Talenom – elämäni kallein sijoitusvirhe

Tuomiopäivä tuli itselleni jopa melkein vuosi aikaisemmin kuin oletin, sillä nyt se on virallista – Talenom on tähän mennessä olevan sijoitusurani isoin sijoitusvirhe (absoluuttisissa euroissa). Miten tähän päädyttiin? Tämä teksti kertoo tarinan siitä.

Kirjoitin vähän yli vuosi sitten Talenomista seuraavasti:

”Onkin aika vastata siihen tärkeimpään kysymykseen. Miksi sijoitan Talenomiin ja miksi uskon, että sen osake pystyy tuottamaan tästä päivästä 150 % (eli n. 9,5 % vuodessa) seuraavan kymmenen vuoden aikana?

Tässä on pääsyyt, joiden uskon Talenomin strategiassa onnistuvan:

1) Markkinaosuuden kasvattaminen Suomessa kannattavasti yritysostoilla ja orgaanisella kasvulla toimialan konsolidaation ja uniikin toimimallin myötä.

2) Ruotsin kasvattaminen yritysostoilla ja automaatioasteen nouseminen lähelle Suomen tasoa. Tämä yhdistettynä yritysostoihin, myös yhtiön suhteellinen kannattavuus nousee liikevaihdon kasvun myötä.

3) Tasainen osingonmaksu – tai jopa osinkokasvu. Nykyosakkeen hinnallehan Talenom tarjoaa jo lähes 3 %:n osinkoa, joka on kasvuyhtiölle jo erittäin korkea.

Näihin tavoitteisiin pääseminen mielestäni on realistista ja riskit ovat suhteellisen pieniä. Todennäköisesti näissä hyvin onnistuminen riittäisi tavoitteeseeni. 2025 on kuitenkin se vuosi, kun näen, olenko oikeassa vai väärässä. Sen ajan lisäilen Talenomia, jos kurssi 4,5 euron pyörissä tai sen alle liikkuu.”

Tulosvaroituksen, strategian uusimisen ja osavuosituloksen jälkeen, kysymys kuuluu, onko näkemykseni muuttunut vai odotanko edelleen vuoteen 2025? Tässä vastaus lyhyesti: olin väärässä ja Talenomista tuli sijoitusurani kallein virhe. Käynkin tässä tekstissä läpi, mitkä kaikki asiat johtivat siihen, että tein viiden vuoden Talenom sijoituksellani noin 26 000 euroa kokonaisuudessaan tappiota ja miten tästä voi loppupeleissä syyttää vain ja ainoastaan omaa peilikuvaansa.

Virhe 1: myyntistrategian puute

Ostin suurimman osan Talenomista koronadipistä ja pian sen jälkeen. Ajoituksellisesti siis erinomaiseen aikaan – jos kyseessä olisi ollut melkein mikä tahansa muu yritys. Kuvaavaa on, että tällä hetkellä Talenomin osake on yli 20 % matalammalla kuin koronaromahduksen pohjilla, vaikka yhtiö on kasvattanut liikevaihtoaan tuplaan tässä ajassa. Miten tämä on mahdollista? Koska yhtiö on tehnyt niin monta yritysostosta omilla osakkeillaan, että yhtiön osakkeiden määrä on myös kasvanut valtavasti vuosien varrella.

Mutta, oikeasti koronadippi oli äärimmäisen hyvää aikaa ostaa Talenomia. Sillä vain kahdessa vuodessa näistä ostoksista Talenom-sijoitukseni oli yli 100 % voitolla ja parhaimmillaan noin 35 000 euroa voitollinen. Mutta koska olin suunnitellut sijoitusta 10 vuoden aikajänteellä, en ollut valmistanut sijoitussuunnitelmaa koronakuplan kaltaiseen hulluuteen. Näinpä huipulla vain jäädytin ostoni, mutta totesin, että olen matkalla pitkäjänteisesti mukana, kun liiketoiminta etenee oikeaan suuntaan ja en omistuksiani myynyt. Talenomin osakkeen viiden vuoden historia kertoo kaiken oleellisen, suurin osa ostoistani osui ympyröidyille kohdille – ja siitä huolimatta sijoitus epäonnistui.

Virhe 2: En myynyt voitolla, koska olin ankkuroitunut korkeisiin arvostuskertoimiin

Olen kirjaimellisesti kirjoittanut ankkuroinnista luvun kirjaani, mutta kuten Viisassakin sijoittajassa totesin, ankkurointia on tutkittu ja kukaan ei ole sille immuuni. En myös itse ollut sille immuuni. Talenomin kanssa luotin liikaa siihen, että kun korot lähtevät laskuun, myös arvostuskertoimet Talenomin kaltaisella kasvuyrityksellä lähtee nousuun. Tämä päti USA-teknologiayrityksissä. Tämä päti erittäin onnistuneessa Qt Group-sijoituksessani, mutta epäonnistui suuresti Talenomissa.

Miksi? Syy on yksinkertainen. Talenomin tase on erittäin velkaantunut ja samaan aikaan yhtiön kassavirta heikkeni, että orgaaninen kasvu hidastui merkittävästi. Laskevat korot eivät auta, jos liiketoiminnan tuloksentekokyky heikkenee merkittävästi samaan aikaan talouden jäähtyessä Suomessa paikalleen ja muiden maiden liiketoimintojen hidastuessa.

Jälkeenpäin on luonnollisesti myös selvää, että korona-aikana ja pitkään sen jälkeen niin Talenomin kuin monen muun osakkeen arvostustasot olivat aivan liian korkealla, mutta osakemarkkinoilla ajoituksen täydellinen onnistuminen on turhaa jossittelua. Fakta kuitenkin on, että liiketoiminnan heikkeneminen oli nähtävissä, mutta luotin, että pitkäjänteiseen strategiaan luottaminen kääntää kyllä laivan aivan, kuten Talenomin pörssitarinan alussakin. Mutta…

Virhe 3: Luotin liikaa omaan pitkäjänteisyyteeni Talenomin strategian toteuttamisessa

Tästä päästään ehkä isoimpaan virheeseeni ja siihen, miksi juuri nyt päädyin osakkeen myymään. Olen kaikissa sijoituksissani lähtökohtaisesti pitkäjänteinen sijoittaja ennen kaikkea yhtiön strategiaan ja liiketoimintaan, jos se mielestäni on järkevä ja osake järkevästi hinnoiteltu. Laitoinkin Talenomini myyntiin – en tulosvaroituksen takia – vaan strategiamuutoksen sekä muutosneuvotteluiden takia.

Koko Talenomin sijoituscase on perustunut siihen, että sen omaa ohjelmaa pystyisi kehittämään järkevästi myös muihin Euroopan maihin yhdessä EU:n kirjanpitolainsäädännön päivittyessä. Nyt Talenom kuitenkin pohtii mahdollisesti koko ohjelmistoyksikön eriyttämistä omaksi yhtiökseen. Suomessa taas tavoitteena oli tarjota one-stop-shop pienille ja PK-yrityksille pankkitileineen ja kortteineen, mikä kuulost luonnolliselta tieltä myös orgaanisen kasvun pitämiseen hyvällä tasolla – ja nyt myös tästä pakitetaan pois päin.

Käytännössä siis koko yritystä, liiketoimintaa ja strategiaa, johon sijoitin pitkäjänteisesti ja johon myös syväanalyysini perustui, ei ole enää olemassa! Tämä on itse asiassa mielenkiintoinen case, koska näin isoa muutosta ei ole koskaan sijoitusurani aikana osunut omalle kohdalleni sijoituskohteissani. Tämä on hyvä uutinen toki ollut tähän asti, sillä näin isot strategiamuutokset ovat käytännössä johdon ja hallituksen tapa viestiä, että olimme väärässä, aika vaihtaa suuntaa. Ja tällöin pitkäjänteisyys siis osui sijoittajan omaan nilkkaan. Ja luonnollisesti, kun yhtiö uudistaa koko strategiansa, se tarkoittaa että myös liiketoiminta on menossa erittäin väärään suuntaan myös numeroissa – voittanutta strategiaa harvemmin rajusti päivitetään.

Virhe 4: Uskoin, että virheistä oli opittu, mutta kasvumatkalla sattuikin paljon enemmän virheitä ja väärinarvioita Talenomin osalta kuin oletin

Talenomin pörssimatka alkoi vuonna 2015 melkein heti tulosvaroituksella. Tämä johtui pitkälti siitä, että ohjelmistojen käyttöönotto ja hyödyt venyivät. Kuten näin IT-projekteja vetävänä tiedän, että tämä käy käytännössä aina. Tämän takia en ollut kauhean ihmeissäni, kun Talenom myös Ruotsin osalta tehokkuushyötyjen tölkkiä potki eteenpäin. Se on automatisoidessa liiketoimintaa ihan perinteinen ”cost of doing business”. Mutta lopulta tölkkiä potkittiin paljon pidemmälle kuin oletin, mutta totesin, että minulla on aikaa odottaa. Ja olisikin, jos strategiaa ei olisi heitetty romukoppaan tässä välissä.

Toisaalta, Talenomin hyvät puolet ovat myös sen huonoja puolia. Kansainvälistyminen on liiketoiminnalle kuin liiketoiminnalle oikeasti haastavaa ja uskoin, että Talenom tekee sen hallitusti maa kerrallaan. Tämän takia en sijoituscaseani erityisesti laskenut Espanjan tai Italian varaan, koska se oli mielestäni jo selvää ylikasvamista. Oletin, että Talenom pyrkii ensin Ruotsiin, panostaa sinne isoilla panoksilla ja siellä pyrkii kasvattamaan Suomen kokoisen organisaation, toistaen Suomen tarinan.

Ruotsi kuitenkin jäi yllättävän pieneksi ja myös yritysostot jäädytettiin siellä – orgaanista kasvua taas ei juuri vielä ole ainakaan saatu aikaan. Tuntuu, että kasvua haettiin hinnalla millä hyvänsä vielä aikanakin, kun raha muuttui kalliimmaksi, joka aiheutti paljon lieveilmiöitä yhtiön tuloksessa – menneisyydessä ja myös tulevaisuudessa velkataakan pysyessä myös jatkossa korkealla.

Virhe 5: Putoavaan puukkoon tarttuminen ei kannattanut – taaskaan

Käyn Viisaassa sijoittajassa läpi, mistä tunnistaa putoavan puukon. Fun fact: jos olisin ottanut kuvaajan kirjasta ja käynyt Talenomin casen objektiivisesti läpi, olisin päätynyt sen myymään ja jos en olisi sitä omistanut, en olisi sitä ostanut salkkuuni. Miksi en siis myynyt? Koska omistin jo Talenomia ja olin liian syvällä yrityksessä. Jälkeenpäin on suhteellisen selvää, että tässä kohtaa kävi perinteinen, eli koska uskoin yhtiöön (ihan järkevien perustelujen kanssa), pitkällä aikavälillä, ostin osaketta laskeviin kursseihin.

Jos miettii koko sijoitushistoriaani, en muista kauhean montaa osaketta, jossa putoavaan puukkoon tarttuminen olisi kannattanut – koronaromahdusta lukuun ottamatta, koska silloin toki koko markkina oli alennusmyynnissä ja kyseessä ei ollut yhtiöiden liiketoiminta. Onkin hauskaa huomata, että tässäkin jos vain tekisin, kuten itse sanon, lopputulos olisi parempi. Mutta kertoo myös samalla siitä, kuinka vaikeaa oikein toimiminen sijoittamisessa on, koska niin monet tekijät vaikuttavat puhtaan rationaalisuuden sijaan omaan päätöksentekoon.

Virhe 6: Annoin liikaa painoarvoa johdon perusteluille kvartaalista toiseen

Talenom on ennen kaikkea keskustelufoorumeilla saanut kritiikkiä yrityksen johdon viestinnästä ja siitä, miten viestintä on heikkoa ja epämääräistä – etenkin kun aikatauluja siirrettiin koko ajan eteenpäin ja strategia tuntui poukkoilevalta. En itse tälle antanut kauheasti painoarvoa, koska todellisuudessa pörssiyhtiön johto saa aina kritiikkiä silloin, kun osake menee alaspäin – ja kehuja, kun osakekurssi menee ylöspäin. Mikään kun ei muuta sijoittajien mielialaa enemmän kuin osakkeen suunta.

Todellisuudessa tässä kohtaa kritiikille oli kuitenkin aihetta. Kuten todettu, strategia oli poukkoilevaa ja maalitolpat liikkuivat jopa vuodesta toiseen. Tälle olisi pitänyt myös minun antaa paljon korkeampi painoarvo, sillä keskimäärin nämä merkit kertovat usein jopa nopeammin kuin yhtiön tuloksentekokyky siitä, että jokin liiketoiminnassa sakkaa. Saatat muistaa Viisaasta sijoittajasta tarinan McDonald’sin ex-toimitusjohtaja Don Thompsonista, jolta löytyi aina selitys säästä lähtien siihen, miksi McDonald’sin liiketoiminta ei lähtenyt kunnolla käyntiin vuodesta toiseen. Miten liiketoiminta sitten aikanaan lähti taas käyntiin ja McDonald’s kääntyi taas rahantekokoneeksi, joka tuotti valtavasti osakkeenomistaja-arvoa myös allekirjoittaneelle? Vaihtamalla toimitusjohtajaa.

Virhe 7: En reagoinut, vaikka Talenomissa oli kaikki viallisen kasvuyhtiön merkit

Ei ole yhtiöitä, joilla ei joskus tule pomppuja ja hidastumista kvartaaliksi tai jopa vuodeksi makrotaloudellissta syistä, jos kasvu hidastuu. Suurin osa salkkuni kasvuyhtiöistä onkin sellaisia, joille suurin kuluerä on ihmiset. Usein hidastuva kasvu aiheuttaakin suoraa hetkellisen hidastumisen myös rekryissä. Kun kyse on laadukkaasta kasvuyhtiöstä, liikevaihdon kasvun hidastuminen usein nostaakin kannattavuutta – joskus jopa merkittävästi. Näin kävi esimerkiksi molemmilla salkkuni yhtiöistä Qt Groupilla ja Medpacella, kun eteen sattui muutama hiljaisempi neljännes. Tällöin sijoittaja voikin nukkua suhteellisen rauhassa, koska jos kannattavuus nousee liikevaihdon kasvua huomattavasti nopeammin – arvostuksessa ei todennäköisesti ole niin paljon ilmaa.

Tämä sääntö ei kuitenkaan pätenyt Talenomiin ja olisi pitänyt herättää itselläni varoitusmerkit huomattavasti aikaisemmin. Osaltaan yritysostostrategian takia, osaltaan maantieteellisesti vaihtelevien orgaanisen kasvun takia kasvutahdin ja henkilöstön suhdetta ei ollut täysin yksinkertaista seurata. Jatkuvien tulosvaroitusten sarja, jossa alennettiin niin liikevaihto, että käyttökatetasoja moneen kertaan, olisi pitänyt aiheuttaa toimia sijoittajana jo aikaisemmin.

Ongelma vain oli siinä, että olin piirtänyt kannattavuus deadlinen aina ensi vuoden H1:seen asti. Tämä oma luomani deadline oli kuin olikin suurin syy siihen, miksi en tätä perinteistä nyrkkisääntöä käyttänyt – etenkin kun tässä osavuosituloksessa viestittiin, että tosiaan H1:sen aikana ei vielä parannusta ja tehokkuutta Ruotsissa saada, vaan se siirtyy vasta ensi vuoden H2:lle. Nyt näyttää siltä, että Talenomia olisi pitänyt arvioida juuri niin kuin mitä tahansa muutakin kasvuyhtiöitä kannattavuuden suhteen.

—–

Rehellisesti sanoen, eihän tätä nyt kiva ollut kirjoittaa. Loppupeleissä syy suurista tappioista johtuukin täysin allekirjoittaneesta, sekä analyysin sekä toiminnan (tai lähinnä toiminnan puutteen) epäonnistumisesta. Suurin osa virheistä on myös ihan tuttuja allekirjoittaneelle – ja kuvastaa niitä omia heikkoja kohtiani sijoittajana. Kaikilla meillä kun on tietty määrä niitä ja parhaimmillaan niitä voi vain pyrkiä vähentämään, ei koskaan poistamaan. Mahdollisuutta myydä isollakin voitolla tarjottiin moneen kertaan, mutta tässä sijoituksessa vakaumus kääntyi puhtaasti sijoitusmenestystä vastaan ja varmasti osaltaan myös sokaisi näkemään kunnolla kaikkien punaisten lippujen vahvuutta. Olenhan ihminen. Tämä onkin omalla tavallaan sijoittamisen kauneus. Tiesin kyllä, mitä pitää tehdä, mutta en pystynyt tästä huolimatta toimimaan.

Toivon kuitenkin, että Talenomin liiketoiminta lähtee tästä nousuun, koska rohkeasti kansainvälistyviä firmoja Suomessa on aivan liian vähän ja Suomi on muuttunut ajansaatossa vain tytäryhtiötaloudeksi. Talenom tekeekin mielestäni ennakkoluulottomasti töitä kansainvälistymisen eteen, vaikka se ei osakkeenomistajille arvoa olekaan luonut – vielä. Toki olisin toivonut, että tämä olisi onnistunut jo sinä aikana, kun itse omistin Talenomia, mutta aina ei voi voittaa – etenkään osakesijoittamisessa.

Erittäin suuri kiusaus myös oli jatkaa odottamista, koska näin isolla euromääräisellä tappiolla myyminen ei ole koskaan nautinnollista. Mutta, fakta on, että minun pitää seurata sijoitusstrategiaani ja siksi Talenomista nyt irtauduinkin. Jos alkaisin vielä jättämään osakkeita salkkuuni toivotaan-toivotaan tavalla, vain siksi, että se olisi psykologisesti helpompaa, olisi oikea vaihtoehto vaihtaa heti puhtaaksi indeksirahastosijoittajaksi, koska jos sijoitusstrategiasta ei voi pitää kiinni, kaikelta sijoittamiselta katoaa pohja.

Lopputulema – osakesijoittajan tarinan loppu?

Warren Buffettilla on monta lentävää lausetta, mutta tämä vuosi on korostanut ennen kaikkea sitä tärkeintä.

The first rule of an investment is don’t lose money. And the second rule of an investment is don’t forget the first rule.

Tässä kohtaa vuotta voikin sanoa, että tämä on heikoin sijoitusvuoteni indeksejä vastaan todennäköisesti sitten vuoden 2015 eli lähes kymmeneen vuoteen. Seuraan sijoitusteni kehitystä puolen vuoden välein, mutta teen nyt poikkeuksen, kun tänä vuonna on tullut lunastettua kaksi isoa virhettä Kempowerin ja Talenomin muodossa. Tämän vuoden osalta olen jäljessä S&P500 indeksiä noin 12 %-yksikköä, kun Jenkkiteknot ovat jatkaneet täydellisessä vedossa ja oma salkkuni on kokonaisuudessaan vain 10 % plussalla tänä vuonna Kempowerin ja Talenomin murskaamina.

Mihin tämä kaikki sitten johtaa? Koska pyrin osakesijoittamisella ylituottoon indekseistä, on suunta nyt väärä. Ja tarkoitus on tarkastella sijoitusteni menestystä ennen kaikkea pitkällä aikavälillä. Vuoden 2025 jälkeen onkin aika katsoa, miten uusi sijoitusstrategiani on pärjännyt keskipitkällä aikavälillä. Ja jos olen yhtäkään vertailuindekseistäni ja tavoitetuottonani (9,5 % vuodessa) jäljessä vuoden 2025 lopussa koko viiden vuoden sijoitusteni ajalta – eli vain vähän yli vuoden päässä – on edessä hidas, mutta varma kääntyminen indeksisijoittajaksi – yksittäisiä osakesijoituksia lukuun ottamatta.

Jos en viidentoista vuoden osakesijoittamisen jälkeen onnistu tasaisesti indeksiä voittamaan, tarkoittaa se yksinkertaisesti sitä, että en kuulu top10 %:iin maailman osakesijoittajista. Tämä ei ole ihmeellistä, mutta on hyvä aikanaan itselleen myöntää. 7 % vuosituotto voi jollekin riittää, mutta itselleni se ei riitä, koska osakesijoittaminen kuitenkin vie niin paljon aikaa. Salkkuni on kasvanut kuitenkin niin isoksi, että indeksille selvästi jääminen jarruttaa myös vaurastumistani ja FIRE-tavoitettani niin merkittävästi, että en senkään takia riskiä voi ottaa.

En kuitenkaan heitä kirvestä vielä kaivoon, koska vuosi on loppupeleissä äärimmäisen pitkä aika markkinoilla, jotka käyvät kuumana ja Talenom-myynnin kautta käteiskassani on lähes 80 000 euroa tällä hetkellä. Paukkuja siis on. Ja toki vaikka indeksisijoittajaksi vaihtaisin, jatkaisin osakesijoittamista silti pienessä mittakaavassa, koska harrastus on niin äärimmäinen mielenkiintoinen ja opettavainen, kuten olen monesti maininnut.

Jos yksi hopeareunus täytyy tästä kaikesta löytää, on se selkeä. Myin erittäin oikea-aikaisesti myyntistrategiani mukaisesti yli puolet Medpace-omistuksistani tänä vuonna yli 25 000 euron voitolla (tämän onnistumisen isoin syy oli juurikin tämän kirjoituksen ensimmäisen virheen korjaaminen eli toimiva ja selkeä myyntistrategia jo ostoa tehdessä), joten en ainakaan joudu veroseuraamuksia myöskään näistä voitoista maksamaan kiitos Talenom tappioiden. Laiha lohtu kokonaisuudessa, mutta tässä kohtaa otan minkä tahansa, joka epäonnistumista vähän helpottaa.

Tarkemmat luvut auki koko viiden vuoden sijoitustaipaleelta auki taas heti vuoden vaihteen jälkeen. Toivottavasti tästä kirjoituksesta oli apua myös omien sijoitusten pohtimiseen!

————————————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” , jossa käyn kirjaimellisesti kaikki virheet läpi, mitä tässäkin sijoituksessa olen tehnyt, syyt siihen miksi teemme näitä virheitä ja tämä toivottavasti auttaa sinut säästämään tai välttämään samoja virheitä ja tuskaa, joita itse olen vuosien varrella tehnyt. Kirja löytyy Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi . Täytyy nähtävästi lukea kirjoittamani kirja itsekin uudelleen läpi, koska mikään virheistä ei ollut uusi tai yllättävä – vaan monen tutun asian summa ja juuri minun perusheikkouksiani sijoittajana.

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos taas olet uusi blogissa, Aloita täältä ja syvenny syvemmälle sijoittamisen ja henkilökohtaisen talouden maailmaan. Olen kirjoittanut blogiin 8 vuoden aikana yli 800 kirjoitusta henkilökohtaisen talouteen ja sijoittamiseen liittyen, joten löydät varmasti etsimäsi!

Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista! 

Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville