Parhaat ja halvimmat indeksirahastot – vertailu

Indeksirahastot ovat nyt parempia kuin koskaan. Halvimmat indeksirahastot ovatkin olleet tähtäimessä itselläni jo hetken aikaa. Vaikka olen sijoittanut suoraan osakkeisiin takia koko sijoitusurani, en ole koskaan omistanut rahastoja. Suurimpana syynä tähän on ollut se, että pankkien suosittelemat suosituimmat rahastot ovat äärimmäisen huonoja sijoituksia.

Kiitos kansankapitalismin nousun, myös suomalaiset pankkitoimijat ovat alkaneet tarjota rahastoja, joiden juoksevat kustannukset ovat erittäin matalat ja joihin sijoittaminen on oikeasti kannattavaa. Nämä ovat kuitenkin usein sellaisia rahastoja, joita pankit eivät sinulle suosittele, koska he tekevät sillä vähemmän rahaa.

Kilpailu on kuitenkin lisääntynyt niin paljon markkinoilla, että rahastot halventuvat koko ajan ja tässä etulinjassa kulkevat juuri parhaat indeksirahastot. Tämä on erinomainen uutinen suomalaiselle sijoittajalle kuten minulle ja sinulle. Tässä kirjoituksessa käynkin läpi parhaat ja halvimmat indeksirahastot sekä vertailen niiden kustannuksia sekä sitä, mihin oikeastaan yksityissijoittajan kannattaa sijoittaa.

Indeksirahaston ja aktiivisen rahaston erot

Ympäri maailmaa löytyy käytännössä loputtomasti tutkimuksia, jotka todistavat poikkeuksetta, että aktiivinen sijoitussalkun hallinta ei kannata koskaan. 

Suurin osa yksityissijoittajista ja myös aktiivisen rahaston hallitsijoista häviää indeksille aina pitkällä aikavälillä, mikäli sijoittaa suoraan osakkeisiin. Mitä tarkoittaa suurin osa? Käytännössä pitkällä aikavälillä yli 90% aktiivisista rahastoista häviää indeksille – ja samalla ne maksavat sinulle sijoittajana enemmän kuin indeksirahastot – tupla tappio siis. Miksi siis maksaisit aktiivisen rahaston korkeampia ylläpitokustannuksia, jos kerran indeksirahastot tuottavat paremmin ja maksavat sinulle vähemmän.

halvimmat indeksirahastot
Halvimmat indeksirahastot helpottavat vaurastumistasi

Ei olekaan mitään syytä, miksi sijoittaisit aktiivisiin rahastoihin. Tästä syystä on huolestuttavaa, että jos katsoo vaikka Nordnetin top5 suosituimpia rahastoja, yksikään niistä ei ole passiviinen indeksirahasto.

Halvimmat indeksirahastot – miksi kustannuksilla on väliä?

Suosituimmat rahastot ovat käytännössä aina erittäin aktiivisesti hallittuja ja näin niiden juoksevat kulut liikkuvatkin 1%-2%:n välissä. Ihmiset siis antavat 2% tuotoistaan joka vuosi siitä hyvästä, että sijoitukset häviävät indeksille. Tässä ei ole mitään järkeä! Kyseessä onkin omanlainen silmänkääntötemppu. Saatat ajatella, että 1% tai 2% ei kuulosta paljolta. Mutta jos ajattelee, että sijoitukset tuottavat pitkällä aikavälillä 6-7% vuodessa – 2%:n kuluilla kulut vievät 33% kaikista tuotoistasi!

Tästä johtuen indeksirahastot ovatkin ainoa järkevä sijoitustapa. En halua maksaa 2% tuotoistani jollekin välittäjälle vain sen takia, että joku paikallinen kauppatieteiden maisteri tai tradenomi voi hävitä indeksille minun puolestani. Jos haluan, että kauppatieteiden maisteri häviää indeksille, teen sen mieluusti itse ja maksan huomattavasti vähemmän kuluja – eli teen itse suorat osakesijoitukseni.

Kustannustehokas indeksirahasto onkin ainoa järkevä rahastosijoitus pankkien mainospuheista huolimatta. Listaan seuraavassa neljällä eri palveluntarjoajalla olevat näkemykseni mukaan parhaat sekä halvimmat indeksirahastot suomalaiselle sijoittajalle juoksevien kulujen mukaan.

Käytännössä indeksirahastojen juoksevat kulut koostuvat täysin hallintakuluista, ellei erikseen mainittu. Lähtökohtaisesti merkintä- ja säilytyskulut ovat tekstissä mainituilla rahastoilla 0 euroa. Poikkeuksena on kaupankäyntikulut, jotka astuvat monessa rahastossa voimaan, jos nostat rahastoista rahaa 180pv/360pv:n sisään rahastosalkun avaamisesta. Rahastosijoittamiseen kannattaakin käyttää vain sen verran rahaa, kuin sinulla on aidosti laittaa pitkäaikaissijoittamiseen.

Juoksevat kulut, joita käytän rahaston hinnan mittarina, mittaavat rahaston kuluja, joihin hallinnointipalkkion lisäksi sisältyvät kaikki rahaston maksamat kulut – lukuun ottamatta arvopaperikaupankäyntiin liittyviä transaktiokustannuksia, korkokuluja, transaktioihin liittyviä verokustannuksia ja mahdollista tuottosidonnaista palkkiota. Kulut pienentävät rahaston potentiaalista tuottoa. Näissä rahastoissa ellei erikseen mainittu juoksevat kulut koostuvat hallinnointikulusta, joka laskutetaan kerran vuodessa keskimääräisestä rahastopääomasta prosentteina.

Seuraavassa esittely vertailussa esiin nousseista parhaista rahastoista sekä niiden sisällöistä ja kuluista. Listauksessa on vain rahastoja, jotka ovat euromuodossa (Nordnetin ESG Indeksirahastoja lukuun ottamatta), koska valuutanvaihdosta johtuvat kulut vaihtelevat, eikä niitä voi luotettavasti laskea. Yhdysvaloissa ja muualla Euroopan ulkopuolella olevat ETF:t on jätetty tästä syystä sekä FIVA:n kiellosta ja niihin liittyvistä epäselvyyksistä johtuen pois.

Nordnet

Nordnet on lähtökohtaisesti tuttu jokaiselle suomalaiselle osakesijoittajalle. Jos sinulla ei ole vielä ilmaista arvo-osuustiliä Nordnetissä, avaa se nyt täältä.

Nordnetilla on Suomen parhaat rahastovalikoimat ja se tarjoaa myös muiden palveluntarjoajien rahastoja (samalla hinnalla), joten indeksirahastoihin sijoittaminen on järkevintä Nordnetissä. Tämän lisäksi Nordnetin omat indeksirahastot ovat jo valmiiksi markkinoiden parhaat indeksirahastot. Vaikka omat oma asuntolainani on Danske Bankissa, olen itsekin avannut arvo-osuustilin Nordnettiin lähinnä juuri sen takia, että sieltä löytyy markkinoiden halvimmat rahastot. Nordnetilla erityisesti 4 indeksirahastoa ovat ylitse muiden.

Nordnetin halvimmat indeksirahastot

Indeksirahasto Suomi ESG (ennen Superrahasto Suomi) – Juoksevat kulut 0,0 %)
Indeksirahasto Ruotsi ESG (ennen Superrahasto Ruotsi) – Juoksevat kulut 0,0 %, valuutan vaihtokulut ostettaessa ja myydessä 0,25 %
Indeksirahasto Norja ESG (ennen Superrahasto Norja) – Juoksevat kulut 0,0 %, valuutan vaihtokulut ostettaessa ja myydessä 0,25 %
Indeksirahasto Tanska ESG (ennen Superrahasto Tanska) – Juoksevat kulut 0,0 %, valuutan vaihtokulut ostettaessa ja myydessä 0,25 %

Indeksirahastot ovat Nordnetin sisäänheittotuotteita pohjoismaisille asiakkaille, jonka takia niiden kulut ovatkin aivan järjettömän pienet. Suomalaisille Indeksirahasto Suomi ESG on täysin ilmainen, ruotsalaiselle Superrahasto Ruotsi on täysin ilmainen ja niin edespäin.

Ainoa kustannus, jota suomalaisille sijoittajille tulee muiden pohjoismaiden indeksirahastojen osalta on valuutanvaihtokustannus, joka on 0,25% kun ostat tai myyt rahastoa. Juoksevat kulut rahastossa ovat 0 % kaikissa tilanteissa. 0,25 % on kaikesta huolimatta edelleen erittäin kohtuullinen kustannus ja Nordnetin rahastoilla pystyykin helposti laajentamaan rahastosalkkuaan kaikkiin Pohjoismaihin.

Halvimmat indeksirahastot vertailussa Indeksirahasto Suomi ESG onkin sijalla yksi. Tästä johtuen juuri tämä indeksirahasto on käytännössä suurimmalle osalle suomalaisista sijoittajista ensimmäinen valinta – ja erittäin hyvä sellainen – sijoittamisen alkuun. Ero on valtava, kun miettii, että pankkien tarjoamat rahastot vievät kolmanneksen voitostasi ja Indeksirahasto Suomella pystyt sijoittamaan ihan aidosti ilmaiseksi!

Tanskan valtio verottaa Indeksirahasto Tanska ESG:n saamia osinkoja hieman, joten se syö hieman kokonaistuottoa. Sama pätee Norjaan joten lähtökohtaisesti parhaat rahastot ovat Ruotsin ja Suomen Indeksirahastot, jos haluaa optimoida tuottonsa. Tanska ja Norja ovat edelleen halpoja, mutta kysymys kuuluu, onko indeksirahastosalkkusi tarpeeksi hajautettu jo valmiiksi Skandinavian osalta Ruotsilla ja Suomella – vai haluatko myös Tanskaa ja Norjaa salkkuusi? Itselleni Suomi ja Ruotsi riittää Pohjoismaiden osalta.

Nordnetin halvimmat kuukausisäästö ETF:t

db x-trackers Euro Stoxx 50 UCITS ETF – Juoksevat kulut 0,09 %
db x-trackers FTSE 100 UCITS ETF (DR) – Juoksevat kulut 0,09 %
iShares MSCI Europe UCITS ETF (Acc) – Juoksevat kulut 0,12 %
db x-trackers Nikkei 225 UCITS ETF (DR) – Juoksevat kulut 0,09 %
BlackRock iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF (IS3N) (kehittyvät markkinat) – Juoksevat kulut 0,18 %

ETF-rahastot eroavat hieman perinteisistä indeksirahastoista sillä, että niillä on jatkuva ETF-osakekohtainen hinta, jolloin sinun täytyy ostaa aina vähintään yksi ETF-osuus per ostos, siinä missä perinteisiin rahastoihin sijoittaessa pystyt sijoittamaan minkä tahansa eurosumman, joka sinulle sopii parhaiten.

Hassuista nimistä ei kannata välittää, vaan keskimäärin listassa olevat rahastot sijoittavat aina yhden maan pörssiin indeksirahastojen tavoin. Nordnetistä löytyy vahvat Iso-Britanniaan, Eurooppaan, maailmaan sekä Japanin Nikkeihin sijoittavat ETF:t, joiden juoksevat kulut ovat erittäin maltilliset.

Osto ja säilytys näille ETF:lle Nordnetiss on ilmaista, mutta mahdolliset valuutanvaihdot ei-euro ETF:ssä saattaa nostaa merkintäkustannuksia. Kaikissa näissä ETF:ssä on myös Nordnetin hinnaston mukainen myyntipalkkio kun myyt osuuksia, joka vaihtelee, joten kaikki kulut eivät näissä rahastoissa ole näkyvissä.

Tärkeää on myös huomata, että ETF:iin sijoittaminen tuolla hinnalla vaatii kuukausisijoittamissopimusta Nordnetin kanssa ja uutta pääomaa sinulla pitäisi olla laittaa kuukausisäästö ETF:iin joka kuu. Erittäin pitkäaikaiselle säästäjälle nämä ETF:t ovat kuitenkin myös erittäin hyvät vaihtoehdot salkun maantieteellisen hajauttamiseen, vaikka kulut eivät ole täysin läpinäkyvät.

Nykyään Nordnetissä ETF-kuukausisäästösopimuksessa maksaa 2,50 euroa kuukaudessa, aina kun sijoittaa osakkeisiin, mutta muuten kulut pysyvät lähellä nollaa. Halvimmat indeksirahastot ovat edelleen edullisempia kuin ETF-säästäminen, mutta ETF-rahastot ovat tästä huolimatta edelleen hyvä vaihtoehto.

Kuukausisäästösopimusmaksukin maksetaan vain niinä kuukausina, kun ostat kuukausisäästösopimuksesi mukaan ETF:iä. Suosittelen kuitenkin kuukausisäästämiseen joka kuukausi, koska ajallinen hajautus on silloin puolellasi eniten. Esimerkiksi, jos olisi koronadipin aikaan jäädyttänyt ostokset edes yhdeksi kuukaudeksi, olisi menettänyt tilaisuuden ostaa osakkeita erittäin halvalla.

Handelsbanken

Handelsbanken ei toimi enää Suomessa pankkina, mutta tarjoaa siitä huolimatta vielä vuonna 2024:kin erinomaisia indeksirahastoja, joista erityisesti yksi on ylitse muiden. Uskon, että Handelsbankenin tarjonta saattaa olla monelta suomalaiselta jäänyt huomaamatta, joka on sääli, koska Handelsbankenin tarjonta antaa erittäin hyvän haasteen Nordnetin tarjonnalle – ja mikä parasta, kaikki nämä Handelsbankenin rahastot ovat saatavilla myös Nordnetin asiakkaana Nordnetin palvelusta!

Eurooppa Indeksi (A1 EUR) – Juoksevat kulut 0,21 %
USA Indeksi (A1 EUR) – Juoksevat kulut 0,2 %
Handelsbanken Global Pienyhtiöt Index Criteria (A1 EUR) – Juoksevat kulut 0,61 %

Ylivoimaisesti parhaat ja halvimmat indeksirahastot Handelsbankenilla ovat Eurooppa Indeksi sekä USA Indeksi rahastot. Mielestäni nämä rahastot kuuluvat käytännössä kenen tahansa indeksirahastoja sijoittavan salkkuun – aivan kuten Nordnetin Indeksirahasto Suomi ESG:kin.

Juoksevien kulujen ollessa olemattomat 0,2% saa omaan salkkuunsa aivan järjettömän hyvän maantieteellisen jakauman. Sanoisin, että pelkästään Nordnetin Suomi rahastolla ja Handelsbankenin USA indeksirahastolla pystyy sijoittamaan ilman, että edes pohtii muita rahastoja. Halvimmat indeksirahastot löytyvätkin Yhdysvaltain osalta Handelsbankenin tarjonnasta.

Pienyrityksiin maailmanlaajuisesti sijoittava Global Pienyhtiöt Index Criteria-rahasto onkin hieman kalliimpi 0,6%:n kuluilla, mutta tällä saa sellaista hajautusta salkkuun, jota ei käytännössä millään muulla rahastolla saa.

Rahasto on samaan aikaan maailmanlaajuinen, että sijoittaa myös pienyrityksiin, jotka ovat historiallisesti tuottaneet perusindeksejä paremmin. Tämä voi siis olla hyvin potentiaalinen rahasto jokaiselle, joka pyrkii lisäämään hajauttamista pois maailman suurimmista yhtiöistä. Tämä voi olla ihan hyvä strategia, koska pienyhtiöillä on ollut viime aikoina pörssissä vaikeaa, joten niiden tuotto-odotus on viime vuosina noussut.

Seligson & Co

Seligsonilla oli pitkään halvimmat indeksirahastot suomalaisille ennen kuin Handelsbanken astui kuvioihin. Monelta suomalaiselta löytyykin juuri Seligsonin rahastoja. Ovatko Seligsonin rahastot kuitenkaan enää kilpailukykyisiä kun Handelsbanken lähti kilpailuun? Osa on, osa ei.

Eurooppa Indeksirahasto – Juoksevat kulut 0,46%, kaupankäyntikulut 0,1 %
Pohjois-Amerikka Indeksirahasto – Juoksevat kulut 0,43%, kaupankäyntikulut 0,1 %
Aasia Indeksirahasto – Juoksevat kulut 0,46%, kaupankäyntikulut 0,1 %
Global Top 25 Brands – Juoksevat kulut 0,6 %
Kehittyvät markkinat – Juoksevat kulut 0,75 %

Seligsonin Eurooppa Indeksirahasto sekä Pohjois-Amerikka Indeksirahasto häviävät suoraan vertailussa Handelsbankenin samanlaisille rahastoille. Seligsonin näiden rahastojen kulut ovat yli 0,2 prosenttiyksikköä korkeampia kuin Handelsbankenilla. Jokaisen sijoittajat pitäisikin herätä tähän ja miettiä, pitäisikö sijoituksia siirtää Seligsonilta pois näiden rahastojen osalta.

Seligsonilta löytyy kuitenkin kolme mielenkiintoista rahastoa, jotka ovat vertailussa hyviä – ei vain kustannusten – vaan tarjonnan puolesta. Ensimmäisenä Aasia Indeksirahasto, joka oli löytämistäni Aasia-rahastoista koko Suomen halvin, jos puhutaan perinteisistä rahastoista. Juoksevat kulut liikkuvat 0,46 %:ssa samalla kun kaupankäyntikulut ovat 0,1 %. Rahasto on yleisessä kuvassa hintava, mutta markkinoiden halvin pelkästään Aasiaan keskittyvä rahasto.

Muita mielenkiintoisia, mutta jo asteen kalliimpia rahastoja ovat Top25 Global Brands rahasto, joka sijoittaa nimensä mukaisesti maailman 25:n arvokkaimpaan brändin omaavaan yhtiöön. Tämä on erittäin mielenkiintoinen rahasto konseptiltaan ja todennäköisesti myös astetta parempi niinä aikoina kun markkinoilla on turbulenssia. Kulut ovat kuitenkin suhteellisen korkeat. Viime vuosina 2020-2023 rahasto on kuitenkin tuottanut äärimmäisen hyvin.

Seligsonilta löytyy myös näkemykseni mukaan halvin kehittyville markkinoille sijoittava rahasto, jonka kulut ovat kuitenkin jo hieman korkeat (0,75%). Mikäli kuitenkin ehdottomasti haluaa hajauttaa kehittyville markkinoille, on tämä Seligsonin indeksirahasto paras vaihtoehto siihen.

Seligson oli pitkään paras paikka, mistä pystyit rahastoja hankkimaan. Handelsbankenin ja Nordnetin lisäämän kilpailun jälkeen, on sijoittajan hajautushaluista riippuvaista onko kannattavaa sittenkään sijoittaa yhteenkään Seligsonin rahastoon.

LähiTapiola

LähiTapiolalta löytyy kaksi indeksirahastoa, jotka ovat kilpailukykyisiä niin kustannuksen, tuottojen kuin hajautuksensa puolesta.

LähiTapiola USA Markkina – Juoksevat kulut 0,3%
LähiTapiola Eurooppa Markkina – Juoksevat kulut 0,31%

Idea LähiTapiolan molemmissa rahastoissa on sama. Lähtökohtaisesti rahastot ovat indeksirahastoja, jotka sijoittavat indeksin mukaisesti. Tästä huolimatta rahastot ovat kuitenkin juoksevilta kuluiltaan hieman kalliimpia kuin Handelsbankenin rahastot, mutta halvempia kuin Seligsonin vastaavat rahastot.

Syynä tähän on todennäköisesti se, että rahastot eivät ole täysin puhtaita indeksirahastoja, vaan ne ottavat pieniä vapauksia indeksistä poiketen. Kyseessä onkin niin sanottuja ”Enhanced” indeksirahastoja, jotka pyrkivät sijoittamaan erittäin lähelle perinteistä indeksirahastoja, mutta jotka pyrkivät tekemään pienellä näkemyksenotolla ylituottoa pitemmällä aikavälillä indeksiin.

LähiTapiolan rahastot ovatkin mielenkiintoinen kohde jokaiselle, joka haluaa indeksisijoittamista, tietyllä lisämausteella. Kustannukset enhanced-rahastoista eivät ole liian korkeita ja tuotot ovat olleet hyviä – suurella osalla aikajänteistä myös indeksiä parempi.

Parhaat ja halvimmat indeksirahastot

Kuten todettu, parhaat ja halvimmat indeksirahastot ovat tuoneet 2020-luvulla huomattavia määriä kilpailua markkinoille. Nykyään sijoittajalla alkaakin olla jo aitoja hankaluuksia löytää neulaa heinäsuovasta, koska pelkästään vertailtavia hyviä indeksirahastoja on jo liikaa. Puhumattakaan, jos alkaa vertailla kaikki saatavilla olevia rahastoja.

Indeksirahastosijoittamisesta ei kuitenkaan kannata tehdä liian monimutkaista, vaan kannattaa aloittaa yksinkertaisesti. Jos aloittaisin tänään indeksirahastoihin sijoittamisen laittaisin salkkuuni kaksi rahastoa, joihin alkaisin säästämään kuukausittain jonkun kiinteän summan (esimerkiksi 100 euroa kuukaudessa molempiin rahastoihin palkkapäivänäni). Nämä rahastot ovat

1) Nordnet Indeksirahasto Suomi ESG
2) Handelsbanken USA-indeksi

Sijoittamisen voi aloittaa esimerkiksi 50-50 jaolla näihin rahastoihin.

Mikäli siis päätät aloittaa rahastosijoittamisen ja liittyä Nordnettiin, toivottavasti liityt kirjoituksessa olevan linkkien kautta (esim tästä), sillä se auttaa minua pitämään blogini kirjoitukset laadukkaina pienen kompensaation kautta.

Nordnet on paras myös sen takia, että pystyt sijoittamaan siellä muihinkin tässä kirjoituksessa listattuihin rahastoihin kuin Nordnetin rahastoihin ja ETF:iin – samoilla pienillä kuluilla.

Tämä kirjoitus päivittyy aktiivisesti uuden tiedon myötä ja ajan kuluessa oli vuosi 2023 tai 2024. Voit siis luottaa siihen, että kaikki tässä kirjoituksessa olevat rahastot ovat aidosti markkinoiden halvimpia, milloin ikinä tekstiin päädytkään! Mikäli sinulla on kysyttävää, voit myös jättää kommenttia, lähettää viestin sosiaalisessa mediassa tai lähettää minulle sähköpostia – olen aina valmis auttamaan sinua eteenpäin tai sijoittamisen aloittamisesta.

——————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi erittäin edulliseen 29 euron hintaan! 

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi. 

Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter

Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta

111 kommenttia artikkeliin ”Parhaat ja halvimmat indeksirahastot – vertailu”

  1. ”Seligsonin näiden rahastojen kulut ovat yli 0,2 prosenttiyksikköä korkeampia kuin Handelsbankenilla. Jokaisen sijoittajat pitäisikin herätä tähän ja miettiä, pitäisikö sijoituksia siirtää Seligsonilta pois näiden rahastojen osalta”

    Ennen, kuin juoksee prosentin kymmenyksen perässä on myös hyvä pohtia mahdollisia veroseurauksia ja miettiä siirtääkö omistuksia, vai keskittääkö uudet ostokset jatkossa halvempaan vaihtoehtoon.

    Vastaa
    • Pitkäaikaisen säästäjän ei välttämättä kannata myydä rahastojaan verosyistä, mikäli ne ovat suuresti voitolla, mutta ehdottomasti kannattaa olla hereillä siitä missä kulut ovat pienimmät. Pitkällä aikavälillä (ja kasvavalla rahamäärällä) pienistäkin kulueroista syntyy iso tuottoero. Vaikka ei siis myisi jo olemassaolevia sijoituksia, kannattaa vaikka avata toinen tili toiselle palvelijalle, jossa kulut ovat pienemmät ja sijoittaa uudet pääomat tulevaisuudessa sinne. On turha olla palvelu-uskovainen vaan kulujen perässä kannattaa mielestäni ehdottomasti juosta järkeä käyttäen.

      Vastaa
    • Niinpä, tässä vertailtiin vain kuluja. Jotka kirjoittajalle vaikuttavat sijoituspäätökseen, mutta ei tuottoja. Se onkin jo laajempi juttu.
      Monet aktiiviset rahastot pesevät indeksirahastot tuotoilla mitattuna 6-0. Kulujen jälkeenkin.

      Vastaa
      • Monet on vähän väärä sanavalinta tähän. Aihetta on kuitenkin tutkittu erittäin laajasti monia vuosikymmeniä ja eri tutkimuksia katsoen 85-90% passiivista rahastoista voittaa aktiiviset rahastot kulujen jälkeen. Samalla n. 40% osakkeista voittaa indeksin eli jopa suoralla osakesijoittamisella on todennäköisempää voittaa indeksi, kuin veikkaamalla mikä aktiivinen rahasto siihen pystyisi! Aktiivisissa rahastoissa ei todennäköisyyksien mukaan voita kukaan muu paitsi se, joka myy aktiivista rahastoa, jolloin ne ovat täysin järjetön valinta kenelle tahansa sijoittajalle.

        Vastaa
  2. Mahtava katsaus indekseihin! Oon vannoutunut indeksirahastomyyrä enkä ole ikinä osakkeita ostanut. Mulla nimenomaan Seligson ja Nordnet on ykköskohteita, mutta nytpä kiireellä on ruvettava tutustumaan Handelsbankenin rahastoihin. Kiitos vinkistä siis!

    Vastaa
    • Kiitos! Ja mahtava kuulla, että tekstistä oli hyötyä myös kokeneemmalle rahastosijoittajalle. Seligson tosiaan tuntui olevan tosi kauan selvä ykkönen, mutta kilpailua on onneksi tullut markkinoille koko ajan enemmän.

      Vastaa
  3. Tanskan Superrahastossa huomionarvoinen asia on Tanskan perimä osinkovero.
    https://www.nordnet.fi/super

    Alla suora lainaus Nordnetin sivuilta.

    ”Tanskan lainsäädännössä ulkomaisia ja paikallisia rahastoja käsitellään eri tavalla rahastojen saamien osinkojen verotuksen osalta. Paikallisilta rahastoilta ei peritä veroa rahastoon maksetuista osingoista, jotka ovat peräisin tanskalaisilta yhtiöiltä. Jos rahasto on rekisteröity muualle kuin Tanskaan (esim. Ruotsiin), niin osingoista peritään veroa 27 %. Tämä tarkoittaa verotuksellista haittaa ulkomaisille rahastoille. Tulkitsemme käytännön olevan syrjivä ja EU:n yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastainen.

    Siitä lähtien, kun Superfonden Danmark perustettiin vuonna 2014, olemme korvanneet rahaston omistajille verot, jotka Tanskan veroviranomainen on perinyt rahaston vastaanottamista osingoista. Samalla olemme pyrkineet edistämään lainsäädäntömuutosta ruotsalaisten ja tanskalaisten rahastojen tasavertaisen kohtelun puolesta. Olemme kuitenkin nyt saaneet päätöksen Tanskan veroviranomiselta, jossa todetaan nykyisen osinkojen verotuskäytännön pysyvän ennallaan. Päätöksen tultua julki olemme päättäneet, että emme voi enää jatkaa Tanskan veroviranomaisten perimän osinkoveron korvaamista Tanskan Superrahaston omistajille. Tämä tulee vaikuttamaan Tanskan Superrahaston arvon kehitykseen negatiivisesti. Olettaen, että C25-indeksin pörssiyhtiöiden osinkotuotto on 2 % ja osinkovero 27 %, niin vuotuinen tuottosi tulisi jatkossa olemaan 0,54 prosenttiyksikköä alempi kuin aiemmin. Muutos astuu voimaan tammikuussa 2018.
    Superfonden Danmark tulee kuitenkin pysymään jatkossakin hallinnointimaksuttomana.”

    Vastaa
  4. Kiitos tästä vertailusta, eipä olisi parempaan aikaan voinut tämä postaus ilmaantua! Suunnittelin juuri, että voisin alkaa indeksisijoittajaksi. Se kun on varmaan tällaiselle 100-200e/kk sijoittavalle järkevämpi vaihtoehto kuin suorat osakeostot.
    Mutta mites nuo juoksevat kulut menee? Joka kuukausiko?

    Vastaa
    • Hienoa kuulla, että tästä oli hyötyä! Vaikka Nordea ja OP ovat nyt tehneet myös pienemmillä summilla sijoittamisen suoraan osakkeisiin ihan varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, suosittelen aina sijoittamisen aloittamista indeksirahastoilla. Silloin välttyy niin monelta virheeltä, jotka itse tein sijoittamisen aluissa kun laitoin rahat heti osakkeisiin.

      Juoksevat kulut kertovat rahaston hinnan vuositasolla ja prosenttimäärä onkin yleensä vain ns. ”säilytyspalkkio”. Eli X-kohdassa vuotta tuo esim 0,2% laskutetaan sinulta ja se kuinka paljon maksat lasketaan keskimääräiseen rahastovarallisuuteesi perustuen viimeisen 12kk:n ajalta. Hyvä kun kysyit tuota, voisin lisätä sen vielä itse tekstiinkin.

      Vastaa
  5. Ihan vain heittona, tutkimuksia löytyy moneen makuun sen mukaan, mikä maku on. On hienoa, että on löytänyt oman suuntansa sijoittamisessa, mutta kannattaa muistaa, että sijoittajilla on erillaiset elämäntilanteet – ja hyvin voi olla tilanne, jossa aktiivinen rahastosijoittaminen kannattaa.
    Ja aktiivisia rahastojakin on monenlaisia.
    Kuten myös indeksejä ja ETF:iä.

    Mutta itse olen lähinnä osakesijoittaja. Suosittelen aina suoraan aloittamaan osakesijoittamisella, koska silloin vain pystyy paremmin päättäämään mihin sijoittaa. Indeksirahastot ovat ihan kivoja, mutta niissäkin on omat metkunsa.

    Vastaa
    • Käytännössä akateemiset piirit ovat nykyään jo suhteellisen yksimielisiä siitä, että indeksisijoittaminen voittaa n. 90%:ia aktiivisesti hallituista rahastoista. Tähän lisättynä vielä se, että osa tutkimuksista laskee pelkkää tuottoa eikä ota huomioon edes kuluja, jotka aktiivisissa syövät niin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä tarpeettoman paljon tuotosta. Aina löytyy eri mielipiteitä ja tutkimuksia, jotka sanovat muuta, mutta kun ylivoimaisesti suurin osa tutkimuksista viittaa jo indeksisijoittamisen puolesta, ei kyseessä ole enää mielipidekysymys vaan fakta.

      Itsekin olen tällä hetkellä itse 100% osakesijoittaja lähinnä sen takia, koska haluan pitää hommat käsissäni. Mutta realistinen tarkastelu sijoitusurani varrelta osoittaa sen, että olen suurimman osan ajasta hävinny indeksille. Loogisin teko olisi siis siirtyä indeksisijoittamiseen, mutta koska olen ihminen, kuvittelen, että olen oppinut sijoittamisesta matkan varrella. Olen kuitenkin myös oppinut sen verran omasta puutteellisuudestani, että alan myös pienissä määrin siirtämään varallisuuttani indeksisijoittamiseen.

      Näen aktiiviselle rahastoiden hallinnoille paikan markkinoille, mutta en suosittelisi sitä yhellekään läheiselleni.

      Vastaa
  6. Ihan niin mustavalkoista ei ole aktiivinen rahasto vs. suorat osakkeet. Osinkojen verotus sallii jopa prosentin verran kuluja aktiiviselle rahastolle että olisi kannattavampaa sijoittaa itse suoraan osakkeisiin.

    Ja tämä siis silloin, kun löytää sopivan aktiivisen rahaston joka sijoittaa omaan makuun sopivasti.

    Vastaa
    • Jep, siis aktiivisen rahastoon sijoittaminen vs. suora osakesijoittaminen onkin suurelta osin samanlaista. Pitää luottaa siihen, että valitsee hyvän osakkeen tai hyvän aktiivisen rahaston. Todennäköisyydet siihen, että valitsee kumpaakaan, joka voittaa indeksirahaston on n. 9/10. Suurimalle osallahan meistä niin osakesijoittaminen on yhtä tyhmää kuin aktiiviseen rahastoon sijoittaminen.

      Pyrin itse minimoimaan sitä sillä, että pidän myös osakesijoittamisen kulut alle 1%:ssa, koska sijoitan sen verran isoilla kertasummilla. Laskujeni mukaan kertaosakeosakeostokseni kustannus on n. 0,6% suorilla osakesijoituksilla Danskessa, jossa minulla on tällä hetkellä arvo-osuustili.

      Vastaa
  7. Kiitos, olipa hyvä teksti tällaiselle aloittelevalle rahastosijoittajalle! Onko jotain mielipidettä tai vinkkiä millaisilla painotuksilla noita rahastoja kannattaisi hajauttaa? Tasaisella 1:1-suhteella Suomi:Ruotsi:Norja:Tanska:USA:Eurooppa vai ehkä Pohjoismaat:USA:Eurooppa vai jotain ihan muuta? Tällä hetkellä ajatuksissa siis nuo Nordnetin Superit ja Handelsin USA ja Eurooppa.

    Vastaa
    • Hienoa, että teksti oli hyödyllinen!

      Maantieteellinen hajautus ei ole niin justiinsa mielestäni kun kyse on Yhdysvaltain tai Euroopan indeksteistä, koska suurin osa näistä yrityksistä toimii ympäri maailman. Mutta mielestäni, jos haluaa vähän vaihtelua niin järkevintä olisi laittaa vaikka Suomeen 20%, Eurooppa 35% ja USA 55%. Yhdysvallat ovat kuitenkin osoittaneet vuosikymmenestä toiseen, että heidän osakemarkkinansa tuottavat enemmän ja tasaisemmin kuin muut niin siellä vähän suuremman painon pitäminen on mielestäni perusteltua pitkällä tähtäimellä.

      Vastaa
  8. Kiitos kattavasta artikkelista! Seuraavaa mietin:
    Ymmärrän, että menneet tuotot tai tappiot eivät milloinkaan ole tae tulevasta, mutta kun katson Handelsbankenin ja Seligsonin Eurooppa Indeksien tuottolukemia, pistää se miettimään.

    Handelsbanken Eurooppa Indeksin tuotot: 3v: 5,6% | 5v: 6,4% (lähde: Nordnet)
    Seligsonin Eurooppa indeksirahaston tuotot: 3v: 18,82 % | 5v: 39,27 % (lähde: Seligson)

    Onko nyt vain niin, että näissä on perustavanlaatuinen ero tuottojen laskutavassa? Kulujen kannalta Handelsbanken voittaa Seligsonin, mutta näiden lukemien perusteella valitsisin silti Seligsonin. Eikö tuotoissa ole kuitenkin kulut jo huomioitu?

    Ylipäänsä ihmettelen, miten samaa indeksiä noudattelevat rahastot voivat olla näin erilaiset tuotoiltaan.

    Vastaa
    • Käsittääkseni rahastotuotoissa ei ole vähennetty kuluja (tuhoaisi vähän vertailua, koska usein rahastoja verrataan johonkin tiettyyn indeksiin).

      Ero noiden kahden välillä johtuu siitä, että vaikka molemmat seuraavat eurooppalaista indeksiä, seuraavat ne eri indeksejä ja painotuksia yrityksiin.

      Seligsonin rahasto seuraa Dow Jones Sustainability Europe -osakeindeksiä. Indeksissä on n. 150 kestävän
      kehityksen kriteereillä valittua osaketta eri Euroopan maista.

      Handelsbankenin rahasto taas seuraa MSCI Europe Select Global Norms & Ex Controversial Businesses- indeksiä.

      Erot tulevatkin siis näiden indeksien painotuseroista. Näyttääkin siltä, että vastuullinen sijoittaminen on kannattanut Euroopan markkinoilla ainakin tuolla vertailuvälillä. Varmaan paras tapa hajauttaa riskiä tulevaisuuden kannalta on sijoittaa noihin molempiin, jos ei luota, että tulos on myös tulevaisuudessa samanlainen.

      Vastaa
  9. Hei,
    Ihan näin melko ensikosketuksen sijoittamiseen saaneena kysyisin, että onko mitään työkaluja, millä voisi automatisoida ja hallita vaikka suomi nordnet rahastoa ja sitten amerikka ja euroopparahastoja handelsbankenilla? Eli onko palvelua, josta voisin tarkastella näitä kaikkia yhtäaikaisesti vai pitääkö erikseen pomppia noilla kahdella sivulla?

    Vastaa
    • Se, mitä voi tehdä tuon helpottamiseen on etsiä Handelsbankenin rahasto Nordnetista. Esim. Eurooppa rahasto löytyy täältä: https://www.nordnet.fi/mux/web/fonder/fondfakta.html?classid=F00000VD4H Voit hakea Nordnetista myös muiden palveluiden rahastoja, joten käytännössä Nordnet voi toimia pääpaikkanasi, josta hallinnoit kaikkia rahastoja. Siellä voi myös laittaa automaattiset kuukausisäästösuunnitelmat kaikille rahastoille.

      Edit: Vastaus muokattu korjauksen perusteella, indeksiin sijoittaessa ei kulueroja ole eri palveluiden välillä. Kiitos korjauksesta Esa!

      Vastaa
      • ”Kulut nousevat Nordnetin kautta 0,2%.sta, 0,31%:n Nordnetin kautta”

        Itseasiassa tuohan ei voi millään pitää paikkaansa. Kurssina näkyy ihan sama yhden osuuden arvo, kuin handelsbankenin sivuilta ja kappalemäärä on se mitä on, ei siitäkään nordnet voi vetää välistä… Sijoituksen arvo on rahaston arvo * kappalemäärä.

        ???

        Vastaa
        • Huomasin saman sijoituskerhon keskustelun ja tsekkasin avaintietoesitteen uudestaan. Nyt kun vastauksesta on sen verran aikaa, en itsekään muista, mistä tuon 0,31%:n olen saanut.

          Veikkaisin, että kyseessä on yksinkertaisesti ajatus/näppäilyvirhe kun Nordnetin sivu näyttää juokseviksi kuluiksi 0,21%:ia Euroopalle ja 0,2%:ia USA:lle aivan kuten Handelsbankenkin. Eli ihan oikeassa olet, ettei palveluiden välillä mitään kulueroa ole. Hyvä kun huomasit! Täytyypi editoida tuo tuohon alkuperäiseen vastaukseen myös.

          Vastaa
          • Hei, olen aloitteleva indeksisijoittaja ja ehdin jo sijoittaa Handelsbanken omien sivujen kautta USA-indeksiin, kun luulin että Nordnetin kautta tulee lisäkuluja.
            Avaintietoesitteessä on tosiaan sekä Eurooppa- että Usa-indeksille ilmoitettu ”Juoksevat kulut 0.20 %” mutta näiden rahastojen Yleiskatsaus sivulla Nordnetissä on seuraavat tiedot:
            Eurooppa-indeksi:
            Hallinnointi 0.20 %
            Kokonaiskulusuhde 0.33 %
            Juoksevat kulut 0.21 %
            Usa-indeksi:
            Hallinnointi 0.20 %
            Kokonaiskulusuhde 0.40 %
            Juoksevat kulut 0.20 %

            Mikä tuo ”kokonaiskulusuhde” on? Pitää varmaan kysyä asiaa Nordnetistä, mutta haluaisin itse ensin ymmärtää onko tuossa jokin virhe vai pitääkö se paikkansa.

            Mielelläni sijoittaisin Handelsbankenin indeksiin jatkossa Nordnetin kautta, Handelsbankenin kautta se on aika vaivalloista ja 1. kerralla suorastaan hämmentävää. Lisäksi minimisijoitus kerralla on 500 euroa, kun ei ole tiliä Handelsbankenissa.

            Vastaa
            • Uskoisin, että myös juuri tuon takia kirjoittelin alunperin väärin. Olin katsonut varmaa väärää riviä, rivit kun tunnetusti hyppivät silmillä.

              Nyt kun katsoin keskustelun myötä esitteitä tarkemmin, on rahasto täysin samanhintainen Nordnetissä. Juoksevat kulut tarkoittavat käytännössä niitä kuluja, mitä tulee rahastosta sijoittajalle kuten minulle tai sinulle ja nämä eivät eroa Handelsbankenin ja Nordnetin välillä eli ei muuta kuin Nordnetim kautta loput!

              Kokonaiskulusuhde taas tarkoittaa sitä, miten paljon rahaston varallisuudesta kuluu erinäisinä kuluina vuodessa. Nämä kulut kattaa rahastosijoitukseen liittyvät kulut, kuten rahaston hallinnoinnin, arvopapereiden säilytyksen, arvonlaskennan ja osuusrekisterin ylläpidon, tilinhoidon jne. kulut. Se siis kertoo omalla tavallaan kuinka ”tehokas” rahasto on ja saattaa näkyä rahaston tuottoprosenteissa, mutta ei näy kuluina sijoittajalle.

              Hyvä kun kysyit tuota! En ollut tajunnut kokonaiskulusuhdetta mainita tässä tekstissäni, joten voisin nuo rahasto perussanojen selitykset tähän kirjoitukseen lisätä.

              Vastaa
  10. Muuten hyvä artikkeli, mutta mihin on jäänyt kehittyviin maihin sijoittava BlackRock iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF (IS3N) sekä Seligsonin lääketeollisuuteen ja terveydenhoitoalaan sijoittava Global Top 25 Pharma? Tälle en ole vielä kilpailukykyisillä kustannuksilla olevaa vaihtoehtoa löytänyt.

    Vastaa
    • Global Pharmaa en listannut, koska se keskittyy pelkästään yhteen toimialaan. Tällä tekstin rahastoilla olisi tarkoitus saada samalla maantieteellinen ja liiketoiminnallinen jakauma helposti, jotta se olisi mahdollisimman hyvä aloittelijalle. Jos haluaa kuitenkin keskittää lääkefirmoihin, tuo rahasto taitaa kuitenkin olla se halvin.

      Tuon BlackRock iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF (IS3N):n voisin lisätä listoille kun sijoittaa kehittyville markkinoille. En nopeasti löytänyt kuitenkaan sen juoksevia kuluja, osaatko sanoa kuinka paljon ne ovat?

      Vastaa
  11. Parhaisiin suomalaisiin indeksirahastoihin kuuluvat myös ehdottomasti Osuuspankin indeksirahastot. Juoksevat kulut 0,39%, mitä alentaa mutkan kautta 0,25% bonus. Lisäksi 2-sarjan kulut ovat 0,2%, mutta minimerkintä on 100 000€, ja vaihto tähän on veroton. Jos siis saa 190€ järkevästi käytettyä esim. vakuutuksiin, on ”todellinen” kulu OP:lla 0,2%, jolla saa vaikka MSCI Worldin yhdellä rahastolla.

    Vastaa
    • Osuuspankki on yleensä ihan hyvä, mutta bonuksia on vähän vaikea laskea kulujen laskijaksi, koska niitä voi käyttää minkä tahansa kulujen vähentämiseen OP:lla – oli kyse sitten vakuutuksista, asuntolainasta tai muista pankkipalveluista. Hinnoittelu ei ole niin läpinäkyvää OP:lla bonussysteemin takia, jonka takia sitä ei tässä kirjoituksessa ole erikseen listattu.

      Vastaa
      • Totta, mutta vähän isommalla salkulla pääsee käsiksi noihin 0,2% maksaviin sarjoihin. Nämä ainakin kuuluisivat vertailuun, ja kalliimman sarjan 0,39% on käytännössä 0,2% + max 190€, bonuksen käyttäjille jopa 0,14%.

        Vastaa
        • Jep, tarkoitus onkin listata rahastoja, jotka ovat tasa-arvoisia kaikille – sijoituspääomasta ja bonustasosta riippumatta.

          Ja jopa noilla mainitsemillasi luvuilla OP:n rahastot häviävät Nordnetille, vaikka sieltä saa samoja rahastoja. Ei ole siis mitään loogista syytä käyttää OP:ta, koska sieltä saa samat rahastot kuin Nordnetilta, mutta kalliimalla.

          Vastaa
  12. sattumalta törmäsin kirjoitukseesi googlessa. mukava tietää että valitsemani 4 rahastoa (Nordnetin ja Handelsbankenin) ovat myös sieltä edullisemmasta päästä.

    Vastaa
  13. Kiitos erinomaisista analyyseistasi. Minulla olisi noin 8000 euroa sijoitettavaa ja olen ajatellut sijoittaa ne indeksi rahastoihin. Jos jakaisin tuon summan puoliksi tai neljään osaan niin antaisitko vinkkiä mitkä sinun mielestäsi olisivat ne rahastot mihin ne kannattaisi sijoittaa. Eli mihin itse kyseiset summat laittaisit. En ole aiemmin ollut tällä palstalla.

    Vastaa
    • Uskoisin, että jos tästä kirjoituksesta ottaa mitä vaan rahastoja niin paha mennä pieleen. Tärkeintä on, että et laita heti 8000 euroa kiinni rahastoihin, sillä taloudessa on nyt sen verran epävarmuutta ilmassa (ja samalla Jenkeissä rikotaan kaikkien aikojen pörssiennätyksiä), että aloittelisin nyt varovaisesti vaikka 200 euron kuukausipoteilla vaikka seuraaviin rahastoihin.

      Superrahasto Suomi
      USA Indeksi (A1 EUR) – Juoksevat kulut 0,2%
      Eurooppa Indeksi (A1 EUR) – Juoksevat kulut 0,21%
      db x-trackers MSCI World Index UCITS ETF (DR) – Juoksevat kulut 0,19%

      Voi myös aloittaa turvallisemmin vaikka 100 euron kuukausipanostuksilla, koska kuitenkin kaikki merkit ovat siitä, että talous ei tule mitään superspurttia saamaan lähiaikoina. Tärkeintä on ajallinen hajautus tuolla pääomalla!

      Vastaa
  14. Ensinnäkin kiitokset hyvästä blogista! On ollut ilo lukea.

    Oma sijoittamiseni alkoi n. vuosi sitten ja joitakin virheitä (mm. turhan iso alkusijoitus huonolla markkinahetkellä) olisi voinut välttää, mikä olisin sijoitusblogeihin tai -kirjallisuuteen edes hieman perehtynyt. Nyt alkaa olla hyvä perusymmärrys aiheesta, kun innostuin vähän enemmän. Osakeisijoittamiseen tekisi mieli lähteä, mutta en ole vielä rohjennut. Sijoitukseni ovat menneet Nordnetin superrahastoon ja 4 eri etf:ään, joissa on suhteellisen pienet hallinnointikulut ja jotka on maantieteellisesti hajautettu.

    Nyt olen kuitenkin miettinyt, että kannattaisi ehkä jättää nuo etf:t ja siirtyä vain pelkkiin pienikuluisiin indeksirahastoihin. (eli Superrahasto+Handelsbankenin Eurooppa & Usa) Piensijoittajalle indeksirahastoihin kuukausisäästäminen vaikuttaisi toimivan paremmin, sillä noista ostetaan osuutta eikä kappalemäärin osakkeita. Siis tiettn summan joka kuukausi laitettaessa indeksin laskiessa saa enemmän osuutta ja noustessa vähemmän, jolloin osuuksien keskikurssi muodostuu alhaisemmaksi. ETF:t eivät jousta samalla tavalla, sillä yksittäinen osake on useimmiten vähintään monta kymppiä, jolloin joka kuukausi ostomäärä on jotakuinkin sama, rahaa menee enemmän itseasiassa arvon noustessa (ellei kuukausittainen maksimi tule vastaan). Toki esimerkiksi paremmat tuotot voisivat puoltaa ETF-säästämistä. Miten itse näet tämän?

    Vastaa
    • Kiitos paljon!

      Eipä meitä ole ketään, joka ei olisi oppirahoja alussa maksanut 😀 Omatkin ensisijoitukseni olivat hyvästä ajankohdasta huolimatta aivan surkeat. Kuuluu sijoittamiseen ja sen oppimiskäyrään!

      Nostat mielestäni ihan hyvän pointin esiin ETF:stä, jos haluaa pysyä aina siinä tasan kiinteässä määrässä. En usko, että tuohon on yhtä oikeaa vastausta, mutta itse pysyisin varmaan niin ETF:ssä ja indeksirahastoissa ihan vain sen takia, koska ETF:ssä kulut ovat alhaisemmat (joten tuottokin toki hieman korkeampi pitkällä aikavälillä). Näiden edullisimpien rahastojenkaan kulut eivät kuitenkaan ole mitään aivan järjettömiä, joten erot todennäköisesti alkaisivat näkyä vasta kymmennien vuosien sijoittamisen jälkeen.

      Jos haluaa maksimoida tuotot ja minimoida kulut, kannattaa ETF:t pitää sijoittamisessa mukana, mikäli haluaa maksimoida yksinkertaisuuden ja helppouden, voi pelkkiin pienikuluisiin rahastoihin sijoittaminen olla erittäin oll täysin validi vaihtoehto – yksinkertaisuuskin on arvo sinänsä. Eli ihan kumman tahansa vaihtoehdon voi mielestäni valita – kumpi vain sopii itselle paremmin!

      Vastaa
  15. Kiitos kirjoituksestasi, johon osuin ihan sattumalta. En ole sijoittamista vielä aloittanut, mutta aion aloittaa, koska olen saanut jonkin verran perintöä. Tällä hetkellä haen tietoa. Tähän asti löytämäni perusteella olen alustavasti päättänyt, että sen osan rahoista, joita en tule tarvitsemaan käyttöön ainakaan 10 vuoteen, sijoitan pelkästään matalakuluisiin, passiivisiin osakerahastoihin (ja/tai ETF:iin), ja olen harkinnut juuri noita samoja rahastoja, joista kirjoitit. Suora osakesijoittaminen ei kiinnosta lainkaan, ”tylsyys” sopii minulle oikein hyvin.

    Näin sijoitettava summa olisi useampi kymppitonni. Sanot, ettei kannata isoa summaa sijoittaa kerralla. Tätä en täysin ymmärrä – rahan säilytteleminen tavallisella pankkitilillä kun tuottaa koko ajan pientä, mutta täysin varmaa tappiota, tällä hetkellä noin 1,3 % vuodessa.
    Miten minun kannattaisi toimia tämän ajallisen hajautuksen suhteen?
    Entäpä se osuus perintörahoista, jota en halua sitoa pitkäaikaissijoitukseen?
    Taustatiedoksi sanottakoon, että aikaperspektiivini on melko lailla toinen kuin sinulla – kuulun luultavasti vanhempiesi ikäluokkaan, ellen sitten jopa sitäkin vanhempiin 🙂

    Vastaa
    • Tuolla yli kymmennen vuoden aikavälillä rahastot ovat tosiaan iha hyvä vaihtoehto. Kunhan tietää, ettei tule paniikkia ottamaan niitä ulos jossain vaiheessa 10 vuoden jälkeen, vaan voi nostaa niitä hitaasti tai silloin kun pörssit ovat korkealla. Tärkeintä sijoittamisessa onkin se, että et missään kohtaan ole pakotettu nostamaan sijoituksia – voi kuitenkin olla, että pörssit ovat joskus montakin vuotta alamaissa.

      Kerralla ei kannata sijoittaa kaikkia rahoja, etenkin nyt kun pörssit ovat erittäin korkealla. Olisi ikävä laittaa kaikki rahat kerralla pörssiin kun pörssit ovat huipussaan ja sitten katsoa vain pari vuotta kun omaisuus sulaa. Mikäli kuitenkin esim. sijoitat omaisuutesi vuoden sisään tasaisesti ripotellen, on paljon todennäköisempää, että onnistut saamaan sijoituksiasi joskus halvemmalla, joskus kalliimmalla.

      NIitä rahoja, joita ei halua laittaa pitkäaikaissijoituksiin kannattaa mielestäni laittaa ehkä hieman ”eksoottisempiin” sijoituksiin kuten korkopapereihin, korkorahastoihin tai etuoikeutettuihin osakkeisiin. En ole näistä kirjoittanut, mutta molemmat yleensä tuottavat vain tasaista ”korkoa”, eikä niinkään arvon vaihtelua. Koetan näistä kirjoittaa jatkossa enemmän, mutta suosittelen näihin tutustumaan (ihan googlaamalla), jos haluaa mahdollisimman nopeasti rahat laittaa sijoituksiin.

      Vastaa
    • Tuo rahasto on mielestäni ihan hyvä, mutta kulut (taitaa olla 0,49%) ovat mielestän hieman korkeita kun puhutaan kuitenkin Yhdysvaltalaisista yhtiöistä suurelta osin. Itse käyttäisin Handelsbankenin USA-indeksiä, jos haluaisin aristokraatteja salkkuuni, koska ne ovat kuitenkin niin suurella painolla USA-indeksissä – mutta toisaalta USA-indeksissä pystyt sitten myös nauttimaan mahdollisten pienempien yritysten noususta – aristokraatit kun harvemmin ovat kauheita kurssiraketteja.

      Vastaa
  16. Olen perinyt jonkin verran rahaa, jota ajattelin ajallisesti hajautettuna sijoittaa passiivirahastoihin. Olin jo katsonut Seligsonilta muutamat rahastot (Eurooppa, USA, Aasia) valmiiksi, mutta luettuani tämän artikkelin aloinkin empiä…

    Osaatko neuvoa vastaavanlaista maantieteellistä painotusta esim. Nordnetin kautta? Vai olisiko joku toinen painotus mielekkäämpi? Perin lisäksi suomalaisia osakkeita suoraan, joten sen takia en ajatellut valita Suomi-rahastoa mukaan ollenkaan…

    Vastaa
    • Hei, hyvä, että eksyit tähän kirjoitukseen ennen kuin teit sijoituspäätöksiä. Seligson oli aikanaan ehdottomasti paras, mutta indeksirahastojen yleistyessä (ja kilpailun kiristyessä), on selkeästi nähtävissä, että Seligson ei ole enää halvin vaihtoehto.

      Eli tosiaan kuten eräässä aiemmassa kommentissa mainitsinkin, näitä kaikkia rahastoja saa myös Nordnetistä. Tämän takia Nordnet on paras, koska pystyt hankkimaan sieltä minkä tahansa palveluntarjoajan rahastoja aivan samalla hinnalla.

      Jos siis haluat esim. USA-Eurooppa-Aasia hajautuksen (joka on mielestäni erittäin fiksu suunnitelma), suosittelen tosiaan tekemään tilin Nordnetiin ja ottamaan esim.

      30% Eurooppa Indeksi (A1 EUR) Handelsbanken
      30% USA Indeksi (A1 EUR) Handelsbanken
      30% Aasia Indeksirahasto – Seligson (Tähän voisi tilalle ottaa myös esim. ETF-rahasto BlackRock iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF (IS3N), joka on halvempi kuin Aasia indeksirahasto ja keskittyy kehittyviin maihin, joka sopii hyvin vaikka ei olekaan puhdas Aasia ETF.)
      sekä 10% Nordnet Superrahasto Suomea (ilmaisia lounaita tulee harvemmin vastaan sijoittamisessa, joten tämä kannattaa aina, vaikka ei ehkä ihan samalla painolla kun sinulla tosiaan suomalaisiakin osakkeita on).

      Toivottavasti tämä auttoi hieman!

      Vastaa
  17. Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Mitä mieltä olet Nordnet Smart rahastoista ja etenkin Nordnet Smart 15? Siinä on hallinnointipalkkio 0,89% ja kulut 0,99%/v. Sisältyykö tuo hallinnointipalkkio noihin kuluihin?

    Vastaa
  18. Kiitos hienosta blogista!
    Selasin sen muutamassa päivässä läpi ja sain paljon uutta tietoa sijoittamisesta sekä inspiraatiota säästämiseen. Aloin vähän aikaa sitten Osuuspankin rahastosäästäjäksi, kun sillä ehdolla saimme hyvän korkokaton lainaamme. Nyt sitten avasin Nordnetiin lisäksi tilin, ja kysyn nyt sinulta, olisiko tällaisessa suunnitelmassa mielestäsi järkeä:
    Laittaisin kuukausittain 150 € Nordnettiin, esim puolet Indeksirahasto Suomeen (entinen Superrahasto) ja puolet Evli Suomi pienyhtiöihin (kulut 1,6%). Vai olisko järkeä sijoittaa jonkun muun maan halpaan indeksirahastoon? Lisäksi nyt menee 100€ kuussa OP-Rohkeaan.
    Nettotuloni ovat reilu pari tonnia kuussa ja siitä on kertynyt jo tilille jonkin verran puskuria. Tavoitteena olisi saada jonkinlaista turvaa yllättäviin menoihin ja pystyä hieman hölläämään työntekoa lähempänä eläkeikää (nyt olen 35 v ja ihan eri alalla, näistä en tiedä vielä juuri mitään). Kiitos, jos viitsit kommentoida!

    Vastaa
    • Mahtavaa kuulla, että blogi innosti sijoittamiseen! Nyt tuntuu olevan todennäköisesti vielä erittäin hyvä aika siihen kun tavaraa saa halvemmalla kuin vähään aikaan.

      Virallisia sijoitussuosituksia en tosiaan lain mukaan saa antaa, mutta mielestäni kaikki rahastot, joissa kulut ovat yli 0,5% alkavat olla kipurajoilla. Eli Evlin rahastota pakoon niin nopeasti kuin mahdollista. Kannataa myös muistaa maantieteellinen hajautus, eli jos haluat esim vain kahteen rahastoon niin yksi hyvä vaihtoehto rahastoksi voisi olla esim. tuo Handelsbankenin USA-indeksi (joka löytyy myös Nordnetistä). Suomea ja USA:ta salkussa tuo jo hyvin hajautusta.

      Sama pätee OP-Rohkeaan, mielestäni aivan liian korkeat kulut vaikka indeksin mukaisesti tuottaakin. Superrahasto on hyvä ja siihen päälle USA-indeksi, niin sillä pääsee mielestäni tavoitteisiisi jo erittäin hyvin (ja samalla ei tarvi maksaa hirveästi turhaa pankeille).

      Toivottavasti tästä oli apua!

      Vastaa
  19. Onko tästä tekstistä jäänyt Nordnetin ETFiin tullut uusi kulu päivittämättä?

    Laitoimme lapsille menemään pienen kuukausisäästön OP:n amerikka- ja maailmaindekseihin, koska olemme sen pankin asiakkaita ja omistajia. Onkohan ne nyt sittenkään hyviä, kun toista ei ollut Morningstarissa ollenkaan ja toinen oli saanut surkeat 3 tähteä. Niissä on kulut esitteessä hallinnointi 0,39 ja siirtelyt 0,06. Keräsin puskurit kuntoon ja nyt olisi aika aloittaa säännöllinen sijoittaminen, alkupääomaakin on jonkin verran. Kannattaako lapsille aloittelut siirtää pois OP:sta, ne ovat satasen vasta plussalla?

    Vastaa
    • Joo hyvä huomio! En ollut ehtinyt tätä vielä päivittää Nordnetin muutoksen myötä, joten täytyy muokata ja kirjoittaa uusi teksti erityispainona nuo ETF:t. Morningstar tähdet ovat pitkälti vain historiaan katsovia, joten en keskimäärin niistä välittäisi. Yhteensä 0,45% kulut ovat hieman korkeat, mutta ei maailmanloppu.

      Yksi hyvä tapa välttää noita ETF-kuluja Nordnetissä on sijoittaa ETF:iin esim. kerran kahdessa kuukaudessa. Edelleen ajallinen hajautus kunnollinen ja kulut suhteellisen pienet (koska ETF-kulut tulee vain niinä kuukausina kun säästää).

      Jos haluaa tällä hetkellä kulut minimoida, säästäisin Handelsbankenin USA indeksirahastoon ja laittaa itselleen vain kalenteriin ylös, että hoitaa itse rahat sisään kerran kuukaudessa eikä automaattisesti kuten ETF:ssä. Tehdään näin esim. tyttöystäväni kanssa.

      Mielestäni on aivan omasta priorisoinnista kiinni haluaako nyt laittaa rahastoihin vai ETF:iin esim. sadan euron kuukausisijoituksilla. ETF:t maksavat nyt enemmän, mutta säästää aikaa. Rahastoihin sijoittaminen taas säästää rahaa, mutta saattaa olla hieman enemmän aikaa vievää. Itse ehkä suosisin rahastoja tällä hetkellä – etenkin tuota Handelsin USA-indeksiä, jota saa myös Nordnetistä.

      Vastaa
      • Hei,

        Tästä kommentista jäin ihmettelemään, että miksi ostatte itse kerran kuukaudessa Handelsbankenin indeksirahastoa, ettekä ole tehneet kuukausisäästösopimusta?

        En löydä Nordnetin sivuilta selvällä suomenkielellä, että mitä kustannuksia säästösopimuksesta rahastoon syntyy, joilta te säästytte tekemällä ostot itse?

        Mietin vain, että helpoin olisi, jos rahasto-osuuden osto tapahtuisi automaattisesti, mutta aiheuttaako se kustannuksia, joita en ymmärrä sopimusehdoista?

        Vastaa
        • Joo tosiaan, ETF-rahastoissa on nykyään tuo kulu Nordnetissä. Suorissa rahastoissa kuten tuossa Handelsbankenissa ei. Suurin osa varmaan omistaa usein ETF:iä ja rahastoja sekaisin, mutta niin kauan kuin omistaa pelkkiä puhtaita rahastoja, ei tosiaan kuukausikuluja juuri tule ja tuo ilmainen automatisointi on järkevää, jos tietää, että joka kuukausi pystyy saman summan säästämään.

          Sivut ovat kyllä vähän epäselvät, mutta tässä perussivulla: https://www.nordnet.fi/fi/palvelut/kuukausisaastaminen löytyy noi pääpointit rahasto- ja etf-sijoittamisen eroista hinnaston osalta.

          Vastaa
          • Kiitos nopeasta selvennyksestä! 🙂 jäin miettimään, että ymmärsinkö lukemaani, mutta havaitsin siis kaiken saatavilla olevan infon ihan oikein.

            Vastaa
  20. Jäin miettimään vielä tämän mahtavan blogitekstin jälkeen onko olemassa jotakin nyrkkisääntöä sille, moneenko rahastoon on hyvä sijoittaa ja montako on ns. liikaa? Jos esim. säästän 500€/kk, onko hölmöä sijoittaa se viiteen eri rahastoon á100€/kk?

    Vastaa
    • Hyvä kysymys! Sinänsä rahastot hajauttavat yleensä jo hyvin, että 3 selkeästi eri profiilin (esim. maantieteellisesti eri rahastoa), riittää hyvin tavalliselle sijoittajalle. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, että voisit sijoittaa myös viiteen jos näin haluat.

      Hajautus tuskin muuttuu missään kohtaan negatiiviseksi, mutta on jossain kohtaa turhaa. Ja toisaalta jos sijoitat esim. kolmeen, tekee se sijoittamisesta ehkä sinulle myös vähän kätevämpää kuin, että sijoittaisit 5 eri rahastoon rahaa joka kuukausi.

      Vastaa
      • Onko korkoa korolle – ilmiölle parempi, jos on vähemmän rahastoja, joissa on enemmän rahaa kuin paljon rahastoja, joissa on vähemmän rahaa?

        Turvallisuushakuisena olen nyt hajauttanut myös eri aloille, mutta riittäisikö maantieteellisesti vain yksi globaali rahasto + Suomi? Vai Usa erikseen. Vaikeaa olla aloittelija…

        Vastaa
        • Absoluuttiset yhteiset summat ovat sinällään tärkeimmät, eli ei ole väliä onko esim. 2000 euroa jaettu 10 eri rahastoon tai 1 rahastoon – kunhan rahastojen kulut ovat suunnilleen yhtä pienet ja tuotot samansuuntaiset eroa ei ole.

          Yksi globaalirahasto riittää mielestäni hyvin, koska siinä saa tosiaan kirjaimellisesti globaalin hajautuksen. Ja jos siihen sijoittaa esim. kerran kuukaudessa, saa samalla myös ajallisen hajautuksen! Eli yksi aidosti globaali rahasto riittää mielestäni sijoittajalle kuin sijoittajalle.

          Vastaa
  21. Onko piensijoittajalle mitään muuta järkevää vaihtoehtoa kuin Nordnetin Superrahasto Suomi? Oletetaan, että sijoittaisin vaikka 50 euroa kuukaudessa, 25e Handelsbankenin Eurooppa indeksiin ja 25e Amerikan indeksiin. Onko näissä liian suuret kulut suhteessa sijoitettuun summaan?

    Vastaa
    • Handelsbankenissa kulut ovat prosenteissa (0,2%) eli mikään euromäärä ei ole liian pieni ja kulut pysyvät silti hallinnassa. Esim. Tuolla 50€n kuukausisijoituksella maksaisit noista kahdesta rahastosta vuodessa n. 12 senttiä kuluja, jonka takia ne ovat erinomaisia sijoituksia niin pienemmille kuin isoimmille sijoittajille.

      Vastaa
  22. Hei!
    Alkaisin sijoittamaan ensimmäistä kertaa elämässäni (olen 20v) ja rahaa sijoittaa olisi n. 100e kuussa. En ymmärrä näistä paljoa ja haluisin mahdollisimman helpon tavan säästää, ei haittaa vaikka ei olisi korkeimmat tuotot. Olen miettinyt antaa ammattilaisten hoitaa asiaa pankissa, mutta blogia luettuani aloin kuitenkin päätöstä epäilemään. Oletko sitä mieltä, että olisi järkevämpää sijoittaa esim nordnetin kautta itse indeksirahastoihin ja millaisella hajautuksella? Vaikka minulla ei ole paljoa aikaa seurailla korkoja tms.

    Vastaa
    • Hienoa, että löysit tiesi tähän kirjoitukseen ennen kuin juttelit pankin kanssa enemmän. En ole virallinen sijoitusneuvoja, joten en voi suoria sijoitusneuvoja antaa, mutta jos ITSE aloittelisin nyt rahastosijoittamista, aloittaisin Nordnetissä kolmella rahastolla, jotka tekstissäkin mainitsen.

      Nordnet Indeksirahasto Suomi (entinen Superrahasto Suomi)- Juoksevat kulut 0%
      USA Indeksi (A1 EUR) – Juoksevat kulut 0,2%
      Eurooppa Indeksi (A1 EUR) – Juoksevat kulut 0,21%

      Tällä saa hyvän maantieteellisen hajautuksen ja kulut pidettyä pienenä. Olet niin nuori, että kun aloitat nyt sijoittamisen, tulet varmasti kiittämään menneisyyden minääsi tulevaisuudessa. Tärkeintä on sijoittaa säännöllisesti ja olla tuijottamatta liikaa lyhyen aikavälin kehitystä. Esimerkki siitä, miksi pörssikursseja ei kannata ja tarvitse tuijottaa rahastosijoittamisessa löytyy esim tästä kirjoituksestani: https://omavaraisuushaaste.com/porssiromahdus-tulossa-silla-ei-ole-valia/

      Vastaa
  23. Lueskelin blogia ja olisin kiinnostunut nordnetissä indeksirahastoihin sijoittamisesta. Haluan sijoittaa pitkäaikaisesti ja varautunut laittamaan vain sellaisen määrän rahaa, jota en seuraavien vuosien aikana tarvitse, mutta miten onnistuu rahojen saaminen, jos jokin yllättävä tilanne tulee vuosien saatossa vastaan. Esim onnettomuus, sairastuminen tms. ja rahojen saaminen omalle tilille olisi välttämätöntä?

    Ja onko pakollista esim laittaa joka kuukausi lisää rahaa rahastoon, vai voiko säästämistä tehdä, vaikka olisi tiukempia kuukausia tai jopa vuosia?

    Kiitos jo etukäteen!

    Vastaa
    • Keskimäärin rahastoihin kannattaa sijoittaa vain ns. ”ylimääräistä” rahaa, jolle ei ole tarvetta kuin äärimmäisissä yllätyksissä. Rahastot ovat historiallisesti ollut täysin likvidejä ja kaikki rahastot pystyy myymään heti pois kun tarvitsee – rahat tulevat tilille muutamassa päivässä. Tätä ei sinällään tarvitse siis stressata.

      Suositeltavaa on löytää sellainen määrä rahaa, jota voisi sijoittaa joka kuukausi tai vaikka joka toinen kuukausi, koska ajallinen hajautus on yleensä ollut se paras tapa saada hyviä tuottoja. On kuitenkin huomattava, että raha tekee puolestasi töitä myös silloin, jos otat vaikka vuoden taukoa sijoittamisesta. Rahastoihin ei siis tarvitse missään nimessä sijoittaa joka kuukausi tai edes vuosi, jos ei juuri silloin pysty. Elämässä tulee aina yllätyksiä, ja sijoittaminen on oikeastaan yksi parhaista tavoista varautua näitä yllätyksiä varten, oli se sijoittaminen sitten säännöllistä tai epäsäännöllistä.

      Vastaa
    • Nämä ovat tällä hetkellä tutkinnan alla, ja tulen kirjoittamaan näistä uusista Nordnetin rahastoista tekstin blogiini parin viikon sisällä, joten pysy kuulolla! Päivittelen ne myös sitten tähän kirjoitukseen, jos ne ansaitsevat täällä paikkansa.

      Vastaa
  24. Moi, löysin vasta blogisi – todella inspiroivaa! Kirjoituksesi antoi tarpeellisen potkun ja aionkin aloittaa vihdoin säännöllisen sijoittamisen, mutta kuitenkin ainoastaan vastuullisiin kohteisiin (koska raha on valtaa, enkä halua tukea esim. sotia tai sademetsien tuhoa). Ainakin Nordnetillä näyttäisi olevan mahdollisuuksia vastuulliseen sijoittamiseen. Olisikin mielenkiintoista lukea sinun mietteitäsi tästä aiheesta joskus blogikirjoituksen muodossa!

    Vastaa
  25. Kiitos hyvästä tekstistä ja etenkin kaikesta avoimuudestasi tavoitellessasi taloudellista riippumattomuutta! Aloitteleva sijoittaja olen itse, enkä juuri ole päässyt perehtymisvaihetta pidemmälle. Tämän postauksen perusteella päätin kuitenkin aloittaa suunnitelmallisen säästämisen ja rahastosijoittamisen. Vielä kun ei mitään mistään ymmärrä, niin indeksirahastot kuulostaa varsin järkevältä vaihtoehdolta.

    Onnea matkaan omien sijoitustesi kanssa! Hienoa, että olet päättänyt jakaa kokemuksesi myös muille.

    Vastaa
    • Hienoa, että tekstistä oli apua ja kiitos paljon! Ja ehdottomasti, indeksirahastot ovat hyvä vaihtoehto kun ei ymmärrä sijoittamisesta vielä paljoa ja vielä silloinkin, kun ymmärtää. Voi olla, että itsekin aikanaan vaihdan täysin indeksisijoittajaksi, jos sijoitusstrategiani ei tällä kertaa toimi.

      Vastaa
  26. Moi,
    Oletko perehtynyt / sijoittanut Nordnetin uusiin indexirahastoihin, (USA, kehittyvät, Eurooppa ja maailma)
    Mikä tuntuma ja minkälaisia huomioita ko. rahastoista?

    Miten näet riskinä Nordnetin Suomi indeksirahaston Nokian suuren painotuksen (10,1%)

    Vastaa
  27. Aloin uuri säästää lapselleni 50e/kk rahastoon SPP Aktiefond Global kuluilla 0,32%. Hajautusta kaikin puolin riittävästi. Ehkä parempi vaihtoehto nordnet maailma indeksille. Oletko tutustunut SPP globaliin ja mitä ajatuksia sinulla on sen suhteen?

    Vastaa
    • En ole syvemmin tutustunut SPP Globaliin, mutta rahasto näyttää aika samanlaiselta kuin tuo MSCI World. Tuotto ehkä vähän heikompi, mutta uskoisin, että juuri lapsen rahastoksi tuo soveltuu hyvin. Ei turhan ison kulut ja valmis globaali hajautus yhdessä rahastossa. Sanoisin siis, että ihan hyvän valinnan olet tehnyt!

      Vastaa
  28. Hei, pahoittelen kun itsekin vain kyselen samoja asioita kuin muutkin, toivottavasti kärsivällisyytesi riittää vastailla.

    Asiaan! Jos tavoitteena on seuraavat 35v säästää eläkettä varten kustannustehokkailla rahastoilla (kasvuosuudet ja fyysinen), niin onko vaihtoehtoni asiansa ajavat ja onko järkevää ostaa samassa suhteessa kaikkia? (etf-harvemmin kuin joka kk, koska 15e * 12 kk * 35 v on paljon rahaa)

    Vielä näin alussa on hyvä mahdollisuus säätää, joten arvostan kyllä kovasti vastausta.

    iShares MSCI World Small Cap UCITS ETF USD (Acc)
    Handelsbanken Usa Indeksi
    Nordnet Indeksirahasto Suomi
    Nordnet Indexfond Sverige

    Puuttuuko eläkerahastoni hajautuksesta jotain olennaista? Tai olenko väärin ymmärtänyt valintani tavoitteisiini perustuen?

    Vastaa
    • On mahdoton tietää, mikä indeksi ja rahasto tuottaa parhaiten seuraavat 35 vuotta, joten on sinänsä vaikea sanoa, onko järkevää laittaa tasan juuri noihin rahastoihin. Koen kuitenkin, että hajautuksesi näyttää järkevältä, ehkä jomman kumman Suomen tai Ruotsin tiputtaisin pois, koska vaikka kyse pienikuluisista rahastoista onkin, ei Ruotsi ja Suomi niin erilaisia ole, että ne merkittävää hajautusta salkkuun toisivat.

      Muuten mainitsemasi suunnitelmat, summat ja hajautuksesi näyttää mielestäni erittäin hyvältä!

      Vastaa
  29. Hei, kiitos neuvoista ja nopeasta vastauksesta!

    Hyviä pointteja. Huojentavaa tietää, etten ihan täysin hukassa ole, vaikka niin vähän aikaa olen näihin perehtynyt. Enimmäkseen sinun ja Martin Paasin neuvojen pohjalta.

    Katsotaan miten suomelle ja ruotsille käy, ehkä jopa ajattelen niitä yhtenä pohjoismaisena kokonaisuutena ~16,5 % osuuksilla kutakin.

    Vastaa
  30. Nordnetilla uusia indeksirahastoja, Maailma indeksi, Kehittyvät indeksi, Usa/Eurooppa indeksi. Kulut about OP:n ja Handelsbankenin välimaastoa. Synteettisiä tosin, liekö sillä merkitystä?

    Vastaa
  31. Tästä ei ole missään puhuttu, mutta jos sama rahasto on useammassa eri valuutassa, kannattaako valita aina euro? Vaihtokustannukset säästyvät, mutta voisiko eri valuutasta tulla hajautusta?

    Vastaa
    • MIelestäni tähän ei rahastoissa ole tarvetta, koska hajautusta on itsessää jo niin paljon – myös valuuttamielessä. Kansainvälisesti hajautetut rahastot kuitenkin sisältävät niin paljon liiketoimintaa eri valuuttakursseissa, että tämä tasaa valuuttaerot itsessään. Sijoitusten valuutalla ei tässä mielestäni ole väliä, joten järkevintä ja halvinta on suomalaisena sijoittaa vain euromääräisiin rahastoihin.

      Vastaa
  32. Tiedän että alkuperäinen aihe on vanha, mutta koska kommentit täällä elävät (ja itse blogiteksti on oikein hyvä) niin jatkampa osaltani myös. Nordnetin ja Handelsbankenin kehityksen ja kulujen suitsuttamisen ohella todella vähän näkee puhuttavan SPP:n indeksirahastoista, joiden juoksevien kulujen erot ovat 0,01% luokkaa edellä mainittuihin.

    Esimerkiksi Handelsbankenin indeksirahastoilla on loistava historia ja hyvä luokitus (”ei tae tulevasta”; tiedän), mutta hieman mietityttää kehitys pidemmällä aikavälillä kun seurattavaa indeksiä on menneenä muutamana vuotena vaihdettu yhtä usein kuin armeijassa sukkia. SPP:n tarjonta seuraa hyvinkin tunnettuja indeksejä omilla minimaalisilla fossiilivapaus-filttereillään. Esim. Nordnetissä nämä ovat nyt vuoden päivät olleet tarjolla ja mitään analyysejä näistä olisi mukava lukea!

    Vastaa
    • Kiitos hyvästä nostosta! Voisin itseasiassa ottaa nuo SPP:n rahastot työn alle tekstiksi. Asia kuitenkin yhdistää pienet kulut ja vastuullisuuden, jotka ovat koko ajan isompia trendejä nykyään. Itse uskon vieläkin Handelsbankenin rahastoon, (ja esim. tyttöystäväni sijoittaa siihen), koska Yhdysvallat tulee todennäköisesti aina olemaan hyvä sijoitus, mutta vaihtoehtoja toki aina hyvä ottaa rinnalle.

      Vastaa
    • Löytyy drafti listalta, mutta tällä hetkellä ei ole aikaa ollut tehdä listausta. Olet kuitenkin oikeassa, että monelta osalta asiat mennyt eteenpäin, joten pyrin kirjoittelemaan päivitetyn tekstin tämän vuoden aikana!

      Vastaa
      • Hei,
        Yksi muuttunut asia on, että Nordnet tarjoaa nykyään ETF-kuukausisäästöön myös Lyxorin ETF:iä. Useimpiin noista listatuista löytyy Lyxorilta käytännössä vastaava, mutta hiukan pienenpikuluinen vaihtoehto.

        Aikoinaan kun luin tätä blogia ensimmäisen kerran, huomasin ilokseni, että olen päätynyt omissa sijoituksissani salkun perusrungon osalta aika lailla samalla tavalla suositustesi mukaan. Nyt on jo suoriakin osakkeita ja ihan kivasti mennyt, vaikka työtä vaatii ihan eri tavalla.

        Mielenkiintoista myös, että aloitin samana vuonna (2013) sijoittamisen. Alkupääoma oli tosin 0€, mutta salkun arvo juuri ylitti maagisen 100k€ rajan. Eli jälkiviisaasti voisi sano, että jos olisin auton oston sijaan jatkanut polkupyörällä ajoa sekä sijoittanut ne rahat, olisin mahdollisesti nyt varttimiljonääri ;P

        Vastaa
        • Joo pitäisi ehdottomasti päivitellä tätä, työn alla on. Mietin päivittelesikö tätä, vai laittaisiko vain kokonaan uuden tekstin. Ja hienoa kuulla, että osakesijoittaminen on kannattanut! Tosiaan vaatii paljon enemmän, mutta etenkin viime vuosina osakesijoittamisella on pystynyt pärjätä hyvin indeksejä vastaan, kun pörssi on käynyt kuumana.

          Vastaa
  33. Heips!
    Vuoden alussa alotin kiinnostumaan taloudellisesta riippumattomuudesta ja tajusin vasta nyt aloittaa katsomaan kuluja. Itselläni kaksi rahastoa Danskessa joiden kulut 1,05% ja 1,60% + merkitsemis + lunastus palkkiot päälle.
    Ne on tuottaneet enemmän mitä säästötilillä olisivat tuottaneet mikä niiden tarkoitus alunperin olikin. Nyt kuitenkin olen sitten päättänyt pyrkiä omilleni. Joten joudun niin sanotusti aloittamaan alusta.
    Nordnetin kautta Handelsbankenin Usa on kiinnostanut jo pitkään. Tuntuu että kaikki paikat tarjoaa jotain rahastoa niin vaikea ollut päättää mistä etsii sopivaa.

    Odotan innolla päivitettyä versiota jos semmoinen vielä tulee.

    Vastaa
    • Tärkeintä on juurikin tuo, että ovat tuottaneet enemmän kuin makaamalla nollakorkotilillä! Ja hienoa, että kustannuksista nyt kiinnostuit – mielestäni Handelsbanken USA indeksi on helppo ja yksinkertainen sekä sopivan edullinen. Esim. tyttöystäväni sijoittaa pelkästään siihen kerran kuussa ja lopputulos on ollut hyvä ja ei tarvitse kauheasti pohtia maailman menoa. Pyrin tekemään päivitetyn version viimeistään ensi vuoden alkuun mennessä!

      Vastaa
    • Uskoisin, että rahasto on sen verran arvokas Suomen Handelsille, että kuka ikinä tuleekaan Handelsbankenin Suomen liiketoiminnot ostamaan, tulee mitä todennäköisimmin pitämään rahaston toiminnassa entiseen malliin. Mutta tosiaan aika näyttää – liiketoimintojen myynti on kuitenkin pitkä prosessi yleensä.

      Vastaa
  34. Miten osingot verotetaan indeksirahastoissa?
    Onko veroprosentti sama kuin osakesäästötilissä eli 30% alle 30 000 euron voitoista.
    ,maksetaanko osingoista veroa enemmän kuin suorassa osakekaupassa?
    Maksetaanko osinkoveroa myös johonkin toiseen maahan riippuen minkä maan osakkeita rahastossa on jos ei ole Suomen kanssa verosopimusta?

    Vastaa
  35. Toisinsanoen ensin maksetaan osingoista lähdeveroa kyseiseen maahan missä yhtiön kotipaikka on? ja kasvurahastoa lunastettaessa 30% tai 34% vero Suomeen?
    Eli olisi ns kaksinkertainen verotus osinkojen osalta, suorassa pörssisijoituksessa kotimaan osakkeista maksettaisiin siis 4,5% vähemmän osinkoveroa ja jos ostaa kotimaista rahastoa siitäkin menee korkeampi vero myytäessä koska pääomatuloveroprosentti on 30 tai 34

    Vastaa
    • Vastaan tässä molempiin. Eli tosiaan osingot ovat verottomia niin kauan kuin pysyvät rahaston sisällä – tämä on se syy, miksi indeksirahastot ovat yleensä niin hyviä, koska ne voivat sijoittaa saamiltaan yrityksiltään saamat osingot verovapaana takaisin rahastoon (joka siis nostaa rahaston arvoa).

      Jos rahasto maksaa osinkoja sijoittajalle, siitä menee tavallinen osinkovero täysin samoilla säännöillä kuin osakkeista (maiden verosopimukset mukaanlukien). Näistä tosiaan olen kirjoittanut tarkemmin täällä: https://www.omavaraisuushaaste.com/ulkomaisten-osinkojen-verotus/

      Ja sama juuri pätee rahastoon, joka ei maksa osinkoja sijoittajalle: sitten kun myy aikanaan rahastoa voitolla – siinä myyntivoitosta maksetaan juuri tuota tavallista 30% tai 34%:n pääomaveroa riippuen onko alle vai yli 30 000 euroa.

      Keskimäärin en koe järkevänä sijoittaa rahastoihin, jotka maksavat osinkoja, koska se ei ole verotehokasta, koska rahasto tosiaan saa itse pitämät osingot verovapaana. Mutta tosiaan kyllä, osinkojen verotus on hieman löysempää kuin myyntivoittojen verotus, koska osingoista vain 85% on veronalaista tuloa, siinä missä myyntivoittojen verotuksesta 100% on veronalaista tuloa.

      Vastaa
  36. Eli esim USA tai Intia indeksi kasvurahaston ei tarvitse maksaa osingoista veroa USA:aan vaan rahastot saavat ne verovapaasti sijoittaa uudelleen niinkuin osakesäästötilissäkin toimitaan?

    Vastaa
  37. Tekeekö joku kuitenkin kauppaa tarvittaessa, esimerkiksi Nordnet Suomi indeksi rahastossa? Luulisi että Fortum ja Nokian renkaat olisi listalla melko korkealla vai onko ne myyty pois Venäjä ongelmien takia?
    Eli seuraako mahdollisia kurssiromahduksia tai nousuja.
    Ja hyötyykö rahastonomistaja yllättävistä kurssinousuista esim tänään Rovion nousu siirtyisikö kurssinousu rahastonarvoon vai onko kyseessä rahasto jossa ei kukaan tee kauppa kuin ehkä kerran vuodessa?

    Vastaa
    • Indeksirahastot seuraavat indeksejä tarkkaan, ei niinkään sen takia, että niissä on osakkeet täysin samassa painossa kuin indeksissä, vaan koska siihen käytetään muita monimutkaisempia sijoitustuotteita. Indeksirahasto ei siis omista useinkaan kaikkia osakkeita, mitä indeksissä on, vaan monesti se on yhdistelmä osakkeita ja erilaisia monimutkaisempia sijoitustuotteita, jonka avulla rahasto pystyy varmistamaan sen, että rahasto tuottaa aina indeksin verran – olivat liikkeet pörssissä kuinka äärimmäisiä tahansa.

      Eli tosiaan, indeksiin lasketaan niin yksittäisten osakkeiden nousut ja laskut, mutta pitää muistaa, että osakkeita on Helsingissäkin satoja, joten yhden osakkeen paino on aina pieni rahastossa. Mutta käytännössä jokaisen osakkeen iso lasku tai iso nousu vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti myös indeksin kehitykseen.

      Käytännössä siis salkunhoitaja hoitaa myös indeksirahastoja siten, että se indeksin kehitystä vastaa kaiken aikaa.

      Vastaa
  38. Hei, hyvä blogi sulla! Olen ajatellut ottaa Seligsonin top 25 brands rinnalle joko Handelsbankenin USA tai lähitapiolan USA ilmasto indeksi rahaston. Kuluissa on reilu kymmenyksen ero, mutta lähitapiola on aiemmin tuottanut paremmin. Kuinka paljon kannattaa antaa painoarvoa aiemmalle tuotolle rahastoa valitessa? Kumpaa suosittelisit näistä kahdesta ja miksi? Vai jotain muuta? Kiitos etukäteen!

    Vastaa
  39. Täälläkin yksi joka on tyytyväinen kirjoituksesi löytämisestä ennen seuraavien sijoitusliikkeiden tekoa. Pankin vakuuttavien mainospuheiden pohjalta olen sijoittanut rahastoihin jo pitkään, mutta nyt se loppuu 😅
    Olisin kiitollinen vinkeistä, mihin lähteä seuraavaksi rahojaan laittamaan. Nordnet ja indeksit, Ok, mutta millaisia? Tarkoitus tehdä säännöllistä sijoittamista 200-400€/kk.
    Entäs pankin rahastoissa olevat eurot. Jätänkö sinne hamaaseen tulevaisuuteen asti vai pitäisikö niidenkin lepopaikkaa (tai siis työpaikkaa!) uudelleenarvioida?

    Vastaa
    • Kiva kuulla, että kirjoituksista on apua!

      Suoria sijoitusvinkkejähän en voi antaa, mutta rahastosijoittaisessa usein riittää se 2-3 rahastoa, joka tuo jo tarpeeksi hajautusta. Oma lempparijakoni on:

      USA Handelsbanken Indeksi 50%
      Nordnet Suomirahasto 50%

      Molemmat tosiaan löytyvät Nordnetin palvelusta, eli saa helposti yhdestä paikasta nuo. Ja esim. tyttöystäväni sijoittaa pelkkään USA Handelsbanken-indeksiin. https://www.omavaraisuushaaste.com/tyttoystavani-sijoitukset/

      Jos pankkien rahastot ovat perinteisiä pankkien rahastoja (eli aktiivisia, joissa juoksevat kulut 1%:n tasoa tai yli) niin itse myisin ne ja alkaisin sijoittaa vaikka sen 300-500 euroa kuukaudessa myynnistä saatujen rahojen avulla noihin uusiin rahastoihin. Pankkien markkinoimat rahastot ovat keskimäärin huonoja ja kalliitta kuten Suomen suosituimpien rahastojen läpikäynnistä huomaa. https://www.omavaraisuushaaste.com/suomen-suosituimmat-rahastot/

      Toivottavasti tästä oli apua!

      Vastaa
      • Kiitos, onhan tästä apua 😉 Pankin rahastojen myyminen tuntuu vähän jännittävältä, mutta kun nyt kuluja pengoin, niin kyllähän se pistää melkein kiukuksi… mutta tarkentava kysymys tähän: tarkoititko että myisi niitä pikku hiljaa, vaikka sen 300-500€ per kk ja ohjaisi aina tuon summan sitten sitä mukaa Nordnetin rahastoihin, vai kannattaako myydä enemmän kerralla? Riippuu tietysti myös ajankohdasta. Hmm.

        Vastaa
        • Ymmärrän hyvin, on harmittavaa, että pankit noita edes kauppaavat niin iloisina, kun ovat erittäin kalliita käytännössä kaikkia.

          Joo toki voi kokeilla ajoittaa, mutta mielestäni voi hyvin myydä samaa tahtia kuin niitä siirtää parempiin rahastoihin, JOS ei ole erillisiä myyntikuluja rahastoissa. Ajallinen hajautus varmasti kannattaa myös noissa myynneissä, ettei myy kaikkea köntässä.

          Vastaa
      • Kiitos inspiroivasta blogista. Olen aloittamassa (vihdoin) omaa sijoitusuraani ja mietin että kk-sijoittaisin kahteen matalakuluiseen indeksirahastoon. Toinen on tuo mainittu Handelsbanken USA ja toisena mietin Handelsbanken Eurooppa-indeksiä. Kysymys kuuluu, että millä jaolla kannattaisi tehdä USA-Eurooppa hajautus?

        Vastaa
        • Hienoa kuulla, että blogista olla apua! Suoria sijoitussuosituksia en voi antaa, mutta 50-50 jako yleensä hajauttaa juuri sopivasti. Jos jakaa muuten, niin ottaa selkeästi näkemystä siitä, kumman puolen uskoo kasvavan paremmin, mutta pitkällä aikavälillä tämä ero yleensä tasoittuu aika hyvin.

          Vastaa

Jätä kommentti