Helsingin pörssin korkeimmat ja kestämättömimmät osingot 2023

Parhaat osingonmaksajat vuosimallia 2023 voidaan jälleen laittaa järjestykseen ja tästä tekstistä löydätkin 15 suurinta osingonmaksajaa Helsingin pörssistä tältä vuodelta. Kuten lupasin pari viikkoa takaperin osinkokirjoituksessani, en kuitenkaan käy sokkona pelkästään korkeimpia osinkoprosentteja vaan menen syvemmälle. Käyn läpi myös sen, kuinka kestäviä parhaiden osingonmaksajien osingot pidemmällä aikavälillä ovat.

Löydät listasta niin yhtiön osakekohtaisen osingon, osinkotuottoprosentin pörssikurssilla 5.3.2023 sekä osingon irtoamispäivän. Teksti toimii samanaikaisesti myös osinkokalenterina isoimmille osingonmaksajille. Osingon irtoamispäivä on siis se päivä, kun osinko irtoaa ja jos haluaa osinkoja osakkeesta saada, kannattaa osaketta omistaa ennen tätä päivää. Hyvä nyrkkisääntö on se, että osakkeenomistaja on oikeutettu osinkoon, mikäli hän omistaa osaketta viimeistään yhtiökokouspäivänä, jolloin yhtiön hallituksen osinkoehdotus 99.9% ajasta hyväksytään.

Mennäänkin suoraan asiaan ja seuraavassa siis osinkotuottoprosentiltaan parhaimmat osingonmaksajat Helsingin pörssistä vuodelta 2023.

EDIT: 14.3.2023: Nyt lisätty analyysit myös lukijoiden toiveyrityksistä kirjoituksen loppuun!

 

Parhaiden osinko-osakkeiden osinkojen kestävyysanalyysi

Osinkotuottoprosentit ovat asia erikseen, mutta hyvä on muistaa, että yhtiöiden osakkeet laskevat osingon irtoamispäivänä prosenteissa usein saman verran kuin osinkotuottoprosentti on – vähintään. Osingoista ei siis voi saada pikavoittoja ostamalla yhtiön osakkeita ennen osingonmaksuja ja kerätä osinkoja sekä sen jälkeen myydä osakkeita pois, koska osakkeet laskevat keskimäärin yhtä paljon kuin osinkoa irtoaa.

Tämän takia onkin hyvä muistaa, että osingot ovat aina pois yhtiön kassasta ja tulevaisuuden liiketoiminnasta. Katsotaankin siis seuraavassa hieman syvemmin parhaiden osingonmaksajien osingonmaksukykyä tälle vuodelle ja tulevaisuudessa yhtiö kerrallaan.

SSAB

SSAB osinkolistan kärjessä on omalla tavallaan hieman ironista. Pitkäaikaiset lukijat saattavat muistaa, että 15 vuoden takaa kaikkien aikojen ensimmäinen sijoitukseni oli SSAB:n edeltäjä Rautaruukki, joka oli erittäin samanlaisessa tilanteessa 15 vuotta sitten kuin tänään. Yhtiön osinkotuotto ylitti 10% ja taaksepäin katsova P/E-luku oli alle 5. Punaisia lippuja siis oli kaikkialla, mutta en tästä välittänyt vaan tein pitkän aikavälin kannalta erittäin heikon sijoituksen Rautaruukkiin ensimmäisenä sijoituksenani.

SSAB:n tilanne onkin toistanta tästä 15 vuoden takaisesta. Takana on äärimmäisen vahva terässykli inflaation vauhdittamana ja takana ennätyksellinen tulosvuosi. Ja tästä yhtiö haluaakin palkita osakkeenomistajiaan isolla osingolla sekä massiivisilla omien osakkeiden ostolla.

SSAB maksaakin tänä vuonna osinkoa viime vuoden tuloksesta 8,70 Ruotsin kruunua per osake, joka asettuu nykykurssilla n. 0,79 euroon per osake. Tämä on edelleen alle puolet yhtiön vuoden 2022 osakekohtaisesta tuloksesta, joten yhtiön kassaan jää edelleen hyvä määrä rahaa myös tulevaisuuden vuosia varten. Se, mikä on huomattavaa, on kuitenkin, että sykli on jo kääntynyt vahvasti toiseen suuntaan.

Ensi vuotena odotetaan, että SSAB:n osakekohtainen tulos onkin n. 8 kruunua per osake – tämä on siis vähemmän kuin mitä tänä vuonna osinkoa maksetaan. Ennätysvuoden jälkeen maksetaankin ennätysosinkoa, mutta on selvää, että ensi vuonna osinkoa tullaan leikkaamaan rajustikin nykyiseen tasoon verrattuna.

Se, kuinka paljon osinkoa tullaan leikkaamaan riippuu paljolti siitä, kuinka syvään taantumaan lopulta päädymme vuoden 2023 aikana, mutta SSAB:hen sijoittavan on hyvä tietää, että osakekohtaisella osingolla on tästä eteenpäin parin vuoden tähtäimellä vain yksi suunta – alaspäin.

SSAB maksaa kaikki osinkonsa kerralla keväällä.

Telia Company

Telia Company on omanlainen ikuisuuslupaus osinkosijoittajille. Sen kansainvälinen laajentuminen epäonnistui pahasti 2010-luvulla, ja yhtiö on kärsinyt tästä pitkään. Puhtaasti suomalainen Elisa onkin onnistunut ruotsalaista kilpakumppaniaan huomattavasti paremmin strategiansa toteuttamisessa.

Yksittäisistä kuluista korjattuna Telian osakekohtainen tulos oli viime vuonna 0,53 Ruotsin kruunua, mutta tästä huolimatta yhtiö maksaa osinkoa 2 Ruotsin kruunun verran. Osingonjakosuhde on siis negatiivisen puolella ja on ollut tällä tavalla lähes joka toinen vuosi Telian historiassa. Telia onkin tunnettu pitkään osingon maksamisesta velkana ja välillä osingon leikkaamisista.

Tällä hetkellä tulevaisuus ei näytä Telian osalta yhtään valoisammalta vaan myös tulevina vuosina Telian tuloksen oletetaan olevan alle nykyisen osinkotason ja jos yhtiö haluaa osingon tason pitää ennallaan, joutuu se myös jatkossa maksamaan osinkoa velaksi ja kasvattamaan entisestään yhtiön nettovelkaantumisastetta, joka on jo yli 100%.

Telian osingonleikkaus ei yllättäisi, mutta erittäin tasaisena ja defensiivisenä liiketoimintana se voi kuitenkin ottaa vielä lisää velkaa osingon maksamiseksi. Korkotasojen kuitenkin koko ajan noustessa myös etenkin uusissa yrityslainoissa, en ole välttämättä samaa mieltä siitä, että osinkotasoa kannattaa pitää yllä hinnalla millä hyvänsä. Telian osingossa on siis aina leikkausriski, mutta todennäköisyys osingon nousulle lähivuosina on erittäin pieni.

Telia maksaa osinkonsa kerran kvartaalissa kolmen kuukauden välein, mutta ei maksa tänä vuonna kuin kolmena neljänneksenä osinkoa eli oikeasti osinkoa maksetaan tänä vuonna vain 1,5 Ruotsin kruunua. Tämä todennäköisesti siksi, että yhtiön kassavirrat eivät vuoden aikana riitä koko osingon maksamiseen ilman merkittävää lisävelkaa.

Citycon

Citycon on pitänyt osinkonsa jo muutaman vuoden samalla tasolla. Tämä on usein kiinteistösijoitusyhtiöille suhteellisen helppoa, sillä kassavirrat ovat hyvin ennustettavia ja vaikka Citycon omistaakin paljon liikekiinteistöjä, kuten kauppakeskuksia, se selvisi koronadipistä yllättävänkin hyvin vain pienellä lisäpääoman keräämisellä suhteessa liiketoimintojen kokoon.

Citycon tuleekin todennäköisesti myös jatkossa maksamaan nykyisentasoista osinkoa, sillä yhtiön liiketoiminnassa ei näy juuri merkittäviä näkymän nousuja tai laskuja. Suurin kysymysmerkki liiketoiminnoissa on ennen kaikkea kiinteistöomistusten arvojen kehitys, mutta se ei vaikuta suoraan yhtiön kassavirtaan, niin kauan kuin kiinteistöt pysyvät vuokrattuina.

Toinen mahdollinen osinkoleikkaussyy voi olla, jos korkotasot pysyvät pitempään näin korkealla ja yhtiö joutuu uusimaan nykyisiä lainojaan huomattavasti heikommilla ehdoilla (eli korkeammilla koroilla). Cityconin tuntien ja itsekin sitä muutaman vuoden omistaneena tiedän, että johto ja hallitus kuitenkin pyrkii pitämään nykyisen osinkotason niin pitkään kuin se edes jollain tavalla on mahdollista.

Citycon maksaa osinkonsa kerran kvartaalissa kolmen kuukauden välein.

Titanium

Titanium on monesti sijoittajien tutkan alla lentävä yhtiö, joka kuitenkin on jo pitkään tehnyt erittäin hyvää tulosta niin yhtiön liiketoiminnalle kuin sijoittajillekin. Titanium on ollut pitkään jo niin sanottu osinko-osake, mutta yhtiön osingonjako on usein kaksivaiheinen.

Titanium maksaakin ns. pääosinkoa, että tämän lisäksi lisäosinkoa. Tänä vuonna molempia maksetaan ennätysmäärä absoluuttisissa euroissa JA tämän lisäksi yhtiö maksaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa osinkoa tulostansa enemmän. Toisin kuin Telialla, tämä ei kuitenkaan ole samantasoinen punainen lippu, sillä yhtiön tase on huomattavan vahva ja yhtiö pystyy tätä trendiä jatkamaan monta vuotta, jos yhtiön tuloskunto pysyy samalla tasolla.

Titanium onkin ehkä selvin eroaja top5 osingonmaksajista Helsingin pörssissä sen osalta, että vaikka osinkoa saatetaan leikata, ei tämä ole yhtä todennäköistä kuin muilla top5 osakkeilla. Titaniumin liiketoiminta on suhteellisen vakaata ja vaikka erittäin suuri osa sen tuloskunnosta on kiinni sen Hoivarahasto-tuotteesta, ei yhtiö ole hidastumisen merkkejä näyttänyt. Titaniumin osinko onkin todennäköisesti yksi kestävimmistä korkeimmilla osingonmaksajilla.

Titanium maksaa pää-, että lisäosinkonsa kerralla keväällä.

Keskisuomalainen

Keskisuomalaisen tulos oli menneenä vuotena hyvä, mutta tämä johtui pitkälti siitä, että yhtiö myi varhaisjakeluliiketoimintansa Postille 21 miljoonalla eurolla. Tämä on jatkossa pois yhtiön liiketoiminnasta, mutta pelasti muuten erittäin vaikean vuoden, jonka avulla myös osinko saatiin pidettyä viime vuoden korkealla tasolla.

Yhtiön kassa on hyvässä kunnossa, mutta tulevasta vuodesta tulee myös suhteellisen haastava, koska kaikki inflaatiopaineet eivät ole taloudesta täysin vielä kadonneet. Keskisuomalaisen osinko onkin leikkuu-uhan alla jo viimeistään ensi vuonna, mutta yhtiö saattaa pitää osingon vielä korkealla ensi vuoden, mikäli kassassa siihen on varaa. On kuitenkin todennäköistä, että jos yhtiö maksaa ensi vuonna yhtä ison osingon kuin tänä vuonna, on tämä osinko korkeampi kuin yhtiön liikevoitto menneeltä vuodelta.

Keskisuomalainen maksaa osinkonsa kerralla keväällä.

Metsä Board

Suomalainen metsäteollisuus on navigoinut digitalisaation, koronan ja muiden ympäristömuutosten läpi paremmin kuin itse olisin koskaan osannut kuvitella finanssikriisin jäljiltä ja tämä on ollut ilo nähdä. Metsä Board on yksi näistä yhtiöistä ja muistan elävästi ajat, kun yhtiö oli konkurssin partaalla – niistä päivistä osake on noussut n. 4000%.

Metsä Board hyötyi merkittävästi menneenä vuotena etenkin kartongin hintapiikistä ja yhtiön tulos olikin viime vuonna ennätyskorkea. Kuulostaako tutulta? Kyllä vain. Metsä Boardin liiketoiminnan hidastumisen merkkejä nähtiinkin jo neljännellä vuosikvartaalilla ja yhtiö ohjeistikin huomattavasti viime vuotta matalampaa tulostasoa tälle vuodelle.

Yhtiö jakoi tänä vuonna n. 50% viime vuoden tuloksestaan, mutta koska tulos laskenee niin merkittävästi tänä vuonna, ensi vuonna vuorossa on osingonleikkaus, vaikka yhtiön kassa erittäin hyvässä kunnossa onkin – yhtiö kun pyrkii investoimaan paljon liiketoimintaansa myös tulevaisuudessa, mikä taas pitkäjänteiselle sijoittajalle on usein vain hyvä asia.

Metsä Board maksaa osinkonsa kerralla keväällä.

Fortum

Fortumin saaga aina Uniper-kaupoista, sähkö- ja johdannaiskriisiin aina Suomen valtion oman edun ajamiseen yhtiökokouksessa on todennäköisesti mielenkiintoisin 2020 pörssiyritystarina. Lopputuloksena kuitenkin on, että sähkömarkkina normalisoitui sodasta huolimatta yllättävänkin nopeasti.

Tämä vähensi Fortumin johdannaisriskejä huomattavasti yhdessä Uniper-myynnin kanssa ja nyt Fortum onkin tavallisen tylsä sähköyhtiö pitkälti Pohjoismaalaisella presenssillä. Tappiollisen Uniper-myynnin jälkeen yhtiön tulos kääntyykin jälleen positiiviseksi tämän vuoden puolella ja todennäköisesti myös osinko itse asiassa vain nousee nykytasoilta (toki vain lievästi).

Täytyy kuitenkin edelleen muistaa, että Fortumilla on maantieteellisen sijaintinsa ja liiketoiminnan takia edelleen Venäjä-riskejä tavallista pörssiyhtiötä enemmän, joten etenkin sodan mahdollisesti eskaloituessa Fortumin liiketoiminta voi jatkaa kärsimistään. Tältä vuodelta osakekohtainen tulos on merkittävästi tappiolla, mutta tämä johtuu pitkälti kriisivuodesta ja erilaisista kertaeristä ja antaa yhtiön tuloskunnosta suhteellisen väärän kuvan. Nykyisessä tilanteessa Fortum todennäköisesti jatkaa hidasta, mutta varmaa muutosta kohti tutun turvallista strategiaansa ja osinko on taattu vähintään nykyisellä tasolla.

Fortum maksaa osinkonsa toisen osan keväällä ja toisen syksyllä suhteella 0,46 ja 0,45.

YIT

Rakennusalalta ei löydy Helsingin pörssistä hirveän montaa valopilkkua ja YIT on todennäköisesti harvoja, joilla ei ole aivan karmea track record. Rakentaminen on kuitenkin muuttunut myös äärimmäisen vaikeaksi toimialaksi nyt inflaatio-, että korkopaineiden painaessa liiketoiminnan kannattavuutta samanaikaisesti alaspäin.

Yhtiön tulos on tänä vuonna erittäin todennäköisesti merkittävästi matalampi kuin viime vuonna ja osakekohtainen tulos saattaa laskea myös alle nykyisen osakekohtaisen osingon. Tästä huolimatta YIT:n kassa on rakennusyhtiöksi kuitenkin suhteellisen hyvässä kunnossa, joten osingon nousua ei todennäköisesti ole luvassa ellei isoja epäonnistumisia tälle vuodelle osu, pysyy yhtiön osinko todennäköisesti samalla tasolla myös ensi vuonna.

YIT maksaa osinkonsa kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Nordea

Nordea on pitkän korpivaelluksen jälkeen saanut paljon tuulta purjeisiinsa korkotason nousun myötä. Pankki on erittäin mielenkiintoisessa tilanteessa sen takia, että se pystyy ottamaan asiakkailtaan huomattavasti korkeampia korkoja kuin mitä se maksaa asiakkailleen säästötilillään pitkälti niin äkkinäisen korkojen nousun takia. Tällä hetkellä Nordealla onkin laillistettu lupa printata rahaa.

Uusien lainojen määrä on kuitenkin kaikilla Nordean markkinoilla kääntynyt laskuun ja esim. Suomessahan asuntomarkkinat ovat passiivisimmissa tunnelmissa kolmeenkymmeneen vuoteen.

Nordea on nyt myös aloittanut omien osakkeiden oston yhdessä osingonmaksun kanssa, joka parantaa ajan myötä myös osakekohtaista tulosta. Tulevasta taantumasta huolimatta Nordean tulos todennäköisesti jatkaa entisestään nousemista myös tänä vuonna ja samalla myös osinko nousee. Nordea näyttääkin ainakin nähtävän lähitulevaisuuden osalta yhdeltä varmimmista osinko-osakkeista Helsingin pörssissä, mikä on erittäin hyvä uutinen, koska yhtiö on omistetuin osake suomalaisten sijoittajien salkussa.

Nordea maksaa osinkonsa kerralla keväällä.

Taaleri 

Taaleri on Nordean tavoin yhtiö, joka maksaa suurimman osan tuloksestaan osinkoina ulos, jonka takia hyvien vuosien jälkeen se usein nousee parhaiden osingonmaksajien listalle Helsingin pörssissä.

Yhtiön tuloksentekokyky on pysynyt suhteellisen tasaisena koronasta ja Ukrainan sodasta huolimatta, mutta osingonjako on vaihdellut paljon vuodesta riippuen. Yhtiöllä on kuitenkin erittäin vahva kassatilanne ja yhtiö pystyykin maksamaan tarvittaessa monta vuotta yli 100%:ia tuloksestaan osinkoina ulos.

Taaleri ei ole historiallisesti kunnostunut tasaisena osingonmaksajana vaan jakaa osinkoa erittäin summittaisesti vuoden tuloksen ja kassatilanteen mukaan. Paljon riippuukin yhtiön tulevasta osinkostrategiasta, laskeeko vai nouseeko osinko, mutta sijoittajan kannattaa myös varautua siihen, että osinkoa voidaan leikata 10-20%:iakin vuodesta toiseen ja nostaa jopa enemmänkin, jos vuosi on mennyt hyvin. Taalerin osinko onkin erityisen vaikeasti ennustettavissa.

Taaleri maksaa osinkonsa kerralla pois keväällä.

Nokian Renkaat

Nokian Renkaat oli ylivoimaisesti suurin Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta kärsinyt Helsingin pörssin yhtiö, jonka takia olin yllättynyt yhtiön osinkoehdotuksesta. Yhtiön liiketoiminta oli menneenä vuotena raskaasti tappiollista ja tästä huolimatta yhtiö maksaa silti edelleen merkittävästi osinkoa.

Yhtiön kassalla tähän toki on varaa, mutta rahojen laittaminen osingonmaksuun kummastuttaa silti, koska yhtiö joutuu investoimaan suuresti uuteen Romanian-tehtaaseen Venäjä-kortin kadotessa pelistä (yhtiön yksi merkittävämpiä kannattavuusetuja oli juuri Venäjän tehdas).

Kassan kuitenkin ollessa hyvässä kunnossa Nokian Renkaat pystyy jatkamaan myös nykyisen tasoista osingonmaksutasoa, kunnes Romanian tehdas on pystyssä, jonka jälkeen osinkoa pystytään todennäköisesti nostamaan yhtiön liiketoiminnan normalisoituessa myös Euroopassa.

Nokian Renkaat maksaa osinkoehdotuksensa mukaisesti 0,35 euroa keväällä ja 0,2 euroa jouluna.

Outokumpu

Outokumpu on SSAB:n tavoin hyötynyt suuresti teräksen supersyklistä viime vuosina ja yhtiön tuloksentekokyky onkin ollut poikkeuksellisen kovaa. Yhtiö maksaakin vain 14,3% viime vuoden tuloksestaan osinkoina, mutta on hyvä muistaa, että koronajälkeisiä vuosia edeltävät vuodet olivat erittäin haastavia Outokummulle.

Yhtiön tuloshuippu oli vuosi 2022 ja samalla myös vuoden 2023 alku tulee olemaan yhtiön osinkohuippu taas pitkään aikaan. Yhtiön tulos tulee laskemaan kuluvana vuotena merkittävästi ja vaikka osinko ei tulisi leikkaantumaan samaa tahtia, tulee se laskemaan nykytasoilta jo ensi vuodelle.

Outokumpu maksaa osinkonsa kerralla pois keväällä.

Atria 

Atrialla on ollut haasteellinen toimintaympäristö korkean inflaation myötä, mikä on näkynyt koko ruoka-alan toimitusketjussa. Yhtiö on kuitenkin osoittanut defensiivisen kykynsä, sillä yhtiön tulos on pysynyt suhteellisen tasaisena tuloskoneena tiettyjä tappiollisia neljänneksiä lukuun ottamatta, joissa on one-off kuluja.

Inflaation rauhoittuessa Atrian osinkokyky pysynee vahvana myös jatkossa ja yhtiö pystynee vähintään ylläpitämään nykyisen osinkotasonsa. Isoja korotuksia tai leikkauksia osinkoon ei ole lähivuosina oletettavissa.

Atria maksaa osinkonsa kerralla pois keväällä.

Evli

Evli jatkaa muiden varainhoitajatalojen tavoin vahvaa osingonmaksajan mainetta. Yksi suurimmista syistä Evlin listalle nousuun on sen vahva tase sekä se, että yhtiö maksaa tänä vuonna selvästi tulostaan enemmän osinkoja osakkeenomistajille. Syy tähän on yhtiön äärimmäisen vahva tase ja se, että rahalle ei yksinkertaisesti ole parempaa paikkaa juuri tällä hetkellä.

Evlin osingon tulevaisuus riippuukin ennen kaikkea tuloksen lisäksi siitä, kuinka paljon yhtiö haluaa kassaansa purkaa tulevina vuosina. Nämä lisäykset tulevat lisäosinkojen muodossa, joten tulevaisuuden lisäosingot määrittävät pitkälti kokonaispotin suuntaa ja sitä kasvaako yhtiön kokonaisosinko jatkossa vai ei. Tämä on enemmän strateginen päätös kuin liiketoiminnan etenemisestä riippuvainen.

Evli maksaa osinkonsa kerralla pois keväällä.

Capman 

Capman toimii pitkälti samalla tavalla kuin Taaleri ja on myös toimialaltaan lähellä Taaleria. Capmanin tuloksentekokyky on suhteellisen vakaa, joka johtaa samalla tasaiseen osinkoon. Capman onkin aina profiloitunut osinkoyhtiönä ja löytyykin parhaiden osingonmaksajien listalta vuodesta toiseen.

Pääomasijoitusyhtiöiden markkina on muuttunut korkoympäristön myötä myös, mutta ei merkittävästi, että yhtiöiden tuloksentekokykyyn merkittävästi vaikuttaisi. Pientä heiluntaa yhtiön osinkohistoriasta löytyy, mutta perusosinko pysynee suhteellisen tasaisen tasolla myös tulevaisuudessa, koska yhtiön liiketoiminta mahdollistaa konservatiivisen ja aggressiivisemman kassanhallinnan mikäli tarvetta.

Capman maksaa osinkonsa kahdessa osassa, toisen keväällä ja toisen syksyllä.

Lukijoiden toiveet -analyysi (lisätty 14.3.2023)

Puuilo

Puuilo julkaisee vuosituloksensa 30.3.2023, jossa yhtiö julkaisee myös osinkoehdotuksensa. Puuilo on kuitenkin nauttinut erittäin hyvää buustia koronasta ja myös sitä seuranneesta lievästä taantumasta liiketoimintaansa, joten olisi yllättävää, että yhtiön tuloskunto kestää yhtä hyvänä myös vuonna 2023, kuin mitä se on oli vuonna 2022. Paljon osingon kestävyydestä riippuu kuitenkin siitä, mitä Puuilo lausuu vuosituloksensa yhteydessä ja kuinka iso osa tuloksesta lopulta osinkoina maksetaan.

Tokmanni

Tokmannin yksi parhaista vuosista oli koronavuosi 2021 ja yhtiön tulos kääntyi laskuun jo vuonna 2022. Tästä johtuen Tokmannin osinkoa tullaan leikkaamaan jo tänä vuonna viime vuodesta. Koska suurin osa myötätuulista on jo käytetty koronan avustamana, Tokmannin tuloksen odotetaan nousevan vain lievästi tästä eteenpäin. Taantuma ei haittaa Tokmannia yhtä paljoa kuin muita kaupan yhtiöitä, mutta ei myöskään nosta kasvupotentiaalia. Tokmannin osinko onkin nyt kestävällä pohjalla, mutta kasvun mahdollisuudet siihen ovat rajattuja.

Tokmanni maksaa toisen puolikkaan 0,76 euron kokoisesta osingosta nyt keväällä ja yhtiö on varannut mahdollisuuden maksaa toisen puolikkaan käytännössä milloin vain vuoden toisella puoliskolla yhtiön kassatilanteen niin salliessa.

Sampo

Sampo on suomalaisten osinko-osakkeiden osinko-osake, kuten vakuutusyhtiökonsernille on tyypillistä. Aina koronaan saakka Sampo pystyikin kasvattamaan osinkoaan käytännössä 11 vuotta perätysten, kunnes koronarajoitteet rajoittivat osingonmaksua. Tänä vuonna Sampo maksaakin 2,6 euron verran osakekohtaista osinkoa, josta 1,8 euroa on perusosinkoa ja lisäosinkoa. Yhtiö maksaakin yli 100% tuloksestaan tänä vuonna pois kassavarojen ollessa riittävät tähän.

Vakuutusyhtiöt ovat usein asettaneet itselleen tietyn Solvenssi II:n mukaiset vakavaraisuusvaatimukset (jotka siis ovat suhteellisen samanlaiset kuin pankkien Basel-vakavaraisuussäännökset). Pelkästä solvenssi sanasta tulee flashbackit takaisin vakuutustieteen opintoihini. Sampo ei kuitenkaan halua olla liian vakavarainen, joten se pystyy lisäosinkoa nyt maksamaan, vaikka vuosi ei ollut erinomainen.

Sammolta onkin turha odottaa samankokoista osinkoa ensi vuonna, mikäli taantuma tulee ja yhtiön sijoitukset eivät onnistu erinomaisesti. Vakuutusbisnes käyttäytyy mielenkiintoisesti taantumassa. Vakuutusbisneksessä toki hyödytään suoraa korkojen noustessa (korkosijoitukset alkavat tuottamaan aikanaan paremmin), mutta samanaikaisesti taantumassa aina vahinkoja sattuu enemmän ihmisille, joka tarkoittaa korkeampaa korvaussuhdetta.

Sammon osinko maksetaan kerralla nyt keväällä.

UPM Kymmene

UPM on metsäaloille tavallisesti syklinen, mutta on onnistunut viime aikoina muuttamaan itseään vähemmän riippuvaiseksi sykleistä. Paperi on kuitenkin edelleen UPM Kymmenen tärkein tuote ja paperin hinta on noussut viime vuosina inflaation myötä erittäin paljon. Tämä näkyy suoraan yhtiön liikevaihdossa, että liikevoitossa positiivisesti ja vaikka yhtiö ohjeistaakin tulevalle vuodelle jälleen lähes ennätysvuotta, uskallan olla hieman skeptisempi, koska vuosi on kuitenkin pitkä.

UPM Kymmene nosti tänä vuonna osinkonsa uudelle tasolle, mutta koska maksaa alle 50% tuottamastaan tuloksestaan osinkoina, pystyy tätä ylläpitämään heikoimpanakin vuotena, jos näin haluaa. Olen kuitenkin äärimmäisen yllättynyt ja samaan aikaan vaikuttunut, jos UPM Kymmene pystyy pitämään tuloskuntonsa hyvänä myös tulevassa talousympäristössä, joka tulee olemaan monelle yhtiölle haasteellinen.

UPM Kymmene maksaa osinkonsa kahdessa osassa keväällä ja syksyllä.

Stora Enso

Stora Enso on toinen suomalainen metsäalan jätti, joka taas ei ole asemoitunut markkinoilla aivan yhtä hyvin kuin UPM Kymmene. Siinä missä UPM Kymmene on pystynyt kääntämään raaka-aineiden kuten paperin hinnan nousun edukseen, Stora Enson tuoteportfolio ei ole niin paperipainotteinen, että se samaan pystyisi. Stora Enso onkin keskittynyt enemmän pakkausmateriaaleihin, jotka elivät luonnollisesti parasta aikaansa juuri koronavuosina.

Tästä huolimatta Stora Enso nostaa osinkoaan viime vuodesta uudelle tasolle ja maksaa UPM:n tapaan suhteellisen konservatiivisesti tuloksestaan osinkoa. Toimialalla toki tarvitaan isompia investointeja, mutta tällä hetkellä UPM:n osingon kestävyys on enemmän kiinni yhtiön osinkostrategiasta kuin mistään muusta.

Historiallisesti Stora Enso ei ole ollut se ykkösosingonkasvattaja, mutta sen historiaan ei kuulu merkittävästi leikkauksiakaan, joten osinkotaso on todennäköisesti ylläpidettävissä, jos yhtiö niin haluaa ja isoja investointeja ei ole lähimailla. Jos kuitenkin yhtiö pitää kiinni osinkojakostrategiastaansa, tämän vuoden laskeva tulos, tulee myös laskemaan yhtiön osinkoa ensi vuodelle.

Stora Enso maksaa osinkonsa kerran keväisin.

Valmet

Valmet on onnistunut suhteellisen syklisestä toimialastaan huolimatta kasvattamaan osinkoaan yllättävänkin tasaisesti jopa läpi koronan samalla pitäen osingonjakosuhteen entisellään.

Yhtiön tilauskanta ei ole merkittävästi laskenut edes taantuman uhatessa horisontissa ja yhtiön liiketoiminta näyttää olevan suhdannekestävämpää suurin osa konepaja/teknologiatoimittajista. Valmetin tilannetta tosin auttaa se, että se on sidottu vahvasti Suomessakin merkittävään metsäteollisuuteen, jolla pyyhkii kaikki asiat huomioon ottaen edelleen erittäin vahvasti myös globaalisti.

Niin kauan kuin paperin ja pahvin kysyntä sekä hinnat eivät laske merkittävästi, Valmetin tilauskanta pysyy vahvana myös jatkossa. Tästä johtuen Valmetin osinko on ainakin tällä hetkellä tasaisella pohjalla.

Valmet maksaa osinkonsa kahdessa osassa keväällä ja syksyllä.

Kesko

Kesko teki kaikkien aikojen huipputuloksena vuonna 2022, joten odotuksissa on myös erityisen korkea perusosinko. Kesko tulee kärsimään monessa liiketoiminnassa taantumasta, jonka takia yhtiön tulos tulee laskemaan vuoden 2022 huipputasosta.

Keskolla on kuitenkin vahva kassa ja liiketoimintamallinsa takia sen osinkostrategiassakin lukee, että yhtiö pyrkii maksamaan 60-100% tuloksestaan osinkoina. Tänä huippuvuonna yhtiö maksaa n. 70% tuloksestaan osinkoina jättäen loput kassaan. Jos yhtiö siis onnistuu surffaaman taantuman läpi vuodessa-kahdessa, ei yhtiön todennäköisesti tarvitse leikata osinkoaan, vaikka yhtiön tuloskunto hetkeksi laskisikin. Keskon osinko on siis suhteellisen turvassa ilman syvää lamaa.

Kesko maksaa osinkonsa yhdysvaltalaisten yhtiöiden tapaan neljässä osassa vuotta.

Scanfil

Scanfil on onnistunut kasvattamaan osinkoaan jo 11 vuotta putkeen, mikä on suhteellisen harvinaista suomalaiselta yhtiöltä ilman pomppuja matkassa. Salaisuus on liiketoiminnan yksinkertaisesti hyvä suorittaminen sekä se, että yhtiö maksaa vain n. 30% tuloksestaan osinkoina. Myös liiketoiminnan kasvattamiseen on jäänyt merkittävä määrä rahaa investoitavaksi.

Scanfil on todennäköisesti yksi vähiten tunnetuimmista multibaggereista Helsingin pörssissä, joka kuitenkin näyttää jatkavan suorittamistaan erittäin vahvana talouden vastatuulista huolimatta. Yhtiön tase on myös erittäin vahva, joten yhtiön osinkokyky kestää myös huonompia aikoja, jos sellaisia on tulossa. Scanfilin osakkeenomistajat voivat siis nukkua suhteellisen rauhassa myös huonoina vuosina.

Scanfil maksaa osinkonsa kerran keväisin.

Cibus Nordic Real Estate (Tukholman pörssi)

Cibus Real Estate kokee samoja haasteita kuin tekstissä aiemmin mainittu saman alan Citycon. Cibuksen omistama rakennuskanta on hyvin paljon erilaista, joka voi olla talouden suunnasta riippuen vahvuus- tai heikkous.

Koska paljon on kiinni kiinteistöjen hintojen kehityksestä, taantuman vahvuudesta sekä korkotasojen suunnasta, Cibuksen osinkotuotto on korkea, mutta ei kirkossa kuulutettu. Vahva taantuma (esim. lievän pankkikriisin synnyttämänä) tai pidentynyt korkojen ylhäällä olo, söisi Cibuksen liiketoimintaa kahdesta eri suunnasta.

Nykyisessä taloustilanteessa ei näytä siltä, että Cibuksella olisi myötätuulia tulossa mistään suunnasta, mutta kiinteistöyhtiöt keskimäärin pystyvät tästä huolimatta osinkoaan pitkään pitämään kestämättömällä tasolla.

Cibus on suosittu erityisesti sen takia, että se maksaa osinkoa joka kuukausi, mutta tosiaan siitä ei kannata liikaa innostua, sillä yhtiöllä tulee olemaan aitoja haasteita nykyisessä korko- sekä talousympäristössä.

Osinkojen jahtaamisessa kannattaa pitää järki päässä

Osingot eivät ole pelkästään sen takia aiheellinen tänään, koska osinkokevät on käynnissä vaan myös sen takia, että löydät tämän päivän HS-visiosta henkilöhaastatteluni (maksumuurin takana toki, mutta pitkään blogiani lukeneena jutussa ei todennäköisesti ollut mitään, mitä en kirjassa tai blogissa olisi joskus sanonut), jossa mainitaan myös todennäköisesti yksi isoimmista sijoitusvirheistäni, joka johtui täysin osinkojen perässä päättömästi juoksemisesta – eli Banco Santanderista n. 6-7 vuotta sitten.

Koska listauksia parhaista osingonmaksajista tehdään erilaisten sijoitusmedioiden toimesta jatkuvasti ilman kriittistä katsantakantaa osinkojen kestävyyteen, toivon, että tämä analyysiteksti auttaa tekemään ennen kaikkea parempia pitkäjänteisiä osinkosijoituspäätöksiä. Parhaat osinko-osakkeet ovat kuitenkin ne, jotka ovat parhaita osingonmaksajia pitkällä aikavälillä, ei niinkään vain yhtenä vuotena.

Huomattavaahan on myös se, että merkittävä osa juuri näiltä listoilta löytyvistä yhtiöistä maksaa osinkoa yli tuloksensa – joka vuosi. Pitkällä aikavälillä tämä ei ole koskaan kestävä osinkostrategia, oli yhtiön kassa kuinka vahva tahansa juuri maksuhetkellä.

Jos haluat, että laajennan listaa tai käyn jonkun tietyn Helsingin pörssin osakkeen osingonmaksukykyä tarkemmin läpi, laita kommenttia ja pyrin päivittämään listaa parhaani mukaan!

——————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi erittäin edulliseen 29 euron hintaan! 

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi. 

Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter

Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

30 kommenttia artikkeliin ”Helsingin pörssin korkeimmat ja kestämättömimmät osingot 2023”

  1. Loistava kirjoitus. Kirja melkein luettu, varmasti yksi parhaimmista lukemistani sijoituskirjoista. Erittäin monipuolinen, sopii niin aloittelijalle kuin kokeneelle sijoittajalle. Hatunnosto tuotteliaisuudesta: kirja vasta ilmestynyt ja uutta blogia tulee kuin tuutista. Ehkä tulevan blogin aiheeksi Hgin pörssin kestävän osingon kasvattajat? Tsemppiä!

    Vastaa
    • Kiitos valtavasti! Kuvailusi on juuri sitä, mihin myös pyrin kirjassa (eli löytämään sen tasapainon, että kirja sopii kaikentasoisille sijoittajille), joten olen äärimmäisen iloinen tästä. Ja hyvä ehdotus, voisin tosiaan miettiä osinkokasvattajiakin, koska suomalaiset osinkoaristokraatit ovat tosiaan aika vähissä 😀

      Vastaa
  2. Korjausehdotus rinkuloiden osinkoon:

    ”Nokian Renkaiden hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,35 euroa osakkeelta osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 28.4.2023 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että ensimmäisen erän osinko maksetaan 11.5.2023.

    Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättäisi valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 0,20 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta joulukuussa. Hallitus päättää asiasta 31.10.2023 pidettäväksi suunnitellussa kokouksessaan. Yhtiö julkistaa hallituksen päätöksen mahdollisesta toisesta osinkoerästä erikseen ja vahvistaa samassa yhteydessä asiaankuuluvat täsmäytys- ja maksupäivät”

    Vastaa
  3. Olen kyllä hiukan yllättynyt, että kauppatieteiden maisteri ei tiedä, että osinkoja ei makseta nettotuloksesta vaan kassavirrasta. Jos haluat tutkailla osingon kestävyyttä sen näkee erittäin hyvin kassavirtalaskelmista. Nettotulos ei ole mitään muuta kuin Excel rahaa, jota sotkee kaiken maailman myyntivoitot, alaskirjaukset jne.

    Vastaa
    • Tärkeä huomio ja tosiaan tiedostan tämän kyllä kuten kirjassakin tosiaan luvun verran käyn läpi, niin menen siinä syvällisemmin kassavirtoihin, osinkomaksuun, omien osakkeiden ostoon jne. ja siitä mistä raha tulee ja mihin se menee. Blogikirjoituksessa pitää kuitenkin aina tehdä rajauksia ja yksinkertaistuksia.

      Tässä kirjoituksessa tarkoitus oli kuitenkin vain tarjota yleisiä suuntaviivoja siitä, millä tasolla yritysten osingomaksu suhteessa tulokseen yleisesti on. Ja oikeastaan vielä tärkeämpänä se, mikä on tuloksen trendin suunta lähitulevaisuudessa. Tähän EPS toimii varsin yksinkertaisena ja ymmärrettävänä mittarina, jonka takia sen tähän valitsin, koska kassavirta ei anna yhtään sen parempaa näkyvyyttä tulevaisuuden tulokseen.

      Toisaalta kuten yrityskohtaisissa analyyseissakin mainitsen, niin kertatuotot ja kulut kannattaa ottaa huomioon yhtiöiden numeroita tuijottaessa (kuten esim. Keskisuomalaisessa, Fortumissa ja Nokian Renkaissa) ja sen takia pyrinkin selittämään yritysten tulosta enemmän sanallisesti kuin numerollisesti auki.

      Toivottavasti tämä selvensi tekstin näkökulmavalintoja!

      Vastaa
  4. Hieno kirjoitus – en nyt joka sanaa kerinnyt lukemaan, mutta oikeaa journalismia, eikä klikki uutisointia eniten osinkoa maksavista yhtiöistä (ilman tosiasiallista sisältöä) 🙂

    Vastaa
    • Mahtavaa kuulla, että kirja tilattu ja saapunut!

      En huomannut nopeasti omaan silmään virhettä tekstissä Fortumin osalta, oliko mikä kohta? Tosiaan Fortumin osinko maksetaan kahdessa erässä, keväällä ja syksyllä (listassa näkyy vain kaikissa tuo eka päivämäärä) – ja tosiaan noissa erissä, mitkä Arvopaperin sivuillakin mainitaan vai mitä kohtaa meinasit?

      Vastaa
  5. Hei! Toivoit, että lukijat ehdottaisivat Helsingin pörssin yhtiöitä, mutta siitä huolimatta esitän toiveeni:

    Cibus Nordic Real Estate. Jakaa osinkoa joka kuukausi, mutta onko tämä kannattavalla pohjalla?

    Tämän lisäksi toivoisin, että käsittelisit Kojamon.

    Olen aloitteleva osakesijoittaja, eikä tunnusluvut yms vielä aukene. Kojamo ”näyttää halvalta”, mutta tulkitsin, että viime vuosi meni pakkaselle?

    Cibus Nordic taas tuntuisi mukavalta yhtiöltä siinä mielessä, että saisin osakesäästötililleni (Nordea, eli ihan sama millä hinnalla ostaa 1% hintakatolla) vähäsen rahaa joka kuu uusiin sijoituksiin. Auta aloittelevaa, kannattaako vaiko eikö? Olen mennyt juuri tähän lankaan, että Teliahan on ”halpa” ja maksaa osinkoa, mutten ole tajunnut koko tilannekuvaa.

    Vastaa
    • Jes, olen juuri lisäilemässä lisää yrityksiä analyysiin, niin lisään myös Cibuksen analyysin tänään tekstiin. Täytyy kuitenkin huomauttaa, että Cibusta ei osakesäästötilillä kannata pitää osingon takia, sillä koska yhtiön pääkonttori on Ruotsissa, et saa sen osingoista osakesäästötilistä etua, vaan lähdevero osingosta joudutaan joka tapauksessa maksamaan Ruotsiin.

      Osakesäästötilillä kannattaa pitää vain puhtaasti suomalaisia osinko-osakkeita, jos haluaa hyötyä sen tarjoamista veroeduista. Olen kirjoittanut osakesäästötilin hyödyistä ja haitoista tarkemmin esim. täällä: https://www.omavaraisuushaaste.com/kenen-kannattaa-avata-osakesaastotili/

      Toivottavasti näistä on apua!

      Vastaa
  6. Hei, tuli tästä kirjoituksesta mieleen kysymys. Jotkut näistäkin yrityksistä on listattu sekä Suomen että Ruotsin pörsseihin.

    Kummasta pörssistä on järkevämpää ostaa kyseistä osaketta?

    Osingothan tulee Ruotsista joka tapauksessa jos firma Ruotsalainen. Ruotsin pörssissä kaupan käynti on paljon suurempaa sekä tämänhetkinen kruunun kurssi pistää pohtimaan.

    Vastaa
    • Keskimäärin kannattaa aina ostaa yhtiöitä niiden ns. kotipörssistä. Eli jos Suomessa pääkonttori, Suomen pörssistä, jos Ruotsissa, Ruotsin pörssistä. Jos yhtiö listattu monessa eri maassa samaan aikaan, valuuttaeroilla ei juuri väliä ole, koska osakkeenhinta tasoittaa tämän aina. Valuutalla Ruotsista ostaessa on eniten väliä vain silloin, jos ostaa vain Ruotsissa listattuja yhtiöitä, koska silloin niitä voi teoriassa saada nyt halvemmalla kuin aiemmin nyt kun kruunu on heikko.

      Vastaa

Jätä kommentti