Aluksi pitää kiittää Osinkokuningasta blogini esittelemisestä. Sen avulla olen saanut liikenteen lisäksi sivulleni kullanarvoisia kommentteja. Monessa näistä kommenteista esiintyi se, että tavoitteeni ovat erittäin korkealla (osinkomäärän kehityksen suhteen). Sivua perustaessani olivat tavoitteeni hieman alemmat, mutta uudelleenlaskun jälkeen nostin tavoitetteitani hieman. Kävin tavoitteeni uudestaan läpi kommenttien jälkeen ja huomasin, että uusittu suunnitelmani perustui ajatusvirheeseen! Päivitänkin nyt suunnitelmani tähän blogipostaukseen, sekä sivulle muutenkin osinkotuoton suhteen. Suuret kiitokset kaikille kommentoijille tästä. Tästä innostuneena päätin katsoa muitakin tavoitteita uudelleen ja ASP-tavoitteissa tulee myös muutoksia (tästä seuraavassa blogikirjoituksessa).
Tässä uudet osinkotulotavoitteeni
2016: 2 000e
2017: 3 300e
2018: 4 300e
2019: 5 600e
2020: 8 000e
Nämä summat siis verojen jälkeen. Kuten nähdään, uudet tavoitteet ovat edelleen lähes epärealistisen kovat, ainakin jos sijoitan vain tasan 100 000e 2020 mennessä, mutta mikäli kaikki palaset loksahtavat paikalleen, voi tämä utopia olla realismia. Tässä hieman pohdintaa tavoitteista ja niihin vaikuttavista muuttujista.
Suurin ongelma tavoitteessa on, että jokaisena vuonna sijoitettu pääoma ei tuota 100% osinkoja vasta kuin seuraavana vuonna,. Mikäli sijoitan esim. Koneeseen kesäkuussa, en saa ostovuodelta osinkoja, vaan pitää minun odottaa aina seuraavan vuoden huhtikuuhun asti. Toisaalta, mikäli sijoitan Yhdysvallan pörssissä oleviin osakkeisiin kesäkuussa, saan ainakin 2 quarterilta osingot, koska suurin osa Yhdysvaltain pörssin yhtiöistä maksaa osinkojaan 4 kertaa vuodessa. Tästä efektistä johtuen odotan tämän vuoden osingoissa rakettimaista nousua, jos verrataan viimeisen 3 vuoden osingonkasvuun. Aika näyttää.
Mahdollistavia tekijöitä tavoitteeseen pääsyn on kuitenkin onneksi enemmän kuin ongelmia. Suurimpana mahdollisuutena pidän sitä, että vuonna 2020 sijoitetun pääomani määrä on isompi kuin 100 000e. Tähän tulee vaikuttamaan suuresti valmistumiseni vuonna 2017 sekä se työpaikka mihin päädyn valmistuttuani. Parisuhde -ja perhekuviot ovat myös muuttujia, joita ei voi olla huomioimatta, mutta koska en voi niitä ennakoida etukäteen, en ota niitä laskuihin mukaan. Olen vuonna 2020 edelleen alle 30-vuotias, joten en ole välttämättä silloinkaan vielä suureessa kiireessä perustaa perhettä, mikäli elämäntilanne siltä näyttää.
Toisena mahdollistavana tekijänä näen suurimman omistukseni Citigroupin osingonkasvun. Citigroupin EPS oli vuonna 2015 5,4 dollaria. Osinkoa Citigroup kuitenkin jakoi vain 0,20 dollaria koko vuodelta! Citigroupin Payout ratio % oli siis huvittavat 3,7%. Tämä johtuu Fed:n too-big-to-fail pankeille asettamasta rajoitteista, jonka takia osinko – ja share buybackit täytyy vuosittain varmistaa Fed:n stressitestien avulla. Citigroup on kuitenkin kehittynyt erittäin vahvaksi finanssilaitokseksi viime vuosina ja odotan osingon kasvun vähintäänkin tuplaantuvan vuosi kerrallaan vuoteen 2020 asti. Olettaen, että EPS pysyisi samana kaikki nämä 5 vuotta, tarkoittaisi se, että Payout ratio olisi silloin 118%, joka toki on pankilta mahdoton, mutta tämä siis olettaen, ettei tulosparannusta tai share buybackeja tehtäisi laisinkaan seuraavana viitenä vuotena.
Dollarin vahvistuminen on kolmas tekijä, joka on jo valmiiksi korottanut osinkojani huomattavasti. Noin 40% omistuksistani on dollareissa, joten dollarin vahvistuminen ostotasoiltani (kun euro oli n. 1,4 euroa), lisää efektiivistä osinkotuottoa, vaikka osingot eivät nousisi. Jokaisessa dollariomistuksessani osingot ovat kuitenkin kasvaneet tasaisen varmasti, joten tästä ei ole tähän päivään mennessä ollut huolta. En pidä valuuttakursseilla spekuloinnista, mutta en näe euron vahvistuvan edes 1,2 tasoon ennen kuin koko maailmantalous lähtee tasaiseen kasvuun ja EKP kykenee tekemään jotain muuta kuin laskemaan korkojaan.
Tavoitteeseen päästäkseni minun pitää myös onnistua välttämään Banco Santanderin kaltaiset osingonleikkaajat. Salkkuni kulmakivet Citigroup, Restaurant Brands International, Kone, Orkla sekä Münich Re ovat kaikki yrityksiä, joita uskaltaisin ostaa vaikka pörssi suljettaisiin 20 vuodeksi. Orkla on ainoa, joka ei välttämättä kasvata osinkoaan johdon uuden linjauksen takia, mutta mikäli johto keksii parempaa käyttöä rahalle kuin sen jakaminen omistajille, en valita. Se näkyy osingon sekä arvonkasvuna joka tapauksessa aikanaan.
Talouskasvun junnaaminen, korkotason alhaisuus ja investointien puute ovat myös syitä, miksi näen tavoitteen realistisena, Ironista kyllä talouskasvun pysähtyminen ja alhainen korkotaso palkitsee osinkosijoittajaa lyhyellä aikavälillä. Länsimarkkinat ovat monella alalla lähes täysin saturoituneet ja monella yrityksellä voi olla vaikeuksia löytää järkevä investointeja. Tässä yksi syy siihen, miksi tänä vuonna Suomen mediassa toitotetaan kaikkien aikojen osinkokeväästä. Pitkällä aikavälillähän tämä ei ole hyvä kenellekään, koska osinkojakaan eivät yritykset voi loputtomasti kasvattaa pelkällä velalla, buybackeilla sekä payout ration kasvattamisella, mikäli itse liikevoiton kasvua ei tapahdu.
Suuret kiitokset vielä kaikille kommentoijille, ne antoivat aivan uudenlaista tulta sijoitussuunitelman tarkistelemiseen uudelta kantilta sekä blogin kirjoittamiseen. Kaikki kommentointi on siis enemmän kuin tervetullutta!