Halpaa ruokaa kuukaudeksi pystyy saamaan erittäin monella tapaa ja nyt inflaation iskiessä kovaa myös ruuan hintaa, on tärkeämpää kuin koskaan katsoa myös omaa ruokakulutusta. Olen pitänyt erittäin matalaa kuukausibudjettia ruokakauppaan nyt jo monta vuotta ja tähän mennessä olen lähes joka kuukausi kesäkuukausia (jolloin kulutan aina löysemmin) lukuunottamatta onnistunut tämän alle pysymään – myös näin inflaation jälkeisenä aikana.
Olen saanutkin paljon kysymyksiä läpi vuosien siitä, mitä syön ja miten tällainen kulutus oikeastaan onnistuu pitkällä aikavälillä. Tänään avaan, miten syön noin 200 eurolla kuukaudessa, sekä mitkä asiat oikeastaan ohjaavat omaa kulutustani ruokaan. Tänään avaankin viikon ostoslistaa sekä viikon ruokalistaani.
Ruoka on kaikille meistä erittäin henkilökohtainen asia, joten tiedän, että se mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle. Toivon kuitenkin, että tästä tekstistä saat ideoita siihen, miten myös itse pystyt kuluttamaan vähemmän rahaa ruokaa, sekä mikä tärkeintä, heittämään vähemmän ruokaa roskiin.
Lähtökohdat ja tavoitteet ruokaostosten järkeistämiseen
Aloitetaan siis lähtökohdistani ruokaan kuluttamisen kanssa. Asun yhdessä tyttöystäväni kanssa ja lapsia meillä ei vielä ole. Laitamme molemmat 150 euroa yhteiselle S-Pankin ruokatilillemme kuukaudessa, josta hoidamme ruokakauppaostokset. Olen yleensä se, joka käy ruokakaupassa, koska työpaikkani vierestä löytyy Prisma, Citymarket sekä Lidl.
Tyttöystäväni syö kasvisruokia ja kalaa – itse olen puhdas sekasyöjä, mutta usein helppouden takia saatan päätyä tekemään myös itselleni kasvisruokaa, ettei tarvitse tehdä kahta ruokaa erikseen. Allergioita allekirjoittaneelta löytyy kala sekä kaupan raaka-omena (torjunta-aineista johtuen todennäköisesti). Olen pyrkinyt vähentämään punaisen lihan syöntiä ihan puhtaista terveyssyistä, mutta en usko, että tulen koskaan lihasta kokonaan luopumaan.
Näillä perustiedoilla, mitkä sitten ovat perusasiat, joihin tähtään, jotta pystyn pitämään ruuan kulutuksen järkevänä ja myös budjetin pienenä hintojen noustessakin? Seuraavassa kaikki pointit, joihin olen pyrkinyt kiinnittämään huomiota, ennen kuin edes astun kauppaan. Nämä ovat aivan yhtä tärkeitä osia ruuan kulutuksen ja kulujen hallintaan kuin hintojen vertailu kaupassa.
- Olen pyrkinyt pienentämään annoskokoja. Koska kolmekymppisenä ei yksinkertaisesti tule niin paljon enää hyötyliikuntaa ja liikuntaa muutenkaan, olen pyrkinyt pienentämään tietoisesti annoskokoja. Esim. lounaaksi söin todennäköisesti ennen koronaa lähes kaksi kertaa isompia annoksia (ja se muuten näkyi myös mahassa!), mutta koronan aikana ja sen jälkeen totuttelin vähitellen myös pienempiin annoskokoihin. Ylipaino on Suomessa erittäin suuri epidemia ja uskon, että moni suomalainen pystyisi annoskokojaan pienentämään – mitään menettämättä.
- Ruokaa ei saa lentää roskiin. Ostan siis yleensä maksimissaan 2-3 päivän ruuat kerralla. Tämä lisää kauppakäyntejä, mutta on sen arvoista. Suomalaistaloudet heittävät ruokaa roskiin keskimäärin 23 kiloa henkilöä kohden, mikä on paljon. Samalla ravintolat ja ruokalat heittävät ruokaa roskiin noin 80 miljoonaa kiloa vuodessa, mikä on järkyttävästi. Tuhlaamme ruokaa aivan liikaa ja paremmalla suunnitelulla saa säästettyä niin ruokaa kuin rahaa.
- Pyrin käymään lähinnä isoissa ruokakaupoissa ja vaikka se aikaa viekin, käyn yleensä Prismassa sekä Citymarketissa samalla kauppareissulla, riippuen siitä mitä ostan. Kuljen julkisilla, joten kannan kauppakassit aina mukanani ja tästä saa samalla hyvää hyötyliikuntaa, joka ei ole koskaan pahaksi.
- Viime aikoina olen pyrkinyt seuraamaan satokausikalenteria edes jossain määrin ja pyrin ostamaan etenkin ruokaa, joka on sillä hetkellä sesongissa. Tässä on vielä huomattavasti parannettavaa itselläni, mutta askel kerrallaan.
- Teen itse suurimman osan ruuasta tiettyyn pisteeseen saakka (esim. pizzapohjaa en kuitenkaan tee itse) ja eineksiä en syö laisinkaan.
- Viikossa on yksi herkkupäivä, joka sisältää myös päivän, jolloin tulee juotua alkoholia, jos tulee. Yleensä tämä päivä on ei-niin-yllättäen lauantai.
- En käytä ruuan kotiinkuljetuspalveluita, kuten Odaa, vaikka ne äärimmäisen käteviä ovatkin. Toisaalta en käytä esim. Matsmartin kaltaisia hävikkiruokapalveluitakaan, vaikka niissä todennäköisesti säästäisi niin rahaa kuin jätehävikkiäkin.
Muistan monesti, kun etenkin teininä olin käytännössä musta-aukko. Treenasin 5 kertaa viikossa salibandya ja kasvupyrähdyksen tullessa nälkäni oli loputon. Tätä vaihetta kesti aina siihen asti, kunnes polvivammani esti kilpaurheilun, jonka jälkeen liikuntamääräni ovat laskeneet dramaattisesti.
Samalla huomaan, että ruokaa ei yksinkertaisesti tarvitse kuluttaa enää yhtä paljon kuin kasvaessa ja treenatessa tavoitteellisesti. Tämä on hyvä muistaa, sillä tiedän, että jos käy esim. tavoitteellisesti salilla, todennäköisesti kuolee nälkään minun ruokamäärälläni. Olen kuitenkin loppupeleissä vain perus konttorirotta, joka ei kauheasti arjessa kuluta, ellei näe siihen erillistä aikaa sekä vaivaa.
Viikon ruokalista 55,06 eurolla
Seuraavassa siis esimerkkimäinen ruokalista, miltä ruokailuni näyttävät keskimäärin viikossa yhdessä tyttöystäväni kanssa. Usein viikon ruokavalioni on aika samanlainen ja rotaatio ruokien välillä riippuu toki täysin päivästä, mutta kokonaisuus ja rytmitys ei juuri muutu. Hinnat ovat yhden annoksen hintoja elokuun 2022 hintatasolla Prismasta ostettuna ja jokainen annos laskettu sen mukaan, kuinka iso osa pakkauksesta menee yhteen annokseen.
Maanantai 7,81€
Aamiainen: 2x Kauraleivän palasta, jossa päällä voita ja paprikaa/kurkkua/juustoa ja C-vitamiiniporetabletti 0,62€
Lounas: Pirkka/Kotimainen kana-pekonisalaatti 3,89€
Päivällinen: Irtoperunoita ja tomaattijauhelihakastiketta (Naudanliha 10%, Dolmio Classico) 2,5€
Iltapala: 1/4 pienen pizzapohjan palanen, paprika, punasipuli, juusto, texmex härkis, paseerattu tomaatti 0,8€
Tiistai 8,71€
Aamiainen: 2x Kauraleivän palasta, jossa päällä voita ja paprikaa/kurkkua/juustoa ja C-vitamiiniporetabletti 0,62€
Lounas: Pirkka/Kotimainen tacosalaatti 3,89€
Päivällinen: Irtoperunoita ja tomaattijauhelihakastiketta (Naudanliha 10%, Dolmio Classico) 2,5€
Illallinen: Puolikas pensasmustikkarasia 1,70€
Keskiviikko 6,01€
Aamiainen: 2x Kauraleivän palasta, jossa päällä voita ja paprikaa/kurkkua/juustoa ja C-vitamiiniporetabletti 0,62€
Lounas: Pirkka/Kotimainen cheddarsalaatti 3,89€
Päivällinen: Irtoperunoita ja Jauhismurua (vegejuttuja) kastikkeessa 1,7€
Iltapala: 1/4 pienen pizzapohjan palanen, paprika, punasipuli, juusto, texmex härkis, paseerattu tomaatti 0,8€
Torstai 7,01€
Aamiainen: 2x Kauraleivän palasta, jossa päällä voita ja paprikaa/kurkkua/juustoa ja C-vitamiiniporetabletti 0,62€
Lounas: Pirkka/Kotimainen cheddarsalaatti 3,89€
Illallinen: Tonnikala-onigiri erilaisilla mausteilla (ja allekirjoittaneelle yksi allergialääke) 2,5€
Perjantai 8,51€
Aamiainen: 2x Kauraleivän palasta, jossa päällä voita ja paprikaa/kurkkua/juustoa ja C-vitamiiniporetabletti 0,62€
Lounas: Pirkka/Kotimainen tacosalaatti 3,89€
Päivällinen: Kotona tehty Rāmen 2,2€
Iltapala: 1/4 pienen pizzapohjan palanen, paprika, punasipuli, juusto, texmex härkis, paseerattu tomaatti 0,8€
Lauantai 8,3€
Aamiainen: 2x Kauraleivän palasta, jossa päällä voita ja paprikaa/kurkkua/juustoa ja C-vitamiiniporetabletti 0,62€
Lauantaina on keskimäärin herkkupäivä, joten syömisrytmi menee oikeastaan ihan sen mukaan, mitä herkkuja tulee ostettua. Olen aina ollut erittäin perso sokerille, joten usein vedän ihan täydet överit, kunhan aamiaisen jälkeen nälkä tulee. Seuraavat ruuat/herkut siis tulevat siinä järjestyksessä, kun niitä tulee päivän aikana syötyä.
– Perunaa ja Texmex-härkistä kastikkeessa 2€
– 2/3 Ranch sipsipussi Megabag 1,8€
– 2/3 Domino Original 175g 2€
– Uunivihanneksia 2,5€
Sunnuntai 8,71€
Aamiainen: 2x Kauraleivän palasta, jossa päällä voita ja paprikaa/kurkkua/juustoa ja C-vitamiiniporetabletti 0,62€
Lounas: Pirkka/Kotimainen tacosalaatti 3,89€
Päivällinen: Nuudelit ja jauheliha 2,2€
Illallinen: Dippivihannekset (leffailta!) 2€
Halpaa ruokaa kuukaudeksi – tiivistelmä
Yhteensä ylläolevasta menusta tulee siis viikossa 55,06 euroa eli kuukaudessa hintaa tulisi n. 220 euroa. Vaikka kyseessä on kolmekymppisen miehen menu, uskon, että halpoja ruokia lapsiperheelle pystyy luomaan samalla logiikalla. Iästä riippuen toki lapset kuluttavat vielä enemmän tai vähemmän, kuten mainitsinkin alussa, mutta idea pätee.
Muutama tarkennus on myös varmasti paikallaan. Koska saan työssäni myös lounaskortin, käytän sitä joskus lounaan ostamiseen, mikä johtaa siihen, että joskus käyn työpaikkalounaspaikassa tai joskus ostan jotain muuta kuin salaattia lounaaksi ihan ruokakaupasta. Tämä ei vaikuta tämän blogikirjoituksen n. 200 euron ruokabudjettiin, mutta selittää sen, miksi voimme laittaa vain 150 euroa kuukaudessa S-ruokatilillemme (joka sisältää myös ruokakauppaostokset, kuten vessapaperin jne.).
Toisaalta, monesti olemme molemmat niin paljon menossa etenkin arkena, että ateria sieltä täältä saattaa jäädä välistä. Näin käy ainakin itselleni seuraavan kuukauden torstait harrastuksestani johtuen ja en syö päivällistä ollenkaan – pyrin siis syömään vain salaattia tukevamman lounaan, että jaksan päivän.
Aamiainen on aina sama, ja olen ollut vain kerran kipeä kyseisen aamiaisrutiinin aloitettuani neljän vuoden aikana, joten pidän siitä kiinni. Olen myös alkanut vähitellen tykkäämään C-vitamiiniporetabletin mausta vedessä melkein enemmän kuin appelsiinimehusta (paitsi Tropicanasta, joka toki on erittäin kallista). Joskus kala-allergiani takia syön myös omega3-lisiä.
Pitää myös sanoa, että jos haluaa, näistäkin kuluista pystyy edelleen vähentämään. Tällaisella ruokavaliolla halvimpaan lopputulokseen pääsee kun ostaa:
1. Aina multaisia irtoperunoita (näitä itse ostan yleensä, koska kilohinta yli puolet pienempi kuin valmiiksipakatuilla).
2. Huonompilaatuista jauhelihaa. Sikanauta on huomattavasti 10% Naudan jauhelihaa edullisempaa, mutta itselläni meni maku siihen jo opiskeluaikana.
3. Söisi kunnolla myös herkkupäivänä, eikä ostaisi sipsipusseja ja keksejä.
4. Tekisi töihin ruuan/salaatin itse, eikä ostaisi valmissalaatteja kaupasta tai olisi vain etätöissä, jolloin voi kävellä kotijääkapille.
5. Tekisi ruuan alkaen vielä raaemmista aineista (esim. pizzapohjaesimerkki)
Uskoisin, että näillä todennäköisesti pystyisi pudottamaan noin 10-15 euroa pois viikkobudjetista entisestään.
Ruokaa pienellä budjetilla – yhteenveto
Elämme yltäkylläisyyden aikaa. Ruokaa tuotetaan ja heitetään roskiin aivan liikaa. Suomessa heitetään 160 miljoonaa kiloa ruokaa roskiin joka vuosi. Ja tätä pidetään normaalina. Huvittavaa kyllä, Ruotsissa luku on lähes nelinkertainen per henkilö. Hullu on oikeastaan ainoa adjektiivi, joka mieleeni tulee näistä luvuista. Parasta tässä kuitenkin on se, että toisin kuin monelle muulle asialle maailmassa, tähän voimme vaikuttaa itse erittäin paljon valinnoillamme ja ostoksillamme – niin työpaikkaruokalassa, ravintolassa kuin ruokakaupassa.
Osuipa silmiini myös sellainen Turun yliopiston tutkimus, että ihmisarvoisen elämän ruokabudjetti on tällä hetkellä hieman yli 200 euroa kuukaudessa. Kun katsoo omaa kulutustani, voin hyvin allekirjoittaa väitteen. Ruokakulutusta on tästä tasosta erittäin helppo nostaa montakymmentä prosenttia, mutta siitä karsiminen oikeasti sitten karsii jo ruuan- sekä elämänlaatua mitä en mielelläni tekisi, mutta jonka voisi hätätapauksessa tehdä, jos talous joutuisi aidosti tiukille.
Huomaan myös, että inflaatio näkyy myös omassa ruokalaskussani ja vaikka se suhteellisen pieni keskimääräiseen suomalaiseen todennäköisesti onkin, on tiettyjen ruoka-aineiden hinnan nousu, nostanut myös hieman omaa ruokakauppalaskuani.
Mitä ajatuksia tämä kaikki herättää sinussa? Ja millaisia vinkkejä sinulla on pieneen rahan kulutukseen ruokakorin osalta ja minkäkokoiset kulut teidän taloudessa on ruokakaupasta per henkilö?
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Menee vähemmän kuin tuo, mutta syön aamiaiseksi puuroa, enkä syö lihaa enkä mitään kalliita lihankorvikkeita. Ruokalaskua kyllä kohottaa nyt kahvin hinta ja ehkä vitamiinit (D, C, maitohappo) jos nekin lasketaan mukaan.
Ihailtavaa! Kuulostaa siltä, että teet suurimman osan ruuasta siis itse. Joo kahvi on erittäin kallista tällä hetkellä! Pitikin tekstiin lisätä, etten itse ole oppinut ainakaan vielä kofeiinia juomaan, joten se helpottaa huomattavasti laskua. D:tä tulee itsekin otettua aina talvisin.
Miten odan käyttämättä jättäminen säästää?
Vastaus on suhteellisen yksinkertainen – Oda on kalliimpi kuin suurin osa Suomen kaupoista ja on suunnilleen samanhintainen kuin Citymarket (eli kallis). Kirjoitin Odasta täällä ja samasta löytyy hintavertailu: https://www.omavaraisuushaaste.com/oda-kokemuksia-ja-hintavertailu/ Ja toki tietyn ajan jälkeen Odasta tulee myös isot kuljetuskustannukset. Selvästi edullisinta on edelleen käydä Prismassa, S-Marketissa tai Lidlissä.
Myös meillä menee vähemmän kuin mainitsemasi 200€/hlö/kk. Mutta kuten toteat, ruokakulut ovat hyvin yksilöllinen asia eivätkä tietenkään mikään kilpailu. Me: liikkuvaa elämää harrastava pariskunta syömme noin 300 eurolla kuussa, eli henkilötasolla menoja tulee 150€/kk/hlö. Emme mitenkään erityisesti nuukaile, mutta muun muassa marjastamme ja sienestämme. Aamulla puuro on superhalpa ja hyvä ruoka, lounaat ovat kotona tehtyjä eväitä, joille tulee hintaa yleensä alle euron, kun tekee ison satsin kerralla ja pakastaa lounaan kokoisina annoksina.
Mielenkiintoista! Auttaa huomattavan paljon kun keräilee osan ruuan itse luonnosta! Etenkin sieniä ja marjoja, kun ne sitten taas markkinoilla on huomattavasti kalliimpia. Tällaisena klassisena kaupunkilaistaloutena, meidän sieni ja marjakulutus tuleekin suoraa aina kaupan hyllyltä, joka nostaa huomattavasti kuluja.
Ja juuri tuo lounaan tekeminen kotona auttaa erittäin paljon ja on ylivoimaisesti helpoin tapa säästää rahaa. Puuro on itselleni sellainen aamiainen, jota en usko koskaan oppivani, koska olen se perustyömies, joka juoksee leipä suussa aamulla töihin, koska olen venyttänyt heräämistä viimeiseen sekunttiin, haha.
Pari kommenttia ravitsemukseen perehtyneenä:
1) Pieneltä vaikuttaa kalorimäärät, esim. nuo lounassalaatit sisältävät vain n. 300 kcal (alle 15% päivän kulutuksesta miehille). Välipaloja ei ole, iltapalat ovat pieniä ja iltapaloilla ei tule välillä yhtään proteiinia, joka kannattaisi olla, jotta lihakset säilyvät myös iän myötä.
2) hyviä rasvoja tulee aika vähän (pähkinät, siemenet, oliiviöljy jne puuttuvat)
3) Vihanneksia, hedelmiä ja marjoja voisi olla myös enemmän.
Eli suosittelisin tarkistamaan ja tarvittaessa lisäämään raejuustoa, kananmunia tai heraproteiinia, jotta proteiinejä tulee ainakin 1,5g/rasvaton painokilo päivässä. Vihanneksia ja marjoja voi lisätä eri aterioille. Hedelmiä kohtuudella.
Alkaisi korjaantumaan jo esim. välipalalla, jossa 1 omena, 20-30 grammaa pähkinöitä tai siemeniä (iso kourallinen) ja 250g rahka tms proteiinin lähde.
Ja tiedän, että 200 eurolla kuukaudessa ravitsemuksellisesti erinomainen ruokavalio on jo vaikeampi saada kasaan.
Joo kalorien miinusmäärät ovat tällä hetkellä sinänsä tarkoituksellisia, kun kiloja tuli koronan ja kesälomien aikana. Veikkaisin, että tavoitepainoon päästyäni juuri tuo välipala varmaan tulee väliin – pitäisi vaan keksiä joku kätevä, mitä jaksaa töihin rahdata, leipä toiki toimii aina, mutta se tosiaan jää ravintoarvoiltaan vähän köykäiseksi.
Ja tosiaan rypsiöljyä käytän ruuanlaittoon aina välillä riippuen ruuasta, joten siitä toki tulee jotain perus keijun lisäksi Pähkinöitä olen monesti yrittänyt opetella syömään, mutta ei ainakaan vielä ole naksahtanu 😀 Rahka ja omena sen sijaan varsin jepoja lisiä, mutta omenassakin allergia tulee ärsyttävästi vastaan. Onneksi on mandariinit ja klementiinit. Ainiin ja toki tulee vedettyä aina välillä Omega3-lisiä juuri tuon kala-allergian takia.
Kiitos hyvistä vinkeistä, suurimman osan noista pystyy toteuttamaan erittäin budjettisesti, joten sinänsä erittäin sopivia vinkkejä tähänkin kirjoitukseen!
Hyvä kirjoitus ja hienosti avasit teidän perheen ruokakuluja 👍 Tuo hävikkiin menevän ruoan määrä meillä ihmisillä on kyllä aivan järkyttävä ja siinä on oikeasti petrattavaa. Samoin ylipaino on terveysriski, vaikka tästä joku kehopositiivisuuden nimiin vannova saakin hengenahdistusta. Mutta silti se on terveysriski, eikä se ylipainoisesta ihmisestä tee huonoa.
Pärjäät kyllä todella vähällä ruoalla! Itse olen 36-vuotias mies, vaimo muutaman vuoden nuorempi ja meillä on fyysinen työ, 3-4 krt viikossa punttia, plus lenkit päälle ja ruokamäärä on jotain ihan muuta mutta ollaan onnistuttu pitämään se yhteensä noin 400 eurossa. Joskus saattaa mennä muutaman kympin yli. Sekasyönti ja alkoholin kulutus nolla, mutta herkkuja menee ehkä kerran viikossa. Hyödynnetään paljon tarjouksia ja S-ryhmän ilta-alea.
Urheilullisena kulutus tosiaan on erittäin erilaista! Mielestäni tuo kulutus vaikuttaa varsin sopusuhtaiselta verrattuna liikunnan määrään. Itsellä urheilu on vähentynyt huomattavasti, kun synnynäinen polvivika estää suurimman osan lajeista. Muuten varmaan tulisi liikuttua ja samalla syötyä aivan eri määrä 😀 Ja joo täysin samaa mieltä ylipainosta, vaikka nykyään sitäkin jotenkin ihmeellisesti yritetään glorifioida ja tehdä hyväksyttäväksi.
Mielenkiintoista! Olen normaalipainoinen nainen ja samanlainen konttorirotta, joka liikkuu auttamattoman vähän, ja silti tuntuu, että kuolisin nälkään noilla ruokamäärillä 😀
En ole ihan varma paljon kuukaudessa menee ruokaan, kun en jaksa erotella kauppakuiteista päivittäistavaroita tai muita ostoksia, mutta siinä 400 euron pintaan taitaa kahden hengen taloudessa nuo kulut olla, eli parisataa per lärvi. Meillä ruokakustannukset pysyy kurissa sillä, että emme oikein voi ostaa eineksiä miehen ruokarajoitteiden takia, niin paljon tulee kokkailtua itse alusta asti. Luonnollisesti käydään myös metsästä keräämässä marjat pois, kun kerran ilmaiseksi saa.
Jännä! Toki mitä itsekin huomannut, niin vaikka annoskokoja ja ruokaa on vähentänyt, niin oikeastaan mikään ei ole muuttunut. En ole sen nälkäisempi tai vähäenergisempi. Veikkaan, että ihmiskeho tottuu moneen molempiin suuntiin.
200 euroa per naama kuulostaa varsin vähältä, jos on kuitenkin haastavia ruokarajoitteita, mutta tuo itse kokkailu varmasti auttaa asiaa paljon! Olisipa metsä jossain lähellä, kelpaisi myös marjojen keräys, mutta Helsingissä lähimmät marjapaikat tyhjennetään kokeneiden puolesta todennäköisesti ennen kuin edes huomaisin niitä, haha.
Asuin yhden kesän Oulunkylässä, silloin marjastettiin lähimetsissä ja ei näkynyt muita marjastajia ja marjoja löytyi paljon. Voi hyvin olla että sinunkin lähimetsästä löytyy marjoja.
Kiitos vinkistä! Täytyypi seurata metsien marjatilannetta herkemmin ensi vuonna.
Tähänkin näkyy olevan erilaisia tulokulmia (kraist, mikä sana…). Itse syön työviikon konttorilla hintaan ~9€ päivä. Sinänsähän tämä kuulostaa aika kalliilta, mutta idea on syödä kerralla ns. helvetisti ja vain kerran vuorokaudessa. Tuohon hintaan saa salaatit, pähkinät, proteiinit ja aikalailla kaiken tarpeellisen. Viikonloppuisin sitten jotain epämääräistä einestä muutamalla eurolla päivässä. Loppulasku kuussa on jotain 220-240€ kieppeillä.
Elopainoa taas on näillä ruokatottumuksilla melkein 90 kiloa, mutta toisaalta poljen kerran viikkoon 70-90 kilometriä pyörällä ja omaan silmään kropassa on ehkä kilo tai kaksi ylimääräistä rasvaa. Omia eväitä toimistolle ovat aina sillon tällöin väläytelleet säästömielessä mutta tuolla 9€:lla päivässä ei saa itseään kylläiseksi ruokakaupan antimilla.
Ruokailu on erittäin uniikki asia, eikä mielestäni juuri ole kauheasti oikeaa tai väärää tapaa tehdä sitä. Kun miettii kuinka hyviä erilaisia, terveellisiä ja toimivia ruokavalioita maailmasta löytyy, mielestäni tärkeint onkin se, että löytää itselleen parhaiten sopivimman. Jokainen kuitenkin tuntee kehonsa parhaiten. Muistan myös lukeneeni vähän aikaa sitten, että maailman vanhin mies Japanissa oli syönyt myös monen kymmenen vuoden ajan vain kerran päivässä eli sinänsä hyvässä seurassa olet 😀
Joo, tässä ei niinkään ollut tarkoitus sitä omaa ruokavaliotaan tai painoindeksiä tuoda esille, vaan ennemminkin tuota miten yleensä melko kalliiksi mielletyllä ravintolapohjaisella ruokavaliolla pääsee myös samaan hintaluokkaan. Toki mukaan oli pakko ympätä tausta, jotta lukuja pystyy edes jotenkin vertailemaan.
Tuolla menolla tacosalaatit tulisi korvista viimeistään toisella viikolla… Sinänsä valmissalaatit on hyviä eväitä ja itsekin käytän varsinkin silloin kun ruuan lämmitysmahdollisuutta ei ole. Mutta jo viikon salaattiputken jälkeen kaupan salaattihyllyllä kokee turhautumista, kun ruokavalioon soveltuvissa vaihtoehdoissa on jo toinen kierros menossa.
Hieman kyllä teennäistä, jos ”einekset” eivät kelpaa mutta valmissalaattia syödään joka päivä. Eineshyllystä löytyy nykyisin niiden salaattiannosten lisäksi muitakin edullisia ja yksinkertaisia (lyhyt ainesosalista) tuotteita, ei ne kaikki ole pahiksia.
Muuten listassa pisti silmään hedelmien puuttuminen ja vihannesten vähyys (peruna taitaa edelleen olla joidenkin suomalaismiesten tärkein C-vitamiinin lähde), ja ylipäätään pieni kokonaismäärä. Itse 50-kiloisena naisena syön pääruokina suunnilleen samankokoisina määrinä, mutta lisäksi välipaloina leipää, hedelmiä yms ja peruna/pasta/riisikattilassa kiehuu melkein aina myös porkkanaa ja välillä muutakin.
Noista lisäyksistä ja pakollisen gluteenittoman ruokavalion ”kalleudesta” huolimatta ruokalaskuni lienee suunnilleen samaa tasoa noin 200 e/kk. Tarkemmin en ole laskenut, kun kauppalaskuista pitäisi puhdistaa kaikki ei-elintarvikkeet, ja lisätä postimyyntijauhot, joita tulee tilattua pari kertaa vuodessa (itse tekemällä tuntee säästävänsä kovasti, kun verrokiksi ottaa parhaat kaupan leivät 15-20 euron kilohinnalla, vaikka gluteenittomat jauhotkin maksaa sen 5-10x vehnäjauhon verran)
Joo tyttöystäväni kuuluu samaan porukkaan, jossa samankaltainen ruokavalio koko ajan tulee erittäin nopeasti korvista ulos – itse en ole niin kulinaristi, niin voisin varmaan syödä samoja ruokia vaikka koko ajan, jos niin tarvitsisi tehdä. Ruokavalio ja maut muutenkin niin erittäin yksilöllisiä, että se mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle. Eineksiäkin (tai sellaisia, mitä määrittelen einekseksi), välttelen lähinnä korkean suolan määrän takia. Vielä pitäisi keksiä jotain käteviä korvaamaan noita kasvisproteiinivalmisteita, niin olisin erittäin tyytyväinen ruokavalioon.
Ja itse tehdyt leivät tai oikeastaan mitkä vain, säästävät aivan erittäin pitkän pennin. 200 euroa siis tuntuu olevan erittäin hyvä tulos nykyisillä hinnoilla, etenkin jos sillä saa tasapuolisen ja terveellisen ruokavalion sekä välttää mahdolliset ruokarajoitteet.
Täytyy kyllä kommentoida näin naisena, konttorirottana, mutta kuitenkin aktiivisesti urheilevana kolmikymppisenä. Omiin korviini ruokalistasi kuulosti hämmästyttävän pieneltä. Tarkoitan siis, että itse kuolisin nälkään tuollaisella ruokamäärällä vaikka olen samanikäinen nainen, mutta urheilen kuitenkin päivittäin.
Valitettavasti terveellinen ruoka maksaa enemmän. Esimerkiksi itse tehdylle salaatille lisukkeineen tulee nopeasti hintaa, kun alle 2 eurolla saisi pinaattiletut eineshyllyltä.
Itsekin olisin varmaan pari vuotta sitten kauhistunut siitä, että näin kevyellä ruokavaliolla en koskaan voisi elää. Jotenkin siitä on tullut kuitenkin yllättävän helppoakin näin ajan saatossa. Veikkaisin, että jos pystyisin liikkua niin aktiivisesti kuin haluaisin, niin varmasti söisin enemmän, mutta nykyiseen elämäntyyliin tämä määrä ruokaa riittää hyvin.
Ja joo tämäpä, terveellinen ruoka vie rahaa, aikaa sekä vaivaa. Jatkuvaa tasapainoiluahan tämä on lähes kaikilla meistä, kun arjessa on loppupeleissä paljon muutakin tekemistä kuin ruuan ja pankkitilin perään katsominen.
Erityisesti hyvä pointti tuo ruoan roskiin heittäminen, mikä tuntuu pahalta. Erityisesti parasta ennen -päiväysten orjallinen noudattaminen (varsinkin kaupoissa, joissa päiväysvanhat tuotteet heitetään roskiin. Kannattaa muistaa siis myös dyykkaaminen. Valitettavasti vain monien kauppojen roskikset ovat lukittu, mikä vaikeuttaa hommaa. Täytyy myöntää, etten ole itsekään juuri tätä harrastanut, mutta metsästän päivittäin punalaputettuja aletuotteita (S-ryhmän kaupoissa klo 18 jälkeen -60%) ja suurimman osan tuotteista ostan vain alennettuna (tästä on tullut jopa jonkinlainen pakkomielle, etten voi edes ostaa normaalihinnalla).
Dyykkauksen osalta suosittelen esim. Instagramissa seuraamaan @onnentongintaa-tiliä, jossa on erinomaista dyykkaussisältöä ja jonka pitäjä elää pääasiassa dyykatuilla elintarvikkeilla (ja muillakin tuotteilla).
Jepp, ruokahävikkiä pitäisi voida käyttää tehokkaammin hyväksi ja mielestäni jopa ilman, että ihmisen tarvitsisi dyykata. Vaikka ymmärrän mahdollisen terveys – sekä siisteyspuolen, on silti hullua, että kaupat käyttävät erityisvaivaa siihen, että esim. dyykkaus ei onnistu. Toki asia ei ole tässäkään täysin mustavalkoinen, koska joskus parasta ennen on aika sama kuin viimeinen käyttöpäivä (esim. ostamani kauraleivät menevät usein aika tarkalleen silloin homeeseen, kun parasta ennen päiväys päättyy).
Aina joskus näkee nettikeskusteluissa sellaisia kuin ”meitä 5 henkeä ja ruokakauppaan menee 250 e/ kk”. Näistä tulee ensin minulle jotenkin huono mieli, että hitto, miten en itse pysty samaan. Sitten muistan, että oikeasti noin halvalla ei pysty syömään ravitsemussuositusten mukaisesti. Yleensä näissä shokeeraavan halvoissa dieeteissä aina jostain tingitään, havaintojeni mukaan pääsääntöisesti hedelmä ja vihannespuoli on hyvin heikosti edustettuna. Lihatuotteet ostetaan halvimmasta päästä eli täysrasvaista sikanautaa ja halpamakkaroita.
Nämä on tietysti valintoja, että kuka mihinkin rahansa (ja aikansa) haluaa käyttää. Itse ajattelen terveellistä ravintoa investointina tulevaisuuden terveyteeni.
Valmissalaatit ovat muuten usein aika suolaisia ja ne on täytetty paljolti halvalla raaka-aineella eli ravintoköyhällä jäävuorisalaatilla. Suolaa on paitsi salaatin proteiiniosassa myös kastikkeessa, josta myös tulee helposti yllättävän paljon kaloreita muuten hyvin kevyeen ja heikosti täyttävään salaattiin. En itse syö valmissalaatteja kuin silloin tällöin herkkuna. En miellä niitä erityisen terveellisiksi.
Mieluumin valitsen arjessa eineshyllystä esim. kirjolohikiusauksen, maksalaatikon tai lihakeiton ja syön jotain itse tehtyä salaattia (kiireessä vaikka vain tomaatti tai kuorittu porkkana) sekä ruisleipäviipaleen sen ohessa. Tämän tyyppistä einesten syöntiä käsittääkseni ravitsemusterapeutit suosittelevat. Toki sinulla varmaan painaa vaakakupissa helppous ja nopeus, valmissalaatin voi syödä vaikka tietokoneen ääressä eikä se vaadi minkäänlaista ruoan valmistelua.
Jos vertaillaan, niin:
Pirkka broiler-caesarsalaatti 200 g annosrasia: suolaa 2,4 g, proteiinia 15,4 g,hiilihydraatti 13,8 g, rasvaa 19,6 g, josta tyydyttyneitä 3,4 g.
Saarioinen perinteinen maksalaatikko 300 g annoksessa (3/4 rasiaa): suolaa 2,4 g, proteiinia 19,2 g, hiilihydraatti 63 g, rasvaa 26,7 g, josta tyydyttyneitä 3,0 g.
Finelistä vertailin myös hieman vitamiineja ja hivenaineita. Toisessa oli enemmän toista ja sitten taas vähemmän jotain toista. C-vitamiinia oli maksalaatikossa hieman enemmän, caesarsalaatissa sitä oli säälittävät 2,9 mg/100g. 😀 Saman määrän C-vitamiinia saa 1,4 grammasta keltaista paprikaa.
Joo ihan totta! Ja en sitä tekstissä maininnut erikseen, mutta koska suolaa välttelen, niin en koskaan salaattikastikeita käytä, ne kun ovat pitkälti vain rasvaa ja suolaa. Suola on varmaan ainoa, missä pyrin tietoisesti koko ajan alle sen päivätavoitteen eli 2,5g/päivä.
Mutta kieltämättä olen ihmeissäni kommenttien perusteella siitä, kuinka moni tuntuu syövän äärimmäisen terveellisesti ja suositusruokavalion mukaan. Syön varmaan tällä hetkellä terveellisemmin kuin koskaan aiemmin elämässäni (etenkin opiskeluaikana oli käytännössä 7 vuotta ruokavalio ihan mitä sattuu), haha. Ja lapsena/teininä tuli syötyä perus koti/kouluruokaa, jonka en usko myöskään täyttävän ruokaympyrän sisältöä.
En tiedä johtuuko omasta kuplastani vai mistä, mutta en tunne varmaan ketään joka syö täysin suositusten mukaan, mutta nähtävästi tällaisia ihmisiä on paljon enemmän kuin osasin olettaa, tämä on varsin hienoa!
Itse en ainakaan syö ravitsemussuositusten mukaisesti, mutta yritän parhaani. Pienen lapsenikin vuoksi mietittävä näitä. Huvitti, kun tuon eilisen kommenttini jälkeen tein itselleni kinkkukiusausta homejuustolla. Se ei ainakaan mitään terveysruokaa ole. 😀 Mutta terveydenhoitajan koulutuksella voi olla jotain tekemistä siihen, että nämä ravitsemusasiat minua kovasti kiinnostavat ja suorastaan innostavat.
Mahtavaa, että suolan syönti onkin sinulla sitten tarkassa syynissä. 🙂 Ja kun syö määrällisesti vähän, niin suolan saannin hallinta helpottuu entisestään. Toki veikkaan, että sinä saatat syödä jo vähän turhankin niukkaa kalorimäärää (jos pohditaan, minkälaisia kalorimääriä laiduttajillekin suositellaan, jotta laihdutus olisi mahdollisimman terveellistä ja kauaskantoista), mutta se on ihan oma asiasi, mikä tuntuu sinusta hyvältä, niin mitäs sitä muut moittimaan (ja varsinkin jos teet valintasi tiedostavasti).
Näissä ruoka-aiheisissa teksteissä on se haaste, että väistämättä lukija alkaa lukea tekstiä sillä silmällä, että mitäs minä tästä voisin ottaa omaan elämääni. Siinä saattaa sitten pettyä, kun huomaa, että no, eipä tämän tyypin tyyli sovikaan itselleni. Veikkaan että suurin osa lukijoista hämmentyi siitä, miten vähän syöt. Toisaalta vähän syöminen on ihan järkeväkin säästövinkki, jos sen tekee terveellisesti. Kaikesta huolimatta itse otin tästä tekstistäsi korvan taakse annoskoot, joita aion vähän pitää silmällä nyt itsekin taas erityisesti. 🙂
Jep tämä erittäin hyvä pointti. Olen itsekin huomannut, että oikeastaan kaikesta jää jotain käteen – vaikka kaikki tavat ei tietenkään sovi kaikille. Tämä vain korostuu ruuassa, joka on äärimmäisen henkilökohtainen, että monipuolinen asia. Ei varmaan löydy ketään kahta henkilöä maailmasta, jotka syövät täysin samalla tavalla, vaan kaikilla on omat outoutensa, hyvyytensä ja paheensa!
Vähän off topic, mutta ihailen millä kärsivällisyydellä vastaat näihin kommentteihin. 😄 Kerroit hyvin selkeästi, että hyötyliikuntaa tai urheilua ei arjessa hirveästi tule ja silti täällä on kommenttikenttä täynnä aktiiviliikkujoita kertomassa, että eivät koskaan selviäisi samalla määrällä ruokaa. Jokaisen ihmisen tilanne on erilainen ja varmasti jokainen korkeakoulutettu suomalainen on ravitsemussuosituksista tietoinen.
Meillä meni ennen kahden aikuisen taloudessa n. 400 e/kk ruokaan, mutta inflaation myötä summaa on jouduttu nostamaan. Itse söisin ehkä 150 eurolla kuukaudessa (vegaaninen ruokavalio, ei lihankorvikkeita), mutta puolison lihaostokset nostavat hintaa yllättävän paljon. Suosittelen muuten lämpimästi soijarouhetta ja linssejä jos haluaa halpoja kasviproteiineja. Soijarouhe toimii tosi hyvin jauhelihan korvikkeena.
Kiitos paljon 😀 Olen itse huomannut saman, että etenkin naudan lihan hinta on noussut merkittävästi. Sinänsä ihan hyvä, niin tulee sitäkin kautta sitä vähennettyä. Opiskeluaikoina tuli vedettyä linssejä aika paljonkin, mutta vähän kuin makaronista ja jauhelihasta, sitäkin tuli ehkä kulutettua vähän liikaa, heh. Soijarouhetta pitäisi kyllä käyttää enemmän, kun keksisi jonkun maukkaan tavan maustaa se.
Meillä kahden hengen taloudessa ruokaan meni korona-aikana 500 euroa kuukaudessa, mikä sisälsi ulkona syömiset, kahvittelut ja kotiruoat. Nykyisin menee suunnilleen sama summa, vaikka syön jälleen ravintolalounaan 3-4 kertaa viikossa (puoliso tekee töitä etänä, joten hänen tilanteensa ei ole muuttunut) ja käymme ulkona enemmän kuin koronan aikana.
Olemme säästäneet pitkän pennin ruokakauppojen hävikkilaatikoita hyödyntämällä. Suoraan työmatkani varrella on kaksikin ruokakauppaa, joista on aamuisin saatavilla 2 euron hävikkilaatikoita, joihin on arvioni mukaan kasattu vihanneksia noin 7-25 euron arvosta. Käyn aamulla töihin mennessäni kurkkaamassa tarjonnan, mikä ei vaadi paljoa aikaa tai vaivaa, mutta on säästänyt meillä ruokakuluissa paljon – kahden euron laatikoita on tullut parissa vuodessa ostettua satakunta.
Teemme paljon ruokaa kotona, ja koska hävikkilaatikoiden sisältö vaihtelee kovasti, on inspiraatiota uuden kokeiluun tullut kerran jos toisenkin. Samalla vähennämme toiminnallamme kauppojen hävikkiä ja säästämme aikaa, kun ruokaostokset tulee tehtyä heti aamusta. Bonuksena syömme aiempaa enemmän kasviksia ja enemmän luomua, jota suuri osa myymättä jääneistä tuotteista (ikävä kyllä) on.
Suosittelen kokeilemaan, vaikka ymmärrän, että moni haluaakin ostaa aina niitä samoja tuttuja tuotteita itselleen sopivina aikoina.
Hävikin vähentäminen on varmaan parasta, mitä yksittäinen kuluttaja voi tehdä. Juuri tulin takaisin reservin kertausharjoituksista ja keittäjänä näkee kuinka paljon pelkästään viikossa lentää ruokaa hävikkiin ja roskiin – määrä on ihan järjetön pelkällä yhdellä komppanialla. Pitäisi itsekin tutkia, miten hävikkiruokaa olisi täällä tarjolla, koska tällä hetkellä vaikeinta on lähinnä sen löytäminen.