Lähes kymmenen vuotta olen sijoittamista harrastanut ja monta kertaa yhtiökokouksiin on pitänyt mennä, mutta vasta tänä vuonna sain sen lopulta aikaiseksi. Tekosyitä on kertynyt viime vuosien varrellla paljon lähinnä sen takia, koska olen aina opiskellut muilla paikkakunnilla, mutta eipä se nytkään asiaa estänyt.
Viimeisen kahden viikon aikana kävinkin kahdessa eri yhtiökokouksessa – Tiedon ja Nordean. En ymmärrä miksi olen viivyttänyt yhtiökokouksissa käymistä näin pitkään, koska tunnelma oli molemmissa hyvä ja kokemuksena molemmat kokoukset olivat mielenkiintoisia sekä jopa inspiroivia (ja kehtasin jopa esittää kysymyksiä toimitusjohtajille). Seuraavassa siis omat kokemukseni elämäni ensimmäisistä yhtiökokouksista (ja niiden tarjoiluista).
21.3.2019 Tiedon yhtiökokous
Tiedon yhtiökokous oli siis elämäni ensimmäinen yhtiökokous enkä tiennyt oikeastaan yhtään, mitä odottaa. Satuin olemaan töiden takia erittäin lähellä Tiedon yhtiökokouspaikkaa (Tiedon pääkonttori, vanha Nokian pääkonttori) juuri yhtiökokouspäivänä, jonka takia päätin Tiedon yhtiökokoukseen osallistua.
Yhtiökokous alkoi virallisesti 16.00, mutta saavuin paikalle hyvissä ajoin 15.40. Paikalle oli suhteellisen helppo löytää ja ihmisiä ei tuntunut olevan kauhean montaa paikalla. Laitoin vaatteeni naulakkoon ja hain paperiset äänestyslipukkeeni, Menin suomalaiseen tapaan istumaan keskelle semityhjää penkkiriviä ja aloin ihastelemaan tilaa. Pidin erittäin paljon siitä, minkännäköinen Tiedon pääkonttori on ja mielestäni tilassa on mietitty selkeästi paljon viihtyvyyttä.
Yhtiökokous alkoi lopulta tarkalleen tasan 16.00. Katselin ympärilleni ja huomasin, että erotuin hieman harmaapukuisesta vanhemmasta herrasmiesväestä, joita suurin osa yhtiökokoukseen osallistujista oli. Viereeni (eli kahden paikan hajuraolla) istui varmaan ikäiseni nuorimies ja pohdin, että onkohan hän edustamassa jotakuta vai itse osakkeenomistaja. Ei niin yllättäen, hän osoittautui Handelsbankenin hallintarekisterin edustajaksi eli töiden takia hänkin tullut paikalle.
Yhtiökokous alkoi hallituksen puheenjohtajan (englanninkielisellä) puheella, jonka jälkeen edettiin kokouksen puheenjohtajan valitsemiseen. Puheenjohtaja kävi tiettyjä muodollisuuksia läpi, mutta muutama mielenkiintoinen numero tarttui niistä mukaan
– Paikalla oli 561 osakkeenomistajaa tai heidän edustajaansa
– Tästä huolimatta paikalla oli 68,3% äänistä
– Yksi henkilö ei saa äänestää yli 20%:n ääniosuudella, vaikka hänellä olisi valtuutus siihen
– Tieto oli 200:n ICT-yrityksen kattavan tutkimuksen numero 1 sukupuolitasa-arvossa mitattuna
Aina oppii uutta!
Tämän jälkeen tuli mielenkiintoinen toimitusjohtajan puheenvuoro, jossa Tiedon TJ Kimmo Alkio puhui Tiedon tämän vuoden tuloksesta, sekä tulevaisuuden visiosta ja suunnitelmista. Kaikki liiketoimintojen segmentit, liikevoitto sekä osingot ovat kasvu-uralla, joten olen tyytyväinen osakkeenomistaja.
Toimitusjohtajan puheenvuoron jälkeen osakkeenomistajat saivat esittää kysymyksiä. Olen muutamaan kertaan kirjoittanut blogissani Tiedosta sekä maininnut kavereilleni ja tutuilleni, että omistan Tiedon osakkeita ja reaktio on tiivistetysti aina sama: ”Tieto, sehän on ihan paska lafka”. Tiedolla on yksinkertaisesti huono maine kaikkien ihmisten mielessä, ketä tunnen. Tietoon sijoittaneena olen kuitenkin huomannut, että tämä ei tunnu korreloivan Tiedon tuloksen kanssa, joka taas on hyvä ja vakaasti kasvava.
Kaksi henkilöä esittikin kysymyksen toimitusjohtajalle hänen puheensa jälkeen ja tämän myötä rohkaistuinkin itsekin esittämään kysymyksen juuri huonoon maineeseen liittyen. Kysyin suunnilleen näin.
”Näytitte esityksessänne NPS:n parantuneen Olen itse ICT-projektissa töissä, minulla on tuttuja alalla sekä kirjoitan sijoitusblogia. Kaikissa näissä foorumeissa olen törmännyt Tiedon huonoon maineeseen. Mikä Tiedon nykyinen NPS on numerona ja mistä huono maine johtuu ja haittaako se osaajien houkuttelemisesta taloon?”
TJ:n vastaus kuului kutakuinkin näin.
”NPS on kasvanut huomattavasti viime vuodet (ei tarkkaa vastausta siihen, mikä NPS on nykyään, vaan kertoi skaalasta) ja on nykyään korkeampi kuin kilpailijoiden mediaani. Huono maine johtuu osaltaan siitä, että Tieto on ollut mukana niin monessa yhteiskunnallisesti merkittävässä hankkeessa, jonka takia media ottaa meidät ehkä helpommin silmätikukseen hankkeen epäonnistuessa, Olemme kuitenkin nöyriä ja pyrimme parantamaan mainettamme koko ajan ja tavoite olisi, että 100/100 projekteista saisi positiivista palautetta”.
Noh, vastaus osui osaksi maaliin ja osaksi ohi, mutta ei sinällään antanut mitään uutta tietoa, paitsi tuon, että NPS on korkeampi kuin kilpailijalla keskimäärin, joka oli ihan mielenkiintoinen fakta.
Kokonaisuudessaan yhtiökokouksessa esitettiin vain nuo 3 kysymystä, kaksi ennen minua ja minun kysymykseni. Kokous etenikin vauhdilla maaliin ja kello 17.28 puheenjohtaja löikin viimeisen kerran nuijaansa ja ilmoitti kokouksen päättyneeksi. Tehokas puolitoista tuntia siis.
Jäljelle jäi siis enää reaaliosingot! Ja erittäin hyvät reaaliosingot olivatkin maultaan.
En ole mikään fine-dining ekspertti, mutta minun makunystyräni kyllä pitivät kaikesta tarjotusta erittäin paljon. Ja sopihan tämä myös minimalistivuoteeni kun pääsin nauttimaan ruokaa ihan omistajana niistä mitään maksamatta. Ja kyllä, santsasin. Samalla kun nautin reaalisosinkojani, kirjoittelin muistiinpanojani ylös yhtiökokouksesta ja jopa kaksi ihmistä kävi kysymässä millaista ja minkänimistä blogia kirjoitan. Mielenkiintoista!
Fiilis Tiedon yhtiökokouksesta oli erittäin positiivinen ja jäinkin mielenkiinnolla odottelemaan Nordean yhtiökokousta, jonka tiesin olevan hieman isompi kuin 561 osakkeenomistajaa…
28.3.2019 Nordean yhtiökokous
Tasan viikko Tiedon yhtiökokouksen jälkeiseen Nordean yhtiökokoukseen panostin oikein kunnolla. Otin töistä vapaapäivän tämän takia! Syynä oli yksinkertaisesti se, että toisin kuin Tiedon yhtiökokous, joka alkoi järkevään 16.00 aikaan, alkoi Nordean yhtiökokous tasan 13.00 ja en ollut edes paikkakunnalla tällä kertaa sattumalta. Työssäkäyvälle ihmiselle kyseessä onkin suhteellisen huono aika.
Nordean yhtiökokous pidettiin Finlandia-talolla, joka on erittäin keskustassa, joten kävelymatka paikalle oli lyhyt. Valinnanvaraa tuntui olevan, koska Finlandia-talolla oli kylttien mukaan samana päivänä 3 eri yhtiökokousta! Nordea, Cramo ja DNA. Koska Nordealla on eniten suomalaisia osakkeenomistajia, odotin, että paikalla on valtavasti porukkaa. Kävinkin laittamassa takin narikkaan ja kävelin Nordean alueelle sisään.
Huvittavinta, josta jo Twitterissäkin mainitsin, oli että Nordean yhtiökokouksessa äänet äänestykseen annettiin digitaalisella laitteella, joka annettiin jokaiselle osallistujalle mukaan sisäänkirjautumisen yhteydessä. Tiedolla (joka on IT-yhtiö) äänestettiin paperilla ja Nordealla (joka on pankki), äänestettiin digitaalisesti. Paradoksi. Ainakin Nordea on selkeästi tosissaan digitaalisuuden kanssa.
Nordean yhtiökokouksessa reaaliosinko oli jaolla ennen varsinaista yhtiökokousta, ja tarjoilu olikin hieman vaatimattomampi kuin Tiedolla, johtuen varmaan osallistujien määrästä. Osallistujat olivat kuitenkin ikäjakaumaltaan lähes identtiset Tiedon ja Nordean osalta, myös Nordealla suurin osa oli vanhempia herrasmiehiä- ja naisia. Pari nuorta ja keski-ikäisempää bongasin kyllä joukosta.
Kokous alkoi tasan klo 13.00 kun Björn Wahlroos aloitti omalla kiitos/kertauspuhellaan, koska hän jätti nyt Nordean hallituksen puheenjohtajan pestin. Wahlroos sekoitti sujuvasti kolmea eri kieltä puheessaan (ruotsiksi, englanniksi ja suomeksi) ja olen ihan iloinen siitä, että opiskelin pitkän saksan ja keskipitkän ruotsin (mielestäni ruotsin kieli on vain helpotettu versio saksasta9, jolloin ymmärsin 80% ruotsista, jota yhtiökokouksessa kuulin (ja sitä muuten kuulin paljon eri puhujilta).
Erityisen mielenkiintoinen osa Wahlroosin puheesta oli hänen mielipiteensä EKP:n rahapolitiikasta ja siitä, että EKP ei hänen mielestään tee ”whatever it takes” nostaakseen inflaatiota euroalueella. Jos tietäisi paremmin, vaikutti Wahlroosin luento sekoitukselta yliopistoluentoa ja hissipuhetta, jossa hän perustelee, miksi hänet pitäisi valita EKP:n seuraavaksi johtajaksi. Joka tapauksessa näin Wahlroosin ensimmäistä kertaa nyt puhumassa hänen ydinosaamisestaan, ja olin vaikuttunut.
Perus muodollisuuksien jälkeen seuraavana oli konserninjohtajan Casper Von Koskullin puheenvuoro. Tämä oli huomattavasti pitempi kuin Tiedon toimitusjohtajan puhe ja sisälsi paljon asiaa koskien koko vuotta, mutta mielenkiintoista oli se, että toisin kuin Tiedon esityksessä, joka oli erittäin tulevaisuuspainotteinen, Von Koskull keskittyi lähinnä menneisiin vuosiin ja sivusi välillä tulevaisuutta. Tämän vuoden tuloksesta ja odotukista ei mainittu mitään. Tämä mielestäni näkyi myös osakemarkkinoilla, koska Nordean osake oli 3%:n laskussa samana päivänä (luonnollisesti myös Swedbankin TJ:n potkut samana päivänä vaikuttivat Nordean kurssiin).
Muutama huomio puheesta ja kokouksesta, jotka itselleni olivat yllättäviä.
– Paikka oli 1100 ihmistä ja 57,7% äänistä. Tuplat enemmän osallistujia kuin Tiedolla, mutta huomattavasti vähemmän ääniä paikalla. Kun miettii, että 240 000 suomalaisella on Nordeaa salkussa, ei yhtiökokousta voi kauheaksi yleisömenestykseksi kutsua.
– Nordea on ollut 11 vuotta putkeen ykkönen Skandinavian Private Banking asiakkaiden asiakastyytyväisyys kyselyissä.
– Rahanpesusta puhuttiin, mutta Koskull painotti sitä, että asioista ei voi juuri puhua julkisesti kuin erittäin yleisellä tasolla
Toimitusjohtajan katsauksen jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä – ja niitähän riitti! Huomattavasti enemmän kuin Tiedon yhtiökokouksessa esitetyt kolme kysymystä, mutta silti mielestäni suhteellisen vähän. En laskenut, mutta veikkaisin, että kysymyksiä esitettiin n. 10-15. Olosuhteet huomioonottaen olen sitä mieltä, että johto päästettiin yllättävän vähällä, ihmiset eivät kyselleet kauheasti SwedBank ja Danske-rahanpesusyytöksistä tai kyselleet osingon kestävyyden perään.
Olin itse miettinyt, jos esittäisin kysymyksen osingon kestävyydestä, mutta totesin, että tiesin vastauksen jo etukäteen, joten en kysymymystä vaivautunut esittämään. Kysymyksistä ja niiden vastauksista jäi mieleen, että:
– Wahlroos vastustaa hallintoneuvostoja, koska niissä juodaan kuulemma vain kahvia ja esitetään mielipiteitä ilman vastuuta
– Hallitusten jäsenten palkkioita pitää nostaa huomattavasti, vaikka Nordea on kulukuurilla. Syynä tähän on lisääntynyt työmäärä, joka johtuu suurelta osin pankkialan sääntelystä.
– Wahlroos suositteli vahvasti jokaista hallituksen jäsentä ostamaan Nordean osakkeita (osakkeenomistaja kysyi, miksi monta vuotta hallituksessa olleet ihmiset eivät omistaneet yhtään Nordean osakkeita).
– Wahlroosin mukaan Nordealla on jo tällä hetkellä selvityksessä, aletaanko Nordean osinkoa maksaa kvartaaleittain. (Kyllä kiitos!)
Kun kysymykset oli kysytyy, alkoi kokouksessa kuhina ja iso osa ihmisistä alkoi valumaan jo ulko-oville päin. Kokouksesta oli käyty ehkä vasta 2/3, ja ihmiset olivat valmiita lähtemään. He olivat varmaan tulleet vain reaaliosingon eli pullakahvin takia.
Loppu oli pitkälti muodollisuuksia muutamaa äänestystä lukuunottamatta. Mutta rehellisyyden nimissä asioista äänestäminenkin oli vain muodollisuus, koska keskimäärin jokainen ehdotus sai 99% paikalla olevista äänistä puolelleen.
Viimeinen äänestys kuitenkin toi vähän jännitystä peliin. LähiTapiola Varainhoitoa edustava henkilö otti puheenvuoron muuttuvan palkkion enimmäismääräst suhteessa kiinteän palkkaa. Eli suomeksi Nordea haluaa pystyä kilpailemaan parhaista osaajista markkinoilla korkeilla tulospalkkioilla, jotka ylittivät vanhan tason suhteessa kiinteään palkkaan. LähiTapiola Varainhoito ilmoitti puheenvuorossaan, että he äänestävät vastaan ja olipa aiheesta sen jälkeen muutama muukin puheenvuoro, jotka perustelivat, miksi pitää äänestää ei.
Jätin oman ääneni ja jäin jännittämään tulosta. Tulos oli ehdotuksen puolesta 99,250%, vastaan 0,750%. Se siitä jännityksestä! Äänestykset olivatkin käytännössä vain kumileimasimia tässä kokouksessa kuten käsiittääkseni yleensä tilanne on vuosittaisissa yhtiökokouksissa.
Jälkitunnelmat
Nordean kokous loppui tasan 15.37 eli se kesti noin tunnin kauemmin kuin Tiedon yhtiökokous. Nyt kaksi yhtiökokousta käyneenä voinkin sanoa, että tunnelmat molemissa olivat hyvin erilaisia. Tiedon kokouksessa oli ehkä astetta virallisempi meno kuin Nordean yhtiökokouksessa. Huomattavaa oli se, että Nordean yhtiökokouksessa osakkeenomistajia nauratettiin moneen kertaan, mutta Tiedon yhtiökokouksessa tällaista ei tapahtunut.
Nyt kaksi yhtiökokousta elämässäni käyneenä voin sanoa, että tulen käymään varmaan tästä lähtien joka vuosi yhtiökokouksissa, kunhan omistamani yritykset pitävät ne järkevään aikaan. Nautin erittäin paljon yhtiökokouksien tunnelmasta ja tunnen oloni siellä erittäin kotoisaksi, vaikka en joukkoon sulaudukkaan ikäni ja vaatetukseni puolesta. Harvassa paikassa muutenkaan sulaudun joukkoon, joten tässä ei ole mitään uutta ja ihmeellistä minulle!
Olitko sinä tänä vuonna yhtiökokouksissa? Jos kyllä, missä ja mitkä olivat sinun fiiliksesi? Jos et, suosittelen suuresti, se tulee varmasti lisäämään motivaatiotasi säästämiseen ja sijoittamiseen entisestään.
Olin näissä samoissa ja itseasiassa Tiedolla arvasin sinut sinuksi, kun olit jossain aiemmassa postauksessa kertonut osallistuvasi, kysymyksesi sitten vielä varmisti asian, kun kerroit bloggaavasi. En nähnyt sinua kahvitteluissa ja poistuin sieltä sit aika nopeasti, niin jäi moikkaamatta ja kiittämättä tämän hyvän blogisi, jota olen alusta asti lukenut. Mutta kiitokset näin virtuaalisti! Yhtiökokoukset ihan lemmareita, näiden kahden lisäksi tänä vuonna ollut Koneen, Fortumin ja Orionin kokuksissa. Vielä aion mennä Keskon, Sammon, Tikkurilan ja Nokian kokouksiin. Nordean reaaliosingot oli kyllä ihan pohjanoteeraus, kulukuuri näköjään iskenyt niihinkin. Keskolta odotan taas parhaimpia tarjoiluita viime vuosien malliin. Terv. Taru
Kiitos paljon Taru! Hauska kuulla, että tunnistit minut vaikka täysin anonyymisti kirjottelen! Mutta tosiaan varmasti vähän erosin massasta tuolla Tiedon yhtiökokouksessa ikäni puolesta. Menin Tiedon kahvitteluun aika loppupäässä jonosta, joten voi hyvin olla, että olit ehtinyt syödä jo ennen kuin ehdin itse edes pöytään 😀 Ja samaa mieltä kyllä Nordean tarjoilusta, halvalla pääsivät.
Ansiokkaasti kyllä osallistut yhtiökokouksiin, toivon, että aikanaan itsekin pääsen osallistumaan noin aktiivisesti. Pitäisi kyllä samalla ostaa suomalaisia osakkeita enemmän kun tällä hetkellä paino rapakon toisella puolella. Ja näyttääpä siltä, että salkkusikin on varsin hyvässä jamassa, ei kauheasti heikkoja lenkkejä!
Kiitos tästä, olipas hauska päästä vähän kurkkimaan, minkälaista yhtiökokouksissa on. 🙂
Kiva kuulla! Suosittelen suuresti kenelle tahansa tuota kokemusta, varsin mukava tunnelma.
Todella mielenkiintoisia postauksia sinulla! Olisi mahtavaa päästä seuraamaan isomman kaliiberin yhtiökokousta. Eilisessä taloyhtiön yhtiökokouksessa kun ei ollut tarjolla edes pullakahveja.
Sääli, että omat aikataulut eivät mahdollistaneet Nordean yhtiökokoukseen osallistumista. Sitä kun tuli taas pieni siivu haalittua rahanpesukohujen aikaan.
Kiitos! Kun vertaa Nordean yhtiökokoustarjoiluja esim. Tietoon tai siihen, millaisia kuvia muilta nähnyt, niin Nordean pullakahvit tuntui aika surulliselta. Taloyhtiön yhtiökokous ilman pullakahveja kuulostaa sitäkin kauheammalta!
Hyvään aikaan olit varmaan Nordean kanssa ostoksilla, eipä tuo kurssi varmaan kauheasti seuraavina vuosina kehity, mutta osinkotuotto aika pitkälti korvaa sen kun kasvaa hitaasti, mutta varmasti.