Mietin pitkään kirjoitanko aiheesta, vaikka se oikeastaan liittyy täydellisesti blogini teemaan, mutta ei laisinkaan minuun. Sijoittamiseen, osakevalintoihin sekä myös sijoitusvaikuttajuuteen sitäkin enemmän. Syy, miksi pohdin asiaa, oli se, että myös suomalaisen sijoittamisen some-maailma tuntuu kaivautuneen poteroihin muun sosiaalisen median tavoin. Voit olla vain puolesta- tai sitten vastaan. Kohtuulliselle pohdiskelulle ei tunnu kauheasti olevan palstatilaa, jonka takia tämänpäiväinen aihe jäi itseäni vaivaamaan.
Teksti aiheeseen liittyen tuleekin hieman myöhässä, koska pohdin pitkään onko aiheesta edes asiallista kirjoittaa. Seurasin some-keskustelua aiheeseen liittyen erittäin aktiivisesti ja aihe liittyy myös erittäin vahvasti ensi vuoden alussa tulevan sijoituskirjani pääteemaan (ja tämänhetkisessä käsikirjoituksen eräässä luvussa käytänkin Helsingin Sanomien uutisoinnin kehittymistä juuri Qt Groupin osakkeesta eräänä esimerkkinä syklien toistumisesta aina uudelleen ja uudelleen samanlaisena sijoitusmediassa).
Mistä on kyse Merja Mähkän ja Jukka Lepikön -tapauksessa?
On todennäköistä, että moni blogin lukija ei ole asiaa seurannut tai siihen edes törmännyt, joten tässä nopea recap asiaan. Kaikki sai siis alkunsa alla olevasta Jukka Lepikön twiitistä, jossa nostettiin esiin itsellenikin erittäin vahvasti mieleen jäänyt Helsingin Sanomien artikkeli noin vuoden takaa.
Itselleni juttu oli jäänyt mieleen sen erittäin ehdottoman sävyn takia keskellä yhtä kuumimmista nousumarkkinoista koskaan, Lepiköllä nähtävästi Teslan myyntisuosituksen takia.
Tämä artikkeli herätti noin vuosi sitten keskustelua. Jälkiviisaana voi todeta, että ehkä Teslaan olisikin kannattanut sijoittaa.
1 v tuotot:
– Tesla +32,15 % (lisäksi +15 % dollarin vahvistumisesta)"Ostosuositukset":
– Harvia -68,05 %
– QT -60,21 %
– Vaisala +11,56 % pic.twitter.com/Rth334P6e0— Jukka Lepikkö (@JukkaLepikko) August 20, 2022
Lepikkö ei ollut ensimmäinen, joka oli jutun nostanut esiin, vaan asiasta oli twiitattu jo muutama päivä aikaisemmin samantyylisesti.
Vuosi sitten 6.9.21 Merja Mähkä suositteli HS Visiossa kolmea osaketta "Ne ovat osakkeita, joita täytyy olla, jos kerran sijoittaa osakkeisiin". Vuodessa QT -55 %, Harvia -67 %, Vaisala +11 % (vertailun vuoksi OMX-indeksi -16 %). #sijoittaminen https://t.co/1OCAzkxiwD pic.twitter.com/RcoBE1DjJb
— Petteri Järvinen 💻 (@petterij) August 16, 2022
Twiitit saivat paljon huomiota, näkyvyyttä ja kommentteja ja olivat molempien sometilien normitwiitteihin verrattuna erittäin tykättyjä. Twitterissä jostain syystä juuri tällaiset anekdootinomaiset (usein dissaavat) twiitit saavat paljon tykkäyksiä.
En tiedä johtuuko se alustasta vai ihmisistä ylipäätänsä, mutta saman opin itse jo vuonna 2018, kun tein aika samanlaisen tempun, kun twiittasin Mikael Jungnerin tarpeesta ajoittaa markkinoita (joka luonnollisesti epäonnistui katastrofaalisesti). Twiitti on edelleen koko Twitter-historiani tykätyin twiitti (tykätympi kuin kirjasoppari-twiittini!) ja toi tililleni satoja uusia seuraajia viikon sisään. Tämä siitä huolimatta, että seuraajia silloin minulla oli yli kaksi kertaa vähemmän kuin nykyään. Vahingonilo onkin selvästi parempi ilo kuin myötäelämisen ilo.
Näin jälkeenpäin hävettää, että tein tällaisen twiitin, vaikka ajoittamisen glorifiointi on mielestäni edelleen haitallista ihan jokaiselle sijoittajalle. Mutta oppia ikä kaikki. Samanaikaisesti opinkin erittäin tärkeän asian sosiaalisesta mediasta – kärjistämällä, olemalla ”nokkela” ja muiden epäonnistumisten nostamisella tikun nokkaan pääsee pelottavan pitkälle, mikä tuntuu epäterveeltä.
Mutta entä miten Mähkä reagoi Lepikön twiittiin, jossa hänen nimensä kuitenkin mainittiin jatkotwiitissä? Seuraavassa hänen Instagram-postauksensa kokonaisuudessaan aiheeseen liittyen. En saanut upotettua postausta blogiin, mutta voit seurata Mähkää Instagramissa täällä.
Mua pyydettiin keväällä illan päättäväksi key note speakeriksi isoon sijoitustapahtumaan, joka järjestetään syksyllä.
En ole ikinä kieltäytynyt puhujakutsuista tällaisiin kinkereihin, mutta keväällä totesin, että en halua.
En halunnut, koska ilmeisesti olen alkanut pelätä.
Pelätä sitä, että ne luulee, että mä luulen jotain itsestäni.
Pelätä sitä, että ne tulevat yhtenä kärpäslaumana mun kimppuun.
Sanoin, että voisin tulla pitämään jonkun välipuheenvuoron, mut en tätä päivän päättävää tärkeää puheenvuoroa, joka on sellainen yksi iso huutomerkki, että tässä Merja Mähkä. Kieltäydyin siis kunniasta, asiaan ei palattu.
Tämä tuli mieleen, kun sijoittaja Jukka Lepikkö nosti mun VUODEN takaisen HS-haastattelun esiin Twitterissä.
Jukka kävi läpi osakkeet, joista puhuin: Qt:n, Harvian, ja Vaisalan (twiitti swaipin takana*) ja miten ne on menneet sen jälkeen. No, Qt ja Harvia on menneet helvetisti alaspäin. Toki harmittaa se haastattelu – tämä on se syy, miksi en täälläkään halua suositella osakkeita. Voi mennä vikaan.
(Indeksirahastoja suosittelen aina, niillä ei kuukausisäästämällä oikein voi mennä vikaan.)
Jukan twiitistä tykkäsi 294 tyyppiä. Kävin tykkäykset läpi. 2 oli tunnistettavissa naiseksi. Loput oli miehiä, tai erilaisia anonyymitilejä. (Huom. yhtään tuntemaani miestä en löytänyt tykkääjistä.)
Näitä mä vähän pelkään. Näitä random miehiä, jotka rakastaa, kun epäonnistun.
Ja nyt sen tajusin: Olen päästänyt nämä äijät sillä tavalla ihon alle, että olen kieltäynyt keynote-puheesta. Voi paska!
Tässä tarvitaan kyllä taas paljon self helpiä ja asioiden ajattelua uudella tavalla, ettei tällainen pääse jatkumaan. Jatkua tällainen ei saa.
*Jukka hienovaraisesti suttasi mun nimen kuvakaappauksestaan, mutta toki kommentoi minua suoraan twiitin kommenteissa. Jukan twiitti ei toki ollut eka laatuaan, näitä on silloin tällöin.
Mähkän reaktio kuvaa hyvin somen raadollisuutta. Olit sosiaalisen median vaikuttaja missä tahansa nichessä, tulet saamaan nälvimistä sekä schaissea niskaasi aika ajoin ja se tuntuu aina yhtä pahalta. Ja mitä suositummaksi tulet, sen enemmän niin hyvä kuin huono palaute omasta tekemisestä ja sanomisesta kasvaa. Sijoittamisessa tämä on entistä haastavampaa, koska suurin osa meistä on lähes koko ajan vähän väärässä.
Keskustelua käytiin vielä monessa foorumissa tämän jälkeen Inderes-foorumista, Mähkän Instagramiin sekä Lepikön Twitteriin, mutta tässä perusasetelma.
Vaikuttajuuden kanssa tulee myös aina vastuuta – halusi sitä tai ei
Miksi sitten itse kirjoitan aiheesta? Syynä on se, että casessa tiivistyy erittäin monta asiaa, jotka ovat mielestäni sijoituskeskustelussa usein pielessä.
Lepikkö tuntui olevan eniten harmistunut Mähkän mielipiteestä Teslaan jo jutun julkaisuhetkellä ja Mähkä haastettiinkin käymään julkinen keskustelu Teslaan liittyen (josta Mähkä kohteliaasti kieltäytyi). Lepiköllä ei mennyt tunteisiin hypettäminen, vaan Teslan dissaaminen.
Se, että Teslaa dissattiin ei ollut mielestäni kuitenkaan millään tavalla ongelmallista. Itsellä uutinen jäi mieleen muista syistä. Kyse oli ennen kaikkea siitä, että Suomen seuratuimpiin kuuluva sijoitusvaikuttaja otti Suomen suurimmassa sanomalehdessä erittäin vahvasti kantaa tiettyjen osakkeiden järkevyyteen omistaa – vaikka niin markkina kuin kyseisetkin osakkeet (Vaisalaa lukuunottamatta) olivat jokaikisellä objektiivisella ja historiallisella mittarilla ylikuumentuneet.
Erittäin laadukaskin yritys voi olla yliarvostettuna erittäin huono sijoitus.
Oli aivan yhtä todennäköistä, että arvostustasot tulevat takaisin maanpinnalle niin Teslan kuin esim. Qt Groupinkin osalta ja tästä oli varoiteltu jo pitkään (itsekin kirjoitin siitä jo kuusi kuukautta aiemmin, hieman ennen kuin kupla sitten lopullisesti poksahti ja samanlaisia varoituksia oli käytännössä tullut jo monen ammattilaisenkin suusta). Euforiaa seuraa osakemarkkinoilla aina krapula, tämä on ajassa muuttumaton fakta. Kukaan ei vain tiedä milloin.
Lepikön oli myös turhaa verrata osakkeiden vuodenaikaista kehitystä, koska vuodessa osakkeet voivat liikkua aivan miten tahansa ja erittäin paljon on vuodessa sattumasta kiinni osakemarkkinoilla. Se, mistä kritiikkiä olisi voinut (ja mielestäni pitänytkin) esittää, oli se, että sijoitusvaikuttajana sinulla on aina vastuu sanoistasi ja etenkin suorista osakesuosituksista.
Onko vastuullista käydä hypettämässä Suomen suurimmassa sanomalehdessä juuri sellaisia osakkeita, jotka ovat menestyneet poikkeuksellisen hyvin viimeiset pari vuotta keskellä muutenkin epärationaalista markkinaa? Vastaus on mielestäni selkeä ei. On sijoittamisen perustotuuksia, että arvostustasojen noustessa, samassa suhteessa kasvaa sijoituksen riskit ja niiden esiin nostaminen on sitä tärkeämpää, mitä kuumempi markkina on.
Toisaalta, en usko, että Mähkän reaktio olisi ollut erilainen, vaikka Lepikkö olisi keskittynyt vain epäonnistuneisiin ennusteisiin eikä Teslaan laisinkaan. Jälkiviisastelu Teslan osakkeen hintakehityksellä oli täysin turhaa, koska Tesla oli ja on edelleen erittäin haastavasti hinnoiteltu, katsoi sitä kuinka Musk-fanilasien läpi tahansa (jollainen itsekin siis olen tiettyyn pisteeseen saakka).
Mähkän saama kritiikki on mielestäni osaltaan tässä kohtaan täysin ansaittu, koska käytännössä lehdessä tehtiin sijoitussuosituksia hype-osakkeisiin keskellä kuuminta osakemarkkinaa vuosikymmeneen. Vaikuttajien ja Helsingin Sanomien jutuilla on suuri vaikutus monen sijoittajan mielenmaisemaan ja juttu varmasti vahvisti monen käsitystä entisestään siitä, että nyt on hyvä aika ostaa osakkeita, jotka ovat nousseet jo valmiiksi järjettömiin arvostustasoihin.
Mähkä sekä muut vaikuttajat Instagramissa ottivat tämän kritiikin kuitenkin vastaan siten, että jälleen yksi setämies lyttää osaavaa ja menestynyttä naista. Yllätyinkin vahvasti, kuinka sukupuolikortti otettiin tässäkin esiin. Se tuntuu olevan trendi, kuten nähtiin myös viimeaikaisessa Marin-bilekohussa.
Twitterissä Lepikköä todennäköisesti seuraavat keskimäärin miehet, aivan kuten Mähkää Instagramissa seuraa keskimäärin naiset ja samainen Lepikön twiitti olisi todennäköisesti syntynyt, vaikka joku miessijoittaja olisi ennustanut yhtä vahvoja mielipiteitä Mähkän sijaan. Selasin nopeasti Mähkän Instagram-päivityksen tykkäyksiä ja kommentteja ja niistä taas hieman yli 90 % näytti olevan naisilta. Myös tilastollisesti Instagram on naisvaltainen some, kun Twitter on miesvaltainen.
Kyse ei ole kuitenkaan sukupuolista, kyse on vastuusta ja kritiikistä, jota vaikuttajien pitäisi pystyä kantaa ja ottaa vastaan täysin sukupuoliriippumattomasti – vaikka palaute hieman tökerösti joskus tuleekin. Koko vaikuttajan ammatti kiteytyy siihen, että mitä sanot vaikuttaa ihmisiin.
Suurin osa meistä on varmasti jo tähän päivään mennessä oppinut, että klikkiotsikot ja rajut ennustukset sekä äärimmäisyydet ovat se joka mediassa myy. Ja Mähkä viestintäalan ammattilaisena tietää tämän varsin hyvin. Näillä laseilla katsottuna Helsingin Sanomien juttu näyttäytyy erittäin erikoisessa valossa – lähes klassisena esimerkkinä kuplan pumppaamisesta entistä isommaksi (vaikkakin tässä kohtaa todennäköisesti vahingossa) oman näkyvyyden lisäämiseksi.
Läpinäkyvyys auttaisi meitä kaikkia
Sen lisäksi, että voisimme kaikki opetella nälvimään hieman vähemmän sosiaalisessa mediassa, on mielestäni hämmentävää, kuinka harvalla (eli ei siis lähes kenelläkään) sijoitusvaikuttajalla sijoitussalkku on julkinen. Euromääristä ja prosenteista puhutaan silloin tällöin, mutta kokonaiskuvaa on mahdoton rakentaa.
Olisi mielestäni ollut täysin eri juttu, jos Mähkä olisi sanonut itsekin lisäävänsä Qt Groupia, Harviaa ja Vaisalaa salkkuunsa lisää Hesarin jutun aikana tai pian sen jälkeen. Mähkä kuitenkin mainitsi jälkikäteen, että ei Qt:ta enää salkkuunsa lisäillyt, vaikka Helsingin Sanomissa jo valmiiksi suurta FOMO:a osakkeen ympärillä kasvattikin.
Toisaalta Lepikölle tämä pieni somemyräkkä oli jo toinen lyhyen ajan sisään, kun hänen toinen yritys, jossa treidasi toisen rahoilla, ajettiiin konkurssiin. Tästä Lepikkö ei itse ollut avoin ennen kuin se huomattiin muiden toimesta. Toisaalta, Lepikkö (monen muun sijoittajan tavoin) esittelee suurelta osin vain voitollisia treidejään ja salkkuaan, josta saattaa saada nopeasti täysin väärän käsityksen treidaamisen kokonaiskannattavuudesta.
Tämän lisäksi Helsingin Sanomat oli tehnyt samanlaisen jutun myös Lepiköstä vain pari kuukautta myöhemmin otsikolla ”Näistä sijoituksista en luovu”, kuten käyttäjä Pohjolan Eka Twitterissä hyvin muistutti.
Ei ne Hesarin sijoitussuositukset aina mene nappiin ammattilaisiltakaan😅
Tesla -20%, Baba -45%, Bitcoin -64% https://t.co/4OUpn3tqQS pic.twitter.com/0dYxbjQVvh
— Pohjolan Eka (@PohjolanEka) August 21, 2022
Täytyy muistaa, että jokainen joka on julkisuudessa jollain tavalla on tuote. Oli kyseessä Jukka Lepikkö, Merja Mähkä tai Omavaraisuushaaste – kaikki me loppujen lopuksi myymme itseämme ja mukana tulevia oheistuotteita. Ja tällaisten Helsingin Sanomien juttujen tarkoitus on myydä tätä tuotetta.
Myydäkseen tuotetta media todennäköisesti haluaa eeppisiä tarinoita tai vahvoja mielipiteitä, kuten juuri suuren vakaumuksen ”sijoitusvinkkejä”, jotka eivät kuitenkaan virallisesti sellaisia ole. Jään mielenkiinnolla odottamaan omaa kokemustani sijoitusmedian kourissa kirjan julkaisun yhteydessä ja kirjoitan siitä varmasti myös tulevaisuudessa blogissani.
Vaikka Omavaraisuushaasteella ei ole läheskään yhtä paljon seuraajia kuin Mähkällä ja Lepiköllä, saan siitä huolimatta lähes päivittäin kysymyksiä sijoitussuosituksista, mielipiteistä yrityksiin jne. Ja tiedän, että sillä mitä sanon on merkitystä monelle ihmiselle. Pystyn vain kuvitella, kuinka suureen viestimassaan tämä kaksikko hukkuu.
Jokaisella kysyjällä on kuitenkin täysin omat motiivit, aikavälit, taloudellinen tilanne jne. Joten kokonaisuutta ymmärtämättä kukaan meistä ei pysty tekemään sijoitussuosituksia toisen puolesta – oli osake tai yritys kuinka laadukas tahansa omasta mielestä.
Samaan aikaan olen oppinut, että jopa pienenäkin ”julkisuuden henkilönä” saa kritiikkiä aina ja koko ajan. Tämä ei tule koskaan muuttumaan, vaikka varmasti jokainen meistä haluaisi elää maailmassa, jossa kaikki kannustaisivat aina tosiaan parhaaseen mahdolliseen tulokseen jatkuvalla tsempillä.
Oman tsemppikuplan voi rakentaa aina blokkaamalla kriittiset ihmiset ympäristöstä, mutta silloin kehittyminen on käytännössä mahdotonta. Ja toisaalta, kupla, jossa saa pelkkää kannustusta, eikä yhtään kritiikkiä, on julkisuudenhenkilölle vain utopiaa. Mutta kuten joku viisas joskus sanoi – alanvalintakysymyksiä.
Kritiikin anto, huomauttelu ja vahingonilo ovat kaikki fundamentaalinen osa ihmisenä olemisena kokemusta – ja osa näistä on oikein käytettyinä sekä vastaanotettuina myös voimavara. Täysin asiattomassa kritiikissäkin saattaa parhaimmillaan olla totuuden siemen.
Elämme mustavalkoista aikaa – tämä on sijoittajalle huono asia
Kun kyse on esimerkiksi politiikasta, railo ihmisten välissä on aina ollut olemassa suhteellisen vahvana. Sosiaalinen media on kuitenkin luonut jopa sijoittajien välille entistä isompia railoja. On naissijoittajia, miessijoittajia, kryptosijoittajia, hype-sijoittajia, osinkosijoittajia, kasvusijoittajia, Tesla-sijoittajia – you name it. Se, mikä puuttuu, on usein rakentava keskustelu näiden osapuolten välillä.
Mielestäni kritiikin antaminen vaikuttajalta toiselle tai vain yksityissijoittajalta vaikuttajalle on kannustettavaa – kunhan sen tekee järkevällä tavalla. Olen vuosien varrella saanut paljon hyvää rakentavaa kritiikkiä somessa sekä blogin kommenteissa (ja joskus en niin rakentavaa kritiikkiä) ja olen huomannut, että se on kasvattanut minua niin ajattelultani kuin sijoittajana, vaikka kommentit tulevat nimimerkin takaa nimimerkille. Ihan yhtä oikeita ihmisiä sieltä nimimerkin takaa kuitenkin löytyy kuin muutenkin.
Vakaumusta sijoitukseen kukaan meistä ei pysty saamaan kuin oman tutkimuksen ja sijoittamisen myötä, joten sijoitusvaikuttajat ovat sijoitusmenestyksellesi pitkälti vain haitaksi, jos sijoitat suoriin osakkeisiin. Et todennäköisesti tarvitse enää yhtään hyvää ”sijoitusideaa”, sillä niillä sijoitusmedia ja sosiaalinen media pommittaa meitä jo aivan tarpeeksi.
Emme myöskään tarvitse yhtään enempää jakoa sijoittajien välille. On ollut ilahduttavaa nähdä, kuinka esim. naiset ovat koko ajan aktiivisempia sijoittajia, mutta samalla monen naisen sijoituskupla tuntuu olevan erittäin hyvin sukupuolikeskittynyt ja monet vaikuttajat brändäävät itsensä usein juuri tämä sukupuoli edellä.
Pitkällä aikavälillä tämä kuitenkin lisää vain teennäistä jakoa miesten ja naisten välillä, mikä sekään ei ole hyväksi – jokaisella ihmisellä on aina opittavaa myös toiselta ja niin mies- kuin naiskuplassakin eläminen antaa vaarallisen monotonisen käsityksen sijoittamisesta ja maailmasta ylipäätänsä. Aivan kuten missä tahansa muussakin kuplassa oleminen, sukupuoleenkin keskittyminen tuhoaa dialogin ja oppimisen mahdollisuutta.
Omassa kuplassa on helppo olla, mutta mitä enemmän samanmieliset tekevät sometilejä, podcasteja, blogikommuuneita tai mitä vain ja keräävät ympärilleen pelkästään samanmielisiä – sitä vähemmän hyvät ideat jalostuvat, kun taas usein huonotkin ideat pääsevät läpi ja saavat kannatusta, kunhan ne on esitetty oikeassa viiteryhmässä. Helppoa ja mukavaa, mutta kuten olemme nähneet jo yhteiskunnan äärilaitaistumisessa – pitkällä aikavälillä ei hyvää kenellekään meistä.
Molemmat Mähkä ja Lepikkö ovat myös tehneet äärimmäisen hyvää ja arvokasta työtä uusien sijoittajien luomiseen Suomeen sekä kansankapitalismin edistämisessä, jonka takia dialogi kaikkien välillä olisikin niin tärkeää. Loppupeleissä jokainen vaikuttaja on samalla puolella, mutta se ei tarkoita, etteikö vahvojakin erimielisyyksiä saisi olla – eri näkökulmien väliset keskustelut olisivat niitä mielenkiintoisimpia ja opettavaisimpia.
Mitä siis itse haluaisin nähdä sosiaalisen median ja median sijoituskeskustelussa enemmän?
Enemmän kriittistä pohdintaa ja rakentavaa kyseenalaistamista. Enemmän läpinäkyvyyttä huonoihin ja hyviin sijoituspäätöksiin. Enemmän euroja, vähemmän prosentteja. Enemmän totuuksia indeksille pärjäämisestä (suurin osa meistä häviää indeksille).
Enemmän rakentavaa dialogia erittäin erilaistenkin sijoittajien välillä. Vähemmän hypetystä. Vähemmän nälvimistä, enemmän peiliin katsomista. Vähemmän ehdottomuuksia. Vähemmän suoria sijoitussuosituksia. Enemmän sijoitusten mahdollisuuksiin sekä riskeihin keskittymistä samanaikaisesti.
Tämä ei ole liikaa vaadittu ja pyrin itsekin koko ajan sinne päin jokaisessa anti-analyysissäni, yritysanalyysissäni, blogitekstissäni sekä sijoituspäätöksessäni mitä nyt ja tulevaisuudessa teen, mutta parantamisen matka on tässäkin ikuinen.
Olisi mukava kuulla, mitä ajatuksia aihe sinussa herättää! Ensi viikolla sitten vähän ajankohtaisempia aiheita, eli tekstit tulossa niin ruuan kuin sähkön hinnasta!
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Kiitoksia siltaa rakentavasta puheenvuorosta!
En tiedä olenko ymmärtänyt sijoittamisen jotenkin väärin, kun keskustelua seuratessa tuntuu siltä, että sijoittamisella ostetaan kurssikäyrää ja harvemmin keskustelu siirtyy yritysten fundamentaaliseen liiketoimintaan. Olen ollut aina siinä käsityksessä, että yhtiöitä tulisi arvostella ensisijaisesti liiketoiminnan tuloksellisuuden ja kilpailussa pärjäämisen kautta sekä myös pitkällä tähtäimellä useiden tai jopa kymmenien vuosien ajalta.
Alkaa ärsyttämään, että keskusteluissa nälvitään tai hypetetään helposti esimerkiksi viimeisen vuoden kurssikehitystä. Eihän tappiota ole vuoden aikana tullut, jos ei ole myynyt tappiolla. Eikä voittoa ole tehty, jos osake on edelleen salkussa. Muutenkin jos halutaan vertailla sijoittajien välistä menestystä niin se tulisi tehdä toteutuneiden voittojen ja tappioiden varassa eikä minkään lyhytaikaisen kurssiheilunnan mukaan.
Tosiaan riippuu erittäin paljon foorumista minkäsävyistä keskustelu on, mutta mielestäni medialla on erittäin iso merkitys siihen, miten keskustelua käydään. Päivittäin yrityksissä kun ei muutu kuin osakekurssit ja koska uutisia pitää nykymaailmassa jatkuvasti tuottaa, on osakekurssien merkitys ylikorostunut. Onhan osakekurssi myös ensimmäinen asia, minkä jokainen meistä näkee, jos alkaa yritystä tutkia sijoituksena.
Salkkugraafien esittely on tosiaan mielestäni valitulla välillä myös vähän hölmöä. Joko raportoi alusta asti tai ei sitten ollenkaan. Saan itse edelleen kyselyitä siitä, että päivittäin sijoitusteni pärjäämistä useammin, mutta mielestäni se sotii pitkäjänteistä sijoittamista vastaan. Parin kuukauden ja monesti vuodenkaan kurssikehityksellä ei pitäisi olla pitkäjänteiselle sijoittajalle yhtään mitään väliä.
Ikävä kyllä woke-ilmiöstä ei pääse helpolla eroon, mutta mietin että itse asiassa yksi mahdollisuus on että nais-sijoittajat olivat solidaarisuudesta jättänyt se twiiti tykämättä, niin että se antaa vääristynyt mielikuva että miehet vihaa. Se on minun mielestäni positiivisempi näkökulma, semmonen girl power. Mähkän olisi pitänyt suostua puheeseen rohkeasti ja tehdä siitä kunnon reality check sijoitus-yhteisölle. Tässä ja myös tietyistä ajankohtaisista uutisista näkyy aika hyvin häpeän kulttuuri Suomessa, sen sijaan että ihmiset omisi vaan virheitään selkä suorana ja oppisi niistä.
Tuo kupla-ongelma on yksi syy miksi sijoitan mieluummin USAan, kun saa paljon enemmän erilaisia (liikaa?) mielipiteitä, ja jokaiselle hypetäjälle löytyy vastustaja. Suomi-netti taas on liian pieni, ja mediakin kierrättää samoja juttuja lehdestä toiseen.
Uskon myös tuohon solidaarisuus ilmiöön mitä todennäköisemmin. Ja toki myös tilastollisesti treidaajia ja aktiivista kaupankäyntiä tehdään huomattavasti enemmän miesten toimesta. Olen samaa mieltä siitä, että koko case olisi tosiaan ollut mielestäni erittäin hyvä mahdollisuus käydä oikeasti rakentavaa keskustelua koko sijoitusmaailman diskurssista sekä milloin kenenkin omista virheistä. Sen sijaan keskustelu muuttui pelkäksi syyttelyksi ja nälvimiseksi, mikä oli harmi nähdä.
Muistan tuon artikkelin hyvin, koska ihmettelin itsekin miten joku voi sanoa Suomen suurimmassa sanomalehdessä, että esim. jenkkiosakkeista kannattaa pysyä erossa ja Teslaan sijoittamisessa ei ole mitään järkeä (minulla on näitä molempia ja senkin takia tämä jäi mieleeni). Nuo ilmaisut mitä Mähkä käytti, olivat todella vahvoja ja niistä pitää pystyä ottamaan vastuu ilman, että vetää ns. herneet nenään. Olen itse nainen ja minulle ei ole mitään merkitystä sillä, mikä on sijoitussuosituksia antavan henkilön sukupuoli. Mutta jos kokee olevansa tarpeeksi osaava neuvoakseen muita ihmisiä siinä, mitä osakkeita kannattaa ostaa ja mitä myydä, niin silloin täytyy myös pystyä ottamaan vastuu, kun omat suositukset menevät näinkin pahasti penkin alle. Lepikkö ei ikinä käyttänyt omassa haastattelussaan noin vahvoja ilmaisuja ja on eri asia sanoa, että ei esim. luovu Bitcoinista kuin että Bitcoinin ostamisessa ei ole mitään järkeä!
Jep, uskon että kyseinen lehtijuttu jäi erittäin hyvin muistiin monelle aktiivisesti sijoittamista seuranneelle – sen verran outoja ja vahvoja mielipiteitä siinä kuitenkin esitettiin. Ja true, että Lepiköllä ei ollut niin vahvoja termejä, mutta media tuttuun tapaansa teki erittäin selväksi kannan otsikoimalla ja laittamalla jutun ingressiin erittäin vahvoja lauseita.
Tämä on oikeastaan yksi syy, miksi odotan innolla sitä, että pääsisin itse tekemään lehtihaastatteluita. Kiinnostaa, miten sijoittamisesta puhutaan ja kuinka paljon itse lehtijuttu vastaa sitä, mitä toimittajan kanssa juttelin ja miten oletin jutun muodostuvan. Uskon, että tulen itsekin yllättymään tämän myötä.
Onhan se jotenki kieroutunutta että pitää valittaa ja seurata paljonko miehiä tykkää, siitä joka on MINUN kanssa erimieltä!
Joo nykyinen vastakkainasettelumaailma on mielestäni vähän tylsä, koska sukupuolijakaumat somejutuissa usein johtuvat aivan jostain muusta kuin nais- tai miesvihasta, yksinkertaisesti seurattavan seuraajakannasta.
Arvostan hienoa blogiasi ja varsinkin avoimuuttasi.
Sen sijaan näitä en juurikaan toivoisi näkeväni, ja uskon, että asian voisi ilmaista suomeksikin.
Toki olen jo vanha
nopea recap asiaan
missä tahansa nichessä
sekä schaissea niskaasi
casessa tiivistyy
suurta FOMO:a osakkeen ympärillä kasvattikin
you name it
Kiitos paljon! Ja tosiaan ymmärrän tuon hyvin, koska normaalisti kirjoittaessa näenkin ylimääräistä vaivaa siihen, että käytän suomenkielistä vastinetta sanoista, koska suomen kieli on kuitenkin niin kaunis. Oikeastaan blogitekstit, jotka kirjoitan kerralla päähänpistosta ja joihin kulutan enemmän aikaa erottaa todennäköisesti juuri näistä – kuinka paljon puhekieltä niihin tungen. Koska työskentelen suuremman osan päivästä työssäni englanniksi, puheessani tulee anglismeja ja muuta vähän turhankin paljon. Tämä teksti tuli kerralla ulos päähänpistosta, joten teksti on siksikin huomattavasti puhekielisemmin kirjoitettu kuin keskimäärin.
Hyvä juttu.
Kiitos!