Suomalaiset häviävät rahapeleihin hieman yli 55 euroa kuukaudessa, eli noin 660 euroa vuodessa. Suurin osa tästä potista (n. 1,8 miljardia euroa) menee Veikkauksen eri peleihin Lotosta Kenoon ja Totoon.
Rahapelaajia on Suomessa noin kolme miljoonaa, suomalaisia yli 18-vuotiaita on n. 4,5 miljoonaa. Eli kaikista suomalaisista 66% on rahapelaajia! Kun miettii, kuinka paljon keskimääräinen suomalainen häviää vuodessa rahaa uhkapeleihin ja kuinka yleinen ilmiö se on, pitäisi sen herättää. Vertailun vuoksi suomalaisista täysi-ikäisistä sijoittaa n. miljoona ihmistä – vain 22% täysi-ikäisistä!
Miten tämä kahtiajako on syntynyt ja miten voimme pitää sitä normaalina ja hyväksyttävänä? Siitä ja parhaasta tavasta saavuttaa miljonääristatus tänään.
Suomalaiset ovat kulttuuriltaan uhkapelaajia, eivät omistajia
Se tulee jo äidin maidossamme. Kirjaimellisesti. On lottovoittoa syntyä Suomeen.
Olemme kaikki kuulleet tämän. Ja vaikka lottoaminen tyhmää onkin, mielestäni tämä sanonta pitää kaikesta huolimatta paikkansa. Suomi on maailman vauraimpia, tasa-arvoisimpia ja kehittyneimpiä maita maailmassa lähes jokaisella mittarilla. Jokainen meistä on onnekas, että olemme saaneet ne eväät, mitä Suomi on meille antanut ja onkin meidän vastuullamme, mitä päätämme niillä tehdä.
Seuraava asia, jota kuitenkin kuulemme ei kuitenkaan valitettavasti ole ”säästäminen ja sijoittaminen ja ala vaurastumaan”. Sen sijaan kuulemme jo nuorena, että suomalainen voittaa aina. Tämä tuttu slogan kuuluu rakkaalle suomalaiselle uhkapelimonopolille Veikkaukselle, joka on parhaita suomalaisia organisaatioita estämään suomalaisen vaurastumista ja sen sijaan pitämään suomalaisen unelmoimassa vaurastumisesta.
Olen aiheesta kirjoittanut jo kerran, joten käydään faktat ja suomalaisen uhkapelikulttuurin aiheuttamat vahingot nopeasti läpi.
1. Tässä kohtaa jo surullisen kuuluisan Danske Bankin tutkimuksen mukaan lottovoittoa pitää hyväksyttävänä vaurastumistapana 31% suomalaisista, kun esimerkiksi säännöllistä sijoittamista alle 500 euron summilla pitää vain 11% suomalaisista hyväksyttävänä tapana vaurastua.
2. Suomalaiset pelaavat Veikkauksen pelejä vuodessa 13 miljardilla eurolla. Ja tähän päälle vielä kaikkien kansainvälisten uhkapelisivustojen rahamäärät.
3. 22% suomalaista omistaa osakkeita vs. pelkästään 22% ruotsalaisista omistaa osakesäästötilin ja 80% sijoittaa rahastoihin.
4. Jos seuraa kansan syvien rivien suhtautumista sijoittamiseen iltapäivälehtien tai Helsingin Sanomienkin kommenttiosiosta, on se edelleen erittäin negatiivinen ja käsitys perityistä sijoituksista sekä sijoittamisen yläluokkaisuudesta ja etuoikeudesta elää edelleen liian vahvana.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on globaalisti erittäin vasemmalla olevan poliittisen ajattelun tulos (meille suomalaisille kuitenkin aika normaali) ja käytännössä koko 1900-luku oli vastakkainasettelua oikealla olevan porvarin (omistaja) ja vasemmalla olevan työläisen (työntekijä) välillä. Kulttuuri ei muutu nopeasti, joten monella meistä on vieläkin vanhempiemme ja isovanhempiemme kautta ajatusmaailmaa tästä menneestä maailmasta, joka perustuu tähän aivan järjettömään vastakkainasetteluun, jota ei ole ollut olemassa vuosikymmeniin missään muualla kuin ihmisten aivoissa.
Sijoittaminen ja omistaminen kuuluu kaikille – yhteiskuntaluokasta huolimatta. Ja kiitos teknologian ja koko ajan tasa-arvoistuvan maailman se on jokaiselle meille mahdollista äärettömän helpolla ja halvalla. Jos siis haluat oikeasti miljonääriksi, sinun pitää aloittaa sijoittaminen, kuten seuraavassa kerron.
Haluatko miljonääriksi? Aloita sijoittaminen
Helpoin tapa miljonääriksi ei olekaan lottoaminen. Tässä hieman todennäköisyyksiä päävoitoista, joilla voi päästä miljoonaan.
Lottovoiton todennäköisyys: 0,000000066%
Eurojackpotin voiton todennäköisyys: 0,000000015%
Jos todennäköisyydet tuntuvat olemattoman pieniltä tai mahdottomalta käsittää, tähän on hyvä syy – ne myös ovat sitä. Jos antaa hieman perspektiiviä todennäköisyyksiin, todennäköisyytesi kuolla salamaan Suomessa on n. 0,000012%. On siis todennäköisempää, että kuolet salamaan kuin se, että voitat lotossa. Miksi siis unelmoit lottovoitosta, mutta et pelkää salamaan kuolemista?
Vaikka nyt mentiin pimeään päätyy, on jokaiselle meistä valoa kuitenkin tunnelin päässä. Nimittäin meillä jokaisella on huomattavasti todennäköisempi tapa vaurastua.
Voit käyttää esim. tätä korkoa korolle laskuria katsomaan, kuinka nopeasti sinun säästöilläsi pystyisi tulla miljonääriksi. Jos otetaan esimerkiksi Danske Bankin mainitseman 500€/kk säästösumma (jota ihmiset eivät siis jostain syystä laske hyväksyttäväksi säästömääräksi vaurastumiseen) ja lähdet sijoittamaan nollasta eurosta, menee sinulla n. 35 vuotta saavuttaa miljonääristatus. Tämä on pitkä aika, mutta se on vain sitä – aikaa.
On erittäin todennäköistä, että pystyt tuolla tahdilla saavuttamaan statuksen huomattavasti nopeammin, jos pörssi tuottaa klassista 7%:ia enemmän vuodessa tai mikäli sinulla on jo valmiita sijoituksia tai omistuksia (esim. koti). Voi myös olla, että pystyt säästämään enemmän kuukaudessa, jolloin tavoite tulee nopeammin vastaa, mutta vaatii sinulta joka tapauksessa itsekuria ja pitkäjänteisyyttä – mielen vahvuutta.
Kyse onkin ennen kaikkea siitä, että meillä ei ole kärsivällisyyttä. Moni meistä haaveilee miljonääriydestä ilman mitään syytä. 40% kaikista suomalaisista lottoaa viikottain. Kuinka monella heistä on oikeasti mitään käryä siitä, mitä he äkkirikastumisen jälkeen tekisivät? Kun katsoo, kuinka paljon ongelmia lottovoitto tuottaa ihmisille tutkimusten mukaan, uskallan väittää, ettei lähes kenelläkään.
Usein sanotaankin, että jos kaikki maailman ihmiset saisivat miljoonan tänään (ja se ei synnyttäisi hyperinflaatiota), näyttäisi maailma eriarvoisuuksineen yllättävän nopeastikin samalta kuin tänään. Uskon tähän itse vahvasti. Äkkirikastuminen voi olla positiivinen shokki, mutta se on shokki kaikesta huolimatta ja voi johtaa mihin tahansa masennuksesta erittäin huonoihin elämänpäätöksiin.
Kaikessa elämässä haaveilemme asioiden nopeasti saavuttamisesta, vaikka se ei loppupäässä olisikaan hyväksi. Helppous houkuttaa, vaikka liian helposti asioiden saaminen tuottaa elämäämme enemmän ongelmia kuin ratkaisuja. Pitkäjänteisyys aiheuttaakin sen, että asiaa ehtii käsitellä paljon ennen kuin asian saa, joka tasaa tunnereaktiota. Olemme tietämättämme aika itsetuhoisia, koska unelmoimme äkkirikastumisesta, vaikka äkkirikastuminen johtaa lähes aina miljoonaan henkilökohtaiseen ongelmaan.
Sijoittaminen kannattaa aina – halusi miljonääriksi tai ei. Lopuksi, mikä on huonoin skenaario siinä, kun aloitat säästämisen ja sijoittamisen indeksirahastoon vaikka ensin niillä rahoilla, millä olet ennen pelannut uhkapelejä? Vaikka sinusta ei tulisi miljonääriä, tulet vaurastumaan merkittävästi ja keräämään satoja tuhansia euroja pitkäjänteiselle sijoittamisella. Tämä on helpompaa, järkevämpää ja ennen kaikkea myös todennäköisempää kuin lottomiljonääriys.
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Moi. Sulla on mielenkiintoisia aiheita joita olet usein pohtinut monipuolisesti, mutta tekstien kielenhuolto on viime aikoina ollut retuperällä ja lauserakenteiden sujuvuus suoraan sanottuna koko ajan huonompaa. Ero vaikka Taloudelliseen Ajatteluun on selvä – hänellä ajatus on aina selvä koska kieli on selkeää ja huolellista. Tää saattaa olla silkkaa nillitystä, mutta olisi mahtava jos Suomen ykkös FIRe-blogin lukeminen olisi myös lukunautinto, etenkin kun kirjoittajana on tuleva kirjailija joka on usein kertonut rakastavansa kirjoittamista. Koitathan kiinnittää asiaan enemmän huomiota. 🙂
Kiitos paljon palautteesta ja otan tuon vakavasti, kun jo toinen samanlainen palaute. Ja ei missään nimessä ole nilittämistä, koska kyllähän hyvään lukukokemukseen kuuluu myös tekstin virheettömyys. Oikolukijani on vielä tosiaan tämän viikon lomalla, josta johtuu noi virheiden määrät. Itse olen aina ollut enemmän tekstin tuottaja kuin hyvä äidinkielessä, niin sen takia kirjan kirjoittaminenkin kiinnostaa paljon. Kun on ammattimainen kustannustoimittaja oikeasti vierellä auttamassa muotoseikkojen ja kieliopin jne. kanssa, uskon, että tekstistä tulee varmasti parasta mitä olen koskaan tuottanut.
Nyt kun ehdin oikolukea tämänkin tekstin, niin virheiden määrä oli tosiaan aivan liian iso tämänpituiseksi tekstiksi. Ensi viikolla kuitenkin laatu varmasti jo paranee, kun oikoluku taas onnistuu ennen tekstien julkaisua. Pitänee myös harkita ensi vuonna hieman tekstitahdin rauhoittamista tästä kaksi tekstiä viikossa ehkä 1,5 tekstiin per viikko, niin pystyn pitämään laadun korkeampana.
Lottoaminen on joillekin ajanvietettä, joka tuo vähän jännitystä elämään. En itse lottoa, mutta jos seitsemänkymppinen äitini lottoamisen (n. 2-4€ kuussa) sijasta sijoittaisi, se ehkä kannattaisi jos hän eläisi vielä 10-30 vuotta. Mutta kun ei tiedä. Lottovoitto mahdollistaisi paljon enemmän, eikä sen tarvitse olla miljoona.
Mutta tämä ei tarkoita, että kannattaisin lottoamista noin yleensä.
Jep ehdottomasti tämä on monelle harrastus. Omasta lähipiiristänikin löytyy paljon omanikäisiniäkin ja vanhempia, jotka lottoavat. Usein se onkin suomalaisille harrastus tai tapa, jota ruokkii tuo äkkirikastumisen toivo. Kysymyksessä on ennen kaikkea juuri tuo suomalainen kulttuur, johon lotto on integroitunut erittäin isona osana. Vaarallinen se on sen takia, että usein kulttuuri muuttuu hitaasti ja valuu vanhemmilta nuoremmille ikäpolville – kuten loton numeroissa näkyy – loppupeleissä Suomessa lottoavat kaikenikäiset vanhuksesta teiniin.
Sijoitin tänään ensimmäisen kerran 30-vuotiaana erääseen kryptovaluutan. Lottoa en ole koskaan pelannut. Juuri tuttu kertoi, että osti Veikkauksen arvan vitosella, jolla rikastui tänään 50 euroa. Kertomatta jäi, että tainnut menettää arvoissa useita 50 eurosia. Siis helpompaa on todellakin sijoittaa, kuin tuhlata sitä rahaa kaiken maialman shoppailuihin, ja lottoamiseen. Minulla sitä rahaa makaa säästötilillä ainakin 20K, ja korko on siellä se 0.75 jos kohta sitäkään. Korot menevät vaan alaspäin eikä ole tuottoa, koska arvo laskee rahalla.
Näetkö, että kryptoon kannattaa sijoittaa 2021 ja kuinka paljon kerralla? Tai kuukausittain?
Olen kirjoitellut kryptosta pariin otteeseen ja ainakin tällä hetkellä näkemykseni kryptoista on vielä erittäin negatiivinen sijoitustuotteena. Jos perus rahaa keskuspankki voi printata miten haluaa, kryptoja pystyy luomaan kuka vain (vaikka minä ja sinä). Uskon siihen, että blockchain teknologia, digitaaliset valutaat ja stablecoinit todennäköisesti ovat tulevaisuutta, mutta en itse ole vielä vakuuttunut kryptojen fundamenteistä samalla tavalla kuin perinteisistä osakkeista.
Sinä tykkäät aina kirjoittaa tuosta korkoa korolle -ilmiöstä ja nytkin linkitit yksinkertaisen laskurin. Aina tarina on sama: deterministinen 7 prosenttia joka vuosi, koska se on keskimääräinen tuotto. Maalaisjärki sanoo, että tosiasiassa stokastisuuskin, siis volatiliteetti pitäisi huomioida. On varsin helppoa tehdä simulaatioita, joista näkee, kuinka suurella todennäköisyydellä varallisuus kasvaa tietyn määrän, sanotaan vaikka miljoonan yli. Jos deterministinen laskuri näyttää miljoonaa, niin sen saavuttamisen todennököisyys ei vielä päätä huimaa, mutta 95% todennäköisyys tuntuisi jo aika hyvältä. Tällaisia korkoa korolle -laskureita tapaa kuitenkin harvemmin. Kiinnostaisiko sinua tehdä kirjoitus, jossa pohtisit vaurastumisen todennäköisyyttä eri sijoitusinstrumenteilla huomioiden niiden historiallisen keskimääräisen vuosituoton lisäksi myös volatiliteetin? Ja mielellään jotkin hyvät viitteet vielä perään jotta luvut voi helposti maallikkokin tarkistaa tarvitsematta tuntea taloustieteen kirjallisuutta.
Erittäin hyvä idea! Laitanpa heti teksti-idean itselleni ylös – mennee varmaan ensi vuoteen blogiaikataulun vuoksi, mutta olen samaa mieltä, että tuo perinteinen 7%:n tuotto kaipaa myös vähän erilaista – ja myös kriittisempää tarkastelua. Itselläni on ollut työn alla myös oma korkoa korolle laskuri, mutta kotikoodarini (joka on sama kuin oikolukijani); ei ole hommaa ehtinyt edistää. Kiitos hyvästä ehdotuksesta!
Tällä sivustolla voi laskea erilaisten portfolioiden kasvua ottaen huomioon kasvun historiallisen vaihtelun.
https://portfoliocharts.com/portfolio/portfolio-growth/
Siinä voi säätää allokaation ja asuinmaan lisäksi lähtötasoa ja vuosittaista rahan lisäystä.
Kiitos paljon, näyttää erittäin hyvältä työkalulta. Täytyy ottaa tämä resurssi käyttöön jossain blogitekstissäkin tulevaisuudessa, missä teen skenaarioanalyysejä noista mahdollisuuksista.
Joo, koko sivusto on täynnä mitä mainioimpia työkaluja.
Itse olen havainnut että asettamalla maaksi Saksan, saa tuloksia jotka vertautuu aika hyvin Suomen ja koko Euroopan kehitykseen. Valikossa on myös Ruotsi, mutta euron ulkopuolisena maana ei oikeen sovellu portfoliotutkimukseen… ja myös Ruotsin pörssin kehitys ei seuraa niin hyvin HEXiä, kuin DAX (omasta mielestäni).
Joo Saksa on varmaan viime aikoina ollut paras vertailukohta. Mielenkiintoista verrata eri maita kaikesta huolimatta.
Hei, olen lukenut kirjoituksiasi tässä parin päivän aikana ja minulle heräsi kysymys siitä kuinka vaikeaa sinun on erottua tällä ”taloudellinen blogi/rahaan liittyvä blogi” aihe alueella. Minulla on tullut vastaan vaikka kuinka monta samanlaista blogia kuin sinulla ja kaikki kirjoittavat suurin piirtein samoista asioista. Eli kysymykseni ovat seuraavat:
-Miten erottua sillä niin moni blogi on samanlainen?
-Olisiko järkevämpää hypätä tuottajaksi vaikka esim TikTokkiin/youtubeen sillä nämä ovat enemmän nousussa kuin blogit? (en ole tästä ihan varma mutta kuvittelisin)
-Kuinka paljon on oikeasti mahdollista tienata suomenkielisellä blogilla. (Suomessa pienemmät markkinat kuin esim usa)
Blogisi on aivan mahtava kertakaikkiaan sisällöltään ja olenkin saanut hyviä talousneuvoja itselleni. Aihe opintolainasta ja sen sijoittamisesta olisi kiinnostava kuulla sinulta, sekä aihe tuottajana olemisesta verrattuna kuluttajana olemiseen.
Jatka samaan malliin!
Kiitos paljon!
Ja mielenkiintoinen kysymys. Uskon, että olit TikTok:ssa, Youtubessa tai old school blogissa erottumistekijät ovat samat. Olet aito, innostunut ja persoonallinen sekä luot oikeaa arvoa seuraajille. Olen itse ehkä vähän vakavampaan päin oleva sisällöntuottaja, niin yritän erottua isoilla kokonaisuuksilla ja laajoilla vastauksilla, mutta TikTok:n kaltaiseen bullet point listasisältöön on varmasti huomattavasti enemmän kysyntää nykymaailmassa.
Ja joo ehdottomasti nuo ovat ne mediat, jotka ovat kasvussa talouspuolen tuotannon sisällä. Ennen kaikkea ehkä kannattaa lähteä tekemään siihen, mikä tuntuu itseltä luonnollisimmalta. Itse tykkään kirjoittaa, jonka takia pidän blogia. Jos tykkäisin esiintyä, tekisin varmaan Youtube-videoita. Eli vanha totuus, mutta kun tekee sitä, mistä aidosti tykkää oikealla intohimolla, niin voit olla varma, että juttusi erottuu massasta.
”Suomalaiset ovat kulttuuriltaan uhkapelaajia, eivät omistajia”
Historiallisesta näkökulmasta omaisuus ja varastot (sijoitukset) ovat olleet osoitus veronmaksukyvystä ja verottaja on sen kaikkina aikoina pyrkinyt hyödyntämään.
Erityisesti kainuulaisista – Nälkämaan asukaista – on irvailtu, että he tekivät kaikkensa välttyäkseen veronmaksulta. Pienet varastot = pienet verot oli tavoiteltu tila, vaikka se tarkoittikin olematonta puskuria heikkoihin satovuosiin.
Tuosta on aika helppo vetää yhtäläisyysviivat nykyaikaan ja siihen (kaikkialla maassa) valitettavan yleiseen kansanosaan, jonka mielestä on ok, että kuun lopussa tili on tyhjä. Toki seuraava palkka ja sossun tuki tulevat tilille suuremmalla varmuudella kuin luontaistalouden viljasato ja riistasaalis.
Tilanteen muuttamiseksi ei nähdä muita mahdollisuuksia kuin onnenkaupalla hyppääminen kaikkien muiden yhteiskuntaluokkien yli rälssiin, jonka ei tarvitse tehdä töitä eikä maksaa veroja.
Mielenkiintoinen historiallinen näkökulma, josta en ollut tietoinenkaan! Näinhän se varmasti on, että tuollaiset pikkujutukin ihan alueellisesti saattavat vaikuttaa monia sukupolvia. Oli kyse ihan noista pienistä varastoista tai 90-luvun lamasta. Onneksi viime aikoina on näkynyt selkeää kehitystä tässäkin ja etenkin koko ajan nuoremmat alkavat kiinnostua omasta taloudenhoidostaan ja siitä, että oma talous on oikeasti useasti vain omista päätöksistä kiinni.