ole täydellisiä vastauksia vielä näihin kysymyksiin.

    Vastaa
    • Erittäin hyviä kysymyksiä! Ja ihan aiheeseen liittyvää, koska kyse tosiaan on psykologiasta. Syy siihen, miksi en sijoita pelkästään ETF:iin johtuu kahdesta asiasta, jotka molemmat ovat omalla tavallaan psykologisia.

      1) ETF:iin sijoittaminen on liian tylsää, että jaksaisin sitä 15 vuotta pelkästään taloudellinen riippumattomuus mielessä. Osakesijoittaminen on minulle ehkä ennen kaikkea tapa pitää itseni aktiivisesti motivoituneena tavoitteeseen ja rakas harrastus, josta olen huomannut olevan hyötyä kaikille elämänosa-alueilla (en olisi koskaan tajunnut, kuinka yleissivistää se on).

      2) Passiivisen tulon avulla on itselleni helpompi trackata edistymistäni taloudelliseen riippumattomuuteen (Kun tavoittelen sitä passiivisilla tuloilla, enkä 4%/25x-säännöllä). Lisään ETF-painoja kun pörssit romahtavat seuraavan kerran, koska tiedän, että indeksin voittaminen on suhteellisen mahdotonta, mutta koska tämänhetkinen salkkuni on aika defensiivinen, olen jo muutamassa pörssikorjauksessa huomannut, että salkkuni laskee huomattavasti vähemmän kuin pörssi. Nousuissa taas salkkuni ei nouse yhtä paljon. Siksi tässä pörssiromahdusta on odoteltukin jo jonkin aikaa.

      Olet siis ihan oikeassa – jonkinlaisesta ajatusvinoumasta siis varmasti on kyse, mutta en vain tiedä nimeä sille! Laiskuus-bias tai itsepetos-bias ehkä? 😀

      Ja olet myös ihan oikeassa kaikesta tuosta, mitä sanoit nykytilanteestani. Viihdyn tällä hetkellä erittäin hyvin töissäni ja muutenkin olen tyytyväinen elämääni. Ainut, mitä kaipaan on lisää tunteja päivään. Ja tämä tunne on jatkuva – ja juuri siksi taloudellista riippumattomuutta tavoittelenkin.

      Tunnen myös itseni sen verran hyvin, että haluan kehittyä ja edetä urallani vielä tästäkin eteenpäin ja haastaa itseäni myös työelämässä, mutta uskon, että jossain kohtaa kun etenen työssäni, ei työ enää ole mielekästä. Voin olla väärässä, mutta sen aika näyttää sitten. Isoveljeni aina sanoo, että olen varmasti töissä eläkeikään asti, mutta saa nähdä kumpi meistä on oikeassa.

      Olen kirjoittanut monta tekstiä syistä ja siitä, mitä ihmisen kannattaa kysyä itseltään, jos tavoittelee taloudellista riippumattomuutta, mutta varmaan tärkeimmät ovat juuri tämä. Mitä ajattelin tehdä taloudellisella riippumattomuuden saavutettuani (ja mihin tälläkin hetkellä kulutan vapaa-aikaani): https://omavaraisuushaaste.com/mita-teen-taloudellisen-riippumattomuuden-jalkeen/ Tämänhetkinen projektini keskittyy kirjoittamiseen ja olen romaaniani kirjoitellutkin jo 300-sivua, mutta luominen on paljon vaikeampaa töiden jälkeen kuin blogin kirjoittaminen, jossa voi vain kirjoittaa siitä, mistä tietää eikä tarvi niin paljon sitä luovuutta.

      Tämän takia kirjan kirjoittaminen etenee hitaasti ja haluaisinkin sille enemmän aikaa. Kuten näet muista tavoitteistani kirjoituksessa, haluan tehdä luovia hommia, mutta samalla järkevän elintason, jossa ei tarvitse stressata rahasta. Uskon, että täydessä vapaudessa olisi helpompi myös olla täydellisesti luova.

      En usko, että taloudellinen riippumattomuus sopii kaikille (koska monilla ei ole mitään ideaa siitä, mitä tekisi taloudellisesti riippumattomana), mutta jos on paljon intohimoja, joiden toteuttamisesta ei saa rahaa – ja ei halua stressata rahasta – on FIRE paras tie tähän.

      Uskon, että jos pohdit sitä haluatko FIRE:ä vai et, niin myös tämä kirjoitukseni saattaa auttaa sinua sen selvittämisen: https://omavaraisuushaaste.com/8-kysymysta-taloudelliseen-riippumattomuuteen/ Olen näitä kaikkia kysymyksiä pyöritellyt paljon ja ne ovat auttaneet selkeyttämään omia ajatuksiani.

      Vastaa
      • Kiitos vastauksestasi! Tutustun noihin kirjoituksiin, jotka linkkasit.

        Se on tosiaan lievästi hullun kurinen tilanne, kun on itse 7 vuotta aggressiivisesti kasvattanut varallisuutta ja sitten kun FIRE on vihdoinkin lähellä, alkaa kyseenalaistamaan koko prosessia ja sen ajureita. Itselläni on ehkäpä se ongelma, että alun perin FIRE:n tavoittelu johtui siitä, että halusin ”paeta” sen hetkistä stressaavaa ja hektistä elämäntilannetta ja urapolkua, joka ei sopinut minulle laisinkaan. Ehkäpä tässä prosessissa vuosien varrella onkin sisäistänyt sen, että helpompi ja ehkäpä fiksumpi reitti (kuin FIRE) on se, että siirtyy oikeasti kiinnostaviin ja merkityksellisiin työtehtäviin, joita voi kuvitella tekevänsä koko ikänsä, oli se palkka sitten 1500e/kk tai 20 000e/kk. Mutta sinun alkuperäiset syyt tavoitella FIRE:ä vaikuttavat olevan selvästi ”terveempiä” kuin minulla, joten en usko, että sinulla on tällaisia ajatuksellisia ongelmia liittyen FIRE:en.

        Vastaa
        • Joo, juurikin näin. Jos ei viihdy töissä tai ne stressaavat, FIRE ei useinkaan ole ratkaisu, vaan ihan työpaikan vaihto tai uudelleen kouluttautumine. Matka taloudelliseen riippumattomuuteen pitäisi olla myös nautinnollinen, koska muuten sen koko pointti vähän katoaa. Jos hukkaa elämästään esim. 10 vuotta tuskissaan, jotta saa lisää aikaa loppuelämälle, ei lopputulos ole useinkaan toivottava.

          Ja onhan koko matka taloudelliseen riippumattomuuteen niin jännä ja mielenkiintoinen, että sen tavoittelu kannattaa ihan vain senkin takia. Ja mikäli voi jakaa matkansa monen muun ihmisen kanssa (kuten teen blogini kanssa), saa matkasta vielä enemmän irti. Hienoa, jos pystyn olla avuksi.

          Vastaa

Vastaa käyttäjälle havainto Peruuta vastaus