Digitaalinen varainhoito rantautuu vihdoin myös Suomeen

Digitaalinen varainhoito on ollut muualla maailmassa jo pitkään valtavirtaa, mutta Suomessa se ei ole vielä kuitenkaan lyönyt kunnolla läpi. Koen, että tähän on kaksi pääsyytä:

1) Palveluita ei ole markkinoitu sijoittajille oikein
2) Ne ovat olleet usein vain huonompia versioita aktiivisista rahastoista

Olen ollut itse pitkään jo kiinnostunut digitaalisesta varainhoidosta sekä robo-advisoreista, mutta tähän mennessä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta näitä ei suomalaisille sijoittajille ole juuri markkinoitu. Syynä tähän on pitkälti se, että Suomi oli pitkään sijoittamisen periferia, jossa joko sijoitettiin suoraan osakkeisiin tai sitten pankkien suosittelemiin rahastoihin, joista juuri vähän aikaa kirjoitin – jotka olivat kalliita sijoittajalle sekä huonosti tuottavia. Voittajina näissä olikin pitkälti vain rahastontarjoajat eli pankit.

Näyttää kuitenkin siltä, että nyt digitaalinen varainhoito rantautuu vihdoin vähän laajemmin myös Suomeen ja tänään käsittelenkin digitaalista varainhoitoa, sen etuja sekä omasta mielestäni mielenkiintoisinta (ja sijoittajalle edullisinta) roboadvisor-palvelua, joka on Ruotsissa jo monta vuotta toiminut ja on Suomessakin on juuri aloittamassa toimintaansa.

Mikä ihmeen roboadvisor, digitaalinen varainhoito ja Lysa?

Aloitetaan siitä, mitä digitaalinen varainhoito ja roboadvisor käytännössä ovat. Robo-advisor on käytännössä algoritmi, joka laskee tiettyihin sinulta kysyttyihin kysymyksiin verrattuna sijoitusriskitasosi. Robo-advisor ehdottaa tätä hajautusta usein osakesijoitusten sekä korkopapereiden välille. Esimerkki tästä tuonempana.

Robo-advisor- palveluiden isoin etu perinteiseen rahastosijoittamiseen on kustannustehokkuus sekä yksinkertaisuus. Robo-advisor ei siis tee sijoituspäätöksiä algoritmin avulla (kuten esim. surullisen kuuluisat Smart-rahastot), vaan algoritmi hoitaa vain pääoman allokoinnin vähäkuluisten osakkeiden ja korkopaperien välillä sinulle sopivan riskin mukaan. Ja juuri tästä syystä sinun ei tarvitse miettiä ETF- ja rahastoviidakosta sopivia rahastoja sinulle tai vertailla loputtomasti kuluja ja tuottoja, vaan robo-advisor tekee tämän puolestasi valmiiksi valittuihin hyviin ETF:iin ja korkopapereihin.

Robo-advisor onkin siis lähtökohtaisesti vain halpa ja yksinkertaisempi saada hyvin hajautettu passiivinen rahastosalkku, joka sopii juuri sinun sijoitusstrategiaasi ja aikahorisonttiisi. Koska kulut ovat passiivisissa rahastoissa ja ETF:ssä niin pienet, pankit niitä harvemmin mainostavat, vaan painotus on aina hieman eksoottisimmissa tuotteissa, joissa on myös isommat kulut. Robo-advisor palvelujen hyvyys onkin siinä, että ne voivat keskittyä pienikuluisiin rahastoihin, koska niiden omat liiketoiminnan kulut ovat matalat.

Se, mikä minut herätti lopulta robo-advisorien järkevyyteen, oli Ruotsista Suomeen rantautuva Lysa-roboadvisor, joka on kasvanut Ruotsissa jo monta vuotta haastamaan isoja toimijoita Avanzaa ja Nordnettiä ja hallitsee jo yli 10 miljardin kruunun (1 miljardin euron) arvosta sijoituksia. Lysa on nyt palveluna saavuttanut ns. kriittisen massan ja pyrkii kasvamaan Euroopassa aloittaen Suomesta ja Tanskasta. Samalla se kasvaa edelleen Ruotsissa saaden n. 150 uutta käyttäjää päivässä lisää!

Olin pitkään etsinyt jotain muuta sijoituspalvelua, jota voisin hyvin mielin suositella blogissani ikuisen Nordnetin sijaan ja Lysa* vastasi tähän tarpeeseen täydellisesti. Se tekee juuri sen, mitä tulevaisuuden sijoituspalvelujen pitäisi mielestäni pyrkiä tekemään. Tekee sijoittamisesta niin yksinkertaista ja kustannustehokasta kuin se yksinkertaisesti taloudellisesti kannattavana liiketoimintana voi olla.

Lysan sijoitukset, kulut sekä erot kilpailijoihin

Kun aloin tutustumaan Lysaan ja roboadvisorien maailmaan, kiinnosti minua erityisesti kolme asiaa.

1) Miten robo-advisor toimii?
2) Mihin robo-advisor oikeastaan sijoittaa?
3) Mitkä ovat palvelun kulut sijoittajalle (ja onko piilokuluja)

Kaikessa yksinkertaisuudessaan robo-advisorit toimivat simppelisti. Vastaat riskikysymyksiin, jonka jälkeen digitaalinen varainhoitaja sitten laskee allokaation ETF:ien ja korkorahastojen välillä. Kun itse avasin tilin Lysaan ja vastasin kysymyksiin, oli suositeltu allokaatio minulle seuraavan näköinen.

Palvelu siis ehdotti minulle 88% osakerahastoihin sijoittamista ja 12% korkoihin sijoittamista. Syynä omasta näkökulmastani näinkin ”korkeaan” korkorahastojen osuuteen on todennäköisesti sijoitushorisonttini, jonka asetin 10-15 vuoteen (joka siis on FIRE-tavoitteeni). Keskimäärin olen aina ollut all-in stonks tyyppi, joten onneksi palvelussa pystyi myös itse päivittämään allokaatiota robon ehdotuksen ohi.

On kuitenkin hyvä huomata, että kuten kirjoitin aikaisemmin – kone usein tietää sinua paremmin, mikä on hyväksi sinulle kun puhutaan riskitasosta ja tärkeintä allokaatiossa on se, että pitäytyy siinä. Riskienhallinnallisesta näkökulmasta 12%:n painotus korkorahastoissa saattaisi oikeasti olla perusteltua myös minulle.

Tässä Taaleri-varainhoidon blogikirjoituksessa kerrotaan hyviä esimerkkejä siitä, kuinka tavallinen osakesijoittajan käytös saattaa valua myös robo-advisorilla sijoittavien sijoituskäytökseen. Allokaatiota säädetään aina markkinan mukaan – kun markkinoilla noustaan, lisätään osakepainoa ja sitten huonoina aikoina lisätään korkopainoa. Valitset sitten suositellun allokaation tai laitat itsellesi mielestäsi sopivan allokaation palvelun suosituksen perusteella, tärkeintä on mielestäni pysyä siinä – niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Passiivinen sijoittaminen on sitä tuottoisampaa mitä passiivisempaa se aidosti on ja sama pätee robo-advisoreihin. Kun on sopinut allokaation robon ja itsensä kanssa, kannattaa vain siirtää rahaa kerran kuukaudessa robolle ja robo hoitaa summan sijoittamisen automaattisesti. Vähävaivaista ja tehokasta.

Mutta entä mihin itseasiassa Lysa robo-advisorina sijoittaa? Seuraavassa allokaatio osakerahastoista, joihin Lysa sijoituksensa hajauttaa tällä hetkellä (tämä elää ajassa, koska palvelu pyrkii etsimään koko ajan kustannustehokkaampaa tapaa sijoittaa).

Korkorahastojen osalta Lysan portfolion jakauma näyttää tällä hetkellä seuraavalta.

Korkorahastoista pääpaino on euroalueen bondeissa, joka on mielestäni neutraali asia. En ole koskaan ollut suuri korkopaperien fani näin suorana osake- ja rahastosijoittajana, joten korkopaperit ovat mielestäni aina järkeviä kunhan ne ovat euroalueella tai Pohjois-Amerikasta.

Lysan rahasto-korkoallokaatio on tuottanut myös vuosien varrella hyvin ja tarkemmat luvut pystyt tarkistamaan täältä (på svenska) globaaleja indeksejä hyvin seuraten. Lysan sijoitukset pyrkivätkin seuraamaan mahdollisimman tarkasti globaaleja indeksejä, eivätkä ne yritä ottaa yhtään erillistä näkemystä kuin kulujen minimoinnissa – aitoa indeksisijoittamista siis!

Kuten kuvista näkyy, on suuri paino Vanguardin rahastoista. Vanguard on yhdysvaltalainen pienikuluisten indeksirahastojen uraanuurtaja ja tästä aasinsillalla päästään Lysan palvelun kuluihin. Kuinka paljon tällainen valmishajautus ja sijoitussuunnitelman luominen kustantaa sijoittajalle? Suurelti kiitos teknologian kehityksen sekä matalakuluisten Vanguardin rahastojen, Lysan kulut ovat maksimissaan sijoittajalle vaivaiset 0.378% (joista Lysan osuus on 0,15-0,24 ja loppu menee rahastojen säilytys- sekä transaktiokuluihin).

Kulu passiivisille indeksisijoittajalle on vielä erittäin järkevä, jos kaipaa yksinkertaista ja helppoa sijoittamista. Ehkä parasta on se, että palvelusta ei tule mitään yllätyskuluja (kuten valuutanvaihtokustannuksia tai Nordnetin ETF-rahastojen tyyliin kuukausikuluja). Lysa pyrkiikin olemaan mahdollisimman avoin kulurakenteensa kanssa ja on sisällyttänyt kaiken tämän palvelunsa hintaan.

Rahastojen yllätyskuluista ja jopa piilokuluista on käyty paljon keskustelua niin Suomessa kuin Ruotsissakin ja Lysan paras osuus onkin sen hinnoittelun selkeys. Pariin muuhun Suomessa toimivaan robo-advisoriin verrattuna on hyvä myös huomata, että Lysa on äärettömän kilpailukykyinen roboadvisor-markkinasta n. 0,38%:n kokonaiskulullaan.

Esim. Mandatum Lifen samankaltaisessa palvelussa kulut liikkuvat yhteensä yli 1%:ssa ja Taalerin vastaava palvelu tarjoaa tällä hetkellä samankaltaista palvelua 0,45%:n hallinnointikuluilla ja 0,18%:n palvelukuluilla eli Lysa on yhteensä n. 0,2%-yksikköä kustannustehokkaampi kuin halvin kilpailija, jonka tällä hetkellä Suomen markkinoilta löysin. Lysassa on myös se hyvä juttu, että mitä enemmän palveluun sijoitat, sitä pienemmäksi kulut prosenteissa pienenevät. Pienimillään Lysa ottaa vain 0,15% kuluja itse*, kun salkun kasvattaa palvelussa tarpeeksi isoksi.

On vaikea kuvitella, että esim. kymmenen vuoden päästä rahastosijoittajista aloitteleva ja harrastava henkilö enää selaisi 400 rahaston ja ETF:n listaa läpi etsien sitä juuri itselle sopivinta rahastoa, koska rahasto ja ETF-viidakosta sopivien rahastojen etsiminen käy ihan päivätyöstä. Itse uskonkin vakaasti siihen, että robo-advisorit tulevat todennäköisesti lisääntymään seuraavan 5-10 vuoden aikana Suomessakin räjähdysmäisesti ja Lysa on vasta alkua tälle isommalle muutokselle rahastosijoittamisen maailmassa.

Yksinkertainen ja koneellinen on kaunista sijoittamista

Moni lukija saattaa muistaa, että kirjoitan parhaillaan sijoituskirjaa blogini ohessa. Voin spoilata sen verran, että keskityn kirjassa ennen kaikkea sijoittamisen psykologiaan ja siihen, mikä tekee hyvän – tai vaihtoehtoisesti huonon sijoittajan. Yksi suurimpia etuja robo-advisorissa pienien kulujen ja yksinkertaisuuden suhteen on se, että se myös käyttäytyy kuin kone. Ja jos jotain olen oppinut sijoitusvuosieni varrella, konemainen tunteeton, yksinkertainen ja järjestelmällinen sijoittaminen tuottaa aina pitkällä aikavälillä parhaiten.

Uskonkin, että kun pysyy tavoiteallokaatiossa ja jatkuvassa kuukausisäästämisessä omien sijoitustensa osalta robo-advisorin avulla, pystyy myös tekemään parempaa tuottoa kuin pomppimalla omien fiilisten mukaan rahastosijoittajan rahastoista, jotka on itse valinnut.

Koska roboadvisor indeksisijoittaminen on erittäin uutta maailmassa – ja etenkin Suomessa kivijalkapankkien ja Nordnetin hegemonian takia, uskon, että tämäkin kirjoitus saattaa herättää lisäkysymyksiä, koska konsepti on sen verran uusi. Laittakaa siis kommentteihin kaikki kysymykset ja selvitän kaikkiin kysymyksiin vastauksen ja lisäilen ne tekstiin ja kommentteihin!

Henkilökohtaisesti olen iloinen, että passiivinen indeksisijoittaminen sekä Vanguardin rahastot alkavat valtavirtaistua myös Suomessa entistä suuremmalla paineella erilaisten palvelutarjoajien avulla, koska nämä aidosti vähäkuluiset rahastot ovat olleet niin pitkään suomalaisten sijoittajien saavuttamattomissa hölmöjen regulaatioaitojen takia tai vain markkinoinnin puutteen takia.

Rekisteröidy Lysaan* siis täältä ja kokeile, mikä on sinulle paras allokaatio (rekisteröityminen on ilmaista, kannattaa tehdä mobiililaitteella tunnistuksen takia eikä se sido mihinkään) sekä tutustu ilmaiseksi indeksisijoittamisen entistä vähäkuluisempaan tulevaisuuteen! Jos rekisteröidyt Lysaan linkkini kautta, erityistarjouksena Lysa tarjoaa sinulle myös ensimmäisen kolmen kuukauden ajaksi vielä 20% tavallistakin pienemmät kulut, mikäli päätät alkaa sijoittamaan Lysan kautta!

Palvelu on vielä englanniksi, koska se avattiin suomalaisille vasta pari päivää sitten, joten nyt rekisteröitymällä pääset olemaan myös Suomen palvelun ensimmäisiä asiakkaita! Uskoisin, että myös suomenkielinen versio on tulossa mikäli Suomen markkina tarpeeksi aktiiviselta Lysan silmiin näyttää.

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin.