Viime vuoden elin minimikulutuksella. Jos muistat blogini moton:
Kulutan vähemmän.
Tienaan enemmän.
Sijoitan yksinkertaisesti ja säännöllisesti.
ei sinulle välttämättä tule yllätyksenä, että tänä vuonna keskityn kuluttamiseen sijaan ennen kaikkea tienaamaan enemmän. Yksinkertaisesti ja säännöllisesti sijoittaminen kulkee mukanani kaikki nämä vuodet, joten sille ei tarvitse omistaa omaa vuotta – koska aina on hyvä aika aloittaa sijoittaminen!
Tämä on myös viimeinen vuoteni 5-vuotistavoitettani, jonka loin blogia aloittaessani, joten on vain loogista päättää viisivuotisprojektini loppukiriin. Vuosi 2020 on myös siitä erityinen, että 2021 olen valmis vihdoin laskemaan oman FIRE-lukuni eli vuoden 2021 alussa voin tehdä vihdoin laskelmat siitä, milloin pystyn aidosti saavuttamaan taloudellisen riippumattomuuden.
Maksimointivuosi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että heittäisin kaikki minimalistivuoteni oppini roskiin. Uskon, että kun olen pohtinut minimalismia ja kuluttamisen syvintä olemusta kokonaisen vuoden, on suurin osa näistä opeista minulla jo selkärangassa.
Kulutustasoni tulee nousemaan varmasti minimalistivuodestani (koska tarkoitus oli elää aidosti minimikulutuksella, ei niinkään normaalilla elintasollani), mutta elintasoinflaatiota en usko tapahtuvan – vai tapahtuuko sittenkin mikäli tulotasoni nousee merkittävästi? Siinä onkin yksi tämän vuoden suurimmista mysteereistä, joita lähden selvittämään. Keskimäärin kun ihmisillä kulut usein kasvavat samaa tahtia tulojen kanssa.
Estääkö säästeliäisyys tulojen kasvattamisen?
Olen törmännyt monesti väittämään, että kun kuluttaa paljon rahaa, on helpompi tienata enemmän rahaa. Aihe sinänsä ansaitsee täysin oman tekstinsä, mutta näiden kahden asian vastakkainasettelu on aina ollut mielestäni erittäin mielenkiintoinen.
Olen huomannut, että välillä en ymmärrä ihmisten kulutustottumuksia yhtä hyvin kuin haluaisin ollakseni hyvä sijoittaja, koska olen tottunut säästeliääseen elämäntapaan, jonka takia esim. olisin todennäköisesti aika huono myymään myös esim. asuntoja, autoja tai vaatteita face-to-face.
Tämä näkyy myös siinä, että sijoituksistani ei löydy esim. vielä vaatealan yrityksiä, koska en ymmärrä, mikä tekee tietystä brändistä himoitun juuri nyt ja mikä ei. Itse kun ostan vain sen mikä tuntuu kivoimmalta päältä, näyttää ok:lta ja on edullinen.
Hedonistisessa oravanpyörässä juokseminen ja kulutuksen lisääminen sitä mukaan kun tulotaso kasvaa, tuntuu itselleni mahdottoman vieraalta.
Tulenkin pohtimaan ja varmasti päätymään tässä vuoden aikana asian kanssa johonkin lopputulokseen ja ehkä ymmärtämään vähän paremmin sitä, miksi ihmiset eivät halua ottaa vapaaehtoisesti laittamiaan kahleitaan pois päältä. Samalla pystyn myös tutkimaan, aiheuttaako mahdollisesti nouseva tulotasoni minulla itselläni elintasoinflaatiota, eli suomeksi – alanko tuhlaamaan rahaa?
Mitä blogiltani voi siis odottaa tänä vuonna?
Kun viime vuonna puhuin paljon minimalismista, säästämisestä, ajan käyttämisestä, säästövinkeistä, hintavertailusta jne. tulen tänä vuonna keskittymään asioihin, joilla voi käytännössä lisätä omia tulojaan niin suorasti kuin epäsuorasti. Uusia aiheita perinteisen sijoittamisen, säästämisen ja talouden yhteyteen tulee siis olemaan ainakin seuraavat:
– Lukijoiden toiveesta tulen jakamaan jatkossa myös tuloni tarkemmin ja sen, mistä jokainen euro on syntynyt. Jatkan myös kulutuksen jakamista raporteissa aivan samalla tavalla kuin minimalistivuonnakin.
– Kaikki työelämään ja työnhakuun liittyvä (Headhunterit, työnhaku, CV:n rakentaminen, Linkedin-profiilin rakentaminen, saatekirjeet, palkkaneuvottelut jne. joista minulla on jo lähes kymmennen työvuoden ajalta yllättävän paljon kokemusta, koska olen aktiivisesti töitä hakenut, haastatteluissa käynyt ja tuttuja auttannut yllättävän paljon näiden kaikkien tekemisessä)
– Asuntosijoittaminen
– Blogilla tienaamisen syväluotaus sekä blogiyhteistöiden hinnoittelu
– Sijoitusstrategian uusiminen / korjaaminen
– Rahan tekeminen ulkomailla ja työskentely ulkomailla
– Yrittäjyys ja kevytyrittäjyys
– Rahan tekeminen treidaamisella/aktiivisella osakesijoittamisella/spekuloinnilla
– Kaikki muut mahdolliset sivutulotavat
– Itsensä kehittäminen niin arjessa kuin työelämässä
– Opiskelu ja alat, joissa kannattaa olla ja opiskella nyt ja tulevaisuudessa
– Suomen verotus
Näistä aiheista kirjoittamisen lisäksi tulen varmasti myös kokeilemaan kaikenlaista blogini kanssa. Suunnitelmissa on ainakin kokeilla näitä:
– Google AdSense mainokset (Aloitin kokeilun jo viime vuoden loppupuolella)
– Itse valitsemieni yhteistyökumppanien hankkimista ja niihin liittyvien yhteistyöpostausten kirjoittamista (mitään näytetuotteita en ala ottamaan, koska en halua turhaa krääsää)
– E-kirjan kirjoittaminen aiheena sijoittaminen! (Tämän tekeminen toivottavasti motivoi minua myös viimeistelemään ensimmäisen romaanikäsikirjoitukseni…)
– Englanninkielisen niche-nettisivun perustamista (jos aikaa ja energiaa)
– Jotain muuta, mitä? Tutkin eri vaihtoehtoja vuoden aikana ja samaa tahtia kun saan ideoita, kirjoitan niistä myös blogiini.
Lista on loputon ja toivon, että pystyn jakamaan vuoden aikana ja myös sen jälkeen kokemuksiani entistä paremmin siitä, mikä itselleni toimi ja mikä ei – sekä tietysti matkastani onnistumisineen ja epäonnistumisineen. Suurin osa näistä on uusia minulle, joten kuten aina, erehdyksen, oppimisen ja kokemusten jakamisen kautta mennään! Moni näistä asioista vie myös paljon omaa aikaa, joten kaiken kanssa pitää myös katsoa, että jää aikaa oikealle elämälle.
Sitä täytyy kuitenkin myös painottaa, että vuoteen mahtuu edelleen suhteellisen paljon myös sijoitus, että säästämisaiheisia tekstejä – painotus vain muuttuu hiukan
Rahasta ja palkasta puhuminen pitäisi normalisoida – siitä hyötyvät kaikki
Aloitin maksimointivuoden omien tulojeni kasvattamisen lisäksi myös siinä mielessä, että haluan puhua rahasta ja tienaamisesta avoimesti. Siinä missä raha on tabu yhteiskunnassamme, tuntuu, että ketään ei vihata niin paljoa kuin hyvätuloisia. Tämä siitä huolimatta, että ilman hyvätuloisia hyvinvointiyhteiskuntamme ei edes pysyisi kasassa. Tuntuu myös, että on omalla tavallaan hyväksyttävämpää puhua siitä, kuinka vähän kuluttaa kuin siitä, kuinka paljon tienaa. Teemana uskonkin, että tienaaminen aiheuttaa vieläkin enemmän tunteita ja keskustelua kuin minimalistivuoteni.
Haluankin normalisoida tuloista puhumista ihan senkin takia, että kun tiedät, mitä muut tienaavat, pystyt myös vaatimaan enemmän. Ilman omaa kaveripiiriäni ja heidän palkkatasonsa tietämistä, en olisi itsekään nykyistä palkkaani edes uskaltanut vaatia. Palkoista ja rahasta puhuminen onkin hyväksi ennen kaikkea tavalliselle työntekijälle kuten sinä ja minä – vaikka se alussa voi kateudenpistoa aiheuttaakin.
Haluankin haastaa myös sinut mukaan puhumaan palkkauksesta ja rahasta avoimemmin kuin aiemmin.
Olen 28-vuotiaana erittäin onnellisessa asemassa, koska palkkani on jo suomalaista mediaanituloa korkeampi sekä kuulun ikäluokassani suurimpaan 10% tuloluokkaan. Varallisuudessa taas olen kaukana suomalaisen rikkaimman 10%:n omaisuudesta, sillä Suomessa rikkaimman 10% nettovarallisuuden joukkoon pääsee jos on 485 000 euroa tai enemmän. Itselläni oli vuoden vaihteessa nettovarallisuus vasta 156 690 euroa, joten matkaa rikkaimpaan kymmennykseen on – paljon.
Sen sijaan, että häpeisin tulojani tai varallisuuttani nyt ja tulevaisuudessa, olen ennen kaikkea ylpeä siitä, koska olen kaiken tämän mahdollistanut omalla työlläni. Maksan myös mieluusti korteni kekoon Suomen yhteiskunnan eteen, joka minulle nykyisen tilanteeni mahdollisti köyhästä ja kouluttamattomasta perhetaustastani huolimatta.
Haluankin muistuttaa, että parhaiten toimeentuleva 10% maksaa:
– Valtion ansiotuloverosta 78%
– Pääomatuloista kerätyistä veroista 73%
– Kunnallisverosta 33%
– Kaikista henkilöasiakkaiden tuloveroista 45%
Lähde: Verouutiset.
Olen mielelläni hyvinvointiyhteiskuntaa tukemassa nykyisellä palkallani ja toivottavasti myös jatkossa nousevalla palkallani, koska tiedän, että ilman suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen hyvätuloisia en olisi siinä tilanteessa missä olen nyt. Vanhemmillani ei olisi ollut varaa esim. Yhdysvalloissa koskaan maksaa yliopisto-opiskelustani saati olisi todennäköisesti koskaan pitänyt sitä edes mahdollisena.
Myös Suomessa ns. yhteiskuntaluokka periytyy edelleen vahvasti, mutta hyvinvointiyhteiskunta on mahdollistanut sen, että olen siirtynyt alemmasta keskiluokasta kovatuloisimpaan kymmenykseen omassa ikäluokassani. Suomi jos jokin siis mahdollistaa amerikkalaisen unelman. Ja luonnollisesti koska olen tähän pystynyt kiitos Suomen, haluan kantaa korteni kekoon ja maksan mieluusti jokaisen veroeuron, jonka palkastani maksan.
Tällä hetkellä minua ärsyttää ehkä enemmän työeläkemaksut, koska tavoittelen taloudellista riippumattomuutta, vaikka ymmärrän toki senkin tarpeellisuuden, vaikka järjestelmä onkin tehoton tai täyskorjauksen tarpeessa.
Nykyään politiikassa trendinä tuntuu olevan ennen kaikkea verojen nostamisen sekä ihan oikean sosialismin ja kommunismin ihannointi. Tämä on oikeasti pelottavaa, jos on lukenut edes vähän historiaa. Haluaisinkin, että sen sijaan, että rikkaiden ja kovatuloisten päälle syljettäisiin Suomessa ja heitä kadehdittaisiin, pitäisi yhteiskunnan kannustaa ja olla ylpeitä etenkin korkean ansiotulon saavista suomalaisista – aivan kuten huippu-urheilijoista – joista yllättävän harva edes Suomeen veroja maksaa.
Tilastot eivät kuitenkaan valehtele – he tämän yhteiskunnan pitävät kasassa – ja minunkin korkeakoulutukseni maksoivat. Koska olemme ylpeitä jo suomalaisisten urheilijoiden menestyksestä, voisimme ihan hyvin olla ylpeitä suomalaisten menestyksessä työ- ja yrityselämässä! Se ei ole keneltäkään pois.
Yhteistyö Omavaraisuushaasteen kanssa
Monelle kaupallinen yhteistyö blogeissa saattaa kuulostaa kirosanalta ja blogilla tienaamista kyseenalaistetaan erittäin paljon, mutta oikeastaan se on ollut aika normaalia jo vuosikymmenen. Suosituimmat suomalaiset lifestyle-blogit ovat sisällöltään lähes 90%:sesti pelkkää yhteistyöpostauksia, mutta en toki oman blogini profiilin takia tähän edes halua pyrkiä.
Haluan laadukkaita yhteistyökumppanuuksia, joiden takana voin itse seisoa ja joista on oikeasti hyötyä lukijoille – samalla kuitenkin jatkaen taattua Omavaraisuushaasteen kirjoitusten laatua, mitä lukijat minulta odottavat.
Siispä tänä vuonna sen sijaan, että vain odottaisin passiivisena yhteydenottoja, pyrin olemaan itse aktiivinen ja ottamaan yhteyttä potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin, joita voin rehellisesti suositella ja joille uskon blogini tarjoavan juuri oikean alustan. Samalla voin kirjoittaa laajemmin juuri niistä aiheista, joista muutenkin kirjoittaisin – nyt vain saan korvauksen siitä sen sijaan, että antaisin ilmaista mainostilaa tuotteille, joita käytän, win-win!
Tämä kaikki on käytännössä niin oman mukavuusalueeni ulkopuolella, että en malta odottaa! En ole koskaan ollut kauhean myyntihenkinen. Tämän lisäksi yhteistöiden luominen vie kuitenkin paljon aikaa aivan kuten vie blogin kirjoittaminenkin, joten tulen blogiin varmaan kuluttamaan tulevana vuotena entistä enemmän aikaa. Täytyy varmaan aikatauluttaa arki uudella tavalla, etten kaikkea aikaa arkipäivistä vietä vain koneen ääressä, heh.
Säästäminen ja minimalistivuoteni oli itselleni paljon luonnollisempaa ja tiedänkin, että tulen itsekin tulevan vuoden aikana oppimaan loputtomasti uutta siitä, millaista bloggaajan elämä voi olla. Ja luonnollisesti tulen kaiken tämän myös avaamaan ihan numeroissa ja tarinoina blogini kirjoituksissa.
Ei siis tarvitse pelätä, että Omavaraisuushaaste muuttuu pelkäksi kaupalliseksi yhteistyöksi, koska moni blogi, josta olen pitänyt on ajan kanssa sellaisiksi muuttunut ja tiedän lukijana, kuinka turhauttavaa se on. Tällaisia blogeja, joita aikanaan seurasin paljon, mutta joissa ei mielestäni ole mitään päätä eikä häntää enää kaupallistumisen myötä ovat esim. Financial Samurai, WTD sekä tietenkin surullisen kuuluisa The Dividend Mantra.
Tulen siis panostamaan laatuun enkä määrään kaupallisissa yhteistöissä ja en tee yhteistyötä kuin silloin kun siitä on oikeasti hyötyä niin minulle kuin, että asia, minkä sanoisin, on sellainen, josta kirjoittaisin ilman kaupallistakin yhteistyötä. Hyvä esimerkki tällaisesta kirjoituksesta on viime vuoden ”kenen kannattaa avata osakesäästötili”-kirjoitus, jonka tein yhteistyössä Nordnetin kanssa. Kaupallisesta yhteistyöstä huolimatta kirjoitus on yksi blogini viime vuoden luetuimpia kirjoituksiani ja hyvin informoiva. Voi olla myös tilanne, että en saa yhtään yhteistyökumppania, jonka haluaisin, joka johtaa siihen, etten tee yhteistyökumppanuuksia laisinkaan.
Tavoitteeni maksimointivuodelle
Minimalismivuoteni tavoitteeni oli kuluttaa alle 8000 euroa vuodessa. Vaikka tavoite ylittyi selvästi kiitos uuden asunnon oston ja Helsinkiin työnperässä muuttamisen takia, oli vuosi kokonaisuudessaan erittäin onnistunut ja sain isoista kertakustannuksista huolimatta vähennettyä kulutustani. Myös varallisuuteni kasvoi aivan massiivisesti minimalistivuoden aikana kiitos hyvän pörssivuoden ja pienten menojen, joten kaiken kaikkiaan vuosi oli menestys.
Mitäpä olisi siis vuosi maksimointivuosikaan ilman numeerisia tavoitteita. Koska pidän tavoitteista, jotka ovat aidosti haastavia, pohdin pitkään mihin asettaisin tämän vuoden numerotavoitteeni. Koska pyöreät luvut ovat mukavia, laitoin tavoitteeksi 100 000 euron bruttotulot vuodelle 2020. Viime vuonna bruttotuloni olivat jossain 60 000 – 70 000 euron välissä, joten kasvu olisi merkittävä.
Nämä tulot siis sisältävät käytännössä kaikki tulot, mitä tulen saamaan kuluvana vuonna – palkkatulot, osinkotulot, vuokratulot, blogitulot sekä mahdolliset muut tulot – ennen veroja. Olisi komeaa päästä verokoneeseen näkyville jo ennen 30. ikävuotta, sillä mantralla, jota olen koko blogini ajan hokenut – pienistä puroista syntyy iso virta.
Alustavien laskujen mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että joutuisin kasvattamaan blogitulojani n. kymmenkertaiseksi viime vuoteen verrattuna samalla tehden onnistuvia sijoituksia osingonkasvattajiin sekä tietenkin hankkimaan itselleni ainakin yhden palkankorotuksen – ja mahdollisesti toisen sijoitusasunnon. Uskon, että 100 000 euroon pääseminen vaatiikin sen, että luon itselleni paljon erilaisia tulovirtoja yhden ison sijasta.
Ongelmaksi kuitenkin tulee se, että mikäli pääsisin jotenkin ihmeessä näihin lukuihin blogitulojen avulla, joutuisin maksamaan yrittäjän eläkemaksuja tavallisen eläkemaksujen päälle (järki?). Tämän lisäksi muukin työmääräni (ja/tai kuluni kasvaisivat), jotka sitten olisivat taas pois normaalilta elämältä ja blogilta.
Todennäköisesti tulen siis käsittelemään myös verotusta tänä vuonna sekä sivuyrittäjyyden, että kevytyrittäjyyden haasteita Suomessa. Tuloni ovat myös valmiiksi jo sen verran korkeat, että lähes puolet kaikista lisätuloistani, mitä saan nykyisten tulojeni päälle, menee verotukseen. Hyvinvointiyhteiskunnan hienouksia.
Toivottavasti pystyn haastamaan myös sinut mukaan puhumaan palkastasi ja rahasta entistä avoimemmin sekä viemään suomalaista keskustelukulttuuria rahasta ja palkasta edes hiukan eteenpäin. Tiedän, että korkeat palkat ja kateus ovat asiat, jotka kulkevat usein käsi kädessä.
Jopa minä olen kateellinen välillä milloin mistäkin syystä ja joskus myös rahasta ja se on aivan normaalia. Jos en kokisi kateutta, olisin todennäköisesti menettänyt osan ihmisyyttäni. Sen sijaan kuitenkin, että jää kateuteen rähmimään, pitäisi yrittää oppia ihmisiltä ketä kadehtii, koska vain oppimalla itseään paremmilta pystyy itse pääsemään samaan asemaan. Uskon, että tässä on meille kaikille oppimista.
Yhteenveto
Jos olin innostunut minimalistivuodestani, olen vähintään yhtä innostunut tulevasta maksimointivuodestani, Uskon, että maksimointivuosi pitää blogin kirjottamisen mielekkäänä ja tarjoaa varmasti minulle ja kaikille lukijoille paljon uutta, kiinnostavaa asiaa sekä oppeja elämään ja työelämään. Kun katsoo kuinka paljon tekstiaihioita minulla on tällekin vuodelle valmiina, on selvää, etteivät kirjoitusideat talouden ympäriltä tunnu koskaan loppuvan kesken.
Miltä vuosi ja tavoitteeni näyttää sinun silmiisi? Ja onko jotain aihealuetta, josta haluaisit minun kirjoittavan vuoden teema huomioonottaen tai ihan muuten vain? Otan enemmän kuin mielelläni kaikki ehdotukset vastaan. Kiitos, että olet mukana tässä seikkailussa!
P.S. Liity mukaani matkalle maksimointivuoteen ja seuraa Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa niin saat tiedon aina uusista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi
Tämä on mielenkiintoisempi kokeilu mielestäni, vaikka monelle tekee varmasti vähän karsia menojakin.
Ensi vuonna yhdistetty minimalismi+maksimitulo?
Ja olen täysin samaa mieltä, että meillä ei Suomessa tarpeeksi ja suoraan puhuta rahasta, säästämisestä tai sijoittamisesta. Ja usein huomaakin, että fiksut ja koulutetut ihmiset välttelevät aihetta, kokevat sen kiusalliseksi koska oma tietämys aiheesta on todella hataralla pohjalla.
Tuntuu myös, että mitä paremmin meillä yhteiskuntana menee, sitä enemmän ihannoimme vasemmistolaisia ja suorastaan kommunistisia aatteita. Liekö sitten syynä laiskuus, ymmärtämättömyys tai vain romantisointi jostain erilaisesta, ehkä epätoivoinen kaipuu muutokselle. Sitä en todellakaan tiedä.
Pelottavaa ja todella vaikeaa ymmärtää, sillä tuo poliittinen ajatusmalli ei ole toiminut missään, eikä koskaan.
Blogituotto. Se kuulostaa omaankin korvaan aivan uskomattomalta, sillä omasta blogistani taidan enimmäkseen nauttia minä itse kirjoittajan roolissa, joten tulojakaan on turha odottaa. Ehkä vielä joskus.
-Valitse Vauraus
https://valitsevauraus.blogspot.com
Olen ihan samaa mieltä, että tämä on omalla tavallaan mielenkiintoisempi haaste kuin minimalismi ihan vain senkin takia, että suomalaisissa talousblogeissa ja mediassa säästäminen tuntuu olevan niin ylikorostunut. Sen sijaan rahan tekemisestä ei puhuta kuin silloin kun puhutaan veroista. Vaikka rahan tekeminen on aivan yhtä tärkeä taito kuin säästäminen kun puhutaan omasta taloudesta.
Veikkaan myös, että tavallaan tämä aihe on huomattavasti vaikeampi ja vielä enemmän tunteita sekä kiinnostusta herättävämpi kuin säästäminen, sillä aihe on aivan selkeästi tabu. Tämä näkyy myös siinä, että tämä kirjoitus on saanut huomattavasti enemmän lukukertoja kuin minimalistivuoteni aloitus, mutta kommenttien määrä on huomattavasti pienempi.
Blogituotto on kokemukseni mukaan aina tulos suoraan pitkäjänteisyydestä ja laadusta. Kun aloitin blogin neljä vuotta sitten täysin harrastusmielessä, en voinut kuvitella, että joskus saisin yhtään euroa tästä. Ja nyt 4 vuotta tilanne, kyse ei ole oikeastaan siitä voinko saada, vaan kuinka paljon voin saada. Mutta tämän eteen on täytynyt tehdä yli 400 kirjoitusta ja kuluttaa tuhansia tunteja, joten sinällään blogitulot ovat kaukana passiivisesta tulosta, vaikka kyse harrastuksesta onkin.
Mielenkiintoista, mutta huh, olen uupunut jo pelkästään luettuani tämän. 😀 Sulta saattaa loppua päivistä tunnit kesken?
Hahaha, joo kieltämättä tämä on ensimmäinen vuosi kun pitää ihan aikatauluttaa omaa elämääkin, jotta en vain puurra näiden projektien parissa, vaan jää aikaa liikunnalle, harrastuksille ja kavereille. Mutta veikkaisin, että saan tänä vuonna ehkä enemmänkin aikaa kuin koskaan juuri sen takia, että aikataulutan. Mutta joo, toivoisin, että päivässä olisi enemmän tunteja tämän tehokkaasti toteuttamiseksi 😀
Tästä tulee varmasti mielenkiintoinen vuosi blogissasi. Tulojen ja menojen suhdetta pidetään tärkeänä mutta oleellisempaa on se, montako euroa sinulla on lopulta käytettävissä. En näe mitään järkeä tavoitella taloudellista riippumattomuutta kulutasolla 1000€ koska saman summan saa Kelasta tekemättä mitään, ainoa työsi on vältellä joutumasta töihin tai koulutuksiin. Samoin ansiosidonnaista hyödyntämällä saa lähes minkä tahansa alan ammattilainen 1500€/kk työskentelemällä 6 kuukautta joka toinen vuosi.
Yritin vuoden alusta alkaa pitämään kirjaa menoistani jotta saisin tarkemman kuvan tilanteestani. Noin viikon kuluttua huomasin ettei minusta vain ole tämän kaltaiseen toimintaan ja taulukko hävisikin tietokoneelta hyvin nopeasti. Entisenä suunnistajana tiedän että päämäärän saavuttaminen on strategista ja taktista ajattelua jossa joutuu ottamaan huomioon kulloisenkin ympäristön ja olosuhteet, sen sijaan että pää märkänä juokset orjallisesti kompassin antamaan suuntaan.
Tavoitteita tosiaankin on hyvä olla jotta näkee matkan edistymisen. Asetin myös tämän vuoden tehtäväksi päästä verolistoille. Mielestäni se on hyvä merkkipaalu koska yleisen ilmapiirin mielestä tuon mystisen rajan rikkojat ovat niin ahneita, moraalittomia ja epämääräisiä, että sietävätkin tulla julkisesti paheksuttavaksi edes kerran vuodessa.
Odotan innolla kirjoituksiasi tälle vuodelle ja olen varma että ne tulevat herättämään keskustelua viime vuotta selvästi enemmän. Toinen asia mikä tulee olemaan erittäin mielenkiintoista seurattavaa on sijoittamiseen ja rahaan liittyvien blogien aktiivisuus ja toimenpiteet milloin voimakas taantuma tai lama pyyhkii seuraavan kerran maailmanjärjestyksen uuteen asentoon. En tiedä miten tulen tuolloin reagoimaan asioihin mutta varmaa on se että minunkin tuulipuku suhisee muiden mukana ja kompurointia on luvassa.
Allekirjoitan kaiken mitä sanoit. FIRE on mielestäni myös vähän eri kuin 1000 tai edes 2000 euroa kuukaudessa, koska aidon taloudellisen riippumattomuuden pitäisi myös antaa liikkumavaraa arkeen ilman, että tarvisi senttejä enää siinä kohtaan laskea. Ja uskon sekä toivon myös, että kirjoitukset herättävät vieläkin enemmän ajatuksia ja kommentteja tänä vonna, koska tienaaminen on aiheena paljon tabumpi ja huomattavasti harvinaisempi kuin säästäminen.
Ja mielestäni tuo kuvaamasi esimerkki kulujen kirjaamisesta on erittäin osuva. Jokainen meistä toimii eri tavalla ja motivoituu eri asioista.
Itse olen huomannut jo nuorena, että itselleni toimii parhaiten juuri tällainen blogissakin esitelty ”aloita loppu mielessä”-ajattelu. Kun olen luonut jonkun edes keinotekoisen loppupäämäärän, pystyn yleensä näin ylittämään itseni parhaiten. Elämässä tulee aina yllättäviä asioita, mutta kun päämäärää on itsellä näkyvissä, ei yllätyksetkään suista raiteilta.
Toivottavasti nähdään ensi vuoden verolistoilla!
Erinomainen tavoite ja tärkeä aihe! Muista olla polttamatta itteäs loppuun. Mikäli saavutat tavoitteesi, niin voit olla itseesi täysin tyytyväinen, kateelliset sanokoon mitä vain. Tsemppiä 🙂
Mukava kuulla, että aihe kiinnostaa! Joo täytyy olla tarkkana, koska aikaa on huomattavan rajallinen määrä ja terveys edellä kyllä mennään, vaikka rahaa pyrinkin tekemään. Toivotaan, että pääsen voittajana maaliin.
Oikeasti tuo ”parhaiten tienaava 10% maksaa niin paljon” -liturgia on populismia, niin kauan kuin ei samalla mainita paljonko tuo porukka tienaa. Tilastokeskuksen taulukosta ynnättynä suurituloisin 12,6% ansaitsee 35,4% tuloista, johon nähden mainitsemasi 45% osuus kaikista tuloveroista ei kuulosta läheskään yhtä hurjalta. Tarkempia numeroita varmaan löytyy, mutta tuolla nyt oli kymppitonnin välein taulukoitu.
Mutta on tämä maksimointi kiinnostavampi aihe kuin minimalismi, koska siitä rehellisesti sanottuna menee maku kun blogisti leveilee säästöprosentillaan, jonka takana on enemmän suuret tulot kuin pienet menot. (joku 70-90% voi enemmistölle, meille alle 30 000 €/v tienaaville, aika tiukka)
Itse en tykkää katsoa aattellisesti oikeastaan kumpaankaan suuntaan noita – kun tilastot olivat kuitenkin suoraan verottajan omasta viestinnästä – ja haluaisin ainakin uskoa, että verovirasto ei sinällään halua osallistuaa niin vasemmisto kuin oikeistoinkaan populisointiin vaan on suhteellisen neutraali toimija.
Tarkkaa statistiikkaa kaikista veroista on varmaan vaikea verottajan saada, mutta veikkaisin, että tuo top 10% maksaa kaikista veroista varmaan huomattavasti enemmän kuin tuon 45%:ia, koska kuluttaa enemmän, omistaa enemmän maata ,metsää jne. Tämä on kaikki ihan oman oikeustajuni mukaista ja vaikka itsekin kasvoin perheessä, jossa lähinnä halveksuttiin isompituloisia, mielestäni kovatuloisia ei kannata painaa alaspäin vaan lähinnä olla iloisia, että joku jaksaa omistaa elämänsä käytännössä usein vain työnteolle. Meille muille jää täten vähän enemmän aikaa elämiseen.
Kiva kuulla, että maksimointi kiinnostaa enemmän! Säästöprosentit tosiaan ovat herättäneet yllättävän paljon tunteita, vaikka kyse on kuitenkin vain laskutavasta.