Helsingin pörssin laadukkaimmat yhtiöt – 2023

Helsingin pörssin laadukkaimmista yhtiöistä puhuttaessa usein esiin nousee samat nimet – ja usein ne yhtiöt ovat vakaita tuttuja brändejä ja osingonmaksajia. Laatuyhtiö onkin kuitenkin monella tavalla tulkinnanvarainen asia, koska laadulle itselleen ei ole sijoitustieteessä määritelty mitään yhtä kiinteää tapaa.

Laatuyhtiöistä puhuttaessa usein tietyt asiat nousevat ylitse muiden. Itselleni näistä tärkeimpiä ovat:

1. Kannattavuuden ja tuloksen vakaus (alhainen tulosvolatiliteetti etenkin alaspäin)
2. Oman pääoman tuotto (ROE)
3. Taseen vakavaraisuus (suhteessa yhtiön kassavirtaan)
4. Tulostrendi

Seuraavassa käynkin läpi näillä mittareilla sekä hieman subjektiivisin mittarein läpi omasta mielestäni laadukkaimmat yhtiöt Helsingin pörssissä. Koska listalla on vain top5, on edelleen paljon laadukkaita yhtiöitä, jotka eivät listalle päässeet, mutta pyrin tekemään listan myös siten, että se sisältäisi erilaisia toimialoja. Tämä toivottavasti helpottaa valottamaan myös sitä, kuinka laatuyhtiö voi olla oikeastaan minkälainen yhtiö tahansa – hyviä toimialoja kun löytyy paljon pelkästään Helsingin pörssistä.

Ennen kuin menen itse listaan, haluan muistuttaa, että laadukkaimmat yhtiöt eivät ole sama asia kuin arvokkaimmat yhtiöt tai arvoyhtiöt Helsingin pörssissä. Arvoyhtiöillä viitataan etenkin yhtiöihin, jotka ovat halpoja etenkin tunnuslukujensa perusteella – usein etenkin P/B-luvun avulla. Parhaat arvo-osakkeet eivät usein olekaan laadukkaimpia yhtiöitä, koska laadukkaita yhtiöitä saa erittäin harvoin alennuksella pörssistä. Ja jos saa, niin silloin kannattaa ostaa kaksin käsin.

Aloitetaankin lista Helsingin pörssin laadukkaimmista yhtiöistä kaupan alan jätillä, joka on kaikille tuttu.

5. Kesko

Kesko on meidän kaikkien arjessa, joten se ei kauheasti esittelyjä kaipaa. Kesko onkin Suomen vanhimpia kaupanalan toimijoita, joka on nykyään laajentanut myyntiään huomattavasti päivittäistavarakauppaa leveämmälle. Nykyään Kesko myy myös rakentamisen ja talotekniikan välineitä sekä autoja.

Keskossa laatuyhtiönä mielenkiintoisinta on se, että se on kaikin puolin syklien orja. Mikään ei ole niin talouden sykleistä riippuvaista kuin yksityisihmisten kulutus. Monet päivittäistavaratuotteet kuitenkin ovat yllättävänkin defensiivisiä, koska ne ovat ns. pakko-ostaa tuotteita. Keskon laajentuminen etenkin autokauppaan on kuitenkin tehnyt sen, että se on entistä enemmän sykleille altis.

Yhtiö onnistui kasvattaa liikevoittoaan vuodet 2020-2022 koronasta huolimatta ja siitä johtuen. Päivittäistavaratuotteiden ja autojen lisäksi etenkin rakentamisen ja talotekniikan kauppa kävi äärimmäisen kuumana kotona olemisen lisääntyessä ja ihmisten hakiessa kotiinsa parannuksia.

Moni näistä myötätuulista onkin nyt kulutettu loppuun ja sen lisäksi Suomen talous on ajautumassa taantumaan. Yhtiön tulos tuleekin laskemaan, mutta tulee silti olemaan myös jatkossa mitä todennäköisemmin vuotta 2020 parempi. Yhtiö myös flirttailee koko ajan vähän yli ja alle 20%:n ROE:n kanssa, joka on erinomainen taso – suhdannehaasteista huolimatta.

Yhtiö ei ole mikään vakavaraisuuden linnoitus, mutta sen tase on tarpeeksi vahva kasvavaan osinkomaksuun – myös hieman heikompina tulosvuosina. Kaikkien muiden kriteerien kuitenkin täyttyessä Kesko pääseekin laatuyhtiöissä listalle ja pieni syklisyys sekä taseen vivutus jättää sen viimeiselle paikalle tässä laatuyhtiöiden listassa.

4. Qt Group

Qt Group on suomalainen Digiasta vuonna 2016 spin-offattu ohjelmistoyhtiö, joka myy nimensä mukaista ohjelmistoa sekä erilaisia laadunvarmistustyökaluja oman ohjelmistonsa ja muun ohjelmistokehityksen tueksi. Qt tuotteena on siis ohjelmistojen ja graafisten käyttöliittymien käyttöliittymäkirjasto ja ohjelmointiympäristö. Suomeksi tämä tarkoittaa, että Qt on se työkalu, millä tehdään yhä enenevissä määrin lisääntyvät kosketusnäytöt – milloin mihinkin tuotteeseen autosta jääkaappiin.

Qt:n liiketoiminta onkin lyönyt läpi kiitos ennen kaikkea kosketusnäyttöjen räjähdysmäisen kasvun käytännössä jokaisessa hilavitkuttimisessa mitä nykyään tehdään. Olemme kaikki tottuneet maagiseen iPhonen pioneeraaman käyttökokemukseen, joka on levinnyt jo lähes kaikkialle arjessamme.

Qt onkin perinteisen ohjelmistoyhtiön tapaan kovan kasvun yhtiö. Yhtiön tulostrendi on ollut positiivinen jo viisi vuotta perätysten ja matkalla ei näy säröjä isossa kuvassa. Yhtiö kasvaa 20-30% vuositahtia niin liikevaihdon kuin -voiton osalta samalla yhtiön jauhaessa käsittämätöntä 50%:n oman pääoman tuottoa. Yhtiön ollessa myös suhteellisen vähävelkainen ja yhtiön pystyessä toimimaan kasvuyhtiönä jopa haastavina taloudellisina aikoina (kuten kirjoitushetkellä), täyttää Qt kaikki laatuyhtiön merkit.

Saatat ajatella, että jos Qt on kriteereillä niin täysi kunnari, miksi se ei ole listalla korkeammalla? Syy tähän on pitkälti se, että vaikka viiden vuoden suoritus on kunnioitettava, on Qt vielä suhteessa pieni ohjelmistoyhtiö, jonka historia voi hyvinkin olla paljon enemmän täynnä glooriaa kuin tulevaisuus – etenkin tulostrendin osalta.

3. Elisa

Elisa on Keskon tapainen yhtiö, joka ei suomalaiselle esittelyjä kaipaa. Elisa onkin yksi pörssin vanhimpia yhtiöitä, jonka historia on aina vuoteen 1886 asti. Yhtiö toimii tietoliikenne-, sekä ICT-toiminnoissa ja sen päämarkkinat ovat Suomi ja Viro. Suurimmalle osalle Elisa onkin tuttu juuri tietoliikennepuolelta puhelin- tai Internet-liittymistä.

Haluan kuitenkin nostaa Elisassa yhden asian esille ylitse muiden – se on ansainnut laatuyhtiön tittelin yhden toimitusjohtajan alaisena – Veli-Matti Mattilan – joka käytännössä onnistui kääntämään Elisan IT-kuplan raunioista keskittyneeksi ja toimivaksi koneistoksi. Mattila aloitti Elisan toimitusjohtajana vuonna 2003 ja on vasta nyt vaihtumassa! Tämä on täysin poikkeuksellista pörssiyhtiöissä, joissa keskimääräinen TJ:n pesti on 3-5 vuotta. En usko, että toimitusjohtajan vaihdos vaikuttaa koko organisaation laatuun merkittävästi, mutta Elisalla on silti uusi aika tulossa.

Tärkein vertailu Elisassa onkin sen isoimpaan kilpailijaan – Teliaan. Elisa on keskittynyt maantieteellisesti erittäin pienelle alueelle ja kasvattanut palvelujaan erittäin tarkkanäköisesti. Toinen osa oligopolia eli Telia on taas pyrkinyt kasvamaan milloin missäkin markkina-alueella ja rönsyillyt aivan liikaa. Tässä tilanteessa tuloksen kertoo se, että molemmat yhtiöt kipuilivat IT-kuplan jälkeen, mitä tehdä ja minne mennä.

Elisan päätökset ovat nostaneet Elisan kurssin vuodesta 2003 tähän päivään 8-kertaisiksi ja samalla on maksettu jäätävät määrät osinkoja osakkeenomistajille. Telian osake taas on vuodesta 2003 tähän päivään puolittunut ja huonot liiketoiminnalliset päätökset ovatkin seuranneet Teliaa koko 2000-luvun ajan. Tämä siitä huolimatta, että yhtiöt toimivat samankaltaisessa markkinaympäristössä.

Jos Elisassa jokin on poikkeuksellista, on se sen tapa toimittaa tasalaatuista tulosta. Elisa on mahdollisesti osakeanalyytikon lempiosake, koska yhtiön toiminta, tulos ja kasvu on niin ennustettavaa. Yhtiö kasvaa tasaisen tappavaa 4-5% tahtia samalla, kun se jauhaa 30% pääoman tuottoa jakaen lähes kaiken tuloksestaan osinkoina.

Elisa olisikin erittäin lähellä ykkössijaa tässä vertailussa, jos kyse ei olisi sen taseesta. Yhtiö on päättänyt, että käyttää korkeaa velkavipua ja tämä on mahdollista, koska yhtiön liiketoiminta tuottaa niin tasaista kassavirtaa. Yhtiön voitto käytetäänkin osinkojen maksamiseen osakkeenomistajille eikä velan takaisinmaksuun. Tämä ei ole puhtaasti huono asia, koska se parantaa osakkeenomistajan tuottoja kovan kasvun ollessa kiven alla alalla, mutta objektiivisesti katsottuna yhtiö, jonka nettovelkaantumisaste on 100%:n paikkeilla ei voi olla laatuyhtiö vertailussa ykkönen.

2. Sampo

Sampo on isoin suomalainen vakuutusjätti, joka on levinnyt jo lähes koko Pohjoismaihin. Kruununjalokivenä Sampon vakuutusyhtiöportfoliossa on Suomessakin toimiva IF, joka on todennäköisesti liiketuloksensa suhteen rikkonut jokaisen vakuutusalan maailmanennätyksen. Näin vakuutustieteen ja riskienhallinnan maisterina ja yli 10 vuotta jo vakuutusalalla työskennelleenä, IF:n meno onkin ollut aika mielenkiintoista seurattavaa.

Tulen kirjoittamaan joskus blogiini pitemmän esittelyn vakuutusalasta sijoituskohteena, koska vakuutusalasta on suomalaisilla paljon rajoittuneempi käsitys kuin oikeastaan kenelläkään muulla koko maailmassa, Suomen uniikin lainsäädäntöhimmelin takia, joka tuli voimaan 2000-luvun alussa. Vakuutusalalla onkin paljon muitakin järkeviä toimijoita kuin perinteiset vakuutusyhtiöt, mutta se onkin oma tekstinsä.

Sampon sateenvarjon alle kuuluukin niin IF, joka toimii Pohjoismaissa ja Baltiassa, kuin Brittiläinen Hastings sekä tanskalainen Topdanmark. Vielä hetken yhtiö pitää sisällään myös henkivakuutusyhtiö Mandatumin, joka irronnee Samposta 1.10.2023 omaksi pörssiyhtiökseen.

Vakuutusalaa suhdannekestävämpää toimialaa on todennäköisesti erittäin vaikeaa löytää maailmasta. Käytännössä itse vakuutusliiketoiminta pystyy suojaamaan itseään niin inflaatiolta vakuutusten hinnan nostoilla (koska jotkut vakuutukset on vain pakko olla), mutta samaan aikaan se pystyy hyötymään korkojen nostosta, koska vakuutusyhtiöt on pakotettu sijoittamaan merkittävä osa sijoituksistaan korkotuotteisiin säännöstelyn takia.

On kuitenkin huomattavaa, että vakuutusmaailmassa on yksi hassu piirre, mistä arkipäivän tallaaja ei ole tietoinen. Huonoina taloudellisina aikoina vahinkoja itse asiassa tapahtuu enemmän kuin hyvinä aikoina. Tämä on omasta mielestäni hieman käänteisesti oleva asia, koska olettaisin vahinkojen määrän kasvavan kun taloudessa menee lujaa ja asioita vakuutetaan sekä asioita yksinkertaisesti tapahtuu enemmän. Vahinkojen kasvu huonoina taloudellisina aikoina kuitenkin johtunee siitä, että huonoina aikoina ihmiset yksinkertaisesti tekevät aina vahinkohakemuksen (koska tarvitsevat rahan) sekä rikollisuus, eli vakuutuspetokset kasvavat samanaikaisesti.

Numeroissa Sampo pystyykin tekemään erittäin tasaista 20% pääomantuottoa yhdistettynä osin heiluvalla, mutta vakaalla tuloksella. Tulokseen vaikuttaa toki taloudellinen tilanne ja pörssin tunnelmat, mutta Sampoon sijoittaessa tietää, että tulos tulee aina aikanaan palaamaan urilleen. Tulostrendi onkin välillä vaihteleva, mutta palaa aina takaisin vähintään erinomaiselle perustasolleen, joka on pitkälti laadukkaan suorittamisen ja toimialan lopputulema.

Elisan ohi Sampo kiilaakin pitkälti taseensa takia, joka on käytännössä aivan rautaisessa kunnossa, kuten laadukkaalla finanssialanyhtiöllä – oli kyse pankista tai vakuutusyhtiöstä – pitääkin olla. Finanssiala on luottamus liiketoimintaa ja mikään ei luo luottamusta yhtä paljon kuin vakavarainen tase. Sampo onkin yksi Helsingin pörssin vakavaraisimmista jättiyhtiöistä.

1. Kempower

Jos luit aiemman Kempower-tekstini, tiesit, että tämä on tulossa. Kempower on toki tuore nousija, kuten Qt Group, mutta on selkeää, että yhtiön liiketoiminnan laatua ei voi kieltää. Yhtiö kasvaa ennennäkemätöntä vauhtia, antaa positiivisia tulosvaroituksia aikoina, jolloin muut yhtiöt siteeraavat ”lisääntyvää epävarmuutta” ja pystyy kasvuvauhdistaan huolimatta kasvattamaan myös suhteellista kannattavuutta.

Kaikki nämä asiat ei pitäisi olla samaan aikaan teoriassa edes mahdollisia, mutta jotenkin ne vain ovat. Poikkeuksellista kasvuyhtiölle on myös se, että yhtiö on itse asiassa koko tämän vertailun vähiten velkaisimpia yhtiöitä. Ja luonnollisesti se oman pääoman tuotto, joka on Kempowerin kasvumuodossa 25-35% välillä, joka on erittäin erinomainen taso.

Kempowerin kaltaisia yhtiöitä nähdäänkin Helsingin pörssissä vain kerran kymmenessä vuodessa ja vaikka sen matka on ollut lyhyt, on selvää, että laatu tulee kantamaan pitkälle tulevaisuuteen uniikin markkinaposition takia. Kempowerin tasoista laatuyhtiötä on vaikea löytää jopa Atlantin toiselta puolelta ja vain Applen ja Microsoftin kaltaiset IT-jätit pystyisin nimeämään vielä Kempoweriakin laadukkaimmiksi, niitä kun ei käytännössä pysty haastamaan enää kukaan muu kuin regulaatio.

Helsingin pörssin laadukkaimmat yhtiöt 2023

HUOM! Se, että yhtiö on listalla tai laadukas millään muullakaan kriteerillä, ei automaattisesti tarkoita sitä, että yhtiö on hyvä sijoitus – edes pitkällä aikavälillä. Usein laadun kirouksena onkin korkeat arvostustasot ja listalla esim. Elisa on ollut vuodesta 2019 omiin silmiini käsittämättömissä arvostustasoissa erittäin ison arvostuspreemion johdosta. Sama pätee Kempoweriin, jonka takia kaikesta hypettämisestä huolimatta en ole sitä salkkuuni ostanut vieläkään.

Vaikka yhtiö olisi laadukas, jopa Helsingin pörssin laadukkain, analyysi yhtiön tulevaisuuden prospektien ja nykyisen hinnan osalta täytyy kuitenkin aina tehdä ennen sijoitusta. Listassa on myös yhtiöitä, joita pitää arvioida erilaisilla tunnusluvuilla – Sampoa ja Kempoweria ei voi verrata mitenkään toisiinsa, koska yhtiöiden liiketoiminta, kassavirrat ja bisnekseen tarvittava pääomarakenne ovat kaikki erittäin erilaisia. Ja tämän takia niiden analysointiin pitääkin käyttää aivan erilaisia tunnuslukuja.

Tämän lisäksi laadun tulkinta on aina subjektiivista. Jotkut saattavat tiputtaa yhtiön kokonaan pois laatuyhtiön kriteereistä, koska sillä on korkea velkavipu – vaikka se tuottaisikin tasaisesti kassavirtaa. Jotkut sijoittajat taas saattavat kokea, että kovan kasvun yhtiöitä ei voi laskea laatuyhtiöiksi, koska niiden liiketoiminta on tuoretta ja pitkän aikavälin kestävyyttä ei ole todistettu.

Toivonkin, että tämä avasi hieman sitä, miten itse koen laadun Helsingin pörssissä ja antoi uutta ajateltavaa myös laatuyhtiöiden näkökulmasta!

————————————–