Historian suurin pörssikupla ei voi päättyä kuin yhdellä tapaa

Historia ei toista itseään, mutta usein se kuitenkin rimmaa.

Pörssit ovat tulleet koronan jälkeen aivan uskomatonta tahtia ylös ja monen osakesalkut näyttivät esim. viime vuoden puolelta yli 50%:n tuottoja – joka on täysin uskomatonta, koska elämme kuitenkin globaalia korjausliikettä talouskasvussa. On noin kokonainen vuosi ja yksi viikko siitä, kun pörssit ottivat koronan aikana pohjakosketuksen ja moni esittelikin sosiaalisessa mediassa uskomattomia 1v-tuottoja, jotka saattoivat olla mitä vain 50% tuotosta 400% tuottoon.

Tästä hyvänä esimerkkinä on esim. Shareville-salkkuni, joka nousi viime vuonna yli 200%! Samalla kuitenkin pääsalkkuni nousi ”vain 40%”. Tässä pitää muistaa, että pitkällä aikavälillä historiallisesti pörssi on tuottanut 7%-vuodessa eli kumpikaan näistä tuottoprosenteista ei ole normaalia eikä millään tavalla kestävää kehitystä pitkällä aikavälillä, vaikka kuinka kiva sitä olisi itselle uskotella. Tämäkään kerta ei ole erilainen.

Koska rahaa printataan tällä hetkellä ennätystahtia ja velkaa otetaan globaalisti ennätyspaljon samalla, kun valtionvelkojen korkojen tasot ovat ennätysalhaiset (paitsi viime viikkoina hieman nousseet), olemme menemässä koko ajan jakautuneempaa maailmaa, joka palautuu taantumasta K:n muotoisesti. Nyt elämme oikeasti hetkeä, jolloin rikkaat (eli ne, jotka omistavat pääomia), vaurastuvat samalla kuin tiettyjen alojen duunarit sekä työttömät (jotka eivät omista pääomia), jäävät varakkaiden jalkoihin niin ansiotulon puutteen kuin pääoman kasvun puutteen takia.

Tämä kirjoitus on muistutus siitä, että varallisuustasojen arvot voivat mennä myös alaspäin. Viimeaikaiset hypenousut monessa eri varallisuusluokassa on luonut mielenkiintoisia ilmiöitä kuten se, että olen kuullut ihmettelyä siitä, miksi osakesäästötilille ei kannata sijoittaa USA-osakkeita, kun myyntivoitoista ei tarvitse maksaa veroa OST:n sisällä? Tai, miksi ei pitäisi ottaa velkaa ja laittaa kaikkea velkarahaa osakkeisiin tai kryptoihin? Miten pörssit edes voisivat laskea? 

Tuntuu, että moni sijoittaja on unohtanut sen vaihtoehdon, että etenkin sijoitusten hinta voi mennä myös alaspäin. Usko tai älä, myös tämä on mahdollista – ja ennen kaikkea koko ajan todennäköisempää.

Finanssikriisi ja eurokriisi ei ollut mitään siihen verrattuna, mitä maailmassa on nyt tapahtumassa, mutta eniten itseäni ehkä häiritsee se, että asiasta ei kauheasti puhuta. Tällä hetkellä käytännössä kaikki, joka kasvattaa liikevaihtoaan tai vain yksinkertaisesti arvoaan, on järjettömän arvokasta, mutta oikeastaan millään muilla asioilla ei ole väliä.

Elämme aikaa, jona vain meme- sekä momentum-sijoittaminen kannattaa ja mitä enemmän tuijotat oikeasti asioiden tuottamaa arvoa, sen hullummalta maailma alkaa näyttää. Viime aikoina sellaiset sijoitukset ovatkin pärjänneet parhaiten, jotka on tehty vastoin tervettä järkeä vastaan.

Kannattamaton liiketoiminta on kannattavampaa kuin koskaan aikaisemmin

Kannattamaton liiketoiminta on tällä hetkellä muodissa. Kyllä kuulit oikein. Liiketoiminta, joka menettää rahaa (eikä tee sitä), on tällä hetkellä pääoman eli sijoittajien suosiossa. Tästä tehtiin lokakuussa 2020 veretseisauttava tutkimus Amerikan pörssistä.

Jos ostit vuoden 2019 lopussa jokaista amerikkalaista pörssilistattua yritystä, jonka markkina-arvo oli yli miljardi dollaria JA joka teki tappiota vuonna 2019, olisivat osakesijoituksesi 65% plussalla vuoden 2020 lokakuussa.

Samalla kun tappiota tekevät (mutta kasvavat) yritykset juhlivat pörssissä, vakaat ja perinteisillä arvostustasoilla olevat yritykset eivät ole juuri juhlineet IT-alan yrityksiä lukuunottamatta. Finanssiala on ollut käytännössä aivan surkea sijoitus koko viimeisen vuosikymmenen. Kiinteistösijoitusosakkeet muutamaa lukuunottamatta ottivat iskua koronasta, ja ovat nyt suunnilleen samalla tasolla kuin ennen koronaa, tai alempana. Perusteollisuus ei myöskään koskaan palautunut koronaiskusta.

Samalla kuitenkin esim. omistamani avaruusturismiyritys Virgin Galactic, joka teki vuonna 2019 nolla euroa liikevaihtoa ja vuonna 2020 alle miljoona dollaria liikevaihtoa, nousi vuoden aikana yli 100% ja on yli 4 miljardin dollarin arvoinen.

Ja kuten yllä olevasta tutkimuksesta huomaa, Virgin Galactic oli vain yksi satojen muiden samankaltaisten yritysten joukossa. Vuosi 2020 oli ylivoimaisesti ylikuumentunein markkina, jonka olen sijoitusurani aikana nähnyt laajalla rintamalla ja toikin monella aiheesta muistoja IT-kuplasta.

Kuplia on alkanut syntyä epäsymmetrisesti ympäri markkinaa koko ajan useampaan paikkaan

Se, miksi voidaan alkaa puhua kuplaantumisesta nähdään siinä, että koko ajan useampi varallisuusluokka on alkanut kuplaantumaan eikä eristyksessä ole pelkästään esim. IT-osakkeet. Muutama esimerkki.

Ensimmäisenä SPAC-yritykset, joista kirjoitin viime vuoden lopussa, ovat koko ajan suositumpia. Itseasiassa, ne ovat niin suosittuja, että SPAC:t keräsivät 83 miljardia dollari vuonna 2020. Luku ei sinällään ole merkittävä, mutta se on enemmän kuin kaikki SPAC:t ovat keränneet rahaa sitä edeltävänä kymmenenä vuotena yhteensä. Vuodessa siis kerättiin enemmän rahaa kuin kymmenessä vuodessa yhteensä, kupla anyone?

SPAC-yritykset ovat siis oma tapa listata suoraan yhtiö pörssiin ilman listautumisantia (ja siihen liittyviä kuluja), joita on esim. juuri Helsingin pörssissä nähty viime aikoina paljon. Suuri SPAC:ien määrä kertookin USA:n pörssissä ennen kaikkea siitä, että pörssiin on tullut valtavasti uusia yrityksiä viime vuoden aikana. Ja tämän lisäksi myös listautumisantien määrä oli vuonna 2020 korkeampi kuin koskaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Jenkkiyritykset keräsivät 145 miljardia dollaria listautumisantien kautta vuonna 2020.

Historiallinen pörssiin listautumisinto on käytännössä aina edeltänyt kuplan huippua ja pörssiromahdusta ja tämä on indikaattori, joka itselleni on yksi tärkeimmistä ja joka ajaa huomattavaan varovaisuuteen tämän hetken osakemarkkinoilla.

Näiden lisäksi kuplia näkyy erityisesti tietyillä aloilla, joissa on paljon hypeä. Tästä konkreettisimmat esimerkit nähdään esim vetyosakkeiden sekä sähköauto-osakkeiden parissa, jossa esim. Tesla, Plug Power, Nio ovat nähneet uskomatonta nousua ja selvää yliarvostusta. Yliarvostuksen tietää siitä, että myös perinteisen autovalmistajan Volkswagenin osake lähti mukaan tähän juhlaan heti, kun yritys kertoi sähköautosuunnitelmistaan.

Yhteistä näillä suurimmalla osalla on verrattuna esim. spekulointisalkkuni avaruusyhtiöihin (jotka myin korjausliikkeessä) on se, että muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ne tekevät valtavasti tappiota, niillä on hienot maailmanvalloitussuunnitelmat ja suurin osa niistä tulee kaatumaan aivan kuin Pets.com tai mikä tahansa muu IT-kupla-ajan hypeyritys, mikäli markkina ei suostu yrityksille loputtomasti uutta pääomaa ja velkarahaa antamaan.

Jos katsotaan nopeasti Nio, PlugPowerin, Teslan sekä Volkswagenin osakekurssien kehitystä koronapohjilta, nähdään tämä selkeästi.

Teslan osakkeesta on ollut paljon puhetta, mutta kuten aikaisemmassa Bitcoin-kirjoituksessanikin sanoin – usein pinnan alla on paljon pienempiä ja tuntemattomampia nousijoita. Samalla, kun Tesla on tuottanut n. 500% vuodessa (joka sekin on toki aivan järjettömästi), PlugPower sekä Nio liikkuvat vielä tuplasti isommissa tuotoissa.

Uskon, että näiden alojen osakkeiden nousu on nyt suurelta osin nähty ja tulevaisuuden arvostus seuraavan kymmenen vuoden sisältä on jo leivottu sisään. Tulemme siis näkemään joko vakaata tasalentoa tai sitten paluun ”oikeaan” arvostukseen, joka on kuitenkin kaikissa näissä osakkeissa (myös Volkswagenissa), huomattavasti alempana kuin nykyinen taso.

Huvittavinta etenkin sähköautokilpailussa on se, että markkina hinnoittelee käytännössä jokaisen sähköautoyrityksen siten, että sähköautot olisivat jotenkin merkittävästi kannattavampia KAIKILLE alan yrityksille kuin polttomoottoriautot. Terveesti kilpailussa markkinassa tämä ei luonnollisesti ole mahdollista, mutta osakemarkkina harvoin on täysin rationaalinen lyhyellä aikavälillä.

Joka tapauksessa viime viikolla esiin nousi myös erittäin suuri varoitussignaali, kun PlugPowerin kirjanpidosta löytyi kummallisuuksia viimeisen kolmen vuoden ajalta. Alustavasti näyttää siltä, että kyseessä ei ole mikään tietoinen kirjanpitopetos, mutta yleensä nopea kurssinousu ja kirjanpidolliset kikkailut kertovat siitä, että yrityksessä on fundamentaalisesti jotain vialla. Ja on todennäköistä, että PlugPower ei jää viimeiseksi hype-yhtiöksi joka joutuu ”tekemään korjauksia” kirjanpitoonsa luovien ratkaisujen takia.

Jokainen varoitussignaali kuplasta on jo mielestäni nostanut päänsä. Kysymys onkin vain siitä, milloin tämä päättyy.

Syitä markkinan erittäin outoon käyttäytymiseen ja kuplautumiseen on spekuloitu laajasti ja on esitetty, että ylikuumentunut markkina on johtunut mm. seuraavista asioista.

1. Vedonlyönti on vähentynyt urheilutapahtumien vähentyessä, joten sen raha on siirtynyt spekuloivana pörssiin
2. Jenkeissä on ennennäkemätön sijoitushuuma kiitos RobinHood-alustan, sijoitus Redditin-suosion ja rahanpainamispolitiikan
3. Osakkeet ja kryptot tuntuvat olevan ainoat omaisuusluokat, jotka tuottavat rahaa, kun länsimaiden korkotaso on nollassa tai miinuksella
4. Keskuspankit ovat alkaneet ostamaan yritysten osakkeita omaan taseeseensa rajummin kuin koskaan aiemmin (esim. Sveitsin keskuspankki)
5. Valtiot ja keskuspankit printtaavat rahaa ja ottavat velkaa enemmän kuin koskaan ja pörssi on niille ainoa looginen kohde
6. Maailma on uuden kynnyksellä sähköautojen, vetyenergian ja avaruusteknologian jne. kanssa

Oli pääsyy mikä vain näistä, kombinaatio on kuitenkin ollut suhteellisen tuhoisa ja tulee päättymään samalla tavalla kuin jokainen kupla aikaisemminkin.

Miten paluu normaaliin tapahtuu?

Vai tapahtuuko paluu ”normaaliin” koskaan?

Koen, että tällä hetkellä on monta tekijää, jotka puoltavat sitä, että juuri nyt muodissa olevat sijoitukset tulevat romahtamaan lyhyen ajan (1 vuoden) sisään ja mahdollisesti nekin, jotka eivät ole muodissa saattavat ottaa aimo annoksen alaspäin. Tässä mielestäni tärkeimmät ja huolestuttavimmat merkit siitä, miksi pörssiin on todennäköisesti keskipitkällä aikavälillä tulossa selvä korjausliike alaspäin.

1. Kannattamaton liiketoiminta paljastuukin oikeasti kannattamattomaksi

Selkeät kuplat ovat aina kuplia. Sillä tavalla nykyinen tilanne on samanlainen kuin 2000-luvun alussa, että IT-kuplassa tuhannet yritykset kasvoivat hurjaa tahtia, mutta monen liiketoiminta niistä osoittautui täysin kannattamattomaksi. Sama tulee tapahtumaan myös nyt.

IT-kuplasta syntyi Amazon, Google jne. ja niin tulee käymään myös nyt, mutta suurin osa nykyään kannattamattomista yrityksistä tulee pysymään kannattamattomina ja tämä johtaa vain yhteen asiaan – konkurssiin ja osakkeen arvon nollautumiseen. On mahdotonta tunnistaa tässä kohtaan, mitkä ovat voittajia muutaman vuoden aikana tai pidemmällä aikavälillä, mutta ajan kanssa voittajat tulevat eroamaan massasta ja silloin viimeistään oikeasti kannattamattomien yritysen osakkeet tulevat romahtamaan hetkessä kuin kivet.

Näinhän nähtiin viime aikoina esim. kannabisyrityksillä, jotka kasvoivat kovaa tahtia, mutta pian huomattiinkin, että kustannukset skaalautuvat samaa tahtia kuin myynti, joten liiketoiminta ei näytä kauhean kannattavalta.

Samaa ongelmaa oli mm. WeWorkilla sekä oikeastaan kaikilla alustatalousyrityksillä Woltista AirBnB:hen. Kasvu on kovaa, mutta harva on saanut liiketoimintaa kannattavaksi. Lupaukset tulevaisuudesta ovat helppoja, mutta niiden realisoiminen on huomattavasti vaikeampaa. Koko ajan markkinoille saapuu uusien alojen yrityksiä, joiden liiketoimintamalli ei yksinkertaisesti ole kannattavaa – viimeistään sitten, kun regulaatio osuu omaan nilkkaan.

2. Globaaleja monopoleja ja duopoleja aletaan säätämään ja hajoittamaan

Suurta osaa etenkin amerikkalaisen indeksin arvonkasvusta saa kiittää isoja amerikkalaisia teknologiayhtiöitä kuten Alphabetia, Amazonia, Facebookia, Applea sekä Microsoftia. Näiden asema tietyillä aloilla maailmalla alkaa olla aidosti niin vahva, että niiden kanssa on vaikea kilpailla – etenkin kun miettii, että nämä yritykset ostavat keskimäärin 10 yritystä vuodessa pois markkinoilta (jotkut vielä enemmän), jotka ovat potentiaalisia markkinahäiriköitä tai kilpailijoita.

EU on tähän herännyt ensimmäisenä, koska Eurooppa on jäänyt ilman omaa teknojättiläistään Nokian, Ericssonin jne. romahdettua. Käytännössä kaikki teknologia, jota sinä ja minä käytämme on amerikkalaisten yritysten tekemiä tai niiden palveluiden tukemia. Tämän lisäksi, että yritykset ovat amerikkalaisia, toimivat ne käytännössä monopoli tai duopoliasemassa ja ovat äärimmäisen kannattavia (ja tehokkaita kiertämään veroja). Myös Kiina on yllättäen alkanut säätelemään jopa omia teknojättejään Alibabasta Tencentiin, joten jäljellä oikeastaan on enää Yhdysvallat.

Uskon, että ensimmäisen sääntelyn ja pilkkomisuhan alle tulee Facebook, Amazon sekä Apple. Facebookin annettiin saada liian dominoiva asema sosiaalisen median markkinoilla Instagramin ja Whatsappin ostosten myötä ja Facebookin asema onkin nykyään vähän liian vahva eikä se esim. koskaan saisi kilpailuviranomaisten lupaa ostaa TikTokia. Amazonin ja Applen tilanne taas on hieman erilainen.

Amazon pystyy polkemaan verkkokauppansa hintoja ja laajentumaan aggressiivisesti, koska sen pilviliiketoiminta on äärimmäisen kannattavaa ja nopeasti kasvavaa. Amazonin verkkokaupan mahdollistaakin käytännössä sen pilvipalvelubisnes, joten näen Amazonille erittäin suuren uhan siihen, että jos yritys kasvaa tuosta entisestään ympäri maailman, pakotetaan sen pilvipalveluliiketoiminta erottumaan omaksi yrityksekseen, jolloin verkkokauppaliiketoiminnan pitäisi nostaa hintoja ja vähentää kasvutahtia. Tämä on selkeä riski Amazoniin sijottaessa.

Applelle ylivoimaisesti tärkeintä on tällä hetkellä iOS eli sen iPhone-käyttöjärjestelmän ekosysteemi ja sen hallinta. Apple on jo osoittanut, että se osaa käyttää vahvaa ekosysteemiään erittäin kilpailijaepäystävällisesti (esim. Spotify-tilaus App Storen kautta maksoi pitkään enemmän kuin mistään muusta paikasta ostettuna, pitäähän Applen päästä osingoille – ja samalla nostaa sen Apple Music palvelun kilpailijan hintoja keinotekoisesti).

En oikeastaan tiedä, miten Applea pystyisi pilkkoa, mutta uskon, että sen App Storen käytäntöjä tullaan seuramaan jatkossa paljon tarkemmin kuin aikaisemmin, joka näkyy suoraan myös sen kannattavuudessa negatiivisesti. Kiina on aloittanut tätä regulaatiota Alibaban kanssa ja uskon, että tämä on asia, jossa Kiina on aidosti oikeassa ja edellä muuta maailmaa.

Tai sitten maailma on oikeasti menossa siihen, mitä niin monessa sci-fi elokuvassa kuvataan, että meillä on lopuksi vain yksi jätti-konglomeraatti, joka omistaa jokaisen yrityksen maailmasta. Mutta en halua uskoa, että elän sci-fi elokuvassa, vaikka maailma hullu onkin.

3. Valtionvelkoja tullaan antamaan anteeksi tai korkoja pidetään keinotekoisesti alhaalla

Tämä on niitä asioita, joista ei kauheasti puhuta päivän politiikassa, mutta ihan oikeasti, edes Suomi ei tule koskaan pystymään maksamaan lainaansa takaisin – etenkään korona-ajan jälkeen. Ja koska talous ei kasva, ei myöskään velanottokyky kasva. Käytännössä jokainen länsimaa muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta velkaantuu aivan järjetöntä vauhtia valmiiksi ja korona kiihdytti vauhtia entisestään.

Tilanne onkin yksinkertaistettuna pattitilanteessa. Talous ei tule enää nousemaan kovaan kasvuun todennäköisesti koskaan länsimaissa elleivät ihmiset ala yhtäkkiä tekemään enemmän lapsia (mikä tässä maailman epävarmuuden ilmapiirissä tuntuu mahdottomalta). Olemme velkojen, ikäpyramidin ja koronavelan vankeja.

Korot eivät myös voi lähteä nousuun, koska silloin huomattaisiin, että valtioilla ja aivan liian monella ihmisellä sekä yrityksellä ei ole oikeasti varaa maksaa velkojaan takaisin korkojen noustessa merkittävästi. Oikeastaan valtion velan miinuskorot ovat vain uusi tapa korvata talouskasvu ja kasvava velkamäärä. Velkaa voi ottaa lisää, vaikka talous ei kasvaisi, jos velka katoaa itsestään miinuskorkojen avulla hitaasti, mutta varmasti!

Elämmekin aika omituisessa tilanteessa. Kaikki tietävät, että suurin osa valtioista on aivan ylivelkaantuneita, mutta niin kauan kuin rahaa ja velkaa painetaan lisää ja keskuspankit eivät lopeta tätä sykliä, homma toimii. Elämmekin jatkossakin tätä ikuista rahanpainamisen ja lisävelanottamisen sykliä TAI sitten esim. EU:ssa pitäisi lähtökohtaisesti antaa erittäin rajulla kädellä anteeksi kaikkien valtioiden lainoja.

Tätä ei voi kuitenkaan sanoa tai tehdä ainakaan mitenkään näkyvästi, koska se saattaisi romahduttaa uskon koko talousjärjestelmään – ja mukanaan myös pörssin. Miksi maksaa veroja, jos valtionvelalla ei ole väliä ja valtio voi rahoittaa kaiken lainalla? Siinä jotain, mikä on itseäni mietityttänyt viime aikoina erityisen paljon. Ja tämä on myös yksi suurimmista argumenteista, joita käytetään kryptovaluuttojen nousuun.

Oikeastaan ainoa skenaario, joka mahdollistaisi pörssikurssien nousun myös jatkossa on tämän syklin jatkuminen. Jos velkaa ja rahaa printataan koko ajan lisää, tulevat osakkeet ja rahastot olemaan jatkossa myös oikea omaisuuslaji omistaa. Samalla se kuitenkin kasvattaa entisestään eroa omistavan ja ei-omistavien yhteiskuntaluokkien välillä. Elämme tilanteessa, missä ei ole hyviä saati helppoja ratkaisuja, mutta jotain pitäisi tehdä. Kuka siis pelastaisi maailmantalouden?

4. Palaamme normaaliin myös oikeassa elämässä

Yksi todennäköisin asia, mikä palauttaa pörssin alaspäin on se, että rokotukset toimivat toivotusti ja maailma palaa taas paikalleen. Moni sanoo, että paluuta vanhaan ei välttämättä koskaan ole ja korona tai joku muu samankaltainen tauti tulee olemaan riesanamme ikuisesti, mutta tämä ei vaikuta itsestäni todennäköiseltä.

Uskonkin, että 1-2 vuoden sisään palaamme aidosti koronaa edeltävään normaaliin. Ja silloin uhkapelistä siirtyneet rahat palaavat omalle paikalleen. Silloin keskuspankkisekoilu toivottavasti hidastuu edes vähän. Ja silloin ihmiset alkavat taas matkailla ja elämään normaalia elämään muutenkin – jolloin rahalle löytyy muitakin käyttötarkoituksia kuin pörssi.

Silloin kannattamattoman yritykset eivät saa enää rahoitusta ovista ja ikkunoista ja keisarin vaatteet paljastuvat. Huomataan, että kryptot eivät edelleenkään ole se vallankumous, mitä niiltä odotetaan Ja samalla myös pörssi jäähtyy automaattisesti – eli vähintäänkin vuosituotot pienenevät huomattavasti nykyisistä, vaikka täyttä romahdusta ei tulisikaan. Silloin talous kasvaa maltillisesti, mutta korot nousevat Yhdysvalloissa hiukan (Euroopan korkojen merkittävään nousuun en usko).

Muistutuksena vielä Nasdaq-teknologiaindeksin kehitys viimeisen 50 vuoden ajalta.

Lähde: Macrotrends.com

Kuvassa mielenkiintoisinta on se, että harmaat palkit kuvaavat talouden lamoja. Nasdaq-indeksi onkin laskenut hyvin jokaisessa reaalitalouden lamassa paitsi koronan aikana käytännössä dippi oli nopea ja pieni ja nousu on ollut valtava. Usein kuitenkin nykyinen kulmakertoimen nousu tarkoittaa sitä, että kulman takan lymyää taas seuraava dippi – oli löysää rahaa kuinka paljon tahansa. Muistutuksena vain, jos tuntuu siltä, että voittajat jatkavat voittokulkuaan hamaan tappiin asti.

Pitkäjänteisyys voittaa aina – kävi nyt mitä vain

Momentum-sijoittajille, treidaajille, äkkirikastumista toivoville ja kaikille, jotka elävät ja hengittävät pörssiä päivästä toiseen paluu normaaliin ei välttämättä ole tervetullut. Ylikuumentunut markkina on lyhytaikaiselle ja korkean riskin sijoittajalle lähes poikkeuksetta kultakaivos kuten viime aikoina on nähty. Mitä korkeariskisempi sijoitusstrategia, sen paremmin se on vuoden sisään tuottanut.

Kun kuplat alkavat kuitenkin yksitellen poksahtelemaan, jää niitä kuuluisia ”bagholdereita” paljon enemmän kuin äkkirikastuneita ja sijoittamisen muotistatus heikkenee taas vähän kun helppo rikastuminen poistuu hetkeksi valikosta. Niin kauan kuin pörssit nousevat, tulee myös uutta verta pörssiin, joka usein nostaa kursseja entisestään .

Vaikka en yleensä ole negatiivinen osakemarkkinoiden kehityksen osalta on mielestäni selvää, että kuplia on syntynyt sinne tänne osakemarkkinoilla ja ne on helposti tunnistettavissa. Jos jokin on noussut monia satoja prosentteja vuoden sisään, on osake kuplassa. Asia on loppupeleissä niin yksinkertaista, koska erittäin harvan yrityksen liiketoiminnan tulevaisuudenodotukset ovat oikeasti muuttuneet niin radikaalisti vuoden sisään.

Paluu normaaliin tuleekin todennäköisesti tapahtumaan ihan yleisen pörssiromahduksen kautta, jossa yleisindeksit laskevat ja lasku tulee olemaan laaja-alaista. On kuitenkin selvää, että nykyiset hypeosakkeet tulevat vain laskemaan enemmän, mutta mitä todennäköisemmin pörssilasku tulee osumaan myös niihin osakkeisiin, jotka eivät ole korona-aikana olleet pörssin suosiossa. Tämän laskun jälkeen tuleekin uusi normaali, joka on todennäköisesti paljon lähempänä vanhaa normaalia kuin moni tässä kohtaa voisi kuvitellakaan.

Pitkäaikaissijoittajalle ja sille kuuluisalle kuolleelle arvosijoittajalle paluu normaaliin on kuitenkin enemmän tervetullut. Ehkä kannattava, ennalta-arvattava ja järkevästi kasvava sekä rahaa tuottava liiketoiminta palaa taas joskus muotiin myös pörssissä – niin hassulta kuin se kuulostaakin!

Kävi mitä kävi, pitkäaikaiselle osakeholdarille tai rahastosijoittajalle tämä hetki ajasta on vain yksi pieni häiriö, joka ei edes juuri näy graafissa 10 vuoden päästä – mentiin ylös tai alas. Ja juuri sen takia pitkäaikaissijoittaminen ilman turhaa höntyilyä on se paras – ja vähiten verenpainetta nostava tapa sijoittaa.

Uskotko itse, että tästä palataan normaali vai onko nykyinen markkina uusi normaali, johon sijoittajien pitää vain tottua?

Myös HS-visio teki vähän aikaa sitten erinomaisen jutun pörssikuplista ja erilaisista mittareista sen takana ja löydät sen täältä. (maksumuurin takana)

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

15 kommenttia artikkeliin ”Historian suurin pörssikupla ei voi päättyä kuin yhdellä tapaa”

  1. Hyvin perusteltu ja kattava kirjoitus, tällaista kriittistä ajattelua todellakin tarvitaan, kun markkinoilla aletaan olla ylioptimistisia. Pari juttua jäi mietityttämään: mikä tutkimus on kyseessä tuossa tekstin alkupuolella? Jonkinlainen lähdeviittaus olis hyvä laittaa. Ja toinen, miksi pilvipalvelut pitäisi eriyttää Amazonista, jos ne kasvaa hyvinkin paljon?

    Vastaa
    • Kiitos! Joo tosiaan kasasin tätä tekstiä puolisen vuotta, niin olin onnistunut hukkaamaan osan lähdeviittauksista. Lisäilen niitä, kun löydän ne taas.

      Amazonin hajottaminen on mielenkiintoinen aihe, mutta itse koen, että pilvipalvelut ovat luonnollisin vaihtoehto juuri sen takia, että sitä ei voi perustellusti pitää Amazonin pääliiketoimintana, mutta samalla antaa Amazonin käytännössä vihamielisesti vallata markkinoita, joka ei muuten olisi mahdollista (alihinnoittelulla, liian laajalla valikoimalla jne.).

      Pitkällä aikavälillä näin isojen toimijoiden syntyminen ei ole hyväksi, koska ensin voi tappaa ison osan kilpailijoista pois, jonka jälkeen voi sitten nostaa hintoja. Ja kun tämä tapahtuu globaalilla skaalalla, on se haitallista oikeastaan koko maapalolle. Mielenkiintoista nähdä kyllä tullaanko tähän puuttumaan ja jos tullaan miten, ja kuinka isoksi Amazonin annetaan kasvaa ennen sitä.

      Vastaa
  2. Hyvää ja mielenkiintoista tekstiä, kiitos! Itse olen vasta juuri aloitteleva rahastosijoittaja, mutta aloitin silti tähän aikaan kun pörssit ovat korkealla tietäen että sijoitusaikani tulee olemaan yli 10 vuotta. Yli 10k istui tilillä tekemättömänä kunnes sinun blogisi kautta tutustuin sijoitusmahdollisuuksiin! Nyt 10 kilosta on jo muutama tonni hajautetusti rahastoissa. Käyköhän rahastoille hyvin vai huonosti vaikka nyt pörssit ovatkin korkealla?

    Vastaa
    • Kiitos paljon! Jos sijoittaa oikeasti 10 vuoden aikavälillä, ei yhdellä pörssiromahduksella juuri ole väliä (kunhan vain jatkaa sijoittamista etenkin silloin). Ajallisesti hajautettuna pitkällä aikavälillä jää aina voitolle rahastojen kanssa ja kannattaa vain luottaa systeemiin. Kirjoitan aiheesta tarkemmin esim. tässä tekstissä, jossa kerron, että vaikka pörssiromahdus tulisi, ei sillä mitään väliä ole. https://omavaraisuushaaste.com/porssiromahdus-tulossa-silla-ei-ole-valia/

      Vastaa
      • Kymmenen vuoden tähtäimellä pörssiromahduksella voi olla merkitystä. Jutussa esittelemälläsi Nasdagillla kesti nousta lähes 20 vuotta samoihin lukuihin teknokuplasta. 30-luvun lamasta kesti nousta yli 20 vuotta. 66 jos laitoit rahasi ”jenkki-indeksiin” niin sait omasi takaisin vasta 94. Suomessakin jos sijoitti 2006, niin omansa sai takaisin vasta 2016. Eli 10 vuotta on lyhyt aika, jos laitat rahat pörssiin nopeasti, jos laitat 10 vuoden aikana, niin silloin 10 vuodessa päässee jo omilleen. Ajallinen hajauttaminen on tärkeää, mutta jos huipulla hajauttaa pari vuotta, se ei riitä. Valitettavasti yleensä ihmisillä rahan tarve ( työttömyys yms.) iskee laskujen (lamojen) aikana.

        Vastaa
        • Jos sijoittaa tosiaan täysin huipulla suurimman osan rahoista ja sen jälkeen tulisi kuollut vuosikymmen asia näin kyllä olisi. Itse kuitenkin koen, että koska maailma on entistä hektisempi ja kaikki liikkeet ovat nykyään nopeampia (niin pörssilaskut kuin pörssinousut), tällaiselle matalalentoiselle vuosikymmennelle on suhteellisen pienet todennäköisyydet – uskon enemmän vuoristorataisen ylöspäin trendaavan pörssin jatkuvan myös jatkossa.

          Järkevällä ajallisella ja maantieteellisellä hajautksella tästä ei pelkoa turhaan kannatta kantaa. Suomen pörssiä kuitenkin vei huomattavasti Nokia alaspäin, kun vuosi 2006 oli vielä hyvä vuosi Nokialle sekä teräksen supersykli nosti ennätyskorkealle juuri isoja Suomi-toimijoita, joten vuosi 2006 ja sen jälkeinen vuosikymmen oli ääritilanne Suomelle monella tasolla.

          Vastaa
  3. Eriomaista pohdintaa. Itse mietiskelin ihan samoja ajatuksia Tammikuun puolessa välissä. Sen jälkeenhän kuplahinnoista mm. cleantechissä on pihissyt jo osa pois.

    https://laiskasijoittaja.blogspot.com/2021/01/5-merkkia-siita-etta-olemme-kuplassa.html

    Uskoisin että yliarvostukset korjaantuvat tässä pikkuhiljaa, mutta isokaan romahdus ei ole poissuljettua. Itse olen yrittänyt tasapainoilla kiinnostavien kasvuyritysten kanssa ostamalla niitä dipeistä, mutta voi olla että tämäkin on huono strategia. Itse asiassa olen asiaan riittävästi perehdyttyäni päätynyt myymään positioni Plug Powerissa pois, joka on vielä jopa voitolla. Kyllä se kuplasta kertoo kun näitä nousuprosentteja katsoo ja kirjanpito on luovaa 😉

    Vastaa
    • Kiitos ja joo samaa huomannut omissakin spekulointisijoituksissa, että jonkun verran kuplaa on pihissyt pois. Tuntuu kuitenkin, että vasta n. 30-40% ja suurempi korjausliike laajemmassa mittakaavassa on vielä tulossa. Mutta tulevaisuuden ennustaminen on niin mahdotonta, niin tämä on vain paras arvaus.

      Mielestäni on iha järkevää jonkinlaisella pääomalla olla mukana myös näissä järjettömän arvostustason yrityksissä, koska usein markkina pysyy epärationaalisena pitempään, kuin itse kestää katsella sitä vierestä. On siis mieluummin aiemmin kuin myöhemmin mukana sekoilussa, kunhan suurin osa rahasta on kiinni ihan niissä jatkuvasti arvoa tuottavissa yrityksissä. Oikeasti pitkällä aikavälillä kuitenkin vain yrityksen tulos on ainut se, millä on väliä osakkeen kehitykseen.

      Vastaa
  4. Kohtien 2 & 3 osalta muualla esiin nostettu keskuspankkiraha ja -kortti, johtavat tähän malliin. Termiä The Great Reset tulisi nyt pohtia tarkemmin. Se on suuri uhka jonne saatamme mennä, mutta en halua kokea sitä.

    Vastaa
    • Vähän sama. Itse näen sen ainoana vaihtoehtona, mutta koska sen seuraukset olisivat täysin tuntemattomat, en mieluusti istuisi velkojeni ja omistusteni päällä sen sattuessa, koska vain luoja tietää, mihin se oikeasti johtaisi.

      Vastaa
  5. Valtiot hoitavat velkansa inflaatiolla. Niin ne ovat lukuisia kertoja tehneet aikaisemmin ja niin ne myös tekevät tälläkin kertaa. Osakkeiden, asuntojen ja monien muiden sijoitusten nimellisarvo voi jatkaa nousuaan, mutta sijoitustesi tuotolla et välttämättä osta yhtä montaa hampurilaista kuin tänään ostaisit. FED on jo irtisanoutunut tavoitteesta pitää inflaatio 2% tähtäimessä. EKP seuraa perässä. Kannattaisi vähän miettiä miten sijoittajat voivat tehdä voittoa kasvavan inflaation ja korkojen aikana ja ketkä taas ovat häviäjiä siinä pelissä.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Jere Peruuta vastaus