Miten FIRE ja Suomen eläkesysteemi toimivat yhdessä?

FIRE tulee tunnetusti sanoista Financial Independence Retire Early. Eli taloudellinen riippumattomuus ja aikainen eläköityminen. Keskimäärin kuitenkin itse olen aina tavoitellut vain taloudellista riippumattomuutta, en niinkään aikaista eläköitymistä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen kuitenkin käytetään Yhdysvalloissa keksittyä niin sanottua 4%:n sääntöä, jonka avulla voidaan laskea oma ”FIRE-numero” eli se määrä sijoituksia, mikä tarvitaan taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen loppuelämäksi.

Suomessa meillä kuitenkin on aivan erilainen lakisääteinen eläkejärjestelmä kuin Yhdysvalloissa, joten todellisuudessa Suomessa FIRE:een tarvitaan aina vähemmän rahaa kuin yhdysvaltalaisten laskelmien mukaan. Eläke kun on aidosti passiivista tuloa, oli se niin takuueläkettä kuin ihan takuueläkettä korkeammallakin tasolla olevaa eläkettä. Todellisuudessa FIRE-lukua ei tarvitsekaan laskea siis Suomessa loppuelämän ajaksi – vaan eläköitymiseen saakka.
Katsotaan tänään siis hieman eläkejärjestelmän ja FIRE-lukuja oman talouteni puolesta.

Eläkekertymäni vuonna 2024

Mikä on eläkekertymäni 32-vuotiaana? Kiertelemättä ja kaartelemetta mennään asiaan. Eläkkeeni olisi tällä hetkellä 669 €/kuukaudessa, jos eläköityisin tänään. Tämä on yllättävän paljon, koska olen ollut vasta 5 vuotta työelämässä täyspäiväisesti.

Voit tarkistaa oman eläkekertymäsi oman eläkeyhtiösi verkkopalvelusta. Tässä linkit yleisimpiin eläkevakuutusyhtiöiden verkkopalveluihin.

Ilmarinen
Elo
Varma
Veritas

Miten eläkettä on sitten kertynyt työhistoriani aikana?

Alta löydät listan siitä, miten eläkettä on kertynyt. Mielenkiintoista oli myös huomata, että kertymät ovat itse asiassa muuttuneet muutaman viime vuoden aikana kiitos indeksikorotusten. Ensimmäinen luku kertoo sen, kuinka paljon töistä minulle on kertynyt eläkettä vuoden 2023 laskentamallin mukaan. Suluista löydät luvun, kuinka paljon eläkettä oli kertynyt vuoden 2020 laskentamallin mukaisesti, mikä kuvaa hyvin sitä, että myös menneet kertyneet eläkkeet kasvavat koko ajan indeksitarkastusten mukana.

18v – Kesätyöt lukiossa  1,72€/kk (1,49€/kk)

19v – Armeija, ei kertynyttä työeläkettä €/kk (0€/kk)

20v – Ensimmäinen opiskeluvuosi. Ei töistä kertynyttä työeläkettä

21v – Osa-aikatyöt koulun ohella 15,96€/kk (13,82€/kk)

22v – Osa-aikatyöt koulun ohella 25,76€/kk (22,30€/kk)

23v – Osa-aikatyöt koulun ohella 26,99€/kk (23,36€/kk)

24v – Osa-aikatyöt koulun ohella 27,75€/kk (24,02€/kk)

25v – Osa-aikatyöt koulun ohella 40,28€/kk (34,87€/kk)

26v – Osa-aikatyöt koulun ohella – vaihto-opiskelu puoli vuotta Koreassa 36,68€/kk (31,75€/kk)

20-26v – Korkeakouluopiskelusta ja KTM-tutkinnosta 64,29€/kk (61,68€/kk)

27v – Ensimmäinen kokonainen työvuosi 62,09€/kk (56,47€/kk)

28v – Toinen kokonainen työvuosi 85,1€/kk (75,17€/kk)

29v – Kolmas työvuosi 97,90€/kk

30v – Neljäs työvuosi 113,40€/kk

31v – Viides työvuosi 132,22€/kk

32v – Kuudes työvuosi 135,13€/kk

33v – Seitsemäs työvuosi 39,41€/kk (kesken)

Kokonaiseläkkeeni saadaankin siitä, kun lasketaan nuo kaikki summat yhteen. Jos siis jäisin tänään eläkkeelle, kuuluisin vielä takuueläkkeen piiriin (976,96 euroa/kk). Seuraavan kahden vuoden jälkeen todennäköisesti eläkekertymäni kuitenkin jo ylittää takuueläkkeen tason ja onkin tällä hetkellä 814€/kk.

Entä, jos työskentelen eläkeikään saakka? Eläkevakuutusyhtiöt lupaavatkin seuraavaa oman eläkkeeni osalta ennen veroja sitten, kun joskus eläkeiän saavutan.

Jos eläköidyn 67-vuotiaana, eläkkeeni on: 4 811 €
Jos eläköidyn 68-vuotiaana, eläkkeeni on: 4 840 €
Jos eläköidyn 69-vuotiaana, eläkkeeni on: 5 191 €
Jos eläköidyn 70-vuotiaana, eläkkeeni on: 5 554 €

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan ja saavutan siis miljoonaomaisuuden ja olisin työelämän loppuun työelämässä, tienaisin eläkettä enemmän kuin vanhempani tienasivat koskaan töistä yhdessä rahaa.

Onkin suhteellisen selvää, etten noin korkeilla eläkkeillä mitään tee, koska jos tienaisin yli 100 000 euroa vuodessa seuraavan 40 vuoden ajan, teen jotain erittäin väärin, jos en pystyisi tienaamillani rahoilla elämään – periaatteessa ihan ilmankin eläkettä. Vaikka en politiikkaa halua sekoittaa yleensä blogiini, niin on selvää, että en juuri näe järkeä erittäin korkeissa eläkkeissä.

Eläkejärjestelmä tukee taloudellisen riippumattomuuden tavoittelua

Vaikka eläkkeelle jäämisikää siirretäänkin koko ajan kauemmaksi kaikilla ikäluokilla, tukee eläkejärjestelmä silti FIRE:n tavoittelua.

On hyvä huomata, että vaikka jäämme koko ajan myöhemmin eläkkeelle, ei eläkejärjestelmä tule koskaan kaatumaan tai katoamaan. Eläkeiän nostoilla ja eläkkeiden mahdollisilla leikkauksilla saadaan kuitenkin pahinkin krooninen ongelma korjattua. Tällä hetkellä ongelmat eivät Suomen järjestelmässä ole vielä kroonisia, koska suomalaisten eliniänodotteen kasvu on pysähtynyt, joten tilanne ei edes ole niin paha oman tai seuraavan sukupolven näkökulmasta.

Mutta takaisin FIRE:een. Neljän prosentin säännön mukaan, kun pystyt elämään loppuelämäsi myymällä sijoituksistasi 4%:ia joka vuosi, olet taloudellisesti riippumaton. Mutta kuten eläkejärjestelmän numeroista nähdään, Suomessa tähän ei tarvita loppuelämän numeroita, vaan vain eläkevuosiin asti. Oma FIRE-tavoitteeni on siis 100 000 euroa passiivisia tuloja vuodessa, tähän ei ole laskettu eläkejärjestelmää mukaan mitenkään.

Konservatiivisten laskelmieni mukaan tarvitsen FIRE-tavoitteeseen ilman eläkejärjestelmää noin 2,5 miljoonan euron sijoitusvarallisuuden. Mitä jos kuitenkin ottaisin laskuihin mukaan eläkejärjestelmän? Tilanne muuttuukin sen jälkeen mielenkiintoiseksi. Nykytulotasollani saavutan 2000 euron kuukausieläkekertymän noin seitsemässä vuodessa. Tämä tekee 24 000 euroa vuodessa. Tämän myötä en tarvitsisikaan enää kuin 100 000 euroa ensimmäisenä 26 FIRE-vuotenani ja sen jälkeen, tarvitsisin ”vain” 76 000 euroa vuodessa sijoituksistani, kun eläkkeeni aktivoituu.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa numeroissa? Tarvitsisin 100 000 euron tuloihin eläkkeen kohdalla enää 1,88 miljoonan euron sijoitusomaisuuden. Tämä tarkoittaisi, että eläkejärjestelmää käyttäen, FIRE-tavoitettani voisi laskea itse asiassa merkittävästi 2,5 miljoona eurosta. Jos lasken tavoitteen kahteen miljoonaan euroon, tuottaisi tämä pääoma noin 80 000 euroa samaisella 4%:n tuotolla. Loput 20 000 euroa voisin hankkia myymällä sijoituksiani 36 vuoden ajan n. 22 000 euroa vuodessa. Jos miettii, että tämä 2 miljoonaa euroa tuottaisi tänä aikana myös lievästi arvonnousua (vaikka 3% vuodessa), yhtälö toimisi.

Todellisuudessa eläkejärjestelmä tuokin suomalaiseen FIRE-yhtälöön yhden asian lisää. FIRE-tavoitteen voi laskea huomattavasti alemmaksi kuin yhdysvaltalaisilla laskelmilla, kunhan käy päivätöissä.

Itselleni tämä tuo lähinnä vahvan tuen omille FIRE-tavoitteelleni. Vaikka en pääsisi ultimaattiseen tavoitteeseeni 2,5 miljoonaan euroon 39-vuotiaana, on siinä kohtaa hyvä tehdä kunnon laskelmat. Myös talouteni ja eläkkeeni näyttää siinä kohtaa erilaiselta, joten pystyn tekemään tarkat laskelmat. Voi olla, että olen 39-vuotiaana taloudellisesti riippumaton kaikki tekijät mukaan lukien – vaikka jäisinkin tavoitteestani merkittävästi. Lohduttavaa sinänsä.

Eläkkeet ovat pinnalla tästä ikuisuuteen

Eläkkeet ovat olleet viime aikoina paljon huulilla niin erilaisissa keskusteluissa kuin hallituksen kehysriihenkin myötä. Itselläni tämä tuli kuitenkin mieleen, kun kävin puhumassa Eläketurvakeskuksen podcastissa juuri henkilökohtaisten talouden merkityksestä, taloudellisesta riippumattomuudesta ja sukupolvien reiluudesta eläkejärjestelmän osalta. Olipa kyseessä myös hyvä paikka vähän keskustella tulevan kirjani aiheista. Löydät Eläketurvakeskuksen podcastin täältä tai Spotifysta täältä.

Loppupeleissä Suomen eläkejärjestelmä kuitenkin on hyvä ja tukee myös taloudellisen riippumattomuuden tavoittelua. Vaikka eläkeikää pidennetäänkin varmasti vielä monta kertaa oman ikäluokkani kohdalla ja tässäkin tekstissä näkyviä summia saatetaan leikata, eläkeikä tulee vastaan jossain kohtaa. Ja se on se ikä, johon oman passiivisen tulovirran täytyy riittää samankokoisena. Tämä on jokaiselle suomalaiselle itse asiassa äärettömän hyvä uutinen, mutta koska eläke tuntuu niin kaukaiselta (itselläkin lähes neljän vuosikymmenen päässä), se usein unohdetaan oman talouden suunnittelussa.

Mitä ajatuksia, eläkejärjestelmä, FIRE ja tekstissä esitetyt luvut sinussa herättävät?

————————————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa edullisesti Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi 

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos taas olet uusi blogissa, Aloita täältä ja syvenny syvemmälle sijoittamisen ja henkilökohtaisen talouden maailmaan. Olen kirjoittanut blogiin 8 vuoden aikana yli 800 kirjoitusta henkilökohtaisen talouteen ja sijoittamiseen liittyen, joten löydät varmasti etsimäsi!

Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista! 

Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter

Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

32 kommenttia artikkeliin ”Miten FIRE ja Suomen eläkesysteemi toimivat yhdessä?”

  1. Alkuperäinen 4%:n sääntö tarkoitti, että nostat 4% ensimmäisenä vuonna ja sen jälkeen saman summan inflaatiokorjattuna riippumatta mitä markkinoilla tapahtuu. Kirjoitat tekstissä, että …” myymällä sijoituksistasi 4%:ia joka vuosi…”. Tästä saa käsityksen, että myyt 4% salkun myyntihetken arvosta. Tarkoitatko sitä? Jos tarkoitat, joutuu sijoittaja elämään suuressa epävarmuudessa vuotuisissa tuloissa. Esimerkki. Vuonna 1 salkku on 1 miljoona. Myyt 4% eli 40000€. Vuonna 2 salkku romahtaa arvoon 70000€. Myyt 4% eli 28000€. Tulosi putoaa 30%. Tämä on tietty ok, jos menot joustavat näin paljon. Mutta salkun sulaminen voi jatkua. Monen mielenrauha saattaisi ainakin järkkyä.

    Alussa mainitsemani ”oikea” 4% sääntö on toiminut 30 vuoden ajanjaksoissa. Ja pitää huomioida, että se on toiminut historian tähän mennessä huonoimmassa skenaariossa. Jos aikoo eläköityä vaikka nelikymppisenä, niin en uskaltaisi käyttää 4% sääntöä. Ainakaan jos menot eivät olisi joustavat. Käyttäisin sen sijaan esim. Bob Clyattin ”95%-sääntöä” Bogleheadsien ”variable percentage withdrawal”-metodia tai vastaavaa.

    Vastaa
      • Tosiaan, kyse on FIRE:ssä paljon juuri tuosta – epävarmuuden kestämisestä ja riskinsietokyvystä. Mutta toisaalta näinhän se on oikeastaan kaikissa taloudellisissa asioissa. Toiset voivat kokea mielenrauhaa, vaikka olisi vain 1 000 euroa säästötilillä, toiset tarvitsevat 10 000 euroa. Kolmas taas tarvitsee käteistä sängyn alle nukkuakseen yönsä hyvin.

        Ja toki eläkejärjestelmän lisäksi FIRE-laskelmissa on myös se, mistä monesti olen kirjoittanut, että eipä kukaan varmaan 25 vuodeksi täysin sivutulottomaksi jää. Uskon vahvasti, että lähes jokainen FIRE-laskelma on ylimitoitettu, juuri ihmisten turvallisuudentunteen takia. Itsekin luonnostaan turvallisuuttahakijana, olen vain koettanut harjoitella vähän päästää irti siitä ja juuri kokeilla eri laskuilla.

        Mutta palaan näihin ihan tarkkoihin numeroihin varmasti lähempänä lopputulosta! Matkaa kun on ainakin 6 vuotta vielä jäljellä. ”Pahimmassa” tapauksessa ehkä jopa 10.

        Vastaa
  2. Oli pakko käydä tarkistamassa oma eläkeotteeni tästä tekstistä inspiroituneena! Näköjään näin 27-vuotiaana eläkekertymäni on 211€/kk ja laskurin (joka oli hieman epäselvä) mukaan eläkkeeni tulisi olemaan 68-vuotiaana alle 2000€. Vähän karua ehkä, mutta kuten olen jo aiemmin puhunut tavoite itselläni olisi 3-4 päiväinen työviikko ennen eläkeiän saavuttamista. Siinä osingoilla passiivisen tulon lähteenä tuler olemaan iso merkitys.

    Vastaa
    • Hienoa, että teksti laittoi tarkastamaan numerot! Tosiaan reaalicheckkaus silloin tällöin on ihan hyvästä, kun miettii pitkän ajan suunnitelmia. Uskon, että etenkin tietyillä aloilla 3-4 päiväinen viikko varmasti on mahdollista sinullakin tuon ikäisenä ennen eläkeikää. En yllättyisi, vaikka 10-20 vuoden päästä 4 päivän työviikko olisi jollain aloilla normi – ei poikkeus.

      Vastaa
  3. Pienempituloisella firettäjällä eläkekertymä jää paljon omaasi pienemmäksi, eli se että laskisi FIRE rahojen piisaavan eläkeikään asti ei sinällään kaikilla toimi jos on ollut pienempi palkka ja kaiken lisäksi eläköitynyt monia vuosia ennen virallista eläkeikää. Itse ainakin ignooraan oman tulevan eläkekertymän fireä suunnitellessani. Koen että on hyvin epävarmaa mikä aikanaan oma eläkeikä tulee olemaan ja paljonko sitä vielä leikataan matkan varrella. Eli kun eläke aikanaan tulee maksuun, on sitten vain ns bonusta firen päälle.

    Vastaa
    • Jep, ehdottomasti vaikuttaa paljon tulot tuohon, kuinka paljon apuja eläkkeeltä saa. Tiedostan, että oma nykyinen eläkkeeni on verrattain korkea oman ikäluokkani edustajaksi. Uskon, että kirjoitan tästä aiheesta varmaan kerran vuodessa koko matkani ajan, koska haluaisin tuoda suomalaista FIRE-näkymää.

      Eläkejärjestelmä ei kuitenkaan kaadu, vaikka emme ehkä koko luvatun kokosia eläkkeitä saakaan. Ja jos pystyn jossain kohtaan näyttämään tarkat luvut, ehkä tämä nopeuttaa monen suomalaisen FIRE-matkaa – konservatiivisella eläketuloarviolla laskettuna vaikka.

      Vastaa
  4. Tästä kommentoin sulle aiemmin. Eläkejärjestelmän muutokset loi väliinputoajia ja toi kohtuuttoman eläkkeen monille. Ennen vuotta 2005 eläkkeen kertymän painoarvo oli aivan liikaa viimeisen 10 vuoden palkoissa, niin vanhoja yrityspamppuja on vielä elävien kirjoissa joilla on ruhtinaallinen eläke, mutta eivät sitä nykysysteemissä saisi. Kuten omissa laskelmissasi, aloittaa se ekonomikin melko pohjalta kun koulun penkiltä pääsee.

    Vastaa
  5. Millä perustein kirjoitat, ettei eläkejärjestelmä tule koskaan katoamaan tai kaatumaan? Täältä keski-iän porteilta on hyvä huudella epäreiluutta, itsekin ehdin olla valmistumisen jälkeen kokoaikaisessa vakituisessa työssä melkein kaksi vuotta, ennen kuin täytin 23, josta alkaen eläke vasta alkoi kertymään. Tällä hetkellä maksan tyel- ja myel-maksuja noin 6100 euroa vuodessa, joista 80% menee nyt maksussa oleviin eli ajattelen maksavani vanhempieni eläkkeitä, en omaani. Mistä ajattelet aikanaan oman eläkkeesi tulevan, ellet tee lapsia jotka sitä sinulle tienaisivat?

    Vastaa
    • Olen viime vuonna kirjoittanut eläkejärjestelmän kehitysehdotuksista aiheen https://www.omavaraisuushaaste.com/tulenko-saamaan-elaketta/ jossa käyn tuota kestävyyttä/kestämättömyyttä läpi. Ja tosiaan, mihin perustan sen? Lähinnä siihen, että olen asiaa opiskellut ihan yliopistossa pääaineeni (vakuutustiede) takia suhteellisen tarkasti numeroiden ja mekaniikan takia.

      En usko, että esim. oma ikäluokkani saa luvatunkokosia eläkkeitä, mutta merkittäviä määriä sieltä tulee. Ikäpyramidista ja syntyvyyden laskusta huolimatta, markkinat ovat ainakin vielä hoitaneet Suomen eläkejärjestelmää kestävästi. Järjestelmä ei katoa, mutta se varmasti muuttuu ajan myötä.

      Ja tosiaan, aina olen lapsia halunnut, mutta vielä niitä ei ole elämään siunaantunut. Toki on myös hyvä huomata, että vaikka syntyvyys on laskenut, niin Suomen väestömäärä jatkaa edelleen kasvamistaan, pitkälti maahanmuuton takia. Eivät ihmiset siis ole Suomesta katoamassa vielä satoihin vuosiin.

      Vastaa
      • eivät tietenkään katoa, ottavat eilintilaa haltuun ja ilmaisen elätyksen kantaväestön piikkiin, kunnes kantaväestö on hävinnyt matalan syntyvyyden takia

        ei kait tässä eletä jonkun valtion säilymisen takia, vaan sen suomalaisen rodun säilymisen takia. Mut muuttuu se valtiokin eli suomi keharimaaksi uusien asukkaittensa myötä, ja koko maa tuhoutuu ja muuttuu tyypilliseksi ählymaaksi, eli pelkäksi autiomaaksi.

        Vastaa
      • Arvasin, että sinulla on asian tuntemusta. Kirjoitat yleensäkin vain asiaa. Ehkäpä minäkin voin luottaa saavani jonkinlaista työeläkettä. Olen syntynyt 80-luvulla ja tähtään itse mielessäni 70 vuoden eläköitymisikään. Työuraa on siten takana hieman vähemmän kuin edessä.

        Vastaa
        • Rami: Kiinnostavaa,

          Saara: Uskoisin, että 70-vuoden eläkeikä varmasti varsin realistinen – ja toki omasta muusta varallisuudesta riippuen toki voi jäädä myös varmasti aikaisemminkin, jos sellainen kiinnostaa.

          Vastaa
  6. Mielestäni eläkeasia pitäisi ajatella perusteellisesti uudelleen. Eläke saisi olla luonteeltaan perustulo ja kaikille sama. Sijoittakoon joka haluaa lisää. Esitetään usein ihan tosissaan jotta pitää tuoda mamuja maksamaan eläkkeet, mutta entäs sitten niitten tuotujen mamujen eläkkeet?

    Vastaa
    • Perustulossa ja muissa tasapäisissä ratkaisuissa ainakin vielä tähän mennessä haasteet ovat olleet siinä, että ne ovat usein kestämättömän kalliita – tasolla, joka aidosti tarjoaisi järkevän tasoisen elämän vanhuksille.

      Itse en pidä ajatuksesta, joka nostaa sijoittajat entistä korkeammalle tasolle vs. ei sijoittajat, koska sinänsä sijoittamisella saa jo nykyisellä systeemillä huomattavan etumatkan. Sosioekonomisten luokkien erojen kasvattaminen ei hyödytä ketään muuta kuin sitä pientä terävää kärkeä yhteiskunnan tasolla. Toki nämä ovat täysin mielipidekysymyksiä.

      Vastaa
  7. Kun olen nyt 54 kertynyt eläke on 1731€ kk, sijoitussalkku 79 500€ + 9000€ käteistä.
    Varsinainen eläkeikä 65 vuotta 8 kk
    Arvio kertymästä on 2493€
    Eli eläkejärjestelmä on se minun toimeentulon lähde😁
    Säästöt jäävät lähinnä pieneksi vakuutukseksi, tai perinnöksi😂

    Vastaa
  8. Hyvä kuitenkin muistaa että esim. Englannissa oltiin jo vakavassa tilanteessa eläkejärjestelmän kanssa. En tiedä paljonko lehtijutuissa oli liioittelua, mutta niissä puhuttiin järjestelmän likipitäen romahtaneen.

    Sekin näytti unohtuneen, että esim. tuo 5500€ vastaa 40 vuoden päästä noin 1500-1850€, riippuen onko inflaatio lähempänä 2 vai 3%. Ei siis mikään kovin huikea eläke. Samoin miljoona on ”enää” 300t€ ostovoimaltaan. Eli jos takuueläke n.1000€ tulee pitämään, olisi minimieläke 40 vuoden kuluttua noin 3000€/kk.

    Mahdoton toki tietää noin kauas yhtään mitään, mutta itse tähtään siihen että olisin mahdollisimman vähän riippuvainen mistään ulkopuolisesta systeemistä mihin itsellä ei ole juuri mitään sananvaltaa. Kannattaa siis kertoa karkeasti kolmella se mitä haluaa 40 vuoden päästä käyttää nykyrahaa ja laskea sen mukaan. Itse uskon että inflaatiossa aletaan tähtäämään enemmän kolmeen kuin kahteen. Esim. 1984 vuoden USD on $3.02 nykyrahassa.

    Vastaa
    • En ole kauheasti Englannin-järjestelmää itse asiassa seurannut, mutta Suomen eläkejärjestelmä on globaalilla tasolla (vähän kuin kaikki Suomessa), maailman parhaita ja kestävimpiä. Vaikka media ja suomalaiset rakastavatkin Suomen dissaamista keskimäärin ihan kaikessa, heh.

      Sinänsä inflaatiokorjaus ei ole unohtunut, koska eläkenumerothan kasvavat inflaation mukana (eivät ihan samaa tahtia, mutta tarpeeksi sidottuna indeksiin). Tämä näkyy hyvin noissa sulussa olevissa luvuissa. Kaikkien vuosien eläkekertymä kasvaa yhdessä inflaaiton mukana, joten tosiaan 40-vuoden päästä myös jos lopettaisin työt tänään, myös eläke kasvaisi koko ajan – indeksikorotusten mukana.

      Ja tysin samaa mieltä tuosta. Omakin viestini on se, että jokaisen kannattaa ottaa omasta taloudestaan vastuu ja olla mahdollisimman riippumaton erilaisista tukijärjestelmistä, koska ne eivät välttämättä ole yhtä hyviä tulevaisuudessa kuin nyt. Mutta toki samalla on hyvä muistaa, että systeemit eivät kuitenkaan ihan surkeita ole – ja etenkin eläkesysteemistä liikkuu valtava määrä misinformaatiota, disinformaatiota ja aika rajujakin poliittisia mielipiteitä.

      Vastaa
  9. ”– ei eläkejärjestelmä tule koskaan kaatumaan tai katoamaan. Eläkeiän nostoilla ja eläkkeiden mahdollisilla leikkauksilla saadaan kuitenkin pahinkin krooninen ongelma korjattua. Tällä hetkellä ongelmat eivät Suomen järjestelmässä ole vielä kroonisia, koska suomalaisten eliniänodotteen kasvu on pysähtynyt, joten tilanne ei edes ole niin paha oman tai seuraavan sukupolven näkökulmasta.”

    Tänä vuonna jää eläkkeelle 1960 syntyneitä eli 64,5-vuotiaita. Oma ennusteeni taitaa olla 67v 9kk, ja jos sama trendi jatkuu niin 2020-luvulla syntyvät jäävät 70-71-vuotiaina. Kuten sanoit: eliniänodote ei ole noussut merkittävästi (miehet 79 vuotta, naiset 85 vuotta) ja ilman leikkauksia ja eläkeiän nostoja eläkejärjestelmää ei pelasteta. Oletko oikeasti sitä mieltä, että eläkejärjestelmä ei ole täysin epäonnistunut, kun eläkkeestä nautittava aika lyhenee n. 6 vuotta ja työntekijän vuosittaista eläkemaksua nostetaan esim. 26 % (jolloin tyel-% olisi 9)?

    Itsekin suhtaudun hieman skeptisesti tuohon syntyvyyden paikkaamiseen maahanmuutolla. Suomesta on tehnyt turvallisen ja vauraan juurikin kantaväestö, mitäs sitten kun kantaväestö on vähemmistö ja Suomi on erilaisten kulttuurien sulatusuuni? Kuinkahan houkutteleva maa Suomi silloin on jäädä makselemaan pienenevän kantaväestön takuueläkkeitä? Varsinkin kun harvojen (jos minkään) maahanmuuttajien omassa kulttuurissa on mitään valtioneläkettä enkä ole kovin vaikuttunut Suomen tähänastisista integrointikyvyistä.

    Vastaa
    • Joo paljon on kiinni poliittisesta päätöksenteosta (niin eläkejärjestelmän kestävyydestä kuin integraatiosta puhuttaessa). Mutta toki on paljon asioita, jotka unohdetaan julkisessa keskustelussa kuten se, että eläkejärjestelmä on mallinnettu jatkuvasti kasvavan eliniän odotteen mukaan – ja pelkästään sen pysähtyminen sekä viime vuosien pieni lasku nostaa aivan merkittävästi järjestelmän kestävyyttä.

      On ehdottomasti hyvä valmistautua siihen, ettei kaikki oma talous lepää tulevan eläkkeen kanssa. Mutta puhdas matematiikka kuitenkin sanoo, että järjestelmä on kuin onkin kestävällä pohjalla. Pitänee joskus ottaa ihan aikaa avata noita numeroita, koska olen jopa vähän yllättynyt keskustelusta mikä kommenteissa ja somessa tästä tekstistä heräsi. Todellisuus on kuitenkin kokonaiskestävyyden valossa valoisampi kuin vaikka oman sukupolveni edustajat usein uskovat – ainakin vielä.

      Vastaa
      • Olisi mahtavaa, jos ehtisit ja jaksaisit. Tuo näyttää todella synkältä tällaisen tavallisen tallaajan silmiin, jolla ei ole syvällistä osaamista, vaan katsoo pieneneviä ikäryhmiä ja julkaistuja eläkekassan raportteja 👍 ehkä suhtaudut myös liberaalimmin eläkejärjestelmän määritelmään? Itse koen tässä kohtaa minkä tahansa eläkejärjestelmän ”uudistuksen” huonompaan suuntaan romuttamisena, koska eläke ei ole sitä mitä mulle on työelämään siirtyessä luvattu eläkeiän tai kerääntymisen osalta.

        En tosin itsekään jätä eläkettä kokonaan valtion käsiin vaan säästän siihen jo nyt.

        Vastaa
        • Jep, ehdottomasti – kesällä voisi olla aikaa paneutua tuohon joku lomaviikko, niin katsotaan josko silloin kirjoittelen vai sitten syksymmällä. Ja joo skaalalla siitä, mikä on romuttaminen on varmasti paljon eri tulkintoja. Eläkejärjestelmäähän on uudistettu läpi vuosien (huonompaan tai parempaan katsantakännästä riippuen), joten sinänsä romuttaminen ei uutta ole 😀

          Vastaa
  10. Olipa mielenkiintoista lukea näitä kommentteja. Tuntuu, että tietyissä piireissä on trendikästä huudella kovaan ääneen eläkejärjestelmän romahtamisesta ja siitä, kuinka tietyt ikäluokat eivät ”koskaan pääse eläkkeelle”. Esim. 2022 Eläketurvakeskuksen ylimatemaatikko Kaarlo Reipas totesi Ylen haastattelussa näin: ”Keskeinen sanoma on se, että työeläkkeiden rahoitus on tällä hetkellä hyvässä tasapainoissa. Ne pystytään rahoittamaan nykyisellä maksutasolla aika pitkälle tulevaisuuteen.”

    Tietenkin on järkevää varautua itsekin taloudellisesti eläkeikään, mutta kyllä asiantuntijalausunnot mielestäni ovat antaneet ymmärtää asioiden olevan varsin hyvin. Toki X:ssä on helppo huudella romahdusta, olipa kyse pörssistä tai eläkejärjestelmästä.

    Oletko muuten blogissasi kirjoittanut sijoitusvakuutuksesta? Ilmeisesti sulla ei sellaista tällä hetkellä ole käytössä, mutta oletko miettinyt sen hyötyjä? Rummutusta tulee nyt vähän joka suunnasta Nordnetin ja muiden suomalaisten pankkien suunnalta.

    Vastaa
    • Tässä varmasti korostuu se, että kyse on FIRE- ja sijoitusblogista 😀 Keskimääräinen henkilökohtaisesta taloudesta sekä sijoittamisesta kiinnostunut on Suomessa varmasti kiinnostunut juuri tuon eläkejärjestelmän epäilyksen takia. Mikä on mielestäni erinomainen motivaattori kyllä oman talouden hallinnan osalta.

      Ja joo, kuten joku viisas joskus sanoi: ihmiset rakastavat kuulla, että maailma on menossa päin prinkkalaa.

      En ole tosiaan vielä sijoitusvakuutuksesta kirjoittanut. Kävin siellä Nordnetin promotapahtumassa, minne kutsuttiin muutkin sijoitusinfluensserit (Nordnet on panostanut paljon sen markkinointiin), mutta itselle se on erittäin epäajankohtainen, nin sivuutin aiheen. Voisin aiheesta kuitenkin kirjoitella joku päivä vähän näin nuoremman näkökulmasta, kun tosiaan asia on erittäin paljon tänä vuonna esillä ollut.

      Vastaa
  11. Itse olen 66-vuotias ja eläkkeellä. Itse olen kannustanut lapsiani aloittamaan ajoissa sijoittamisen ja oppi on mennyt hyvään maaperään.. Olen sanonut, että kannattaa järjestää elämänsä niin, että viimeistään kuusikymppisenä voi jäädä eläkkeelle jos haluaa.

    Itse en sijoittamista harrastanut, vaan pistin rahat asuntoon, lapsiin ja matkusteluun, ihan harkitusti.
    Aloitin tekemään 4 päivän työviikkoa 61- vuotiaana ja eläköidyn juuri ennen kuin täytin 64 ja en ole katunut päivääkään. Nyt kun ollut aikaa ajatella niin sijoittaminen alkoikin kiinnostamaan. Otan tämän harrastuksena ja varaudun lähinnä eläkkeiden reaaliarvon pienenemiseen. Kiitos muuten erinomaisesta kirjasta, ostin sen viime viikolla ja juuri pääsin loppuun. Aion lukea sen kuukauden päästä uudestaan.
    Ehdin tässä jo ennen kirjan lukemista ostaa paria indeksirahastoa, jossa minulla on kuukausisäästosopimus. Perämunan kasvattamiseksi äkkiä ostin myös kahdeksan eri yrityksen osakkeita, joista yksi laski 20% kolme päivää ostamisen jälkeen. Onneksi tappio oli vain satasen luokkaa, viidensadan osakkeista ja 2% koko potista.
    Jatkossa ja eläkeläisen rajoitettujen rahavarojen vuoksi jatkan indeksirahaston kerryttämistä ja satunnaisten lisätulojen aikana voisi jatkaa osakekauppoja.
    Talousuutisia olen tietysti lukenut koko ikäni jossakin määrin ja ollut työn puolesta tekemisissä monien suomalaisyritysten kanssa,joten en ehkä ole aivan ummikko vaikka kirjasi tunnusluvut ovat minulle uusia ja hyödyllisiä juttuja. Kiitos vielä upeasta kirjasta. Tuo psykologinen puoli erityisesti oli kiinnostavaa. Oma vika on siis ollut vuosikymmeniä,että en omalta kohdaltani suhtautunut sijoittamiseen vakavasti, vaikka puhuin siitä lapsilleni jo parikymmentä vuotta sitten kun vanhimmat lapset oli teini-iässä..

    Vastaa
    • Kiitos paljon tarinan jaosta! Hieno esimerkki juuri siitä, että sijoittamisen aloittaminen ei missään nimessä katso ikää. Jos kaikki menee, 64-vuotiaanakin on parikymmentä hyvää vuotta vielä edessä. Oma isäni aloitti osakesijoittamisen samoihin aikoihin ja on nauttinut sijoittamisesta paljon eläkevuosinaan.

      Ja hienoa kuulla, että kirja toimi ja opetti myös uusia asioita! Ja vaikka itse myöhemmin onkin aloittanut, on hyvä että asioista kuitenkin lapsilleen puhunut – heillä kun aika on puolellaan vielä enemmän ja vain taivas rajana sen osalta, mihin sijoittamalla pitkäjänteisesti voi päästä – ja mitä sillä voi saavuttaa oman elämän osalta.

      Vastaa
      • Pakko vielä jälkijossitella sen verran että innokkaana Applekäyttäjänä vuodesta 1987 mietin joskus 90-luvulla Applen osakkeiden ostamista, mutta en edes tiennyt, voiko suomalainen ostaa niitä ja en kuitenkaan viitsinyt asiaa selvittää. Tämä oli siis ennen internettiä. Joskus jotkin muutkin osakkeet tuli mieleen, minusta missään vaiheessa ei ajatukset siirtyneet tekoihin, kun oli mukamas aina niin kiire muissa asiossa. Varmaan jotenkin siirsi asioiden selvittämistä aikaan, jolloin kaikki asuntolainat on maksettu. Tämä on hyvä todiste että jos joku idea palaa useamman kerran mieleen, niin kannattaa yhden kerran ottaa aikaa ja ratkaista asia johonkin suuntaan.

        Vastaa
        • Vaikka en ole niin pitkään elänyt, niin valitettavast itseltäkin löytyy samanlaisia tarinoita- juuri Microsoftista ja Amazonista. Vaikka osakkeisiin silloin sijoitinkin! 😀 Jotenkin usein ne parhaat mahdollisuudet onnistuu välttää ihan vahingossakin.

          Vastaa
  12. Menee vähän aiheen sivuun, mutta uteliaisuus heräsi. Todennäköisesti olet avannut tätä joskus aikaisemmin, mutta jos linkkaat vaikka artikkeliin, mistä löytyy vastaus.

    Miten olet ajatellut tuon 100K käyttää?

    Teen oletuksen, että se on tarkoitettu käytettäväksi. Luin rinnalla nuo neljä kohtaa eli miksi ja mitä tekisit firenä. Kyllähän noihin saa rahaa menemään, mutta kohtiin 1-3 hyvin rajallisesti. Jäljelle jää 4, mutta tuskin ajattelit kaikkea muiden hyväksi laittaa.

    Toki saahan summan laitettua vaikka päihteisiin ja maksulliseen seuraan.

    Mutta sinulla ei oikein tuo tuhlaus näytä sujuvan, niin olisi erittäin mielenkiintoista lukea, miten saat merkityksellisesti käytettyä 100K. Alle parin kympin kuluista on pitkä matka tuonne…

    Vastaa
    • Joo oleellinen kysymys! Kirjoittelin tästä käyttämästäni laskelmasta tosiaan hieman tarkemmin, kun tavoitteen asetin tarkemmin täällä kolmisen vuotta sitten: https://www.omavaraisuushaaste.com/taloudellisesti-riippumattomaksi-39-vuotiaana/

      Olen kuitenkin havannoinut viime aikoina, kun omaa taloutta ja tulevaisuuden laskelmia tehnyt, että voi olla, että voin mahdollisesti tavoitteen asettaakin vähän alemmaksi. Ja tämähän olisi hieno juttu, pääsisin tavoitteeseen nopeammin 😀

      Mutta toki tarkat laskelmat voin tehdä vasta, kun olen siinä pisteessä, missä tiedän, että kulutukseni on ns. luonnollisessa maksimissa tulevien toivottujen elämänmuutosten jälkeen. Tällä hetkellä tavoite onkin tarkoituksellisesti arvioitu konservatiivisesti, ettei tarvitsisi ainakaan enää nostaa sitä.

      Vastaa

Jätä kommentti