Ajallisen hajautuksen haaste

Tänä vuonna tavoitteeni on sijoittaa osakkeisiin 12000 euroa. Alkuvuoden kuluseurannasta päätellen olen onnistunut nipistämään kustannuksia huomattavasti viime vuoteen verrattuna, joten tama summa ei tule todennäköisesti olemaan ongelma. Suurin ongelma on se, miten rahat sijoitan. Viime vuonna sain suurimman osan sijoituskassastani kesätöistä, ja koska allekirjoittaneella ei ollut kirjallista sijoitussuunnitelmaa, osuivat sijoitukset ajallisesti huonoimpaan alkuun kesälle ja alkusyksylle, jolloin indeksit olivat suunnilleen kaikkien aikojen all time high -luvuissa.

Tästä viisastuneena yritän harjoittaa tänä vuonna kaikista suunnitelmaisinta sijoitusvuotta tähän mennessä. Ostin alkuvuodesta hieman yli 1000 eurolla TeliaSoneraa. Loppuvuodelle siis pitäisi jakaa n. 11 000 euroa, jotenkin järkevästi ajallisesti hajautettuna. Päätinkin, että sijoitan 11 000/ 9 = 1222e kerran kuukaudessa huhtikuusta lähtien. Käteisvarani pitäisi riittää tähän ja näin saan ajallisen hajautuksen täydet hyödyt.

Miksi tämä sitten on niin hankalaa? Oma syyni tähän on se, että olen asettanut kurssihälytykset kymmenelle eniten seuraamalleni yritykselle. Näistä kaksi laukesi alkuvuoden korjauksen aikana, mutta käteisvarani eivät olleet tarpeeksi suuret, jotta olisin voinut niitä hyödyntää. Päätinkin, että jatkossa pidän kurssihälytykset päällä, mutta niistä huolimatta hajautan sijoitukseni mieluummin ajallisesti. Voin aina spekuloida, mutta pohjia en pysty kaikesta huolimatta koskaan löytämään kuin tuurilla. Haluan luottaa siihen, että ajallinen hajautus tästä vuodesta lähtien tuo tarvittavaa vaihtelua portfolioon ja pystyn pitämään tästä tavoitteesta kiinni.

Haasteellista tämä on minulle siksi, koska tiedän, että kun käteisvarani kasvavat, teen erittäin helposti, erittäin tyhmiä sijoituspäätöksiä. Olen aiemmin tehnyt tyhmiä sijoituspäätöksiä, joissa on ollut liian vähän omaa analyysia takana (esim. Nordea viime vuonna) liian suuren käteiskassan takia. Toivon, että opin viime vuoden virheistäni ja tänä vuonna pystyn onnistumaan hajautuksessa paremmin kiitos virheistä oppimisen ja tarkemman suunnitelman.

4 kommenttia artikkeliin ”Ajallisen hajautuksen haaste”

  1. Moikka! Eksyin blogiisi, koska olen hurahtanut viime aikoina sijoittamiseen. Olen 25-vuotias ja valmistumassa maisteriksi mitä luultavammin syksyllä. Minulla on jo isäni ansiosta sijoituksia seitsemään isoon suomalaiseen yritykseen sekä rahastoja omassa pankissani. Teen kahta työtä osa-aikaisesti opintojen ohessa, jonka vuoksi saan mukavasti säästettyä. Olin suunnitellut sijoittavani kerralla 500-1000 euroa noin 3-5 kertaa vuoden aikana, mutta nyt mietinkin että kannattaisiko minun sittenkin sijoittaa esimerkiksi joka toinen kuukausi hieman pienempi summa kerrallaan, jolloin saisin ajallisesti hajautettua sijoituksiani.

    Vastaa
    • Hienoa kuulla, että sinulla on jo noin nuorena alkupääomaa! Itsekin opiskelin koulun ohella ja se todella kannatti, vaikka opintotukitulorajat ottivatkin hieman päähän.

      Mielestäni tuo joka toinen kuukausi pienempiä summia kerrallaan kuulostaa fiksummalta kuin vain 3 kertaa vuodessa, juurikin tuon ajallisen hajautuksen takia. Optimi on varmaan kerran kuukaudessa, koska välillä pörssien lasku/nousuhetket kestävät vain muutaman viikon, mutta kerran kahdessakin kuukaudessa on jo varsin hyvä.

      Ainoa, mikä pitää otta huomioon ajallista hajautusta miettiessä on kulusi, joita tulee sijoituksistasi. En tiedä, missä sinulla sijoituksesi ovat, mutta esim. Nordnet on siitä hyvä rahoitussijoituksissa, että sinne voi säätää pienikuluisen kuukausiosto-ohjelman rahastoille, joiden ostaminen maksaisi muuten hieman enemmän.

      Mitä isommilla summilla teet kertasijoituksia, sitä pienempiä kaupankäyntikulut yleensä ovat suhteessa näihin summiin. Varmaan olet tekstiini blogissani jo törmännyt, mutta joka tapauksessa kannattaa keskittyä etenkin pienikuluisiin indeksirahastoihin, kun sijoituksiasi hajautat: https://omavaraisuushaaste.com//parhaat-ja-halvimmat-indeksirahastot/

      Vastaa

Jätä kommentti