Kuukausikatsaus syyskuu 2026 – säästöprosentti 84,19 %
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
Uusi lukija? Aloita tästä
Uusi lukija? Aloita tästä
Huomioithan lukiessasi, että kirjoitus on jo 2 vuotta vanha ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa.
Helsingin pörssin parhaat osingonmaksajat ovat haussa itse kullakin sijoittajalla aina näin keväisin. Kaikki, mikä kiiltää, ei kuitenkaan ole kultaa. Ja tämä korostuu ennen kaikkea osingoista puhuttaessa.
Tänään analysoinkin Helsingin pörssin viisitoista parasta osingonmaksajaa sekä viiden omistetuimman suomalaisen osakkeen osingot. Tämän listan lisäksi analysoin vielä suullisesti jokaisen listan yhtiön osingon kestävyyden, sillä usein isoimmat osingonmaksajat ovat myös isoimpia osingonleikkaajia tulevaisuudessa ja sijoittajan ei koskaan kannatta jahdata yhden vuoden osinkoa – muuten lopputuloksena on yksinkertaisesti huono sijoitus pitkällä aikavälillä.
Edit: 14.3.2024: Lukijoiden toiveyrityksistä analyysit nyt lisätty, ja löytyvät tekstin pohjalta!
Seuraavassa siis isoimmat tai parhaat osingonmaksajat Helsingin pörssissä sekä tämän päälle puuttuvat yhtiöt suomalaisten omistamista top10 osakkeista. Listasta löydät osingon ensimmäisen irtoamispäivän, jos yhtiö maksaa osinkoja monta kertaa vuodessa.
Osingon irtoamispäivä on se päivä, jota ennen osaketta pitää ostaa, jos haluaa osinkoa saada. Osingoksi lasken tässä myös oman pääoman rahastosta jaettavan pääoman palautuksen.
| Yhtiö | Osinkotuotto % 11.3.2024 | Osakekohtainen osinko (€) | 1. osingon irtoamispäivä |
| Reka Industrial | 26,04 % | 2 €/osake | Toukokuussa |
| Fortum | 9,90 % | 1,15 €/osake | 26.3.2024 |
| Alexandria Group | 7,96 % | 0,78 €/osake | 15.3.2024 |
| Taaleri | 10,08 % | 1 €/osake | 11.4.2024 |
| Tallink | 8,57 % | 0,06 €/osake | Toukokuussa |
| Telia | 9,17 % | 0,20 €/osake | 11.4.2024 |
| Nordea | 8,13 % | 0,92 €/osake | 22.3.2024 |
| Mandatum | 8,14 % | 0,33 €/osake | 16.5.2024 |
| Titanium | 7,73 % | 1,16 €/osake | 15.3.2024 |
| Aktia | 7,44 % | 0,7 €/osake | 4.4.2024 |
| Fondia | 7,14 % | 0,52 €/osake | 21.3.2024 |
| Bank of Åland | 7,47 % | 2,65 €/osake | 27.3.2024 |
| Raisio | 7,17 % | 0,14 €/osake | 10.4.2024 |
| Consti | 7,01 % | 0,7 €/osake | 4.4.2024 |
| Citycon | 7,77 % | 0,3 €/osake | 19.3.2024 |
| Muut toivotut analyysiin osallistuvat osakkeet | – | – | |
| Nokia | 3,92 % | 0,13 €/osake | 3.4.2024 |
| Elisa | 5,24 % | 2,25 €/osake | 15.4.2024 |
| Sampo | 4,48 % | 1,8 €/osake | 26.4.2024 |
| UPM-Kymmene | 4,94 % | 1,5 €/osake | 5.4.2024 |
| Wärtsilä | 2,25 % | 0,32 €/osake | 8.3.2024 |
| TietoEvry | 6,83 % | 1,45 €/osake | 14.3.2024 |
Eniten olemmekin kiinnostuneet siitä, kuinka kestäviä nämä yhtiöiden maksamat isot osingot ovat. Pystyvätkö yhtiöt ensi vuonnakin maksamaan tämän kokoisia osinkoja? Muista: yhtiöiden osakkeiden hinnat leikkaantuvat keskimäärin osingon verran – tai jopa osinkoa enemmän osingon irtoamispäivänä, joten osingot eivät ole millään tavalla ilmaista rahaa – niistä kun maksetaan verotkin joka vuosi kaupan päälle.
Osingot ovat pois aina yhtiön kassasta ja tulevaisuuden liiketoiminnasta. Osinkojen maksu näkyy siis aina pitkällä aikavälillä myös yhtiön tulevaisuuden investointien vähyytenä, joka usein näkyy myös pörssikurssissa pitkällä aikavälillä. Mennään suoraan asiaan ja yhtiökohtaiseen analyysiin ja aloitetaan tämän osinkokevään outolinnusta.
En itse edes tiennyt, mitä Reka Industrial tekee ennen kuin sen osake nousi hetkessä 26%. Kun otin selvää, mistä syystä syystä osakkeen hinta nousi, nousi eteeni omituinen ilmiö – osakkeen hinta nousi, koska yhtiö oli myynyt liiketoimintansa ja maksaa osakkeenomistajille tästä saamansa tulot osinkoina pois.
Siis hetkinen. Yhtiö myy liiketoimintaansa pois (joka vähentää tulevaisuuden liikevaihtoa ja liikevoittoa) ja samalla maksaa suurimman osan rahasta, joita tästä kaupasta on saatu suoraan pois yhtiön kassasta, sen sijaan, että niille keksittäisiin jotain parempaa tekemistä (esim. niitä kuuluisia kasvuinvestointeja). Ja tämä aiheuttaa yhtiön osakkeen rakettimaisen nousun.
Yksinkertaisesti tässä ei ole mitään järkeä. Miksi? Koska samalla hetkellä, kun yhtiön osinko irtoaa, yhtiön osake romahtaa vähintään osingon verran alaspäin ja Rekan tilanteessa todennäköisesti vieläkin enemmän. Jos siis sijoitti Rekaan hyvien osinkojen perässä, maksaa ensin verot, sitten ottaa noin 30% tai yli kurssilaskua mukaan ja tämän jälkeen omistaa liiketoimintaa, joka on pienempi, vähemmän kannattava ja köyhempi kuin vuosi sitten.
Reka onkin mielenkiintoinen ilmiö, joka kertoo siitä, että kaikki sijoittajat eivät vieläkään ymmärrä, mitä osinko on. Se ei ole ilmaista rahaa, vaan sijoittaja maksaa siitä aina hinnan, tavalla tai toisella. Ja usein tämä hinta on enemmän, kuin mitä siitä on saanut takaisin. Tiivistettynä: älä osta Rekaa korkean osingon toivossa, tulet pettymään pahemman kerran kokonaissijoituksesi menestykseen, jos teet sen näillä kurssitasoilla.
Reka Industrial maksaa osinkonsa kerralla keväällä.
Fortum on yksi isoimpia murheenkryynäjä suomalaisessa pörssihistoriassa monen epäonnisen käänteen myötä. Tästä huolimatta se pystyy tuuppaamaan suuren osan tuloksestaan ulos osinkoina tänäkin vuonna.
Fortumin liiketoiminta on tällä hetkellä sellaisessa kunnossa, ettei sillä juuri ole kestäviä kasvun ajureita, kun Uniper-sekoilukin päättyi huonosti. Tästä syystä Fortum maksaa tänä vuonna korkeaa osinkoa verrattuna sen osakkeen hintaa, mutta ilman selkeitä sähkön hinnan pitempiaikaisia hintapiikkejä, Fortum tulee leikkaamaan osinkoa ensi vuonna.
Toki sanoisin, että osake on tällä hetkellä suhteellisen edullinen ja vaikka yhtiöön ei kannata kasvavan osingon perässä sijoittaa, ei se läheskään yhtä katastrofaalinen sijoitus ole kuin Reka näillä tasoilla.
Fortum maksaa osinkonsa kahdessa erässä keväällä ja syksyllä.
Kirjoitin kaiken oleellisen Alexandriasta listautumisanti-analyysissäni. Näyttää siltä, että yhtiön aggressiivinen sijoitustuotteiden myynti kannattaa edelleen, mikä taas kertoo siitä, että minulla on vielä monta tuulimyllyä taisteltavana suomalaisen talous- ja sijoitusosaamiseen eteen.
Alexandria maksaa aika tarkalleen monen muun varainhoitotalon tapaan koko tuloksena ulos osinkoina, joten myös sen kohdalla on todennäköistä, että osinko on suhteellisen stabiili myös ensi vuonna tai laskee vähän. Varainhoitotalojen, kun ei tarvitse juuri erillisiin investointeihin rahojaan säästää. Yhtiö pystyykin kasvamaan tästä pitkälle tulevaisuuteen koko tuloksensa osinkoina yhtiön ollessa käytännössä nettovelaton.
Alexandria maksaa osinkonsa kerralla keväällä.
Taaleri on varainhoitotalo, kuten Alexandria, mutta sillä erolla, että yhtiö tekee hieman erilaista liiketoimintaa ja yhtiö maksaa tänä vuonna selvästi yli tuloksensa verran osinkoa.
Taaleri on Rekan tavoin vain kertakävijä tällä listalla. Yhtiö on myynyt liiketoimintojaan pois ja sen kassa on pullollaan rahaa tällä hetkellä. Tästä syystä yhtiö maksa 0,5 euroa osaketta kohdetta ns. perusosinkoaan. Ja toiset 0,5 euroa poikkeuksellisesti tänä vuonna myyntivoitoista saatuja rahoja.
Yhtiö palaakin takaisin 0,5 euron tason osingonmaksajaksi ensi vuodesta lähtien, joten tämä on tärkeää huomata, jos sijoittaa Taaleriin osingot mielessään.
Taaleri maksaa osinkonsa kerralla keväällä.
Tallink ei ole maksanut osinkoaan neljään viimeiseen vuoteen – edes ennen koronaa. Jouduinkin vähän tutkimaan, mistä näin osinkopomppu nollasta yhtäkkiä johtuu.
Silmiini ei osunut mitään isompaa laivamyyntiä menneeltä vuodelta, vaan lopputuloksena oli, että yhtiö on laivoja vähitellen vähentäessä ja kulukuuriaan tiukentaen päässyt tilanteeseen, jossa se osinkoa voi maksaa -tänä vuonna.
Tallinkin osinkopolitiikka on aika uniikki, enkä ole tällaiseen aiemmin törmännyt. Yhtiö maksaa osinkoa, jos sen taloudellinen tilanne niin antaa periksi – mutta vähintään 0,05 euron osinkoa. Tästä johtuen Tallink nostikin hetkessä osingon nollasta eurosta 0,06 euroon. Jos ensi vuonna osinkoa ei voida maksaa 0,05 euroa tai yli, silloin osinko on taas nolla. Aaltoilevaa matkaa siis myös Tallinkiin sijoittavalla osinkosijoittajalla edessä.
Tallink maksaa osinkonsa kerralla keväällä-kesällä.
Telia on mielenkiintoinen operaattoritarina, kun vertaa Elisaan. Se on rönsyillyt ihan miten sattuu liiketoimintojen ja maantieteellisen hajautuksen suhteen ja on viimeisen vuosikymmenen lähinnä keskittynyt myymään – ja samalla ostamaan liiketoimintoja yrittäen järkeistää toimintojaan.
Tästä johtuen Telian tulos ei ole minään vuonna niin sanotusti ”puhdas” eli siitä on erittäin vaikea sanoa, mikä on todellinen tuloksen taso ja mikä on yhtiön osingonmaksukyky. Ennustin jo viime vuonna, että Telia tulisi osinkoaan leikkaamaan, mutta eipä sitä tänä vuonnakaan tapahtunut, koska yhtiö on ollut aktiivisesti myymässä eri maiden- ja toimialojen toimintojaan.
Vaikka Telia ei osinkoaan tänäkään vuonna leikkaisi, on kuitenkin selvää, että pitkällä aikavälillä se on kestämättömällä tasolla. Yhtiö maksaa koko ajan kassastaan ulos enemmän kuin sinne tulee vuodessa rahaa – ja ottaa siis käytännössä velkaa osingot maksaakseen. Tähän yhtälöön kun ynnää yhtiön jo valmiiksi korkean velkaantuneisuuden, ei hyvältä näytä tulevien vuosien osinkosijoittajan kannalta – ellei yhtiö sitten velkaannu tästä ikuisuuteen lisää vain maksaakseen osinkonsa, mutta tällekin velkarallille tulee jossain kohtaa kova seinä vastaan.
Telia maksaa osinkonsa kerran kvartaalissa kolmen kuukauden välein.
Nordea teki vuonna 2023 ennätystuloksensa, mutta ei tästä huolimatta maksa osinkoa niin paljon kuin tulos olisi antanut myöten. Missä syy? Yksinkertaisesti siinä, että yhtiö on kunnostautunut nyt myös omien osakkeiden ostossa, joka on osingonmaksun korvike. Tästä moni on käärmeissään, mutta pitkäjänteinen sijoittaja kiittää.
Yhtiön osakekurssin aneeminen kehitys viestii siitä, että markkina ei usko korkojen nousujen enää lisäävän Nordean liikevoittoja ja toisaalta uskoo luottotappioiden nousuun. Eli Suomeksi siihen, että Nordean liikevoitto heikkenee tästä eteenpäin.
Omien osakkeiden osto tällaisessa tilanteessa on kuitenkin siitä nerokasta, että kun saat osakkeiden määrää vähennettyä omien osakkeiden ostolla, pystyt pitämään osingon tason samassa – vaikka absoluuttinen liikevoittosi laskisi. Nordean tulos tuleekin laskemaan tänä vuonna ennätysvuodesta, mutta samalla osingonmaksukyky tulee pysymään edelleen vahvana, joka on hyvä pitkäjänteiselle sijoittajalle.
Nordea maksaa osinkonsa kerralla keväällä.
Mandatumista en ole itse asiassa kertaakaan kirjoittanut blogissani. Mandatum irtaantui Samposta viime vuonna ja yhtiö onkin aika mielenkiintoisen mallinen. Koetan kirjoittaa Mandatumista pidemmän tekstin ajan kanssa, jossa avaan liiketoimintaa selkeämmin, mutta osingon suhteen yhtiö toimii samalla tapaa kuin moni muu korkean osingon maksaja – yhtiö maksaa enemmän osinkoja, kuin mitä se tekee rullaavalla liiketoiminnalla voittoaan.
Mandatum onkin mielenkiintoinen hybridi varainhoitoa ja pääomasijoittajaa. Yhtiö pystyy vuosien varrella myymään omistuksiaan ja näin maksamaan omistuksiaan pois Rekan tavoin osinkoina. Tämä kuitenkin vähentää yhtiön tasetta ja rahavirtoja samalla. Mandatum maksaakin siis osinkoja samalla, kun se kutistaa itseään. Yhtiö pystyy jatkamaan vielä muutaman vuoden, mutta aikanaan myös sen tase tyhjenee. Samalla myös yhtiön osakekurssi todennäköisesti on vakaassa ja hitaassa laskussa aina, kun se tasetta tulee tyhjentämään.
Mandatum maksaa osinkonsa kerralla keväällä.
Titanium on myös varainhoitaja, kuten niin moni muukin yhtiö tällä listalla. Titanium pyrkii maksamaan joka vuosi pääosinkoa ja lisäosinkoa. Se teki näin viime vuonna ja tekee näin tänäkin vuonna.
Yhtiö maksaa tänä vuonna vähemmän osinkoa kuin viime vuonna (kuten viime vuonna ennustinkin), mutta tästä huolimatta yhtiö maksaa edelleen yli tuloksensa verran osinkoja. Monen varainhoitajan tavoin, tämä ei kuitenkaan ole iso ongelma, koska yhtiöiden taseet ovat keskimäärin niin vahvoja, että ne voisivat jatkaa tätä paljon pitempään kuin esim. Telia, joka on jo valmiiksi täysin veloissa.
Titanium onkin osinkojen puolesta suhteellisen tasaisen tylsä, mutta pidemmällä aikavälillä sen liiketoiminnan täytyy päästä nousuun, että yhtiö pystyy korkean osinkotason perustelemaan.
Titanium maksaa osinkonsa kerralla keväällä.
Tänä vuonna osinkolista on käytännössä pankkien ja varainhoitajien hallitsema. Nordean tavoin, Aktia teki erittäin hyvän tuloksen viime vuonna ja sen arvostus oikeastaan ihan kaikin perinteisin tunnusluvuin on matala Helsingin pörssin mörniessä pohjalla.
Aktia maksaakin vain noin 60% tuloksestaan tänä vuonna pois ja jättää samalla varaa myös osingon kasvulle jatkossa. Tähän mennessä listalla olevista osakkeista, Aktia onkin todennäköisin osingon kasvattaja omiin silmiin myös tulevina vuosina, ellemme ajaudu syvään lamaan.
Aktia maksaa osinkonsa kerralla keväällä.
Lakiasiantoimisto Fondian pörssivuodet ovat olleet niin sanotusti tuskien taival ihmissuhdedraamoja täynnä, kuten lakitoimistoihin olettaakin kuuluvan – ainakin, jos katsoo Suits-sarjaa.
Fondia on tällä listalla vain tänä vuonna, koska yhtiö juhlistaa 20-vuotistaivaltaan juhlaosingolla perinteisen osingon päälle. Oikea osingon taso onkin vain 0,32 euroa, mutta juhlaosinko 0,2 euroa tähän päälle nostaa Fondian listalle tälle vuodelle. Yhtiön taloudellinen tilanne on kaikista ongelmista huolimatta hyvällä tasolla, mutta osinko tulee siis ensi vuonna jo olemaan huomattavasti tätä vuotta alemmalla tasolla.
Fondia maksaa osinkonsa kerralla keväällä.
Ålandsbanken on Nordean tavoin tehnyt tänä vuonna ennätystuloksen monen muun pankin tavoin. Tarina onkin se yleinen. Matala arvostus, korkea osinko ja oletus siitä, että tämä vuosi on hieman hankalampi kuin viime vuosi.
Ålandsbanken ei tule osinkoaan ensi vuonna kasvattamaan, mutta on se tällä hetkellä vielä suhteellisen vakaalla pohjalla nykytasolla ja paljon lisäyksestä ja pienennöksestä riippuu sen lisäosingon koosta, joka oli tänä vuonna 0,25 euroa ja viime vuonna 0,45 euroa tavallisen osingon päälle.
Bank of Åland maksaa osinkonsa kerralla keväällä.
Raisio on muuttunut kasvutavoittelijasta aika perinteiseksi elintarvikeyhtiöksi, joka tekee tasaista tulosta ilman merkittävää kasvua – inflaatiosta huolimatta. Yhtiön osingonjako on tuttuun tapaan erittäin anteliasta ja se maksaa jälleen enemmän kuin liikevoittonsa verran osinkoja – vuodesta toiseen.
On omalla tavallaan mielenkiintoista, että Raisio toimii vahvan taseensa kanssa vähän kuin varainhoitotalot, vaikka se toimii liiketoiminnassa, josta pitäisi löytyä uusia trendejä ja kasvuajureita. Tällä hetkellä Raisio onkin suhteellisen tasainen osingonmaksaja, joka muistuttaa itseäni Yhdysvaltain pörssin elintarvikejäteistä, jotka eivät juuri kasva, mutta maksavat osinkoa vuodesta toiseen samaisella tappavan tylsällä tasolla.
Raisio todennäköisesti jääkin tällaiseksi saman tason osingonmaksajaksi pitkäksi aikaa, ellei merkittäviä uusia avauksia tuleville vuosille ole tulossa.
Raisio maksaa osinkonsa kerralla keväällä.
Constin perusbisnes eli talotekniikka ja korjausrakentaminen ei tule koskaan menemään muodista. Samaan aikaan rakentamisen täysi jäätyminen ei myöskään ole sille hyväksi. Consti on usein aika harvan sijoittajan tähtäimessä oleva yhtiö, mutta turhaa. Yhtiö on peruslaadukas yritys, joka on onnistunut viime vuosina erittäin hyvin liiketoimintansa suorittamisessa.
Consti tulee tuskin koskaan olemaan kurssiraketti tai jäätävä osinkoaristokraatti, mutta hyvällä tasolla oleva yhtiön osinko, joka on vain murto-osa yhtiön tuloksesta tarjoaa hyvän takanojan sijoittajalle, jos rakennusala sijoituskohteena kiinnostaa.
Consti maksaa osinkonsa kahdessa osassa keväällä ja syksyllä.
Voihan Citycon. Citycon on surkeimpia esimerkkejä kansankapitalismista Suomessa, sillä se käytännössä kerää markkinoilta rahaa suunnatuilla osakeanneilta, jotta voi maksaa osinkoja osakkeenomistajilleen. Vähän kuin pyramidihuijaus! Mutta kyseessä ei ole pyramidihuijaus, vaan ihan oikea kiinteistösijoitusyhtiö.
On selkeää, että Cityconin ”osingot” eivät olekaan kestävällä tasolla ja yhtiön osinkoja maksetaan koko ajan enemmän ja enemmän pitkäjänteisen osakkeenomistajan kustannuksella. Aina kun uusia rahoja kerätään markkinoita uusia osakkeita printtaamalla, osakkeen hinta laskee. Tästä syystä, vaikka Citycon on onnistunut pitämään osinkonsa suunnilleen samassa tasossa viimeiset viisi vuotta, on sen osake laskenut samassa ajassa noin 60%. Kierrä tämä kaukaa.
Citycon maksaa osinkonsa kerran kvartaalissa kolmen kuukauden välein.
Jos et ole lukenut vielä, suosittelen lukemaan Nokia-syväanalyysini, jossa avaan yhtiötä tarkasti, pitkästi ja selvästi. Suurin osa Nokian osingonmaksukyvystä syntyykin sen äärimmäisen hyvin kassavirtaa tuottavasta patenttiliiketoiminnasta, joka on elinehto myös jatkovuosien osingoille.
Nokian pääliiketoiminnan kannattavuus sen sijaan on yksi iso kysymysmerkki ja erittäin vaikeasti ennustettava. Tällä hetkellä markkinat ja kilpailutilanne eivät ole Nokian puolella, mutta osinkotasonsa Nokia tästä huolimatta pystyy varmasti myös jatkossa pitämään, niin kauan kuin patentit pumppaavat rahaa yhtiöön.
Nokia maksaa osinkonsa kerran kvartaalissa kolmen kuukauden välein.
Elisa on käytännössä parempi versio Teliasta. Yhtiö ei ole rönsyillyt 2010-luvulla ja se on onnistunut rakentamaan varman ja vakaan tuloskoneen itsestään.
Yhtiö pystyy näkemykseni mukaan kasvattamaan tulostaan ja osinkoaan hitaasti, mutta varmasti todennäköisesti tästä ikuisuuteen. Ja itse asiassa alkaa näillä tasoilla olemaan pitkästä aikaa jopa mielenkiintoisesti hinnoiteltu ja ehkä jopa potentiaalinen ostoslistalla oleva osake itsellenikin.
Elisa maksaa osinkonsa kahdessa osassa keväällä ja syksyllä.
Sampon osa osingoista meni Mandatum spin-offin mukana, jonka takia näyttää siltä, että Sampo maksaa tänä vuonna huomattavasti vähemmän osinkoa kuin viime vuonna. Yhtiö kuitenkin on edelleen hyvässä kunnossa ja vaikka sen osinko tuleekin tänä vuonna laskemaan, yhtiön osingonmaksu todennäköisesti pääsee kasvu-uralle jo ensi vuonna.
Sampo on yksi varmimmista osinkoyhtiöistä Suomessa ja koen, että itse varmasti aikanaan, kun salkkuani vähempiriskisemmäksi muutan, Sammolla tulee olemaan osa siitä.
Sampo maksaa osinkonsa kerralla keväällä.
Metsäteollisuudella meni muutama vuosi erittäin kovaa, UPM-Kymmene etunenässä. Viime vuosi sitten ei enää niin kovaa mennytkään. UPM maksaa tänä vuonna hurjasti tuloksena yli osinkoaan näin syöden kassaansa ja odottaakin tämän vuoden olevan huomattavasti viime vuotta parempi liiketoiminnallisesti.
Kun katsoo maailman makrotaloudellisesta tilannetta, olen hieman skeptinen tästä. Uskonkin, että UPM joutuu osinkoaan hieman leikkaamaan ensi vuonna ellei se pidä kiinni tästä kynsin ja hampain, mikä on mahdollista, koska sen osinkopolitiikka on erittäin hämärästi sanoitettu: Pyrimme maksamaan houkuttelevaa osinkoa. Tavoitteena on osinko, joka on vähintään puolet vertailukelpoisesta voitosta osaketta kohti yli ajan.
Vähän kuin savumerkistä tulkitsisi osingonmaksua.
UPM Kymmene maksaa osinkonsa kahdessa osassa keväällä ja syksyllä.
Perusteollisuuden suomalaisena veturina Wärtsilä on saanut itsensä hyvään kiitoon. Wärtsilän noin 2%:n osinko ei päätä huimaa, mutta ei sen tarvitsekaan, sillä yhtiö ei ole osinkoyhtiö, vaan on pyrkinyt menemään ihan aitoon kasvuyhtiömoodiin.
Yhtiön osake onkin turvallisella tasolla ja kasvavaa sorttia myös heikompina taloudellisina aikoina tästä eteenpäin.
Wärtsilä maksaa osinkonsa kahdessa osassa keväällä ja syksyllä.
Muistan ikuisesti, kun olin TietoEvryn yhtiökokouksessa kuusi vuotta sitten. Minulla oli paljon kavereita, jotka olivat aloitelleet uraansa IT-alalla ja kukaan ei sanonut TietoEvrystä mitään hyvää ja kukaan ei halunnut mennä sinne töihin. Koska IT-alan yhtiöillä ei oikein ole mitään ilman työntekijöitä, meninkin siis TietoEvryn (sen aikaisen Tiedon) yhtiökokoukseen ja kysyin tätä yhtiön toimitusjohtajalta. Vastaus oli tasoa, että henkilöstömme voi hienosti ja tämä ei ole ongelma meille.
Myin osakkeeni aika nopeasti tämän jälkeen. Yhtiön osake on tuottanut tästä hetkestä – 25%. Mutta osinkoja yhtiö on maksanut koko tämän ajan. Yhtiön osaketuotolla ja osinkotuotolla tulos on kuitenkin ollut negatiivinen – aikana, jolloin pörssillä on mennyt isossa kuvassa maailmanlaajuisesti erittäin kovaa.
TietoEvry maksaakin koko ajan lähes koko tuloksen ulos osinkoina ja ei ole liiketoimintaansa juuri onnistunut kasvattamaan. Ja mikä pahinta, yhtiön kannattavuus on pysynyt erittäin epätasaisena. Koen, että TietoEvry on yksinkertaisesti pitkään epäoptimaalisesti johdettu yhtiö, koska saman alan CGI:n ja Accenturen kaltaiset jätit ovat onnistuneet arvoaan koko ajan kasvattamaan. Ja myös suomalaiset pienemmät IT-alan yhtiöt ovat onnistuneet tyydyttävästi viime vuosina.
Yhtiö on alkanut nyt myös harkitsemaan itsensä hajauttamista – juuri kun se on saanut integroitua Tiedon ja Evryn yhdistämisen. Koko ajan liikkeessä oleva organisaatio ei ole hyvästä ja uskon, että TietoEvry tulee myös jatkossa olemaan osake, joka liikkuu paikallaan, samalla kun tätä lohtua pyritään korvaamaan vähän nousevalla osingolla, kassankin tyhjentämisen kustannuksella.
TietoEvry maksaa osinkonsa kahteen osaan jaettuna keväällä ja syksyllä.
Kone on ollut Kiinariippuvainen jo lähes vuosikymmenen, mutta Kiinan rakennusalan haasteista huolimatta se on onnistunut säilyttämään osinkonsa yllättävänkin hyvällä tasolla, vaikka on joutunutkin sitä leikkaamaan. Koneen osingonjakosuhde on pysynyt korkealla käytännössä koko 2020-luvun ja tämä vuosi ei olekaan poikkeus. Tästä huolimatta yhtiöllä kuitenkin vapaa kassavirta sekä erittäin vahva kassa mahdollistaa osingonjaon pitämisen nykytasolla.
Historian kaltaiseksi osingonkasvattajaksi Koneesta ei ole tällä hetkellä pitkällä aikavälillä, koska yhtiön kasvun ajurit ovat kadoksissa, mutta osinko on turvassa tällä hetkellä.
Kone maksaa osinkonsa kerralla keväällä.
Orion on yleisesti lääkeyhtiöiden tapaan profiloitunut osingonmaksajaksi ja pyrkiikin vuodesta toiseen maksamaan lähes koko tuloksena ulos osinkoina. Yhtiöllä on vahva kassa ja vakaat kassavirrat tästä tulevaisuuteen, mutta uusia kasvuaihioita syöpälääkettä lukuun ottamatta yhtiöllä ei ole vanhojen patenttien rauetessa.
Orion kuitenkin hyötyy selvästi ikäpyramidin kääntymisestä ympäri ja siihen, että lääkkeitä tullaan yksinkertaisesti enemmän tulevaisuudessa kuin nyt. Tämä tukee Orionin tulosta myös tulevaisuudessa ja Orionin osinkotaso on turvattu nykyisellä tasolla todennäköisesti erittäin pitkällekin tulevaisuuteen pelkästään demografiatrendien takia.
Orion maksaa osinkonsa kahteen osaan jaettuna keväällä ja syksyllä.
Enento eli vanha Asiakastieto on maksanut jo pitkään lähes monopoliasemastaan huolimatta (tai siitä johtuen) velalla osinkoa. Enenton osinkopolitiikka kuuluu: Enento Groupin tarkoituksena on jakaa vähintään 70 % yhtiön tilikauden voitosta osinkoina, ottaen huomioon konsernin liiketoiminnan kehitys ja investointitarpeet.
Liiketoiminta kulkeekin vähän kuin autopilotilla, koska yhtiö maksaa jatkuvasti enemmän kuin tuloksensa ulos osinkoina. Ellei yhtiö saa liiketoimintaansa parempaan kuosiin, yhtiö tulee maksamaan tästä nähtävillä oleviin tulevaisuuteen samantasoista osinkoa kuin tälläkin hetkellä.
Enento maksaa osinkonsa kerralla keväällä.
Oriola on ehkä epäonnisimpia yrityksiä koko Helsingin pörssissä, koska se tuntuu menevän vastoinkäymisestä vastoinkäymiseen ja on ollut lähes vuosikymmenen verran ikuinen lupaus. Yhtiön laiva alkaa kuitenkin kääntymään vähitellen ja yhtiön kassakin on nykyään jo hyvällä tasolla.
En uskalla ennustaa, onko osinko kestävällä tasolla, koska vaikka tavoitteena onkin kasvattaa tulosta ja osinkoa vuodesta toiseen, on Oriolalla varmasti myös jatkossa tulossa myös negatiivisa yllätyksiä. Yleensä jatkuvat ongelmat kertovat paljon yhtiön tai toimialan syvemmistä ongelmista.
Oriola maksaa osinkonsa kerralla keväällä.
Capman leikkasi osinkoaan tänä vuonna merkittävästi komean osingonkasvuputken jälkeen, joka kesti pitkään. Yhtiö ylitti negatiivisesti tänä vuonna, kun sen tulos romahti samalla, kun se leikkasi osinkoaan.
Muihin varainhoitajiin verrattuna Capmanin tasekaan ei ole aivan yhtä timanttinen. Osinkoa aletaan varmasti hilaamaan taas ylöspäin kun yhtiön tuloksenteko paranee talouden elpyessä, mutta kuten aina, Capmanin osingonmaksun koko vaihtelee vuodesta toiseen, koska se jakaa niin perusosinkoa kuin myös lisäosinkoa.
Capman maksaa osinkonsa kahteen osaan jaettuna keväällä ja syksyllä.
Osinkokevät on monelle suomalaiselle osinkokahvien ja osinkojuhlien aikaa, mutta todellisuudessa se on monelle sijoittajalle osinkoansoja ja huonoja sijoituspäätöksiä täynnä.
Korkea osinkotuotto on minkä tahansa pörssimarkkinoilla olevan korkean tuoton tavalla indikaattori vain yhdestä asiasta – korkeasta riskistä eli osinkojen tilanteessa viesti mahdollisesti osingon leikkauksesta ensi vuodelle. Kuten huomaat listan osakkeista, monen korkean osinkomaksajan osinko on kestämättömällä tasolla pitkällä aikavälillä – syystä tai toisesta.
Useammin korkea osinko onkin osinkoansa, jonka kääntyy sijoittajan murheeksi, kun osinkoa leikataan samaan aikaan, kun kurssi lähtee laskuun. Reka Industrial on tänä vuonna ehkä kaikista selvin osinkoansa, jonka kanssa sijoittajan kannattaa olla äärimmäisen varovainen, mutta kuten huomasit, mukana on myös paljon muitakin yhtiöitä, joiden osinko pelkästään ensi vuodellekin on vaakalaudalla.
Jos haluat, että laajennan listaa tai käyn jonkun tietyn Helsingin pörssin yhtiön osingonmaksukykyä tarkemmin läpi, laita kommenttia ja päivitän yhtiön nopean osinkoanalyysin listaan toiveiden mukaan. Ja mikäli näet typoja, ilmoita myös niistä.
Varovasti osinkokevääseen.
————————————–
Voit tilata huippuarvostelut saaneet bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa edullisesti Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi
Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos taas olet uusi blogissa, Aloita täältä ja syvenny syvemmälle sijoittamisen ja henkilökohtaisen talouden maailmaan. Olen kirjoittanut blogiin 8 vuoden aikana yli 800 kirjoitusta henkilökohtaisen talouteen ja sijoittamiseen liittyen, joten löydät varmasti etsimäsi!
Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Olen 34-vuotias talouskirjailija, blogisti ja kolumnisti, joka on kirjoittanut yli vuosikymmenen henkilökohtaisen talouden ja sijoittamisen kaikista puolista.
Minut tunnetaan bestseller-kirjoistani Viisas Sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat (Tammi 2023) sekä Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun (Tammi 2024). Minut valittiin Vuoden Sijoittajaksi 2023.
2025: 645 300€
2024: 539 000€
2023: 435 500€
2022: 388 800€
2021: 353 200€
2020: 260 800€
2019: 156 700€
2018: 92 900€
2017: 78 000€
2016: 58 000€
2015: 41 000€
2014: 29 000€
2013: 21 000€
2012: 14 000€
2011: 9 000€
2010: 8 000€
2009: 5 000€
2005-2008: 0 – 3 000€
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
22 kommenttia
Sensofusion tuo Helsingin pörssiin yhden kiinnostavimmista puolustusteollisuuden kasvuyrityksistä oikeastaan koko...
17 kommenttia
Eläkejärjestelmä herättää erittäin paljon huolta käytännössä niin omassa ikäluokassani (milleniaalit) kuin...
44 kommenttia
Sensofusion tuo Helsingin pörssiin yhden kiinnostavimmista puolustusteollisuuden kasvuyrityksistä oikeastaan koko...
17 kommenttia
Eläkejärjestelmä herättää erittäin paljon huolta käytännössä niin omassa ikäluokassani (milleniaalit) kuin...
44 kommenttia
Steady Energyn listautuminen sisältää yhden tärkeimmistä aikamme asioista - energian luonnin uudella...
21 kommenttia
Painamalla “Tilaa” hyväksyt uutiskirjeen tilauksen sähköpostiisi. Voit perua uutiskirjeen koska tahansa.
Ålandsbanken maksaa myös lisää osinkoa 0,25e/osake. Kuten on tehnyt viimeiset vuodet.
Tämä olikin mennyt ohi, kiitti, päivitin!
Kesko?
Totta, sitä kun itselläkin salkussa, niin sinänsä järkevä lisä. Laittelen listaan.
Hyvää pohdintaa! Mitäs ajatuksia herättää Atria ja Anora?
Kiitos! Jes, päivittelen nuo tekstiin torstai-iltana!
OmaSp? Jos osingon kasvattajia etsii niin tässä hyvä, joskin vielä lyhyt tracki tähän. Osinko n. 3-kertaistunut kolmessa vuodessa, samoin kuin tuloskin. Osingonjako% n. 30% nettotuloksesta, pysynyt sekin aika vakaana. Tästä huolimatta nykyisellä kurssilla n. 5% osinkotuotto. Tällä historialla, toivoisin toki että kaikki panokset käytettäisiin kasvuun eikä osinkoon, mutta mielenkiintoinen kombo kasvua ja osinkoa jos pankkiosakkeita harkitsee.
OmaSp on kyllä mielenkiintoinen lafka, ja itsellä ollut seurannassa jo jonkun aikaan. Laitan sen kanssa tuonne listaan torstai-iltana.
Kiinnostaisi kuulla sun arviot Koneesta ja Orionista 🙂
Jes, lisäilen nuo listaan torstai-iltana!
Infrarakentaja Kreate listautui helmikuussa 2021 ja on tuosta vuodesta lähtien jakanut vuosittain kasvavaa osinkoa. Niin myös tänä vuonna osinko on 0.48 euroa. Tuottoprosentti on tämän hetken kurssin mukaan yli 6 prosenttia.
Joo tosiaan 15 ensimmäistä listassa oli suurimpia osingonmaksajia ja listalla loput sitten oli pitkälti suosituimmat ja omistetuimmat osakkeet Suomessa. Kreate siis jäi juuri listan ulkopuolelle.
Listaltasi puuttuu osinkokunkku Huhtamäki. Tulokseensa nähden maksaa vain naftisti osinkoa tänäkin vuonna. Osinko kasvanut jo 15 v putkeen. Pitkäaikainen sijoittaja saa hankintahinnalleen hyvän osinkotuoton.
Mietin vielä kirjoitanko osingonkasvattajista vielä erikseen tekstin. Yhteen tekstiin olisi tullut vähän liikaa asiaa, jos olisin ne vielä analysoinut.
Tämä kyllä kiinnostaisi!
Täytyy katsoa, jos tekisin tuollaisen.
Näkökulma Raisioon. Yhtiö on toki kärsinyt kroonisesta kasvun puutteesta ja pääomien tuotto on ollut melko kehnoa, mutta toisaalta suuri poistomassa ja vahva tase antaa monipuolisemman näkökulman osingonjaon kestävyyteen. Osingonjaon ja kasvuinvestointien sijaan yhtiö voisi luoda omistaja-arvoa ostamalla omia osakkeitaan takaisin, sillä Raision toimikentässä kilpailu on kovaa ja kansainvälistyminen haastavaa, jolloin kasvuinvestoinnit voivat enemmänkin tuhota omistaja-arvoa.
Aivan totta. Ja tämä itse asiassa pätee moneen muuhunkin suomalaiseen yhtiöön. Osinkoprosentit ovat tänä vuonna huomattavan korkeita verrattuna esim. viime vuoteen, joka kertoo, että osakkeet on kautta linjan aika konservatiivisesti arvostettu. Täydellinen paikka omien osakkeiden ostoille, mutta siitä huolimatta rahat melkein poikkeuksetta maksetaan osinkoina.
Pari kuukautta sitten huomio kiinnittyä Rekan erittäin alhaiseen P/B lukuun ja korkeaan ROEn. Sen enempää en tähän (sijoitus?)-firmaan sitten tutustunut vaikutti jotenkin liiankin hyvältä. Varmaan ihan hyvä näin.
Reka tosiaan on monen sijoitusyhtiön tavoin vaikea analysoitava staattisia tunnuslukuja katsoessa, koska yksittäiset vuodet voivat muuttua paljonkin toisistaan juuri ostojen ja myyntien myötä.
Omista osikopuolueen jäsenistä kiinnostaisi kuulla mielipiteesi Enentosta ja Oriolasta.
Lisäilen!
Capman, joka pitkään keikkui näillä listoilla mutta nyt leikkaa rajusti osinkoa?
Joo Capman on mielenkiintoinen, lisäilen!
Mikäli onnistuu, sananen Orionista kiinnostelisi!
Jes, lisäilen myös Orionin! Sitä on tullutkin sivusilmällä vähän katseltua valmiiksi.
Keskisuomalainen ja SSAB, kiitos!
Itseasiassa Atrian ja Anoran lisäksi vielä ajatukset Metsä Boardista kiinnostaisi?
Joo, pahoittelut, en noita ehtinyt lisätä listaan arkielämän kiireiden takia. Laitan listaan ensi vuotta varten!
Ensiksi täytyy todeta, että blogisi on loistava. Kysymykseni koskee osakkeiden tappiolla myyntiä, mikä sopii näin esitätäytettyjen veroilmoitusten ilmaantuessa. Tai ylipäätään luovutustappioita ja niiden vähennyksiä verotuksessa.
Eli jos minulla olisi luovutustappioita vaikka asunnon ja tappiollisten osakkeiden myynnistä yhteensä 10000€ ja olen maksanut osinkoveroja viime vuodelta esimerkiksi 3000€, niin tuo 3000€ ei tule sellaisenaan veronpalautuksena tilille? Ja luovutustappiota jäisi käytettäväksi seuraavalle neljälle vuodelle vielä 7000€. Vai pitäisikö se mennä noin?
Edit: alta löytyykin oikea vastaus. Tämä koko laskenta itsellenikin ollut mysteeri kun nopeasti googlaamalla en kaavaa löytänyt.
Ei jää. Vähennykset tehdään *verotettavasta tulosta*, ei veroista. Oletetaan 30 % verokanta, jolloin kysyjän 3000 € veroja osingoista tarkoittaa 10 000 € verotettavaa osinkotuloa (reilut 11700 brutto-osinkoja). Vähennyskelpoiset myyntitappiot 10 000 € vähennetään verotettavasta osinkotulosta, varastoon jää nolla, verotettava tulo on nolla, ei veroja. Maksetut ennakonpidätykset 3 000 € tulevat palautuksena jos tarkastellaan pelkästään niitä pullossa (oikeassa elämässä pitää summata kaikkien verojen lopputulema).
Jos tappioita olisi enemmän (eikä ole muita pääomatuloja joista vähentää), esim. 12 000 €, ylijäämä tulojen nollauksen jälkeen siirtyisi (tässä esim. siis 2 000 €).
Ulkomailta saatujen osinkojen ulkomaan ennakonpidätys lisää soppaan kiemuroita, mutta vasta siinä vaiheessa kun kuutioidaan paljonko kotimaan voudille on velkaa.
Kiitos erittäin hyvästä korjauksesta esimerkin kanssa! Tästä oli itselläni aina ollut väärä käsitys, opin itsekin uutta!
Hieno lista kiitos!
Mitä mieltä olet SANOMAsta?
Vaikkei olekaan Helsinkiin listattu yhtiö, niin tukholman listalta Cibus Nordic Real Estate on mielenkiintoinen. Yhtiön asseteista ~70% on suomessa. Maksaa osingot kuukausittain ja tekee sen euroissa vaikka osake noteerataan ruotsin kruunuissa. Yhtiönä ihan ok kunnossa ja kyseinen alasektori kauppoineen ei ole yhtä kovassa paineessa kuin muut alasektorit toimialalla. Mikäli EURSEK menee taas kohti 12 ja/tai korot pomppaa ylöspäin ostan lisää.
Ps. Hieno blogi, löysin tämän tänään. Sattumoisin ikää samat 33v. ja salkku huitelee about samoissa lukemissa. Seurantaan!
Kiva kuulla, että uusia lukijoita löytyy vielä näin vuosikymmenen kirjoittelunkin jälkeen! Ja Cibusia itse asiassa kyseltiin myös viime vuonna, niin kirjoittelin siitä täällä ja sanoisin, että samat sanat pätevät edelleen tälle vuodelle, koska makroympäristö edelleen yhtä haastava. https://www.omavaraisuushaaste.com/helsingin-porssin-korkeimmat-osingot-2023/
Tämä kommenttisi, ”Koska IT-alan yhtiöillä ei oikein ole mitään ilman työntekijöitä, meninkin siis TietoEvryn (sen aikaisen Tiedon) yhtiökokoukseen ja kysyin tätä yhtiön toimitusjohtajalta. Vastaus oli tasoa, että henkilöstömme voi hienosti ja tämä ei ole ongelma meille.”, resonoi voimakkaasti omien mietteiden kanssa. Alkion Kimmon aikana on johtajistolla ollut kyllä paatosta puheessa, mutta vuodesta toiseen missattuja mahdollisuuksia ja virheitä iso liuta. Ihmettelen, millä perusteilla hän on saanut jatkaa niin kauan ruorissa.
Joo en ole Tiedosta kuullut keneltäkään koskaan mitään hyvää – niin koodarikavereilta kuin asiakastoimituksissa, kun itse päivätyökseni alan parissa satun olemaan. Ja sijoittajan näkökulmasta se on aina ollut myös ikuinen lupaus.
Olen iloinen, että menin yhtiökokoukseen, koska sain vähän sellaisen kuvan, että oikeita ongelmia lähinnä lakaistaan maton alle ja kaikki on jeejee. Tuntuu itsestäkin hämmentävältä, että ison pörssiyhtiön johdossa voi tuollaisilla näytöillä selvitä noin pitkään, mutta noh Solidium pääomistajana, niin selittää todennäköisesti paljon.
Kirjoitit kommenteissa: ”Sampo on yksi varmimmista osinkoyhtiöistä Suomessa ja koen, että itse varmasti aikanaan, kun salkkuani vähempiriskisemmäksi muutan, Sammolla tulee olemaan osa siitä”
Olen ymmärtänyt muista kirjoituksistasi, että olisit kiinnostunut laittamaan suurimman osan varoistasi Handelsbanken USA indeksirahastoon. Onko ideana siis myydä sitä aikanaan 4% vuodessa, ja sen lisäksi omistaa vakavaraisia osinko-osakkeita?
Kun tavoitteeseen sen verran paljon itsellä aikaa (suunnilleen 10 vuotta), niin en ole tätä vielä suunnitellut, koska suunnitelmat menevät monta kertaa uusiksi. Niin paljon maailma ehtii muuttua tässä ajassa, että paljon liittyy siitä miten korot, inflaatio ja osakemarkkina juuri silloin makaa. Keskimäärin ideana oli kuitenkin käyttää osinko-osakkeita tähän, mutta mitään ei ole lyöty lukkoon. Tässä tekstissä avaan hieman alustavaa suunnitelmaa, jos käyttäisin osinko-osakkeita: https://www.omavaraisuushaaste.com/taloudellisesti-riippumattomaksi-39-vuotiaana/
Jos meinaa ensin kasvattaa salkun 2,5 miljoonaan kasvuosakkeilla tai rahastoilla, ja sitten vaihtaa omistukset osinkoyhtiöihin, niin tuossahan verottaja vie aika ison osan summasta? Sitten verottaja vie taas lisää osingoista. Onko tuossa lopulta mitään järkeä? Salkun kasvattaminen on helppoa, mutta Exit strategia on ainakin itselle vähän kysymysmerkki vielä. Rahastojen myynti 4% vuodessa olisi helppoa, mutta siinä riskinä isot romahdukset. En tiedä pitäisikö homma hoitaa vaan niin, että olisi korkorahastoa esim. 25% josta nostaisi laskukauden aikana enemmän.
Exit strategiasta olisi kiva lukea kunnon kattava paketti, joka kasattu nimenomaan suomen verottajan kurimuksessa elävälle sijoittajalle.
Tämä on kyllä ihan aidosti haaste, olet ihan oikeassa. Tuplaverotus voi olla suhteellisen ikävä tuossa. En ole kuitenkaan asiaa vielä kauhean syvällisesti ajatellut, kun tämä todellista vasta tuossa n. 10 vuoden päästä, jolloin uskon, että Suomen verotuskin on elänyt varmaan yllättävänkin paljon parin hallituskauden aikana. Voisin kuitenkin pohtia kun ehdin blogissa sitä, että miten tämä olisi optimaalisinta toteuttaa juuri tällä hetkellä.