Aktiivinen vai passiivinen rahasto -vertailu

Aktiivinen vai passiivinen rahasto? Tiedät, että olen kirjoittanut blogissani ja kirjoissani paljon passiivisten rahastojen puolesta. Ja nykyään myös niihin pääosin itse sijoitan.

Tajusin kuitenkin, että silti en ole blogini aikana tehnyt vertailua näistä rahastoista isossa kuvassa. Tänään se kuitenkin muuttuu.

Olen kirjoittanut parhaista rahastoista, sekä siitä miten ja milloin rahastojen vaihto kannattaa tehdä, jos on aktiiviseen rahastoon aiemmin sijoittanut ja haluaa passiiviseen rahastoon vaihtaa.

Tänään katsotaankin eri pankkien ja palvelutarjoajien satunnaisesti valittuja USA-rahastoja ja niiden tuottoja siltä ajalta, kun ne ovat saatavissa viimeisen kymmenen vuoden ajalta – ja miten ne pärjäävät indeksejä sekä passiivisia indeksirahastoja ja ETF:iä vastaan. Ja onko ero oikeasti merkittävä ja sen veroinen, että aktiivisiin rahastoihin ei kannata koskea?

Valitsin vertailuun eri määrän rahastoja ja ETF:iä aktiivisista passiivisiin satunnaisotannalla eli kun lähdin tätä tekstiä tekemään, en itsekään tiennyt mikä lopputulos oli.

Muutama huomio vertailusta

Käyn vertailussa läpi siis eri pankkien ja palvelutarjoajien USA-rahastoja. Sekä niiden tuottoja. Eniten aktiivisten rahastojen tuottoon vaikuttaa:

1) Rahaston kulut, jotka ovat poikkeuksetta korkeammat aktiivisilla rahastoilla kuin passiivisilla indeksirahastoilla ja ETF:llä
2) Rahaston rakenne, johon vaikuttaa rahaston strategia sekä salkunhoitajan valinnat. Mitä pienemmät kulut, sen vähemmän valintoja (yleensä) tehdään aktiivisesti.

Huomioitavaa on etenkin tuo kakkoskohta. Kaikki rahastot tässä vertailussa eivät toimi aivan identtisellä strategialla siitä huolimatta, että ne sijoittavat pelkästään USA:han. Tästä huolimatta vertailu on varsin validi, koska jos olet näiden pankkien asiakas ja haluat USA:han sijoittaa, nämä rahastot nousevat suosituksissa esiin.

Pyrin nostamaan esimerkinomaisesti rahastoja esiin eri pankeilta ja eri kulutasoilta. Tähän vertailuun mukaan osuikin seuraavat USA-rahasto per pankki.

Aktia: Aktia America (juoksevat kulut 1,88 %, lunastuspalkkio 1%, merkintäpalkkio 1%)
OmaSP ja Säästöpankki: Säästöpankki Amerikka B (juoksevat kulut 1,8 %, lunastuspalkkio 1%, merkintäpalkkio 1%)
S-Pankki: S-Pankki USA Osake A (juoksevat kulut 1,6 %)
OP: OP-Amerikka -sijoitusrahasto (juoksevat kulut 1,35 %)

Danske: USA Indeksi K (juoksevat kulut 0,89 %)
Nordea: North American Enhanced A (Juoksevat kulut 0,6 %)
Nordnet: USA-indeksi (juoksevat kulut 0,25 %)
MSCI: S&P500-ETF (juoksevat kulut 0,07 %)

Juokseviin kuluihin olen huomioinut esim. OP:n bonukset sekä Dansken rahastojen hallinnointipalkkiot, eli ne ovat mahdollisimman lähellä todellista sijoittajalle syntyvää kulua rahastosta ja eivät siis näytä samalta kuin juoksevat kulut-kohta rahastoesitteessä (joka ei ole todellinen kustannus ihmiselle).

Joissain näissä rahastoissa on mukana vielä lisäkuluja kuten merkintäpalkkiot ja lunastuspalkkiot jne. jotka syövät pääomaa entisestään (yleensä n. 1%:n ostaessa ja myydessä), mutta en ole niitä laskelmiin laskenut, koska tämä on suhteellisen haastavaa. Vaikka osa aktiivisista rahastoista saakin siis ns. helpotuksen tässä vertailussa, on lopputulos niiden kannalta silti tarpeeksi lähellä (ehkä karmeaa) totuutta.

Aktiivinen vs. passiivinen rahasto – tuotot

Kaikki vertailun rahastot eivät ole olleet olemassa yhtä pitkään, joten emme pysty verrata kaikkia rahastoja esim. 10 vuoden ajalta. Vertailenkin rahastojen tuottoja niin kolmen, viiden kuin kymmenen vuoden ajalta, jotta saamme käsityksen siitä, miten rahastojen aktiivisuus tai passiivisuus vaikuttaa tuottoihin eri aikaväleillä ja kuinka merkittävästi.

Vertailu on tehty silloin, kun tekstin ensimmäisen version kirjoitin, eli luvut eroavat hieman tämänhetkisesti, mutta pointti pitkällä aikavälillä on selvä.

Rahastojen tuotot kolmen (3) vuoden aikana:

Aktiiviset:

Aktia: Aktia America (juoksevat kulut 1,88 %) Tuotto: +12,5 %
OmaSP ja Säästöpankki: Säästöpankki Amerikka B (juoksevat kulut 1,8 %) Tuotto: + 35,21 %
S-Pankki: S-Pankki USA Osake A (juoksevat kulut 1,6 %) Tuotto: + 52 %
OP: OP-Amerikka -sijoitusrahasto (juoksevat kulut 1,35 %) Tuotto: + 27 %

Passiiviset:

Danske: USA Indeksi K (juoksevat kulut 0,89 %) Tuotto: + 61 %
Nordea: North American Enhanced A (Juoksevat kulut 0,6 %) Tuotto: + 59,47 %
Nordnet: Storebrand USA A (juoksevat kulut 0,2 %) Tuotto: +52,5 %
Nordnet: iShares Core S&P 500 ETF USD Acc (juoksevat kulut 0,07 %) Tuotto: +60 %

Se mikä ihmisiltä usein unohtuu on, että kolme vuotta on sijoittamisessa äärimmäisen lyhyt aika. Se saattaa tuntua pitkältä, mutta sijoittamisessa kolme vuotta ei ole vielä mitään.

Siksi halusin ottaa kolmen vuoden vertailun tähän, koska teoriassa olisi ihan mahdollista, että joku aktiivinen rahasto olisi tuottanut indeksejä paremmin tässä ajassa – ihan puhtaalla hyvällä tuurilla. Noh, harmikseni näin ei ollut käynyt, koska silloin olisin voinut demonstroida satunnaisuutta paremmin. Kolmen vuoden kohdallakin erot ovat siis jo erittäin rajuja.

Parhaiten tuottaneen indeksirahaston ero, huonoiten tuottaneeseen aktiiviseen rahastoon on melkein 50 %-yksikköä. Siis muutamassa vuodessa! Sijoitusten koosta riippuen tämä on jo tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja tappiota vain muutamassa vuodessa.

Tärkein oppi kuitenkin tässä on se, että passiiviset ovat muutamassakin vuodessa ottaneet selkeää eroo aktiivisiin rahastoihin. Yhtä aktiivista rahastoa lukuun ottamatta. Periaatteessa blogin voisikin lopettaa suoraa tähän, koska jo lyhyen aikavälin vertailu todistaa aktiivisten rahastojen heikkouden. Mutta, todellisuudessa vasta pitkä aikaväli kertoo sen oikean totuuden. Mennäänkin pari vuotta eteenpäin.

Rahastojen tuotot viiden (5) vuoden aikana:

Aktiiviset:

Aktia: Aktia America (juoksevat kulut 1,88 %) Tuotto: +8,17 %
OmaSP ja Säästöpankki: Säästöpankki Amerikka B (juoksevat kulut 1,75 %) Tuotto: + 45 %
S-Pankki: S-Pankki USA Osake A (juoksevat kulut 1,6 %) Tuotto: + 35 %
OP: OP-Amerikka -sijoitusrahasto (juoksevat kulut 1,35 %) Tuotto: + 46 %

Passiiviset:

Danske: USA Indeksi K (juoksevat kulut 0,89 %) Tuotto: + 80 %
Nordea: North American Enhanced A (Juoksevat kulut 0,6 %) Tuotto: + 75 %
Nordnet: Storebrand USA A (juoksevat kulut 0,2 %) Tuotto: + 61 %
Nordnet: iShares Core S&P 500 ETF USD Acc (juoksevat kulut 0,07 %) Tuotto: +78,63 %

Kun katsotaan vuodesta 2021 eteenpäin, se asettuu jo lähelle koronan jälkeisiä sekoiluhuippuja. Tästä johtuen tuotot eivät ole merkittävästi korkeammat kuin 3 vuoden jälkeen. Mutta jos huomaat, yksi asia on jälleen sama. Indeksit ovat tuottaneet huomattavasti paremmin kuin yksikään aktiivinen rahasto, vaikka heiluntaa edelleen paljon on.

Tässä kohtaa pitää myös sanoa se, Dansken USA-indeksiin ei mielestäni Dansken sivuilla ole maksettu Dansken rahaston omistuskulua, joten tuotto ei oikeasti ole noin korkea , vaan lähempänä 76%. Siitä huolimatta on mielenkiintoista, että kallein passiivinen rahasto lähellä huippuja on. Todellisuudessa niin kolmen ja viiden vuoden aikana parhaiten onkin tuottanut – ei niin yllättäen – vähäkuluisin passiivinen rahasto eli tässä kohtaa S&P500 ETF-rahasto, vaikkakin siitä ei ole vähennetty taas kuukausisäästämisohjelman 2,5 euroa, koska matikka menisi turhan vaikeaksi.

Kelataankin oikeasti merkittävään aikaan eli kymmeneen vuoteen. Miltä luvut näyttävät vuosikymmenen sijoittamisen jälkeen, jonka jälkeen ns. satunnaisuus alkaa jo katoamaan ja tulokset ovat aidosti sellaisia, että sattuman ja tuurin määrä alkaa jo vähentyä erittäin merkityksettömäksi.

Rahastojen tuotot kymmenen (10) vuoden aikana:

Aktiiviset:

Aktia: Aktia America (juoksevat kulut 1,88 %) Tuotto: + 198 %
OmaSP ja Säästöpankki: Säästöpankki Amerikka B (juoksevat kulut 1,8 %) Tuotto: + 177 %
S-Pankki: S-Pankki USA Osake A (juoksevat kulut 1,6 %) Tuotto: + 180 %
OP: OP-Amerikka -sijoitusrahasto (juoksevat kulut 1,35 %) Tuotto: + 124 %

Passiiviset:

Danske: USA Indeksi K (juoksevat kulut 0,89 %) Tuotto: + 161 %
Nordea: North American Enhanced A (Juoksevat kulut 0,6 %) Tuotto: + 192 %
Nordnet: Storebrand USA A (juoksevat kulut 0,2 %) Tuotto: + 256 %
Nordnet: iShares Core S&P 500 ETF USD Acc (juoksevat kulut 0,07 %) Tuotto: +270 %

Mitä pidempi aika, sitä merkittävämpi ero, ja sitä isommin passiiviset voittavat ja satunnaisuus vähenee. Tässä huomaammekin yhden mielenkiintoisen asian – yksi passiivinen indeksi (se kallein) onnistui häviämään muutamalle aktiiviselle rahastolle. Pääsyy? Se tuotti -73,74% huonommin kuin indeksi, johon sitä verrattiin 10 vuoden aikana – passiiviseksi rahastoksi rahasto oli siis vain erittäin huonosti hoidettu. Rahaston rakennetta myös muutettiin vuonna 2021, joten tuottoa ei pystynyt suoraan vertailemaan – voi siis olla, että tuotto oli hieman parempi todellisuudessa.

Jos taas katsotaan Nordean Enhanced-rahastoa, siinä huomaamme myös ongelman. Se tuotti huonommin kuin yksi aktiivisista rahastoista. Syy? Enhanced-rahasto itse asiassa ON aktiivinen rahasto. Enhanced-indeksirahastot ovat rahastoja, jotka seuraavat jotain tiettyä indeksiä, mutta niissä on pieni aktiivinen osa, jolla rahastonhoitaja pyrkii saamaan ylituottoa. Tämä johtaa myös korkeampiin kuluihin, joka myös haittaa tuottoja. Onkin huomattavaa, että niin Dansken USA-indeksi kuin Nordean Enhanced rahasto ovat edelleen erittäin kalliita passiivisiksi rahastoiksi, enkä itse suosittelisi niihin sijoittamista. Nordean enhanced on ollut olemassa vain 9v, joten sen tuotto jää hieman vajaaksi, mutta lopputulos olisi samankaltainen (tuotto n. 222%), jos vuosi 2016 laskettaisiin mukaan.

Mutta sitten päästään pihviin. Pitkällä aikavälillä aidosti passiiviset, aidosti matalakuluiset rahastot kuten Storebrand USA ja ihan suora S&P500 ETF pesivät pöydän kaikilla muilla – niin passiivisilla kuin aktiivisilla rahastoilla. On huomattavaa, että kun aloin tekemään tätä tekstiä, en tiennyt lopputulosta, joten vertailuja oli mielenkiintoista tehdä.

Tämäkin vertailu kuitenkin todistaa aivan saman asian kuin sadat akateemiset tutkimukset ja data sadalta viime vuodelta: mitä pidempi aikaväli, sitä paremmin pärjäävät aidosti matalakuluiset ja passiiviset rahastot vs. aktiivinen sijoittaja.

Ja tässä tuleekin se kaiken A ja O. Oikeasti pitkäjänteiselle sijoittajalle rahastomaailmassa ei ole mitään muita järkeviä vaihtoehtoja kuin vähäkuluiset passiiviset indeksirahastot. Tämä teksti oli vain satunnainen otanta, mutta päätyi samaan lopputulokseen kun kaikki muutkin ennen minua. Jos ottaisin kahdeksan jotain muuta rahastoa samoilla spekseillä, lopputulos olisi jälleen samanlainen – etenkin kymmenen vuoden aikana.

Kaiken tämän jälkeen on vielä huomattava, että on yksi kulu, jota en ottanut edes huomioon. Eli kahdessa ensimmäisessä aktiivisessa rahastossa oleva 1% merkintäpalkkio JA 1 % lunastuspalkkio. Eli siinä, missä aktiiviset rahasto tuottavat huonommin, maksavat sinulle enemmän, otetaan rahaa sinulta myös siinä välissä, kun ostat rahastoa lisää tai myyt rahastoa (vielä ennen veroja). Todellisuudessa siis luvut ovat vielä karumpia kaikilla aikajänteillä aktiivisten rahastojen tappioksi.

Yhteenveto – aktiivisten rahastojen on aika kuolla sukupuuttoon

Tulokset ovatkin erittäin karuja aktiivisten rahastojen puolesta. Mitä pidemmäksi aikaväli muuttuu, sitä suuremmaksi ero passiivisiin rahastoihin kasvaa. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että tätä enemmän rahaa jää pankille ja sitä vähemmän rahaa jää sinulle, sijoittajalle. Ja toki muille sijoittajille.

On myös omalla tavallaan kuvaavaa kapitalismista, että ympäri maailman meillä on suuri määrä korkeasti koulutettuja, erittäin älykkäitä sekä kovapalkkaisia ihmisiä, joiden päätyö on käytännössä vain tuhota asiakkaidensa tuottoja. On kummallista, että pankit saavat näitä kaupata edelleen kuluttajille, eikä niitä edes velvoiteta antamaan asiakkaille järkeviä vaihtoehtoja. Suomessa kun ei juuri ole edes puolueetonta sijoitusneuvontaa ja ironisesti kuten moni tietää, jos esim. itse antaisin sellaista, se olisi laitonta. Sen sijaan pankki saa suositella ylikallista huonoa rahastoaan asiakkaalle laillisesti. Make it make sense.

On hyvä huomata, että kuten kaikessa osakesijoittamisessa, myös aktiivisten rahastojen hallinnasta löytyy se 1-5 %:n poikkeus sääntöön. Eli äärimmäisen pieni osa salkunhoitajista oikeasti pystyy luomaan ylituottoa vs. indeksi – myös pitkällä aikavälillä. Tässä satunnaisotannassa tällaista rahastoa ei kuitenkaan löytynyt ja USA-salkunhoitajista tällaisia tuskin myös Suomesta laisinkaan löytyy.

Suomessa ainoita jatkuvasti tässä onnistuneita on Petri Deryng PYN-Elite rahastollaan, joka sijoittaa Vietnamiin. Sen lisäksi, että Vietnam on tuottanut erinomaisesti, on Petri onnistunut voittamaan sijoituksillaan jopa tämän erinomaisen tuottaneen indeksin. Mutta koska hän on ainoita Suomessa, joka on tähän pitkäjänteisesti pystynyt, kertoo se oikeastaan kaiken oleellisen. Ja toki tämäkään ei ole onnistunut ilman merkittävää riskiä, yhteen kehittyvään maahan sijoittaminen on valtava riski itsessään.

Suomalaisten rahataidot ja sijoitustietoisuus on noussut merkittävästi viime vuosina ja passiivisiin indeksirahastoihin menee koko ajan enemmän rahaa, samalla kun aktiivisten rahastojen suosio vähenee koko ajan. Tämä on erinomainen trendi ja asiat menevät oikeaan suuntaan. Samalla pankit on pakotettu kilpailemaan sijoitustuotteidensa tehokkuudella, koska kuluttajat ovat tästä tietoisempia. Kilpailu on pelkästään hyväksi muuten Suomessa erittäin pahasti oligopolisoituneessa finanssimarkkinassa.

Ja jos mietit voiko sijoitusmarkkinat toimia, vaikka indeksirahastoihin sijoittaisi koko ajan useampi ja useampi ihminen, olen aihetta käsitellyt tässä tekstissä, missä käyn läpi mitä tapahtuisi, jos kaikki sijoittaisivat indeksirahastoihin – tai onko se edes mahdollista.

Jos siis et ole vielä aktiivisista rahastoista hankkiutunut eroon, toivon, että tämä teksti auttoi vihdoin tekemään sen päätöksen! Tai oli muuten vain mielenkiintoinen. Ja jos tunnet jonkun, joka vielä sijoittamista pohtii tai aktiivisiin rahastoihin sijoittaa, toivottavasti levität tekstiä eteenpäin! Vasta kun rahastoihin sisäänmenevän rahan jako on vähintään 80-20 passiivisten hyväksi tämänkaltaisissa rahastoissa Suomessa, voin levätä rauhassa ja työni sijoitussivistyksen eteen on tehty.