Hedonistinen oravanpyörä on asia, joka on rakennettu meihin kaikkiin sisään jollain tasolla.

Oletko joskus ostanut jotain, josta olet tullut onnellisemmaksi? Todennäköisesti olet. Entä kauan tunne on kestänyt? Ei varmaankaan kauhean kauaa. Tieteellisissä tutkimuksissa on todettu monesti, että ihmisellä on ns. ”normaali” onnellisuuden taso, johon henkilö palaa aina negatiivisen tai positiivisen kokemuksen jälkeen. Oli kokemus aiheutunut esineen ostoksesta tai jostain aivan muusta asiasta.

Esimerkiksi jatkuva shoppailun tarve aiheutuu juuri tästä normaaliin onnellisuuden tasoon palaamisesta. Ostat kivan vaatteen. Tulet paremmalle tuulelle. Parin päivän päästä haluat kokea jälleen saman tunteen, kun olet takaisin normaalislla onnellisuuden tasolla. Ostat siis taas jotain. Tadaa, olet hedonistisessa oravanpyörässä.

Meistä jokainen osaa varmasti samaistua tähän kokemukseen. Huomaan itsessäni myös tällaisia piirteitä. Olen ehkä hieman stereotypisestikin miehenä heikko elektroniikalle. Mikäli en tavoittelisi tosissani taloudellista riippumattomuutta näen itseni kuluttamassa suurin määrän elektroniikkaan. Hienoon kotiteatteriin, mahtaviin äänentoistolaitteisiin sekä leijuviin bonsaikasveihin. Naurettavaa, mutta siistiä. Saattaisin myös päivittää matkapuhelimeni aina kun uusi malli tulee ulos.

Mutta hetkinen. Tämähän on aivan arkipäivää monelle ihmiselle! Hedonistinen oravanpyörä onkin se, jossa suurin osa meistä juoksee päivittäin ja joka pyörittää maailman talouden rattaita.

Oravanpyörä kuvaa ilmiötä hyvin, koska ilmiöön kuuluu olennaisesti se, että pitää kulkea nopeampaa koko ajan, jotta tuntuu siltä, että pysyisi paikallaan. Toisin sanottuna, ihmisen pitää kuluttaa koko ajan enemmän ja enemmän vain tunteakseen olonsa ”normaalin” onnelliseksi. Tämä johtuu siitä, että ihminen tottuu kaikkeen ajan saatossa.

Jason Fieber, joka saavutti taloudellisen riippumattomuuden 33-vuoden iässä kuvaa hyvin blogissaan tätä uuden normaalin tunnetta.

Ostat uuden ison talon. Talosta tulee sinulle pian uusi normaali. Totut asuntoon. Talon keittiö tuntui taloa ostettaessa tilavalta, mutta nyt kun olet tottunut siihen, tuntuu se yhtäkkiä liian pieneltä. Hieno lattia näyttääkin yhtäkkiä kaipaavan uusia hienoja mattoja. Autotalliin ei mahdu molemmat autot. Sitä paitsi, meidän pitäisi ostaa uudet autot! Ja miksi naapurin talo näyttää vielä isommalta?

Ja niin edespäin.

Tärkein kysymys kuuluukin, miten tästä oravanpyörästä pääsee eroon?

Miten hedonistisesta oravanpyörästä voi hypätä pois ja miten tämä kaikki liittyy taloudelliseen riippumattomuuteen?

Oravanpyörästä pois hyppääminen on helpompaa kuin voit kuvitellaakaan. Kaikki mitä sinun täytyy tehdä on vähentää kulutustasi asioista, joita et oikeasti tarvitse. Mainitsemani henkilökohtaiset esimerkit elektroniikasta ovat asioita, joita kukaan ei oikeasti tarvitse. Vaikka moni niitä haluaakin.

Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu auttaakin oravanpyörästä hyppäämistä kahdella tapaa. Ensinnäkin, omien kulujen seuraaminen pakottaa vähentämään kulutusta kaikesta turhasta. Ilman järkevää säästöprosenttia, taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu on erittäin haastavaa.

Toisaalta tämä ikuisen kulutuksen oravanpyörästä hyppääminen tekee samalla onnellisemmaksi. Opiskelijana, opiskelijoiden ympäröimänä, järjetön kuluttaminen ei ole koskaan tuntunut luonnolliselta, vaikka minulla olisikin ollut varaa. Tämä johtuu siitä, että muilla ihmisillä ympärilläni on harvoin kalliita kelloja ja uusimpia iPhoneja.

26-vuoden iässä ja köyhässä perheessä kasvaneena en ole vielä törmännyt aktiivisesti siihen todellisuuteen, jossa ihmiset polttavat 3000 euroa kuukaudessa turhuuksiin. Luonnollisesti töissä olen nähnyt viitteitä tästä, mutta koska kollegat eivät ole yhtä aktiivisesti elämässä kuin koulukaverit, on turha kuluttaminen ympärilläni marginaalista. Tästä huolimatta (ja ehkä jopa tästä johtuen) koen itseni onnelliseksi. Kukaan meistä ei oikeasti tarvitse materiaa ollakseen onnellinen.

Kaiken tämän lisäksi uskon, että koska kulutan huomattavasti keskimääräistä vähemmän – silloin kun sitten kulutan – tulen entistä helpommin onnellisemmaksi. Vähäinen kuluttaminen on siis selkeä win-win niin henkilökohtaisen talouden kuin onnellisuuden puolesta.

Yhteenveto

Lyhyesti voidaankin sanoa, että hedonistinen oravanpyörä on yksi todiste siitä, että raha ei tee onnelliseksi. Miksi sitten tavoittelen taloudellista riippumattomuutta, jos raha ei tee onnelliseksi? Syy on yksinkertainen – vaikka raha ei tee onnelliseksi, poistaa se elämästä tiettyjä asioita ja stressin aiheita, jotka tekevät onnettomaksi. Puhumattakaan vapaudesta, jonka taloudellinen riippumattomuus parhaimillaan pystyy tarjoamaan.

Tunnistatko hedonistisen oravanpyörän omista kokemuksistasi ja oletko kokeillut päästä siitä irti?