Korkojen nousu on alkanut hidastua vuonna 2023, mutta Euroopan keskuspankin retoriikka koronnostoista on edelleen suhteellisen voimakasta. Syykin tähän on suhteellisen selvä – inflaatio ei ole vielä taltutettu ja loppujen lopuksi keskuspankki ei tule onnistumaan sen taltutuksessa ajamatta Euroopan taloutta taantumaan. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että pahimmat asiat, kuten stagflaatio, on vältetty, joten jäljelle huonoimmista vaihtoehdoista jää enää potentiaalisesti deflatorinen taantuma, jossa niin talouskasvu kuin inflaatio on pakkasella.
Olen kirjoittanut korko- ja inflaationäkymistä tuleville vuosille kuukausi sitten, joten tänään ennustelun sijaan keskityn ennen kaikkea korkonäkymiin sekä korkojen nousun vaikutuksiin jo olemassa oleviin sekä tuleviin lainoihin. Korkojen nousun myötä olenkin saanut koko ajan kasvavissa määrin kysymyksiä etenkin kahden lainatyypin kannattavuudesta – asunto- sekä opintolainan järkevyydestä nykytalousympäristössä. Käyn myös läpi erilaisia skenaarioita, miten korkojen potentiaalinen tulevaisuuden kehitys vaikuttaa lainojen takaisinmaksuun.
Aloitetaan asuntolainoista ja käydään asuntolainaesimerkkien jälkeen tarkemmin läpi opintolainaa sekä sitä, miksi opintolaina on edelleen paras laina, mitä kukaan meistä pystyy koskaan saamaan.
Asuntolainojen korkojen nousun vaikutus lainan takaisinmaksuerään – 4 skenaariota
Kun korot lähtivät vuonna 2022 nousuun, moni säikähti sitä pitkälti juuri sen takia, että korkojen noususta ei monella etenkään 2010-luvulla asunnon ostaneella ole paljoa kokemusta. Etenkin omassa kaveripiirissäni korkojen nousu aiheutti pienenlaisen paniikin – moni pelkäsi, onko enää varaa maksaa lainoja takaisin.
Tässä kohtaa kuitenkin on lohduttavaa aina muistaa, että asuntoa ostaessa pankki stressitestaa ihmisen lainanmaksukykyä 5-6%:n korkotasolla, joten jos ei ole pankille valehdellut ja elämäntilanne ei ole merkittävästi muuttunut, lainan takaisinmaksun kanssa ei pitäisi lähtökohtaisesti olla ongelmia – edes nykyisellä korkotasolla.
Epämääräiset stressitestit ja muut eivät kuitenkaan auta, koska suurin osa meistä tarvitsee oikeastaan kovia numeroita, että voi laskea oman talouden maksukyvyn. Lisää epävarmuutta aiheuttaa myös se, että koska korot ovat nousseet, voivatko ne nousta vieläkin korkeammalle? Ja jos niin kuinka korkealle.
Vaikka en itse usko korkojen enää nousevan nykyiseltä tasoilta merkittävästi (vaan päinvastoin laskevan hitaasti, mutta varmasti), tehdään seuraavaksi laskuharjoituksia siitä, miten korkojen nousu vaikuttaa oikeasti lainan takaisinmaksun eriin erilaisilla korkotasoilla sekä lainasummilla. Lasken lainaerät niin 1%, 3%:n kuin 5%:n koroilla ja siten, että lyhennystapana toimii tasaerä eli annuiteetti.
Laina-ajaksi olen määritellyt 20 vuotta, koska suurimmalla osalla todennäköisesti lainaa jo maksettu jo jonkun aikaa pois. Suosittelen kaikille kuitenkin aina mahdollisimman pitkää lainan takaisinmaksuaikaa, joka on pankista riippuen Suomessa usein sen 25-30 vuotta.
Asuntolaina: 100 000 euroa
Kuukausierä 1%:n korolla: 460€/kk
Kuukausierä 3%:n korolla: 555€/kk
Kuukausierä 5%:n korolla: 660€/kk
Asuntolaina 200 000 euroa
Kuukausierä 1%:n korolla: 920€/kk
Kuukausierä 3%:n korolla: 1110€/kk
Kuukausierä 5%:n korolla: 1320€/kk
Asuntolaina 300 000 euroa
Kuukausierä 1%:n korolla: 1380€/kk
Kuukausierä 3%:n korolla: 1664€/kk
Kuukausierä 5%:n korolla: 1980€/kk
Asuntolaina 500 000 euroa
Kuukausierä 1%:n korolla: 2299€/kk
Kuukausierä 3%:n korolla: 2773€/kk
Kuukausierä 5%:n korolla: 3300€/kk
Psykologisesti oli valtava juttu, kun korko nousi ensimmäistä kertaa plussan puolelle. Euromääräisesti tämä ei kuitenkaan lainassa juuri näy. Kun mennään koroissa kuitenkin ylöspäin esim. 1%:sta 3%:iin, eroa alkaa kuitenkin jo näkyä.
Mielenkiintoista on kuitenkin ajatella esim. 100 000 euron asuntolainallista ihmistä. Vaikka korko nousisi 1%:sta 5%:iin, lainaerä nousee 200 euroa kuukaudessa. Tämä tekee 2 400 euroa vuodessa. Onko tämä paljon vai vähän? Vaikka paljon riippuu kyseisen henkilön henkilökohtaisesta taloudesta, sanoisin, että 200 euroa kuukaudessa lisää on vähän, verrattuna siihen kuinka iso asia korkojen noususta tehdään. Meillä jokaisella pitäisi löytyä liikkumavaraa omasta taloudesta 200 euron verran kuukaudessa ja jos sitä ei ole, on oma talous viritetty aivan liian tiukalle.
Jos mennään korkeammille lainasummille, kuukausierät nousevat luonnollisesti hieman enemmän. 200 000 euron lainalla 400 euroa 1%:sta 5%:iin ja 500 000 eurossa 1 000 euroa 1%:sta 5%:iin.
400 euroa kuukaudessa on jo huomattavasti enemmän, mutta täytyy muistaa, että 200 000 euron lainan nostamiseen tarvitsee myös jo tuloja keskimääräistä enemmän. Jos mietitään, että pankit ohjeistavat keskimäärin, ettei asumiskuluihin saisi kulua enempää kuin kolmasosa kuukauden nettotuloista, ei 200 000 euron lainaa pystynyt saamaan edes negatiivisten korkojen aikaan alle 4000 euron vuosituloilla.
Hankin itse juuri 200 000 euron kokoisen asuntolainan, kun nettotuloni olivat aika tarkalleen 3 000 euroa kuukaudessa. Jos lainaeräni olisi noussut 1320 euroon, olisi se luonnollisesti ärsyttänyt, mutta olisinko selvinnyt 1700 eurolla kuukauden muista kuluista? Kyllä vain ja jopa säästöön olisi todennäköisesti jäänyt silti lähes 1000 euroa.
Jos mennään taas erittäin korkeille tasoille eli puolen miljoonan lainaan, toivon, ettei kukaan ole tällaista ottanut, ellei ole oikeasti erittäin hyvätuloinen ja varma siitä, että lamakaan ei omaa maksukykyä syö kokonaan pois.
Puolen miljoonan lainalla tasaerä kasvaa tuhannella eurolla, kun korko nousee 4%-yksikköä. Toisaalta tällaisen lainan saamiseen tarvitsee yli 10 000 euron kuukausipalkan (ennen veroja), joten puhutaan summista, johon vain n. kourallinen suomalaisia pääsee. Kun tuloja löytyy näin paljon, tarkoittaa se myös usein sitä, että kulutuksessakin on paljon enemmän liikkumavaraa, jolloin 12 000 euron lisäkustannus vuodessa ei välttämättä näy elämänlaadussa laisinkaan.
Asuntolainan nostaminen tai muuttaminen – vaihtuva korko, kiinteä korko tai korkokatto?
Tähän mennessä olen puhunut pelkästään vaihtuvista koroista, mutta asuntolainalliselle on myös muita vaihtoehtoja. Kun positiiviset korot astuivat takaisin maailmaan, erittäin paljon oli myös puhetta niin kiinteästä korosta kuin korkokatosta asuntolainoihin. Monet pankit myivät näitä erittäin aggressiivisesti myös negatiivisten korkojen aikaan yllättävänkin hyvällä menestyksellä, mutta kiinnostus tuotteita kohtaan räjähti vuoden 2022 puolella.
Kysymys kuuluukin, onko näissä tuotteissa järkeä vai onko nyt jo liian myöhäistä ottaa korkokatto tai kiinteä korko, kun korot ovat nousseet yli 3%:n rajan? Tässä kohtaa pitää sanoa, että tiedän monia alan ammattilaisia, jotka ovat näkemyksieni kanssa täysin eri mieltä, mutta en itse usko kiinteän koron tai korkokaton olevan järkeviä diilejä kenellekään meistä tässä kohtaa taloussykliä. Syy on yksinkertaisesti siinä, että korkojen nousu alkaa vetelemään viimeisiään talouden sakatessa taustalla.
Entä aiemmin? Itselläni on kolme eri asuntolainaa, jotka ovat yhteensä n. 400 000 euroa ja en koskaan pitänyt korkokattoa ja kiinteää korkoa järkevänä diilinä edes negatiivisten korkojen aikana. Miksi? Koska en näe, että nykyinen korkotaso olisi millään tavalla kestävä taso. Oikeasti pitkällä aikavälillä näen korkojen olevan matkalla vain yhteen suuntaan – alaspäin.
Koska asuntolaina on aina parin kymmenen vuoden investointi, kannattaa se myös sellaisena tehdä. Vaikka hetkessä eläminen ja reagointi nykyiseen korko- ja taloustilanteeseen saattaa vaikuttaa houkuttelevalta, kannattaa yrittää katsoa kauas tulevaisuuteen. Olen moneen otteeseen kirjoittanut erilaisista ongelmista, joita eurotalous tulee kohtaamaan ja pidemmälle tulevaisuuteen mennään, sen vahvemmin nämä taloudelle negatiiviset voimat alkavat vaikuttamaan myös korkotasoon painaen myös niitä alaspäin.
Tällä hetkellä korkokaton tai kiinteän koron ottaminen asuntolainalle on vähän sama asia kuin, että olisi myynyt kaikki osakkeet vuosi finanssikriisin puhkeamisen jälkeen – eli kun pörssissä oltiin pohjilla. Kannattaa iloita, jos suojausta lainoille oli jo ennen tätä kaikkea, mutta reagointi lähimenneisyyden pelon takia ei tässä kohtaa kannata, vaan kannattaa pitää pää kylmänä ja katsoa kauemmas tulevaisuuteen.
Opintolaina tulee olemaan aina elämäsi halvin ja vähäriskisin laina
Asuntolainan jälkeen muutama sananen opintolainasta niille, joille se on tai tulee olemaan lähitulevaisuudessa oleellista. Viestini ei ole muuttunut laisinkaan sitten viime kirjoituksen, jonka tein noin viisi vuotta sitten. Opintolaina kannattaa ottaa aina! Ja se, mitä sillä tekee on aina jokaisesta yksilöstä kiinni. Osa käyttää sen elämiseen ja matkusteluun opiskelijaelämän aikana (erittäin suositeltava tapa käyttää rahaa nuorena). Osa taas sijoittaa opintolainan ASP:lle, osa osakkeisiin ja osa indeksirahastoihin. Kaikki tavat näistä ovat mielestäni yhtä hyviä – tärkeintä on, että ei opintolainaa pelkää nostaa!
Miksi olen niin opintolainan nostamisen puolella, vaikka korot ovat nousseet? Tähän on monta syytä, mutta kolme syytä on ylitse muiden.
1) Opintolaina on valtion takaama laina ja sinulla ei ole edes heti valmistumisen jälkeen kiire alkaa maksaa sitä takaisin. Itse maksan oman opintolainani takaisin 13 vuodessa.
2) Jos valmistut ajoissa, opintolaina on kirjaimellisesti ilmainen laina kiitos opintolainahyvityksen, ja edes nousseet korot eivät tätä muuta. Jos valmistut ajoissa ja otat täydet opintolainat, joudut yksinkertaisesti maksamaan lainaa vähemmän takaisin, kuin koskaan sitä otit.
3) Jos tulet koskaan ostamaan asunnon, opintolainan määrä on olematon kokonaisvelkamäärässäsi. Tästä hyvänä esimerkkinä oman talouteni velan määrä vuosien kuluessa.
Yllä oleva kuvaaja kuvaa siis sitä, miten oma lainamääräni on kasvanut ajan kuluessa. Kuvaajasta näkee hyvin, milloin otin ensimmäisen asuntolainani, mutta opintolainan määrä näyttää häviävän pieneltä isossa kuvassa. Ja tämä visualisointi onkin oma lempparini juuri sen takia, koska juuri se opintolaina on elämässä usein pitkällä aika välillä – isossa kuvassa erittäin pieni osa koko elämäsi kokonaislainaa.
Pitää myös muistaa, että opintolainaa ei tarvitse maksaa opiskeluvuosina, joten nousevat korot eivät vaikuta opiskelijan talouteen, vaan omaan talouteen vasta sitten, kun valmistuu – ja usein tällöinkin lainaa aletaan maksaa vasta 2 vuotta valmistumisen jälkeen. Opintolainaa nostavan ei siis tarvitse pelätä korkeita korkoja, vaan ottaa ilo valtion tarjoamasta edusta irti ja tehdä lainalla mitä parhaaksi näkee.
Yhteenveto – järkevää lainanottoa ei kannata pelätä
Lopuksi täytyy muistuttaa jollekin ehkä itsestään selvästä asiasta, joka kuitenkin yleisessä keskustelussa usein unohtuu – korot ovat itse asiassa tällä hetkellä erittäin matalalla! Saattaa tuntua oudolta, mutta asia tosiaan on näin, jos katsoo mitä tahansa vuotta ennen vuotta 2012. Suurimman osan ajasta ihmiset Suomessakin ovat maksaneet huomattavasti korkeampia korkoja ja selvinneet. Toki talouskasvulla oli näinä vuosina myös huomattavan erilainen pohja, mutta tämä onkin se syy, miksi korot tulevat myös jatkossa laskemaan viime vuosista tutuille tasoille aikanaan.
Muuten lainan ottamista ei kannata pelätä. Lainan ottaminen on jo vähentynyt huomattavasti viimeisen vuoden aikana niin kotitalouksilla kuin yrityksillä ja tämä tulee laskemaan esim. asuntojen markkinahintoja kuin hintoja muutenkin ympäri talouden. Nyt rohkealla, mutta järkevällä lainanotolla, pystyykin saamaan erittäin hyviä diilejä asuntojen muodossa.
Tärkeintä onkin muistaa, että velka on vain työkalu eikä sitä kannata pelätä. Niin kauan kun ottaa opintolainaa tai asuntolainaa omaan kotiin, ja pankki sen sinulle myöntää suurempia mukisematta, on laina usein järkevää. Jos kuitenkin lähdet vivuttamaan 10 muuttotappiopaikkakunnan sijoitusasuntoa, pikavippejä tai useita autolainoja samanaikaisesti, on velka aina huono idea – korkotasosta riippumatta.
————————————–
Sijoituskirjani Viisas sijoittaja-tunne itsesi ja osakemarkkinat on vihdoin julkaistu! Voit tilata sen nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä* 23 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi alekoodilla VIISASSIJOITTAJA30 vain 21 euron hintaan. Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä* ja Storytelistä* sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi.
Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
*Affiliate-linkki
Kiitos jälleen mielenkiintoisesta ja asioita mittasuhteisiin asettavasta tekstistä. Korkojen nousu välillä 1-5 % ei tosiaan välttämättä merkitse katastrofia. Korkojen lisäksi lainanottajan tilanteeseen vaikuttaa tällä hetkellä kuitenkin suuresti inflaatio, joka esim. maaliskuussa oli noin 8 %, ja näiden kahden tekijän yhteisvaikutus voi ajaa tilanteen todella vaikeaksi. Olisi mielenkiintoista, jos pystyisit tätä asiaa jotenkin laskennallisesti mallintamaan.
Tämä on aivan totta, että inflaatio tekee myös aivan omalla tavallaan tuhoa jokaisen talouteen. Etenkin, kun se ei korkojen nousun johdosta johda esim. oman asunnon arvon kasvuun eikä edes palkankehitys pysy tämän mukana. Voisin pohtia, jos tätä jotenkin voi laskea samankaltaisesti esim. suomalaisen mediaani tai keskiarvontalouden kulutuksella, mutta toki muuttujia on niin paljon, että homma saattaa olla aika mahdotonta. Täytyy tutkia vähän noita datapisteitä mitä on julkisesti saatavilla, inflaatio kun asettuu erilaisiin asioihin niin epätasaisesti.
Mielestäni nyt hieman naivisti käsittelet korkojen nousun vaikutusta ihmisen henkilökohtaiseen talouteen. Varsinkin se, että käytät itseäsi erimerkkinä, kun kuluttajana menet alimpaan desiiliin. Useilla ihmisillä on täysin erilainen taloudenhoito ja ajattelutapa ylipäätään. Autot, lapset, lemmikit, kesämökit, etc. jotka tuovat pakollisia kuluja ja ovat siten säästämisestä pois. Laina nousee kaikilla saman verran kyllä, mutta säästömahdollisuudet ovat hyvinkin erilaisia elämäntilanteesta johtuen. Tuo pankin ”stressitesti”, on ainakin oman kokemukseni mukaan kaukana todellisuudesta, tai ainakin lähinnä teoreettinen eikä huomioi yksilön kulutuskäyttäyttimistä.
Johtuiko tämä hieman puolusteleva? kirjoituksesi ehkä nyt siitä, kun korot ovat käyttäytyneet hyvin eri tavalla kun ennustit. Oli joka tapauksessa ensimmäinen kirjoituksesi, mikä kalskahti omaan korvaan negatiivisesti.
Taloudesta ja sijoittamisesta puhuttaessa, jos menisin puolustusmoodiin aina kun olisin väärässä, jokainen tekstini olisi sitä – jonka takia aina koroistakin puhuttaessa tuon esille ammattilaisten ennusteita, jotta pystyn tarjota lukijoille mahdollisimman paljon erilaisia näkökulmia. Egolle ei tässä maailmassa oikein ole tilaa, koska muuten ei koskaan oppisi uutta. Tekstit eivät lähes koskaan lähde omasta tilanteestani vaan kuten varmaan suurin osa kirjoittajista, itsekin olen aina ollut kuuntelija ja tarkkailija.
Henkilökohtaisesta taloudesta kirjoittaessa, inspiraatio tekstini lähtee yleensä juuri kaveripiirini, yleisestä uutisoinnista tai keskustelusta, jonka olen vaikka kuullut ihan bussissa – eli juuri huomattavasti erilaisessa taloudellisessa – ja elämän – tilanteessa olevien ihmisten huolista. Tekstit ovatkin pitkälti suunniteltu vain antamaan faktoja, jotta huoli voi vähentyä – yllättävän moni ei ainakaan omassa kaveripiirissäni ja mitä olen yleisesti jutellut ihmisten kanssa, tunnu tietävän, miten esim. annuiteettilaina edes toimii, vaikka lähes kaikilla asuntolainaisilla se on!
Haaste kirjoittaessa kieltämättä on se, että samaistumispinta omaan tekemiseeni vähenee koko ajan, koska kulutuksessa kuulun alimpiin desiileihin suomalaisista ja tuloissa ylimpään, jonka takia harvemmin enää itseäni esimerkkinä käytän teksteissä. Opintolainaesimerkki kuitenkin toimii mielestäni näistä asioista huolimatta kenelle vain – joka joskus asuntolainan nostamisesta haaveilee.
Olen blogin alusta asti pohtinut myös sitä, mitä pidämme normaalina kulutuksena ja miksi. Ja nykyäänhän Hesarissakin lähes viikottain juuri koron ja inflaation vaikutuksista uutisoidaan milloin kenenkinlaiselle ihmiselle – kommenttikenttien täyttyessä lähinnä näiden ihmisten huolten dissaamisesta, koska kyllähän keskiluokan huolet aika hassuilta tuntuvat, jos tietää tai muistaa millaista on olla oikeasti köyhä.
Mainitsit juuri esimerkiksi autot, lapset, lemmikit ja kesämökit. Näistä kaksi ovat pakollisia kuluja (joissain tilanteesta riippuen vain yksi), mutta jos oma talous menee hunningolle kesämökin tai lemmikkien takia (mitä näen myös omassa kaveripiirissäni) tai minkä vain ei-pakollisen, niin silloin oma talous on kuin onkin viritetty liian tiukalle ja ratkaisu on juuri oman kulutuskäyttäytymisen muuttaminen. Tämä on aina mahdollista, vaikka saavutetusta elintasosta luopuminen on aina henkisesti yksilölle tuskallista. On kuitenkin aivan eri asia vähentää syömistä taloudellisesti tiukan tilanteen takia kuin luopua vaikka kesämökistä, toisesta autosta, lomailusta tai lemmikistä. Toinen on aitoa niukkuutta ja toinen vain kulutuksen priorisointia.
Minusta tämä oli virkistävän erilainen kirjoitus. Tietenkin eri ihmisten taloudelliset mahdollisuudet ja rajoitteet on erilaisia, mutta tätä näkökulmaa, että satasten nousu kuukausimenoissa ei läheskään aina ole suuren draaman aihe. Jos siis on pystynyt ottamaan asuntolainan. On ihmisiä, joihin korkojen nousu on vaikuttanut merkittävästi, mutta keskustelu on ollut lähinnä heissä.
Olen itse seurannut asuntomarkkinoita Helsingissä ja esimerkiksi Jätkäsaaresta ja Kalastaman ympäristöstä on puolen vuoden aikana tullut runsaahkosti hitas-kolmioita myyntiin. Siis niitä ”edullisia”, jotka ovat Hesarin mukaan tulonsiirtoa varakkaille. Ehkä myyjät ovat tulotasoon nähden liian ison lainan ottajia, jotka eivät halua tinkiä muusta elämäntyylistään ja on helpompi myydä ja mennä vuokralle.
Oma korontarkistus on heinäkuussa ja kuukausikulu nousee noin 500€ mikä ei kahdelle työssäkäyvälle ole mitenkään mahdoton, vaikka on myös koira, auto ja lapsia. Totta kai se harmittaa, sen 500 mieluummin käyttäisi muuhun kuin korkoihin. Ollaan mielenkiinnosta myös kokeiltu paljonko ruokamenoista voi säästää ja silti syödä monipuolisesti ja suht helposti saa tiputettua noin 900:sta noin 600 euroon, mikä on jo 3/5 tulevasta korkojen noususta.
Ennenvanhaan, kun korot oli korkeammat, niin asunnot oli halvempia eli lainaa oli vähemmän ja oli korkovähennysoikeus verotuksessa eli aina löytyy argumentteja, miksei nykykorkotasoa voisi verrata aikaisempaan. Tulevaisuutta emme tiedä ja voi hyvin olla, että muutaman vuoden päästä sanotaan, että 2023 olisi ollut loistava hetki ostaa asunto kun kysyntää oli vähän ja hinnasta pystyi tinkaamaan ja korkojen nousukin taittui.
Kiitos paljon paljon hyvästä perspektiivistä! Ja tosiaan, julkinen keskustelu tuntuu nostavan esiin vain äärimmäisiä esimerkkejä, jonka takia tämänkin tekstin halusin kirjoittaa. Osalla korot ovat jo nousseet ilman sen suurempaa draamaa ja osalla alkaa korkeammat korot iskemään sisään tässä neljän kuukauden sisään, mikäli käännettä ei tapahdu. Suurimmalle osalle suomalaisista tämän ei kuitenkaan pitäisi henkilökohtaista konkurssia aiheuttaa monesta eri syystä.
Jätkäsaaresta olen itse asiassa kuullut paljon juuri noista hitas-kolmioista ja olettaisin, että tilanne on juuri tämä. On todennäköisesti ostettu täysin ylimitoitetun kokoisia asuntoja omaan tarpeeseen nollakorkojen jatkuessa ikuisesti – tällöinhän onkin varsin järkevää tosiaan vain laittaa asunto myyntiin ja muuttaa enemmän omia tarpeita vastaavaan asuntoon.
Ja hieno esimerkki juuri tuosta miten omilla valinnoilla voi vaikuttaa ihan ruuankin suhteen! Kaikilla meillä suomalaisilla kuitenkin on ns. ”yli”kulutusta, josta voi karsia ilman, että elintaso oikeasti merkittävästi kärsisi. Asioista luopuminen ja asioiden priorisoiminen ei vain ole yleensä se miellyttävin asia, kun kyse on kulutuksesta.
Hyvä ja ajankohtainen aihe, konkreettiset esimerkit auttavat useita hahmottamaan koron noston vaikutuksia.
Täytyy kuitenkin haastaa näkökulmaasi, ettet ole harkinnut kiinteää korkoa edes negatiivisen koron aikana. Itse harkitsin, mutta en ikävä kyllä päätynyt vaihtamaan. Kiinteää korkoa oli saatavilla 2021 alle 1%:n. Jälkiviisaana tämä olisi ehdottomasti kannattanut ottaa 10 vuodeksi ja ketkä sen ottivat voivat onnitella itseään erinomaisesta päätöksestä. Jos nyt ei pidetä ~3,5% korkotasoa kestävänä, niin voidaanko aiempaa negatiivista korkotasoa pitää kestävänä? Alle 1%-kiinteäkorko olisi antanut erinomaisen korkosuojan, eikä enää saavuteta merkittäviä säästöjä olipa marginaali mitä tahansa 0-1% välillä.
Mikäli vielä tulee tilanne, että kiinteää korkoa on saatavilla alle 1,5%, suosittelen vakavasti harkitsemaan. Tällöin voi hyvin budjetoida lainanhoitomenot pitkäksi ajaksi eteenpäin.
Kiitos hyvästä kommentista! Tämä on haastava keskustelu juuri sen takia, että oikeastihan abosoluuttisen vastauksen tähän tietää vasta juuri silloin 10 vuoden päästä. Kiinteä korko antaa ennustettavuuden – sen takia, se on varmasti joillekin parempi, mutta kuten pörssisähkö vs. kiinteähintaisissa, myös pörssisähkö on aina pitkällä aikavälillä tullut halvemmaksi. Sama pätee korkoihin.
Kuten olen aiemminkin kirjoitellut, haastavaa tilanteesta tekee se, että kun talous narahtaa rikki, se tekee sen yleensä täysin varoittamatta ja äärimmäisen nopeasti, jolloin korot reagoivat aivan yhtä nopeasti alaspäin kuin ne menivät ylöspäin. Tämän takia juuri ekonomisten korkoennusteet ennustavat aina tasaista menoa (ja menevät siksi 100% ajasta pieleen pitkällä aikavälillä), koska kriisien ajankohtaa ei koskaan voi ennustaa.
On mielestäni kuitenkin tärkeää pohtia juuri sitä, että onko ennustettavuus juuri omalle taloudelle tärkeää. Tällöinhän kiinteä korko on ehdottomasti itselle se oikea ratkaisu. Monella suomalaisellahan on myös korkokatto ja muistaakseni n. 40% suomalaisista asuntolainaisista tämä on – moni siis on juuri tämän tehnyt, mikä sinällään vähentää korkojen vaikutusta erittäin monen suomalaisen talouteen nyt lyhyellä aikavälillä.
Itse uskon edelleen, että muuttuva korko tulee edullisemmaksi pitkällä aikavälillä, mutta en voi sanoa varmuudella, olenko oikeassa. Aika näyttää ja mielenkiinnolla jään seuraamaan talouden kehitystä tulevina kuukausina ja vuosina – tasaista ja tylsää meno tuskin tulee olemaan, suunta vain on aina arvoitus. On täysin mahdollista, että olen täysin väärässä!
Jos blogia vielä 10 vuoden päästä pyöritän, olisi ihan mielenkiintoista kyllä tehdä laskelma sitten tästä loppujen lopuksi.
Kiinnostava juttu 😊 Pakko kuitenkin käyttää omaa tilannettani esimerkkinä – ostin ensimmäisen kotini pk-seudulta 1,5v sitten ja tähän asti ollaan selvitty n. 900e asuiskuluilla. Tämä käsittää hoitovastikkeen, vedet, autopaikan ja saunavuoron asuntolainan lisäksi. Nyt asumiskulut ovat nousemassa yli 400 eurolla 😳 Tästä laina on n. 200e, hoitovastikkeen nousu 25%, myös veden, parkkipaikan ja saunamaksujen nousut sekä taloyhtiössä tehdyn ikkunaremontin päättyminen ja siitä kertyneen velan maksu (n. 140e/kk). Onneksi on puoliso maksamassa ”vuokraa”, ei parin tonnin palkasta ei oikein muuta jäisi käteen. Onneksi kotimme on myös niin kiva ja mahdollistaa hyvän elämisen pk-seudulla ettei haluta muuttaa muualle. Ja vanhan talon ostossa on riskinsä, kunnostustyöt maksavat oman huoneiston remontin lisäksi.
Tämä on tärkeä pointti, että toki jos osuu esim. kodin tai muun elämän osalta muitakin isoja lisäkuluja, niin silloin korkojen merkitys ehdottomasti kasvaa omassa taloudessa! Tosiaan vanhoissa taloissa rempat kuuluvat asiaan ja sinänsä ne kannattaa aina ottaa huomioon talo-ostosta tehdessä – itsekin omistan lähinnä 60-luvulla rakennettuja asuntoja, niin remontit ovat suhteellisen arkipäivää ja hyvä niin, koska hyvin hoidettu taloyhtiö on aina paljon parempi asuttava.
Mitä mieltä olet opintolainan nostamisesta uuden tutkinnon myötä ja sen käyttämisestä suoraan asuntolainan lyhentämiseen? Aiemmasta tutkinnosta alla jo opintolainaa. Opintolainassa olisi hieman pienempi marginaali ja toki valtion takaus. Varsinaisesti opintolainaa ei tarvitsisi nostaa lisää, mutta mietin olisiko järkevää käyttää sitä lyhentämään asuntolainaa hieman nopeammin. Lainojen kokonaismäärä ei näin ollen kasvaisi ja korkojen nousun vaikutus kuukausierään opintolainassa pienempi verrattuna asuntolainaan.
Juu ehdottomasti kannattaa opintolainaa tosiaan aina nostaa – myös tuossa tilanteessa, kun on muuta lainaa. Uskoisin myös, että opintolainaan saat todennäköisesti jopa hieman helpommin lyhyen koron kuin asuntolainaan tilanteesta ja pankista riippuen. Ja kaiketi uuteen opintolainaan pystyy saamaan opintolainanvähennystä/hyvitystäkin, vaikka vain jatko-opinnoista on kyse? En itse muista suoraan, saiko.
Aiemmasta tutkinnosta lainahyvitys saatu, joten käsittääkseni enää sitä ei saa. Kuitenkin valtiontakauksen ja hieman pienemmän marginaalin myötä vaikuttaisi ihan fiksulta nostaa ja käyttää esim. suoraan asuntolainan nopeampaan lyhentämiseen. Toisi myös hieman lisää liikkumavaraa omaan talouteen, kun tuon opintolainan maksuhan alkaa n. 2 vuotta valmistumisen jälkeen ja aika joustavasti saa maksuajan sovittua aikanaan.
Jep, sanoisin, että ei ole tilannetta missä opintolainaa ei kannattaisi nostaa, jos asuntolainaa on tai sitä ajatteli tulevaisuudessa nostaa. Opintolaina kuitenkin on kaikin puolin ehdoista lähtien kaikista paras laina, mitä tulee koko elämässään nostaa. Myös tuo liikkumavara on tärkeää, koska elämiseenhän laina on ennen kaikkea tarkoitettu, ettei opiskelijana tarvitse vain kärsiä ja kituuttaa.