Älä katso pelkästään tuottoja, vaan myös riskiä sen takana

Muutamassa viikossa satojen tai jopa tuhansien prosenttien tuottoa omalle rahalle. Kukapa ei tätä haluaisi? Etenkin, kun tuntuu, että lähes koko 2020-luvun näitä tällaisia tilanteita pomppaa sieltä sun täältä vastaan memekryptoista, hypeosakkeisiin avaruudesta, vetyyn, kannabikseen, tekoälyyn ja aina kvanttitietokoneisiin asti.

Todellisuudessa näemme kuitenkin aina vain tämän kolikon toisen puolen -eli tuotot. Se, mikä jää poikkeuksetta näkemättä, on riski, joka sijoituksen ottamiseen on otettu. Ja vaikka viimeisten vuosien aikana on saattanut tuntua siltä, että korkeat tuotot eivät ole enää korkeariskisiä, koska niitä tulee oikealta ja vasemmalta, tämä ei kuitenkaan totta ole. Korkea tuotto ja korkea riski tulevat edelleen aina käsi kädessä.

Tänään käynkin riskin ja tuoton suhdetta esimerkkien ja erilaisten sijoitusten kautta. Nämä ovat niin sanottuja sijoittamisen perusasioita, mutta äärimmäisen tärkeää käydä läpi etenkin nyt jälleen käyvässä kuumassa nousumarkkinassa – kuin heiluvassa laskumarkkinassakin.

Riski unohtuu hyvän tuoton myötä

Sijoittajan suurin vihollinen onkin juuri riskin ymmärtäminen – tai oikeastaan sen vaikeus. Ja kun riskin käsitteen ymmärtää, seuraava haaste syntyy riskien tunnistamisesta sekä se, miten riskiä kannattaa käyttää omissa sijoituspäätöksissä. Parhaat esimerkit moderneista korkean ja nopean tuoton lupauksista ovat meme-osakkeet sekä kryptovaluutat. Ne kuvaavat kolikon kahta puolta täydellisesti riskin ja tuoton suhteen, koska ne ovat siitä harvinaisia sijoituskohteita, että niissä toden totta voi tehdä erittäin nopean tilin.

Mutta millä hinnalla? Sillä, että nopeasti pystyy menettämään erittäin merkittävän tuotoista. Otetaan esimerkki lähimenneisyydestä eli mitä tapahtui kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lanseerasi oman meme-kryptovaluuttansa.

Ne kryptotreidaajat, jotka olivat hereillä saivat parissa päivässä parhaimmillaan 10x omat rahansa takaisin. Mutta jos ei ollut mukana aivan alussa – ja osannut myydä aivan oikeaan aikaan – teki tälläkin sijoituksella tappiota – jotkut parissa päivässä sen 60-70%. Jälkikäteen katsottuna tämä kaikki saattaa näyttää itsestään selvältä, mutta todellisuudessa se miksi tämä menee äärimmäisen korkeariskisen uhkapelaamisen puolelle on se, että kaikki tiesivät, että kolikolla ei ole mitään arvoa.

Niin sanottu kapitulaatio eli raju romahdus – olisi saattanut tulla missä tahansa kohtaa. Kuten graafistakin näkee, moni varmasti ajatteli sen tapahtuvan noin 30 eurossa, mutta siitäkin krypton hinta vielä yli tuplaantui. Tämä korkean riskin tarina on siitä opettavainen, että tässäkin suurimmalle osalle ihmisistä jäi tyhjä arpa ja paljon tappioita käteen. Mistä tämän tietää? Koska eniten sijoittajia ostamassa oli luonnollisesti juuri silloin, kun meme-kolikon hinta oli korkeimmillaan – kuten aina.

Osakesijoittaminen ei ole nykyään enää immuuni tälle. Samanlaisia kurssigraafeja löytyy esimerkiksi monen kvanttitietokone-yrityksen osakkeista tämän vuoden alusta, kun hype ensin osui niihin ja sitten suli lähes yhtä nopeaan. Osakkeissa tämä onkin yleistä juuri yrityksissä, jotka rakentavat jotain tulevaisuuden teknologiaa. Ja usein näillä yrityksillä on yksi yhteinen tekijä – ne tekevät tällä hetkellä paljon tappioita ja usein suhteellisen vähän myös liikevaihtoa – joskus eivät ollenkaan.

Oli sijoitus tai uhkapeli mikä tahansa – yksi asia ei ajassa muutu. 1 miljoonasta paljon tappiota tehneestä ihmisestä esittelee tappiotansa julkisesti sosiaalisessa mediassa tai keskustelufoorumeilla. Voittoja tehneistä ihmisestä samaisen tekee yhdeksän kymmenestä. Tämä antaakin aivan väärän käsityksen pikavoittojen riskien todellisesta tasosta. Tuntuu, että kaikki muut voittavat paitsi minä – vaikka todellisuus on lähes päinvastainen.

Tätä ilmiötä usein vahvistaa myös sen, että usein myös pikavoittoon osuneet eivät välttämättä edes tajua kuinka hyvä tuuri heillä kävi ja kuinka iso riski todellisuudessa oli. Perinteisesti jokainen voitto ja jokainen tappio näyttää itsestään selvältä jälkikäteen, joten oppia pikavoitoista ei välttämättä usein jääkään. Jonka takia usein samat ihmiset, jotka pikavoitot saavat, onnistuvat aikanaan häviämään samaiset rahansa jossain toisessa samanlaisessa itsestään selvässä sijoituksessa.

Riskin vaikea ymmärrettävyys luo maailman huonoimmat sijoitusvinkit

Koska pikavoitoissa on jotain erittäin kiehtovaa, ovat ne usein sijoituskeskustelun keskellä. Tämä yhdistettynä siihen, että ennen vanhaan ihmiset alkoivat sijoittamaan usein vain kovissa nousumarkkinoissa, on syntynyt inhokki sijoitusvinkkini, jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Tämä vinkki kuuluukin:

”Sijoita vain rahaa, jonka olet valmis menettämään”

Tämä on maailman huonoin, väärin ja haitallisin sijoitusneuvo, mutta silti jostain syystä edelleen vahvasti elossa. Vinkki pätee pelkästään silloin, jos ihminen ei tiedä yhtään mitä tekee sijoitusmarkkinoilla – eli ihan aidosti uhkapelaa. Mutta pelkästään perusteet sijoittamisesta ja riskin sekä tuoton suhteesta ymmärtämällä tämä vinkki onkin täysin turha. Todellinen oikea sijoitusneuvo järkevälle sijoittajalle onkin:

”Sijoita vain rahaa, jota et tarvitse mihinkään muuhun nyt etkä lähitulevaisuudessa”.

Pitkäjänteinen sijoittaminen ei-niin-korkeariskisiin sijoituskohteisiin aiheuttaa sen, että riski vähenee ajan myötä, jolloin myös todennäköisyys hävitä rahaa – saati kaikkia sijoitettuja rahoja muuttuu äärimmäisen pieneksi. Tämä pätee ennen kaikkea juuri vähäkuluisissa indeksirahastoissa.

Suurin osa sijoitusheitoista on siitä ongelmallisia, että ne eivät ole universaaleja totuuksia. Ne pätevät usein vain tietyn riskitason sijoituslajiin – ja tiettyinä aikoina. Monta väärää päätöstä on tehty, kun memekryptoihin on lähetty sijoittamaan Warren Buffettin viisauksilla.

Sijoitusluokat riskitasoittain

Miten sitten löytää sijoitukset, jotka ovat matalariskisiä ja mitkä korkeariskisiä? Perinteisen luokittelun mukaan sijoituskohteet voidaan jakaa seuraaviin viiteen yleisimpään sijoitusluokkaan pienin riskisimmästä sijoituskohteesta alkaen. Esimerkki on yksinkertaistettu, mutta sisältää yleisimmät sijoituskohteet.

1. Lyhyen koron rahastot
2. Pitkän koron rahastot
3. Osakerahastot / Indeksirahastot
4. Osakkeet
5. Johdannaiset, viputuotteet ja kryptovaluutat

Tässä listassa olevat sijoitukset noudattavat myös vahvasti tuoton ja riskin suhdetta. Lyhyen koron rahastot ovat usein pienituottoisia – lähes säästötiliin verrattavissa olevia sijoituksia. Pitkän koron rahastoissa riskit ja tuotto ovat hieman korkeampia, mutta edelleen aika maltillisia.

Osakerahastoissa – ja ennen kaikkea vähäkuluisissa indeksirahastoissa, jotka ovat jokaisen sijoittajan paras ystävä – on riskiä, mutta riski katoaa mitä pitempään sijoittaja pystyy rahastoihin sijoittamaan. Maailman historiassa ei maailmansodista ja muista katastrofeista riippumatta löydy yhtään 25 vuoden aikajaksoa, jolloin pörssi-indeksit eivät olisi tuottaneet paremmin kuin raha säästötilillä.

Jos taas puhutaan suorista osakkeista, riskit ovat jo huomattavasti korkeammat. Kun sijoitetaan yhden yrityksen liiketoimintaan, olet riippuvainen tämän yhden yrityksen liiketoiminnasta. Jos se menestyy, on todennäköistä, että sijoituksesi onnistuu. Jos yhtiön toiminta taas sakkaa, voivat tappiot sijoituksillesi olla kovia. Toisaalta onnistuessasi, näin myös tuotot voivat olla.

Viimeinen kategoria, johon kuuluu eksoottisemmat sijoitustuotteet kuten johdannaiset, viputuotteet ja kryptovaluutat taas menevät kategoriaan, jossa mennään sijoittamisesta uhkapelin puolelle. Nämä sijoituskohteet usein ovat lyhyen aikavälin sijoituksia, joissa arvuutellaan, mihin hinnan kehitys lyhyellä aikavälillä liikkuu. Jos arvaat oikein, voitot voivat olla erittäin korkeita lyhyessä ajassa. Jos et kuitenkaan ole täysin oikeaan aikaan oikeassa paikassa, pystyt menettämään aidosti pahimmillaan koko sijoittamasi rahat – tietyissä viputuotteissa jopa menettämään sijoittamasi rahasi ja enemmän.

Riskin ja sijoituksen hinnankehityksen suhde on monimutkainen

Lähes missä tahansa sijoitustuotteessa pätee sama totuus: mitä korkeampi hinta, sen korkeampi riski. Viimeaikaisuusharhassa (engl. recency bias) – jota käsittelen kirjassani Viisas sijoittaja – annamme huomattavasti enemmän painoarvoa viime aikojen tapahtumille, kun pohdimme tulevaisuuden tapahtumien todennäköisyyksiä.

Jos viime pörssiromahduksesta on siis esimerkiksi yli viisi vuotta aikaa, tai sijoittaja on niin tuore, ettei ole koskaan edes kokenut pörssiromahdusta, aliarvioi hän pörssiromahduksen riskiä merkittävästi. Viimeaikaisuusharhan lisäksi tähän on myös toinen mahdollinen selitys: sijoittaja ei välttämättä edes tiedosta, että pörssiromahdus on mahdollinen, vaikka on niistä kuullut, koska ei ole koskaan sellaista kokenut.

Huomaat viimeaikaisuusharhan sijoituskeskusteluissa kouriintuntuvasti, jos seuraat sitä selkeiden nousu- ja laskumarkkinoiden aikana. Jos markkina tai jokin yksittäinen sijoituskohde on laskenut jo paljon, suurin sijoittajista odottaa laskua myös jatkossa (oliko Hesuli-tekstini sittenkin vain viimeaikaisuusharhuutta?). Jos markkinat nousevat kovaa, suurin osa sijoittajista on optimistisia myös tulevaisuuden kannalta ja markkinoille valuu jatkuvasti myös uusia sijoittajia.

Mutta kumpi näistä tilanteista on todellisuudessa korkeariskisempi tilanne sijoittajalle? Se, kun markkinat nousevat yhtenäisesti vai se kun markkinat laskevat yhtäaikaisesti? Poikkeuksetta se tilanne, kun markkinat nousevat. Miksi? Koska mitä korkeammalle sijoitusten arvo nousee, sen pienemmäksi niiden nousupotentiaalia ja niin sanottu turvamarginaali laskee. Turvamarginaali on yksinkertaisuudessaan erotus sijoituksen niin sanotun käyvän tai oikean (laskennallisen) arvon, sekä sijoituksen hinnan välillä.

Riski onkin aina sitä korkeampi, mitä enemmän sijoituskohteen hinta on noussut, vaikka intuitio saattaa sanoa toisin päin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että putoavaan puukkoon tarttuminen olisi järkevää vain vähentyneen riskin takia – pitää myös ymmärtää fundamenttipuoli pelkän arvostuksen sijaan – jos sijoittaa osakkeisiin. Rahastosijoittajan ei onneksi näitä asioita tarvitse miettiä.

Riskin arviointi on enemmän taidetta kun tiedettä

On yksi asia, joka nostaa sijoitustesi riskiä enemmän kuin mikään. Suurin riski on, että et tiedä mitä teet – ja siksi on onneksi indeksirahastot. Jos pysyy indeksirahastoissa, tärkeintä on vain muistaa, että mitä pitempään sijoittaa, sitä pienemmäksi riski ajan kuluessa muuttuu. Ja tämän ymmärtämiseen ei tarvita monimutkaisia matemaattisia kaavoja.

Olemattomalla informaatiolla tehdyt sijoituspäätökset korkeamman riskin sijoituslajeihin yhdistettynä perehtymättömyyteen ovat sijoittajan sijoitusten riskiä eniten lisääviä tekijöitä. Kun sijoittaa, on äärimmäisen tärkeää ymmärtää mihin sijoittaa ja mitkä asiat vaikuttavat sijoituksesi arvon kehittämiseen. Tämä pätee ennen kaikkea korkean riskin sijoituksiin, koska niissä voit menettää rahaa suuriakin määriä.

Pienemmän riskin sijoituskohteet indeksirahastoihin asti ovat siitä hyviä, että niissä samanlaista syvällistä ymmärrystä ei tarvita. Kuvaavaa on, että talousuutisissa usein luetuimpia uutisia ovat otsikot kuten ”Miksi Nordean kurssi laski tänään?”. Todellisuudessa, jos sijoitat Nordean osakkeisiin, sinun ei pitäisi tarvita näitä uutisjuttuja, vaan ymmärtää sijoitustasi tarpeeksi syvällisesti, että pystyt itse ymmärtämään kurssiliikkeet.

Ja jos näin ei ole, olet vaarassa tehdä sijoituksia, jotka ovat korkeariskisiä sen takia, että et niitä ymmärrä täysin. Riskien huolellinen ymmärtäminen ja selvittäminen vaatiikin osakesijoittajana yritysten tulosten, taseen, erilaisten tunnuslukujen ja tulevaisuuden liiketoimintojen ymmärtämistä sekä arvioimista. Ei enempää, ei vähempää.

Rahoitustiede on luonut toki myös sijoitusten riskien mittaamiseen ihan tunnuslukuja ja työkaluja – tästä tunnetuimpana Sharpen-luku. Todellisuudessa riskien mittaaminen ei kuitenkaan ole niin tarkkaa tiedettä, että esim. Sharpen-luku pystyisi aina oikeaa informaatiota antamaan. Etenkin sen takia, että Sharpen luku pystyy mittaamaan riskiä vain menneisyyden mukaan eikä se mittaa esimerkiksi likviditeettiriskiä sijoituslajeissa, joissa se voi vaikuttaa paljonkin kurssimuutoksiin. Samalla uusien sijoitustuotteiden riskisyyttä ei voi mitata kuin mallintamalla mahdollista historiadataa, joten rajavaisuutta erilaisilla riskien tunnusluvuilla on paljonkin.

Kokonaisuudessa riski onkin niin tiedettä kuin taidetta. Tärkeintä on pystyä tunnistamaan todellisen riskin taso edes suunnilleen jokaisessa sijoituksessa – ennen kuin sijoituspäätöksen tekee. Tämä tekee sinusta automaattisesti paremman sijoittajana. Ja se, kuinka pitkälle tämän riskien arvioinnin sitten haluaa viedä, on täysin sijoittajasta kiinni. Mutta kuten kaikessa sijoittamiseen liittyen, usein perustason ymmärryksellä pääsee yllättävänkin pitkälle ja sillä pystyy samaan aikaan hallita sijoitusten riskiä, että parantaa omia tuottoja.