Tänään se sitten tapahtui. Siirsin ASP-tililleni juuri viimeiset rahat ja nyt säästössä on 20 000 euroa. Kysymys kuuluukin, että mitäs nyt? Kun palaan suunnitellusta tämän syyslukukauden opiskelijavaihdosta vuoden 2017-2018 vaihteessa, on minulla mitä todennäköisemmin edessä muutto pääkaupunkiseudulle. Se, mitä arvon, on kuitenkin, että ostanko heti asunnon (yksiön) pääkaupunkiseudulta vai muutanko vuokralle vaikka vuodeksi ja katselen enemmän rauhassa asuntoja sen jälkeen.
Taloudellisesta näkökulmasta ajatukset pyörivät ennen kaikkea yksiön ostamisessa, koska siitä saisi hyvän vuokra-asunnon kahden vuoden asumisen jälkeen. Oletan, että kaksi vuotta kämpän ostamisen jälkeen saattaisi elämässä olla joku, jonka kanssa haluaisi jakaa asunnon ja muuttaa isompaan asuntoon. Toki voi olla, että asiat eivät mene läheskään näin ja jään asumaan yksiöön ja minusta tulee 30-vuotias crazycatman. Saattaisi tullakin, jos en olisi allerginen kissoille.
Vuokra-asuminen missä tahansa muualla kuin opiskelija-asuntosäätiön asunnossa tuntuu erittäin suurelta rahantuhlaukselta. Syynä tähän on etenkin pääkaupunkiseudun korkea vuokrataso. Toisaalta en tykkää myöskään ajatuksesta, että maksaisin 500+ euroa kuukaudessa jonkun muun taskuun, kun voisin käyttää nämä rahat sijoittamiseen tai lainojen vähentämiseen. Tämä siis viittaisi siihen, että hankkisin omistusasunnon heti vaihdosta palattuani.
Jos joku ihmettelee sitä, miksi säästin ASP-tililleni 20 000 euroa, vaikka ns. ”maksimi” on 17 000 euroa, johtuu siitä, että 20 000 euroa on kivan pyöreä summa. Tässä ei sinällään ole mitään rakettitiedettä takana. Pyrin myös omalla tavallaan siihen, että opintolainani osuus olisi suunnilleen sama kuin ASP-tilillä oleva summa. Tällä hetkellä opintolainaa taitaa olla n. 18 000 euroa, joten tavoite on varsin onnistunut. Todennäköisesti opintolainaa tulee vielä leikkaamaan opintolainanvähennys, jonka saan kun valmistun, mutta lasken sen mukaan vasta sitä mukaan kun se tapahtuu.
Olen säästänyt tasaisen epätasaisesti viimeiset viisi vuotta ASP-tililleni rahaa ja on mukavaa saada tämä matka päätökseen. Parastahan tässä on se, että pystyn jatkossa keskittymään sataprosenttisesti osakesijoituksiin. Eli käytännössä, kaikki rahat, mitä pystyn säästämään jatkossa, menee osakkeisiin – kunnes alan maksamaan lainoja takaisin pankille. Pelkkä ajatus innostaa säästämään entistä enemmän!
Onnea! En muistanutkaan, että sinäkin säästit aspille. Itselläni asp-tilillä ”vain” noin kymppitonni, mikä tosin aiemmin tuntui huimalta saavutukselta. Nyt olenkin hidastanut tahtia ja säästän sinne enää vain 50€/kk, kun kämpän osto ei ole ollut ajankohtaista.
Aina välillä tosin mietin, että mitäpä jos ostaisi kuitenkin. Vakituista työsopimusta odotellessa…
Kymppitonni on kyllä myös varsin kunnioitettava määrä! Tosi monella kaverillani on sellainen tilanne, että voivottelevat, että ovat tajunneet ASP-tilin järkevyyden vasta tässä iässä. Asunnon ostaminen on kyllä aina niin iso muutos ja päätös elämässä, että sitä kannattaakin miettiä tarkkaan. Muistaakseni sinulla kun on toinen osapuoli ja lemmikki, pysynee tilanne edes jonkin aikaa staattisena. Itsellä kun ei ole tällä hetkellä kumpaakaan, mietityttää se onko itselle ostettu asunto sitten vuoden-kahden päästä enää millään tavalla sopiva, mikäli elämäntilanne muuttuu.
JEee! Sitten vaan sijoittelemaan oikein kunnolla. Saat pitää kiirettä osinkotavoitteen kanssa 🙂
Vähän tiukka kyllä tekee tuon tavoitteen kanssa, kiitos muutaman yhtiön osinkoleikkausten, haha. Noh, kunhan pääsen 8000 euroon aikataulussa, niin ei haittaa menoa… 😀
Kun ostat pääkaupunkiseudulta kämpän niin rahoituskulut + vastike on todennäköisesti enemmän kuin mitä maksaisit samasta kämpästä vuokraa. Vaihtoehtosi on siis joko pistää käteisesi pörssiin ja isompi kuukausierä lisäsijoituksiin tai polttaa rahat asuntoon ja laittaa pienempi kuukausierä pörssiin. Mielestäni onkin outoa sanoa, että käyttäisit mieluummin osan siitä 500+ eurosta lainan lyhentämiseen, sehän on rahaa jota käyttäisit huonosti tuottavan sijoituksen rahoittamiseen.
Velattoman asunnon omistaminen on niin tehotonta pääoman käyttöä, että suostuisin omistamaan kämpän vain jos voisin asumisen/vuokraamisen lisäksi pantata sen viimeistä kattoparrua myöten sijoituslainaa vastaan.
Hyviä pointteja nostat esiin, joita olen itsekin pyöritellyt! Se, miksi päädyn todennäköisesti ostamaan omistusasunnon johtuu siitä, että suunnitelmissa on muuttaa ostamani yksiö sen jälkeen sijoitusasunnoksi kun elämäntilanne muuttuu sellaiseksi, että tarvitsen isompaa asuntoa, jolloin omistusasunto tuntuu enemmän kuin järkevältä (ihan senkin takia, että omistusasunnolle kun tällainen köyhä opiskelija saa selkeästi pienemmän koron kuin sijoitusasunnolle).
Siinä olet kuitenkin aivan oikeassa, että laskiskelin itsekin, että kun ostan asunnon, tulevat kulut nousemaan selkeästi esim. nykyisestä vuokratasostani kun maksan korkoja, lainaa sekä vastiketta. Mutta tosiaan, koska asunto on minulle vain sijoitus siinä missä osakkeetkin ja näin pystyn hyvin lisäämään hajautusta, johtaa kaikki siihen, että mieluummin ostan kämpän, kuin vuokraan. Omistus/sijoituskämpälle maksamat varat eivät karkaa itseltäni mihinkään, vuokramenoja en pysty koskaan realisoimaan takaisin. Mutta aika näyttää, mitä teen tarkalleen.
Pääkaupunkiseudulla on niin alueesta kiinni, että kannattaako ostaa vai ei. Joillakin alueilla vuokraaminen tulee halvemmaksi, vaikka vuokrat ovat korkeita. Kun yksiön hinta alkaa kakkosella tai kolmosella, ja vastikkeet sen kuin nousevat, niin saattaa olla paras vuokrata 🙂
Kiitos vinkistä! Onneksi tuleva työpaikkani tulee todennäköisesti olemaan Espoossa, joten tulen todennäköisesti sen lähistöltä ostamaan asuntoni. En ole kuitenkaan Helsingissä koskaan viihtynyt, koska en itse ole kasvanut isossa kaupungissa, joten en usko, että koskaan sinne haluan muuttaa. Espoo on tarpeeksi sivussa. Ja mitä katselin alustavasti, niin jos en Westendiin muuta, pysyvät yksiöiden hinnat onneksi alle 200 000 euron aika laajalti.
Puuttuen asumiseen Espoossa, niin siellä ne asunnot vasta kalliita ovatkin. Hyvin monella alueella paljon kalliimpia kuin Helsingissä, poikkeuksena tietenkin ihan keskusta-alue.
Olen siis pitkään seurannut Espoon puolella olevien asuntojen hintoja. Metro nostaa monen asunnon hintaa hieman keinotekoisestikin ylöspäin, vaikka talo olisikin edelleen se sama pommi.
Suosittelen seuraamaan vaihdossa ollessasi asuntojen hintoja sinua kiinnostavilta (ja ei niin kiinnostavilta) alueilta. Sekä niiltä mahdollisilta alueilta.
Helsingissäkin on paljon alueita muuallakin kuin keskustassa. Siksi on hassua, ettet halua asua isossa kaupungissa. Ei se Espoo eroa millään tavalla Helsingistä niillä alueilla. Helsinki kun on paljon muutakin kuin keskusta.
Itse asun 10 km päässä keskustasta, 25 min bussilla ja junalla noin 12-13 min. Todella hyvien palveluiden ja yhteyksien vieressä. Silti lähin viljapelto on noin kilometrin päässä. Lähempänä kuin lapsena asuessani ns. maalla.
Jep, se mitä olen katsellut viime aikoina, niin olen yllättynyt Espoon korkeasta hintatasosta. Arvostan kuitenkin aikaa sen verran paljon, että haluan suhteellisen lähelle tulevaa työpaikkaani, joten Helsingissä on vain muutama paikka, jotka ovat hyvien julkisten yhteyksien päässä työpaikastani. Sisarukseni osti asunnon Helsingin alueelta, jossa on halvempaa kuin esim. Espoossa, mutta työpaikaltani menee esim. hänelle n. 45 minuuttia julkisilla. Metrokaan ei auta asiaa, mikäli se joskus valmistuu. Sinänsä juuri Helsingin alueiden sijainti rajaa aika paljon valinnanvaraani.
Haluan käyttää työmatkoihin ihan maksimissaan sen 30min yhteensä päivässä, joten tämä luonnollisesti rajaa vaihtoehtoja entistä enemmän. Ja tässä tilanteessa arvostan omaa aikaani enemmän kuin rahaa, joten olen lyhyestä työmatkasta valmis maksamaan extraa.
Pitää kyllä kytätä asuntoja aktiivisesti myös vaihdossa, tosin mitä enemmän tutkin asuntoja, sitä enemmän kallistun siihen, etten asuntoa todennäköisesti heti vaihdon jälkeen osta. Asunnon ostamisessa on aivan liian monta liikkuvaa osaa makuuni, heh.