Huomioithan lukiessasi, että kirjoitus on jo 2 vuotta vanha ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa.

Indeksirahastot vai ETF-rahastot – kumpi kannattaa sijoittajalle?

Rahastot vai ETF-rahastot? Kun aloitamme sijoittamista, meille yleensä suositellaan vähäkuluisiin indeksirahastoihin sijoittamista. Ja saman asian puolestapuhuja olen myös itse.

Parhaat rahastot ovatkin pitkän aikavälin sijoittajalle vähäriskisiä, hyvin tuottavia ja kaupan päälle usein vähäkuluisia, jolloin merkittävä osa tuotoista jää sijoittajalle itselleen.

Mutta, kun on sijoittanut vähän aikaa, ja jos alkaa sijoitusmaailmaan upota syvemmälle, huomaa, että ETF-rahastot ovat vähän kuin indeksirahastot – paitsi, että niissä on vielä pienemmät kulut ja ne itse asiassa vaikuttavat vielä perinteisiä indeksirahastojakin paremmalta! Tässä kohtaa herääkin epäilys. Miksi en alkanut sijoittaa ETF-rahastoihin heti alussa? Ja pitäisikö nyt vaihtaa indeksirahastot ETF-rahastoihin?

Mikä siis on järkevin tapa sijoittaa? Rahastot vai ETF:t? Tänään syväluotaan vastauksen tähän suhteelliseen monivivahteiseen kysymykseen.

Mikä on ETF-rahaston ja indeksirahaston ero?

Ero ETF-rahaston ja indeksirahaston välillä on puhtaasti rahoitustekninen. ETF-rahastoa ja indeksirahastoa voi sinällään pitää samanlaisina, koska niillä saavutetaan sama asia (usein erilaisiin indekseihin sijoittaminen). Eli näiden välillä ero syntyykin siitä, että ETF-rahasto on listattu pörssiin, kuten osakkeet, ja indeksirahastoa taas ei ole, vaan sitä merkataan kuin mitä tahansa muuta rahastoa.

ETF-rahastosta ostat siis ns. ”osakkeita” aivan kuten pörssiyhtiöstä, ETF-rahastot ovatkin ns. indeksiosuusrahastoja. Indeksirahastosta taas ostat ”osuuksia”. Rahastossa oleva pääoma siis jakautuu yhtä suuriksi osiksi ja näitä osia kutsutaan rahasto-osuuksiksi. Rahasto-osuudet ovat siis osuuksia sijoitusrahaston varoista.

Tämä onkin aivan alkuun tärkeää ymmärtää. Loppupeleissä kyse molemmissa tilanteissa on vain rahastosta. Se on vain rakennettu varainhoitajan puolesta hieman eri tavalla. Ja suurimman osan ajasta sijoittajalle itselleen tällä rakenteella ei ole mitään väliä, vaan tulos, joka rahastoista saadaan on se kaikista tärkein.

Indeksirahastojen hyvät ja huonot puolet

Yleisimmät indeksirahastot on koostettu osakkeista, koroista tai molemmista (ns. yhdistelmärahastot). Tänään kuitenkin puhumme ennen kaikkea osakeindeksirahastoista ja niiden eroista ETF-osakeindeksirahastoihin.

Indeksirahastot tuottavat nimensä mukaisesti yhtä paljon kuin indeksi, jota rahasto pyrkii jäljittelemään. Maailman suosituimmat rahastot seuraavat Yhdysvaltain S&P500-rahastoa, joka on tuottanut n. 10 % vuodessa viimeisen 50 vuoden aikana.

Samalla kun indeksirahastot jäljittelevät jotain indeksiä, ne ovat myös passiivisia. Tämä tarkoittaa, että rahasto ei pyri ottamaan näkemystä varainhoitajan toimesta, vaan seuraa aina sen vertailuindeksin rakennetta. Koska näkemystä ei oteta, tämä johtaa siihen, että passiivisten indeksirahastojen kulut ovat pienempiä kuin muiden rahastojen – niiden hoitamiseen kun ei vaadita yhtä paljon aikaa ja vaivaa.

Ja tämä on syy, miksi indeksirahastot ovat niin täydellisiä sijoituksia.

Pitkällä aikavälillä yli 90 % osakesijoittajista ja varainhoitajista, jotka ottavat näkemystä, saavat vähemmän tuottoa sijoituksilleen kuin tällaiset passiiviset indeksirahastot. Indeksirahastoihin sijoittava saakin samaan aikaan yhdistelmän korkeaa tuottoa ja matalaa kulua – tilanne, jossa yksityissijoittaja voittaa – ja varainhoitaja tai pankki voittaa huomattavasti vähemmän.

Indeksirahastot, joita Suomessa on tarjolla, ovat suhteellisen matalakuluisia. Usein hyvien indeksirahastojen kulut liikkuvat 0,2 %:n ja 0,3 %:n välillä. Tätä korkeammat kulut ovat nykytasolla jo korkeita indeksirahastoihin sijoittaessa, mutta esimerkiksi monet suomalaiset pankit (kuten OP, Nordea tai Danske) saattavat verottaa 0,4 %:n kuluja indeksirahastoista.

0,4 %:n kulu ei välttämättä kuulosta pahalta, mutta todellisuudessa ajan kanssa tuplasti korkeammat kulut myös syövät sijoitustesi korkoa korolle tuottoa ikävästi. Ja oikeasti 0,4 %:n kuluhan on todellisuudessa 100 % korkeampi kuin 0,2 %:n kulu!

Tämän takia kirjoitan edelleen siitä, että rahastosijoittaminen kannattaa aloittaa avaamalla tili Nordnettiin (affiliate-linkki) ja Nordnetin affiliate-linkit ovatkin ainoita, joita blogistani juuri enää löydät. Nordnet ei ole paras palvelu esimerkiksi suoraan osakesijoittamiseen Yhdysvalloissa, mutta indeksirahastoihin sekä ETF:iin sijoittaessa se on edelleen paras Suomessa, koska tarjoaa edullisimman ja laajimman valikoiman molemmissa sekä suhteellisen yksinkertaiset työkalut tähän kaikkeen automatisoinnin lisäksi.

Näiden lisäksi parasta indeksirahastoissa on se, että niitä pystyy ostamaan juuri sillä summalla, millä pystyt. Pitkäjänteinen sijoittaminen kannattaa vain kirjaimellisesti pitkällä aikajänteellä (yli viiden vuoden aikana – mieluiten yli 10 vuoden aikavälillä) ja siten, että pystyt sijoittamaan mieluiten kuukausittain jonkun summan rahastoihin.

Indeksirahastoissa voitkin ostaa vaikka joku kuukausi 25,32 eurolla rahastoa ja seuraavalla kuukaudella 145,43 eurolla lisää rahastoa. Rahastoissa on tietty minimerkintämäärä (joka on usein 10-20 euroa) ja niissä pääsee helposti alkuun erittäin pienelläkin summalla.

Indeksirahastot ovatkin hyviä juuri niiden joustavuuden takia. Niihin voi sijoittaa oli oma taloustilanne minkälainen tahansa ja vaihteli kuukausittain säästöön jäävä summa omassa taloudessa kuinka paljon tahansa.

Indeksirahastoihin sijoittaessa ei tarvitsekaan tietää muuta kuin, että voit ostaa niitä milloin vain ja millä tahansa sijoituksella tahansa. Ja jos teet tätä kuukausittain vuodesta toiseen esimerkiksi USA:n osakemarkkinoita seuraavaan rahastoon, on erittäin pieni todennäköisyys, että rahasi eivät tuottaisi hyvin indeksirahastossa.

ETF-rahastojen hyvät ja huonot puolet

ETF-on lyhenne englannin kielen sanoista Exchange Traded Fund, jonka osuuksilla siis käydään kauppaa pörssissä aivan kuten osakkeilla. Myös merkittävä osa ETF-rahastoista on passiivisia indeksirahastoja tavalla tai toisella eikä niillä ole erillistä salkunhoitajaa – mikä on siis hyvä asia.

ETF:t ovatkin usein ns. ”tehokkaampia” seuraamaan valitsemaansa indeksiä kuin perinteiset indeksirahastot. Eli, jos vaikka S&P500 on tuottanut 10 % tänä vuonna, sitä seuraavat ETF-rahastot ovat usein tuottaneet sen 10,1 % tai 9,9 %. Perinteisissä indeksirahastoissa erot saattavat olla pari desimaalin kymmenystä enemmän suuntiinsa.

Tämän lisäksi perinteiset indeksirahastot eivät välttämättä seuraa niin suoraan puhtaita indeksejä kuin ETF-valikoimasta löytyvät rahastot.

Esimerkiksi suosittu Handelsbanken USA-indeksi (indeksirahasto, ei ETF), johon avovaimoni sijoittaa, ei seuraa S&P500 indeksiä vaan Solactive ISS ESG Screened Paris Aligned US Index NTR-indeksiä. Eli suomeksi tietynlaista vastuullisuusversiota S&P500-indeksistä, josta on tiputettu tiettyjä yhtiöitä pois. Isossa kuvassa tämän vaikutus tuottoon ei ole merkittävä, mutta voi olla desimaalin kymmenesosia kumpaan tahansa suuntaan per vuosi.

Jos perinteisten indeksirahastojen hyvä puoli oli matalat kulut, ETF:ssä, nämä kulut ovat vieläkin matalammat. Siinä, missä indeksirahastojen kulut liikkuvat 0,2-0,4 %:n välissä Suomessa, ETF:ssä parhaat ETF-indeksirahastot pääsevät 0,07 %:n tasolle kuluissa eli jopa alle 0,1 %:n.

ETF-rahastot valitsemalla pystyykin vielä hyvien indeksirahastojen kuluista leikkaamaan vielä yli puolet pois. Tämä on isoin ja tärkein etu ETF-rahastoissa. Jos haluaa viedä sijoittamisen kulujen optimoinnin aivan viimeiseen pisteeseen, ovat ETF:t oikea valinta. Mutta, tämä etu on olemassa vain kun teet kuukausisäästösopimuksen. Yksittäisinä ostoksina ETF:t ovat huomattavasti indeksirahastoja kalliimpia, ja niiden kaupankäyntikulu on erittäin korkea. Jokainen pankki joka tarjoaa ETF:iä tarjoaa kuitenkin myös kuukausisäästösopimusta, joten tämä on aina elinehto ETF:ien matalille kuluille ja ETF:iin sijoittaminen ei kannata kuin tällaisen kuukausisäästösopimuksen kautta.

ETF:t ovat kuitenkin osakkeenlaisia, joten niitä ei voi ostaa millä summalla tahansa. Pystyt ostamaan ETF:ää vain juuri sillä summalla kuin mikä on ETF:n hinta. Esimerkiksi, jos ETF:n hinta pörssissä on tällä hetkellä 50 euroa, voit ostaa yhden osuuden 50 eurolla, kaksi osuutta 100 eurolla jne. Et voi ostaa puoltatoista osuutta 75 eurolla, toisin kuin voit tehdä perinteisissä rahastoissa, joissa ei ole väliä, minkä summan sijoituksiin laitat.

ETF-rahastoissa myös valinnanvaikeus on isompi, koska ETF:iä on tarjolla huomattavasti perinteisiä indeksirahastoja enemmän. ETF:iin sijoittaminen vaatiikin siis niin ymmärryksen lisäksi enemmän aikaa pelkästään sitä tutkiessa, mihin kannattaa sijoittaa ja mikä ETF nyt on sellainen, jonka indeksiin haluaa sijoittaa. Olen aina kokenutkin, että ETF-rahastot tekevät asiasta, jonka pitäisi olla erittäin helppoa (pitkäaikainen säännöllinen passiivisiin indeksirahastoihin sijoittaminen) turhan monimutkaista valinnanvaikeuden, erilaisten termien sekä tiettyjen rajoitteiden takia.

ETF:stä kun löytyy mitä mielenkiintoisempia tuotteita, kuten vaikka käänteisiä ETF:iä sekä vivutettuja ETF-rahastoja, jotka vaativat syvempää osaamista ja aivan samanlaista näkemystä kuin perinteinen osakesijoittaminen, jos niihin haluaa sijoittaa.

ETF:t ovat selkeästi parempia kuitenkin tietyissä erikoistilanteissa, jos nämä ovat mahdollisia skenaarioita elämässäsi:
– Muutat ulkomaille, etkä halua myydä ETF:iä – pystyt siirtämään niiden omistuksen helpommin kuin rahasto-osuuden, joka harvemmin on siirrettävissä
– Jos sijoitat lapsellesi ETF:n avulla, hän pystyy vaihtamaan helpommin pankkia myymättä ETF:iä, sillä monet pankit tarjoavat pääsyä samoihin ETF:iin, joten ne siirtyvät arvo-osuustilin mukana aivan kuten tavallinenkin tili

Niin ETF-rahastoissa kuin indeksirahastoissa saatat myös törmätä joskus siihen, onko rahasto fyysinen vai synteettinen. Siitä olen kirjoittanut oman tekstin ja isossa kuvassa tällä ei sijoittajalle usein ole väliä, paitsi tilanteessa, jossa koko finanssimaailma romahtaa.

Lopputuomio: ETF-rahastot vs. osakeindeksirahastot – kumpaan kannattaa sijoittaa?

Kiinnostuitko ajatuksistani?

Viisas Sijoittaja- kirjan kansi

Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"

Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!

Vaurastu Viisaasti -kirjan kansi

Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja

Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!

Kuuntele äänikirjaa

Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.

Uusi lukija?

Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!

Seuraa somessa

Voit seurata blogiani haluamassasi sosiaalisessa mediassa ja saat uusimmat heti tiedon uusimmista kirjoituksistani, että matkastani suoraan fiidiisi!

86 kommenttia

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Hei,

    Hyvä ja perinpohjainen kirjoitus (kuten kirjoituksesi aina!), mutta jäikö mainitsematta ETF:n kaupankäyntikulut? Eli ETF ei oikein sovellu pienillä summilla sijoittamiseen.

    1. Kiitos! Ja oikeassa olet, oli jäänyt tuo kuukausisäästösopimuksen tärkeys kaupankäyntikulujen minimoinnissa välistä, koska se on juurikin elinehto ETF:n matalille kokonaiskuluille. Lisäilin.

  2. Itse suosin ETF-rahastoja lähinnä kahdesta, kulut ovat pienet ja ne soveltuu hyvin Exceliin tehtyyn sovellukseen, jos haluaa seurata sijoituksiaan reaaliaikaisesti. Rahastot eivät tähän sovellu, koska ne eivät ole pörssilistattuja eikä niillä ole pörssitunnusta. Omassa pörssisovelluksessa voin seurata tuottojen kehitystä, ostoja ja myyntejä sekä tehdä erilaisia teknisiä analyysejä.

    1. Erinomainen esimerkki juuri siitä, että ETF soveltuu paremmin ennen kaikkea, kun haluaa aidosti seurata kehitystä ja kuluttaa aikaa sijoitusten pohtimiseen ja seuraamiseen! Rahastot ovat enemmän juuri sellainen osta- ja unohda tyylinen, jossa ei asiasta tarvitse olla erityisesti kiinnostunut.

  3. Pystytkö kommentoimaan ETF-tuotteiden tasapainotusmekanisnia ja onko sillä oikeastaan edes väliä piensijoittajalle.

    Periaatteessa kun ETF on pörssilistattu niin sen hinta määräytyy ostajien ja myyjien tarjousten kohdatessa. Jos myyjiä on liikaa niin tuotteen hinta laskee ja periaatteessa hinta voi laskea alle ETF:n omistusten.
    Sama toimii jos ostajia on paljon niin voit joutua ostamaa tuotetta kalliimmalla kun omistusten arvo olisi. Rahastoissa tämä ei ole mahdollista kun rahastot arvotetaan ennen osuuden jakamista, eli periaatteessa saat ostohetkellä tasan sen verran rahastoa kun arvotushetkellä rahaston omistusten arvo on mitattu.

    1. Tämä mekaniikka on yksi hyvä lisäsyy siihen, miksi tosiaan rahastot ovat parempia monelle – näitä kysymyksiä ei tarvi edes ajatella! Mutta todellisuudessa tosiaan tasapainotusmekanismihan ei pitkällä aikavälillä juuri sijoittajaan vaikuta. Kaikki nämä ominaisuudet pyrkivät siihen, että ETF:t olisivat mahdollisimman tehokkaita, mutta isossa kuvassa puhutaan taas desimaalien kymmenyksistä tai sadasosista, jos sijoittaa plus kymmenen vuotta, vaikka joskus maksaisikin liikaa. ETF:iä myös on niin paljon, että tällaiset tilanteet missä oikeasti olisi ylikysyntää ovat kaiketi erittäin poikkeuksellisia tosielämässä. ETF-sijoittajan ei sinällään tarvitse niistä siis yöunia menettää.

  4. Mielenkiinnosta kysyn! Kirjoitat ”ja siten, että pystyt sijoittamaan mieluiten kuukausittain jonkun summan rahastoihin.” Niin miten se eroaa jos joutuukin vaihtelemaan summaa? Mitkä ovat sen haittapuolet?

    Itselläni useamman vuoden ollut sama mutta elämästä muista syistä johtuen jouduin muuttamaan sijoitusmäärääni pariinkiin otteeseen viime vuosina. Tietenkin tämä eri tilanne kuin se että pistäisi joka kuu eri summan esim tänä kuuna 200e, seuraavana 1000e, taas 400e jnejne.

    1. Tärkeä kysymys. Teoriassa sillä ei ole väliä, mutta käytännössä olen huomannut, että on ihmiselle psykologisesti helpompaa sijoittaa esim. aina 200 tai 300 tai 400 euroa kuukaudessa, kuin yhtenä kuuna 40, sitten 432 sitten 43,2 euroa jne. kuukaudessa. Rahastojen automatisoinnissa parasta on juuri se, että se ei optimitilanteessa vaadi ihmiseltä mitään extratyötä automaatin asettamisen jälkeen, jonka jälkeen voi sitten keskittyä elämiseen.

      Ja välillä tosiaan elämässä säätöä tarvitsee tehdä, kun tulee isompia menoja tai tulotasossa muutoksia ja tämä on myös joskus ihan tarpeellista. Optimitilanteessa omasta mielestäni kuitenkin puskurirahasto käteistä olisi tarpeeksi iso, jotta rahasto-osuuksien säästösummiin ei tarvitsisi tehdä muutoksia, vaan puskurirahasto pystyisi ottamaan muuttuvat talouden iskut vastaan.

      Mutta tässä ei tosiaan ole yhtä oikeaa tapaa, lähinnä nuo omia huomioita, sitä mikä on helpointa ihmiselle henkisesti.

  5. Kiitos kirjoituksesta! Yksi asia on askarruttanut, ehkä turhan teknistä asiaa, mutta kuinka raha liikkuu ETF-rahastoon sisään/ulos? Jos ETF-rahastolla käydään pörssissä kauppaa, niin onko ostojen/myyntien vastapuolella aina suoraan ETF-rahasto?

    1. Pitkälti juurikin näin, jos kyseessä on nindeksirahasto. Eli kun ostat osuutta, rahasi poolataan muiden sijoittajien kanssa indeksirahaston kassaan, joka sitten pyrkii sijoittamaan kaiken sinne laitetun rahan mahdollisimman lähelle seuratun indeksin mukaisesti ja ”ETF-osakkeen” hinta seuraa tämän indeksin hintakehitystä orjallisesti. Ja kun rahoja otetaan pois, niin nämä ylimääräiset rahasto-osuudet vain lopettavat olemisensa.

      ETF:ssä taas suurin osa kaupasta käydään osakkeiden tapaan sijoittajalta toiselle. Ja välillä väliin saattaa tulla ETF:n luoja tai välikäsimeklari (Authorized participant), mikäli markkinoille tuodaan uusia ETF-osakkeita, kun ETF:ään laitettu rahamäärä kasvaa. Mutta suurin osa kaupasta käydään siis sijoittajien välillä, ja pieni osa sitten ETF:n luojan ja välikäsimeklarin kanssa.

      Edit: Korjattu vastaus.

      1. Moi,

        oletko Esa ihan varma että ETF:nkin osalta asia menee juuri noin?

        Olin itse ymmärtänyt että perinteisissä rahastoissa asia toimii noin kuin kuvasit, eli jos laitat kuukausisijoituksella rahaa rahastoon, niin ne menevät ensin rahastoa hallinnoivan tahon tilille, joka sijoittaa ne indeksin mukaisesti osakkeisiin. Ja vastaavasti, jos myyt rahastoa, niin hallinnoiva taho myy alla olevia osakkeita ja siirtää sinulle rahaa, jolloin aiemmin omistamasi rahasto-osuudet lakkaavat olemasta. Käytännössä tämä hoidetaan pitämällä rahaston sisällä pientä käteiskassaa, jolla vältetään alla olevien osakkeiden jatkuva osto ja myynti. Tuo taas muodostaa perinteisille rahastoille pientä ”cash drag”ia.

        ETF:ien osalta kauppa kuitenkin ymmärtääkseni jakaantuu primääri- ja sekundäärimarkkinoihin, joista yksityissijoittajat toimivat sekundäärimarkkinoilla. Käytännössä siis jos ostat ETF-osuuden pörssistä, niin ostat sen todennäköisesti toiselta yksityiseltä taholta, eikä itse ETF:ää hallinnoiva taho ole välissä. Kuukausisäästöä harrastava Satu Sijoittaja siis ostaa suoraan Kalle Karhun myyvän osuuden.

        Aiheesta löytyy googlaamalla ”etf primary vs secondary market” ihan hyviä koonteja.

        1. Joo hyvä tarkennus itse asiassa – ajattelin vastatessani tuota erästä toista kysymystä, niin katsoin väärää kohtaa :D. ETF:ssä, kun se tosiaan toimii tuolla tavalla, koska välissä ovat nuo ”authorized participants”, jotka uusiakin ETF:iä valuttaessa niitä vievät markkinoille, kun uusia ETF:iä luodaan. Mutta normitilanteessa tosiaan kauppaa käydään pitkälti aivan kuten osakkeilla eli ihmiseltä toiselle ETF:ssä.

          Korjasin vastauksen.

  6. Onko s-pankin passiivirahastot mielestäsi ollenkaan vaihtoehto ihmiselle, joka haluaa sijoittaa sellasen palvelun kautta, jota jo käyttää, eikä jaksa jahdata kaikkein optimaalisinta vaihtoehtoa?

    1. No siis periaatteessa S-pankin passiiviset rahastot menevät oman kipurajani yli. Kun katsoin esimerkiksi tuota USA-passiivista rahastoa, niin kulut näyttävät seuraavalta.

      Merkintäpalkkio 0,10 %
      Lunastuspalkkio 0,00 %
      Hallinnointipalkkio 0,49 %/vuosi

      Eli käytännössä kulut nousevat jopa lähes 0,6%:iin. Tämä on kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi Handelsbanken USA-indeksissä ja seitsemän kertaa korkeammat kuin USA-ETF:n kulut, joka pitkälti samaisiin kohteisiin sijoittaa.

      Jos siis millään viitsii, kannattaa tehdä tili esim. Nordnettiin. Tilisiirrotkin voi siellä helposti automatisoida pankista toiseen ja sijoituksista toisiin, joten vaiva on vain hetken pituinen ja sitten kaikki rullaa automaattisesti. Ei S-pankkikaan huono vaihtoehto ole, mutta pitkällä aikavälillä noin isot erot kuluissa ovat kymmenien tuhansien, pitkällä aikavälillä satojen tuhansien eurojen arvoisia eli kannustan ehdottomasti katsomaan halvempia kohteita.

  7. Op:lla indeksirahastojen kulut ovat tosiaan 0,39 %, mutta omistaja-asiakkaat saavat rahastoista bonuksia (tänä vuonna 0,35 %, normisti kai 0,25), minkä jälkeen kulut käytännössä nollilla. Toki koko bonuskuvion säilymiseen liittyy epävarmuutta.

    1. Jep, tämä on tärkeä huomata, mutta toki tosiaan bonussysteemi on vähän sellainen, että se elää ajassa ja tilanteen mukaan, niin tekee puhtaista vertailuista turhan vaikeita.

  8. Kuten aiemmin todettiin, niin kaupankäyntikulut astuvat (suurimmalle osalle säästäjä-sijoittajille) kohtuu isoon rooliin kun sijoitetaan ETF:iin. Siinä vaiheessa kannattaa vilkaista myös oman pankin kaupankäyntikuluja. Esim OP:lla on Nordnettiä edullisemmat palkkiot, jos olet omistaja-asiakas.

    1. Jep juurikin näin. Joo eri bonusohjelmat ja etuasiakkuustasot sekoittavat näitä tiettyjä vertailuita vähän liikaa, että vertailu olisi aina täysin mahdollista. Siksi itse toivoisin, että näistä päästäisiin eroon, koska todellisuudessa OP-Pohjola on konsernina aika tehoton ja ilmava, kun bonuksia pystytään käyttämään milloin minkäkin kompensointiin. Helpottaisi myös kuluttajan todellista kilpailutusta.

  9. Hyvä kirjoitus ! Kiireellsenä perheenisänä olen huomannut ajan kanssa osakkeiden haastavuuden ja nyt siirtymä indeksi rahastoista ja osakkeista ETF-rahastoihin on järkevä. Ei ole riittävästi aikaa seurata osakkeita joka on tullut huomattua tappioina. ETF-rahastot tuolla kuukausisäästösopparilla on edullinen ratkaisu.

    Lisäksi lasten rahastoiden siirto ”omasta” pankista (nordea) nordnettiin halvempiin indeksirahastoihin pitää tehdä. Siinä miettinyt, siirtääkö 1000e vuodessa verovapaan verran vai kaikki kerralla?. Nordeassa kumminkin 1.6% kulut yhdistelmärahastossa.

    1. Itse pohtinut samaa, jos ruuhkavuodet omalle kohdalle siunautuvat. Kun miettii, kuinka vaikeaa osakesijoittaminen on ihmisille, jotka tekevät sitä työkseen 8-12 tuntia päivässä ja eivät silti menesty, niin ruuhkavuosina harrastuksina, siinä menestyminen on äärimmäisen vaikeaa.

      Kun kyse juuri noista pahimmista eli kalliista yhdistelmärahastoista niin vetäisin vain kerralla piuhan irti, kun rahat eivät varmaan ole kuitenkaan kymmeniä tuhansia euroja, niin veroseuraamukset ovat pienempä kuin pitkän aikavälin hyödyt.

      1. Minulla on yksi rahasto, ja se on juuri tuollainen pankin kallis yhdistelmärahasto. Laitoin 10 vuotta sitten kuusinumeroisen luvun kerralla rahastoon ja sen jälkeen en ole rahastoon sijoittanut.

        Olen jo useamman vuoden harkinnut, että ”vetäisin piuhan kerralla irti”
        veroseuraamuksista huolimatta juuri rahaston kulujen takia.

        1. Kannustan ehdottomasti vetämään piuhan irti kerralla, kun puhutaan noin isosta summasta. Indeksirahastoissa ja ETF:ssä se kuitenkin tuottaa huomattavasti paremmin ja tuolla summalla myös merkittävästi paremmin, joten verojen maksu voi olla ihan ok – riippuen toki siitä, kuinka monta vuotta sijoitushorisonttia on jäljellä.

  10. Toi Super Micro Computer tapaus kyl ylitti mun sietokynnyksen tässä.. Mul on yleensä ennen ollu joku 5-10 eri osaketta, mut mun stressitasoni alentamiseksi…Olen tässä nyt kuukauden aikana hajauttanut salkkuni jo 35 eri osakkeeseen

    eli se toimii ikäänkuin ööh…hajautettuna rahastona, mutta olen silti itse valinnut nää kyseiset osakkeet..varmaan..lol sadasta tuhannesta eri osakkeesta, kuitenkin pääasiallisesti USA, eurooppa ja suomi..

    Näillä mennään..silti tässä kun oon jo 58 v. niin tää pelihalut ja riskinottohalut ovat vähentyneet mun hurjaan nuoruuteni verrattuna haha

    tämä on mulle nyt sopiva konsepti..Kuten joku on todennut, niin suuret omaisuudet tehdään sijoittamalla riskisti yhteen kohteeseen, mutta se saavutettu omaisuus, jos kävi tuuri, niin säilyy hajauttamalla…jooh. mä tyydyn mun nyt saavutettuuni, ja pörssipelaaminen vähentyy ja on vähentynyt

    1. Riski ja tuotto tosiaan kulkevat käsi kädessä aina markkinoilla ja niitä ei oikein voi erottaa toisistaan. Hajautus onkin ainoa ilmainen lounas ja siitä ehdottomasti kannattaa ottaa ilo irti markkinoilla.

      Ja itse asiassa asiaahan on tutkittu ja näin se menee ihmisillä lähes aina- riskinottohalukkuus on korkeimmillaan nuorena ja laskee vähitellen ikääntymisen myötä. Varsin luonnollista siis.

  11. Kiitos , oli hyvä ja perusteellinen kirjoitus. Itse olen ns.indeksiuskovainen ikä minulla ole vuosikausiin ollut muita sijoituksia kuin indeksirahastoja (Seligson) ja ETF:t (Nordnet). Olen vanhemmiten enemmän ja enemmän mieltynyt asiaoiden yksinkertaistamiseen , joten kysyisinkin miten suhtaudut siihen että sijoittaisi ainoastaan ja vain yhteen instrumenttiin – (EUNL) tai jokin monista sen vaihtoehdoista.

    1. Mielestäni yksinkertainen on kaunista eli EUNL tai mikä tahansa muu maailma ETF-rahasto on järkevä, kun kulut ovat tuolla tasolla. Sitä hajaututempaa riskiä on vaikea oikeastaan saada edes valikoimalla monta eri ETF:ää, vaikka USA-paino (mikä tosin on mielestäni vain hyvä asia) on korkealla eli varsin hyvä vaihtoehto.

      1. Kiitos vastauksesta , itse ajattelen juuri noin.
        Tällä hetkellä on vielä muutama muu ETF , mutta suuntaan kyllä kohti minimaalista näkemystä.

  12. Nordnet ei kylläkään ole halvin ETF-sijoitamiseen. OP ja Nordea tarjoavat enintään 1% kulukattoa ETFiin.

    Lisäksi sijoitusrahastoa ei ole pakko myydä FIFOlla, kuten ETF. Se tuo huomattavia lisäetuja

    1. Tosiaan, en tässä kulujen kokoa käsitellyt (löytyy eri tekstistä), mutta jos Etf tai rahastosijoittamisen tekee oikein kulut pitäisi olla lähempänä 0,1%:ia kuin 1%:ia, jolloin tuo kulukatto on käytännössä vain silmänkääntötemppu.

      Jos siis omat kulut nousevat noin korkeaksi ETF-sijoittamisessa kannattaa ehdottomasti katsoa uudelleen, missä menee pieleen. Suurimman osan ETF:n kulut kun ovat jopa alle 0,1%.

      FIFO ero ehdottomasti tärkeä pointti.

      1. Kaikilla ei ole mahdollista laittaa ETF:iin kuukausittain tuhansia euroja. Kuten tiedät, niin Nordnetillä ETF-kuukausisäästäjänä palvelumaksu on 2,5 euroa / kk. 100 euroa kuukaudessa säästävälle lähtökuluksi tulee heti kättelyssä 2,5%. Kestää jonkin aikaa, että 0,1% ero ETF:n ja rahaston kulussa saadaan kurottua kiinni.

        Millä kuukausisummilla säännöllinen säästäminen ETF:iin on mielestäsi järkevää?

        1. Juurikin näin ja siksi itse olen aloittelevalle sijoittajalle juuri indeksirahastosijoittamisen fani – ETF:n sijaan. Ei extrakuluja, selkä kulurakenne ja ei tarvitse miettiä kannattaako sijoittaa vai jotain summaa. Ja tosiaan monella rahasummalla se on myös edullisempaa.

          Keskimäärin sijoittamisen aloittaminen kannattaa millä tahansa summalla, koska suhteessa omaan tulotasoon, se onnistuu aina lisäämään varallisuutta. Jos pystyy sijoittamaan 10 euroa kuukaudessa, tämän ajan kanssa tuoma lisäturva on merkittävä. Jos pystyy sijoittamaan 1000 euroa kuukaudessa, myös tämän tuoma lisäturva omalle taloudelle on merkittävä suhteessa omaan tulo ja varallisuustasoon.

          ETF:ssä tämän pystyy helposti laskemaan tuon kuukausikulun mukaisesti, jos kulu on esim. 2,5e/kk. 100 eurolla kulu 2,5%, 1000 eurolla 0,25%. Sanoisin siis, että jos sijoittaa yli 1500 euroa kuukaudessa, ETF:t ovat parempi vaihtoehto kuin indeksirahastot – tuolla kulurakenteella.

  13. Minulle etf tuo aavistuksen mielenrauhaa siitä, että kun koittaa aika myydä sijoitukset, sen saa tehtyä heti. Rahastojen kanssa olen rahastoyhtiön armoilla. Handelsebanken on hoitanut toimeksiannot yleensä suht nopeasti, mutta sitten taas Nordnetin rahastoissa voi kestää useita päiviä. Henkisesti ajatus raastaa: mitä maailmassa tapahtuu sillä välillä, kun haluan osuudet myydä, mutta rahastoyhtiöllä kestää. Voidaan puhua monien prosenttien menetyksistä (toki myös tuotoistakin, jos tulisi hyviä uutisia)

    1. Tämäkin voi olla hyvä syy valita ETF:t etenkin, jos tietää, että rahalle voi tulla nopeasti tarvetta. Mutta tosiaan isossa kuvassa mahdolliset muutokset ylös ja alas tasaavat itsensä, joten päivän-kahden viive ei sijoitustuottoihin isolla aikavälillä eroa tee.

  14. Onko mielipidettä puolustusalan ETF:stä? Luulisi tuottavan hyvin kun sotia nyt on Euroopassa ja Lähi-idässä aika hurjasti. Vaikka rauha saataisiinkin näissä paikoissa aikaan niin maat jatkavat puolustukseen satsaamista.

    Esim:
    VanEck Defense UCITS ETF
    HANetf Future of Defence UCITS ETF – Acc

    1. Koen, että puolustusteollisuus on sijoitus, joka on kuten mikä tahansa syklinen. Siellä kannattaa olla silloin, kun kukaan muu siellä ei ole ja maailmassa on rauhallista (eli alalla menee huonosti). Kuten ETF:ien kehityksistä hyvin näkee, erittäin paljon sotimista on nyt jo tuohon hinnoiteltu viimeisen vuoden aikana. Toki kasvuvaraa on, jos maailman sodat eskaloituvat entisestään, mutta sitten aletaankin olemaan aika lähellä jo ihan maailmansotaa.

      Jos näkemystä toimiala ETF:llä haluaa ottaa, ottaisin ehkä sellaista näkemystä, mikä tällä hetkellä ei syklisesti näytä hyvältä (ääriesimerkkinä vaikka rakennusala, vaikka toki itse en kyseiseen alaan uskaltaisi edes pitkällä tikulla koskea fundamenttisten ongelmien takia :D)

  15. Onko ETF-sijoituksissa merkitystä likviditeetillä? Nordnetin sivuilta olen katsonut, että joillain ETF:llä kaupankäyntimäärät ovat vaisumpia kuin toisilla. Onko tällä merkitystä, jos joku kaunis päivä päätän realisoida omistukseni ja elää herroiksi, eli saanko rahani ulos kerralla vai onko lunastusmahdollisuudet riippuvaisia siitä, löytyykö ostajia?

    1. Likviditeettiriski voi tosiaan olla todellinen, mutta se usein korostuu vain ääritapauksissa, ja tutkimusten mukaan useimmiten niissä tilanteissa, joissa ETF on synteettinen. Mutta keskimäärin nämä riskit toteutuvat usein vain silloin, jos olet myymässä kaikkien muiden kanssa samaan aikaan (esim. markkinaromahduksessa). Jos olet normipäivässä myymässä vaikka satojen tuhansien eurojen edestä ETF:iä, et tätä ongelmaa kohtaa edes hieman vaisummin vaihtuvissa ETF:ssä.

  16. Olen tilannut ruotsinkielistä, kerran kuukaudessa ilmestyvää, Privata Affärer lehteä noin 40 vuotta. Ja nyt lokakuun numerossa kirjoitetaan indeksirahastoista ja kuinka rahastojen osakeostot voivat vaikuttaa osakekursseihin.

    Indeksirahasto ei osta osaketta sen takia, että se on halpa vaan koska rahasto seuraa tiettyä indeksiä, mihin osake kuuluu. Maksaa mitä maksaa. Osakekurssi voi nousta paljon vaikka fundamentit muuttumattomia, ja jos ostaa sellaisen osakkeen, niin se voi olla tosi huono sijoitus.

    Edellä olevan tekstin olen kääntänyt lehden artikkelista, kun itsellä ei ole osaamista sijoittamisessa. Artikkeli käsittelee muutamaa suurta ruotsalaista indeksirahastoa. Ruotsissakin passiiviset rahastot ovat lisänneet suosiotaan valtavasti.

    Tämä kommenttini oli kyllä ohi aiheen, mutta itse en ollut asiaa ajatellut vaikka itsellänikin on osakesalkku, mikä kylläkin valittu sokean apinan taktiikalla.

    Kesällä kyllä ostin ja luin elämäni ensimmäisen sijoituskirjan, Viisas sijoittaja, mutta vielä tarvitaan muutama lukukerta.

    Privata Affärer lehti on hyvä talouslehti juuri minun tasoisille aivosoluille, mutta suurimmaksi osaksi käsittelee taloutta Ruotsissa.

    1. Tärkeintä, että seuraa asioita, sinänsä fundamentit ovat samoja talous.- ja sijoitusasioissa luki sitten Ruotsin, Suomen tai vaikka Yhdysvaltain lehtiä. Eli eipä lukemisesta mitään haittaa koskaan ole, päinvastoin. Ja näinpä se juuri on, että indeksirahastot eivät juuri kantaa asioihin ota, vaan ostavat vain indeksinmukaisesti. Nyt kun kun indeksisijoittaminen yleistyy koko ajan kaikkialla, on mielenkiintoista nähdä, aiheuttaako tämä esim. sitä, että sijoitusmarkkinoiden volatiliteetti ja heilunta laskee pitkällä aikavälillä.

  17. Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Itse olen tähän mennessä tunkenut kaiken erinäisiin indeksirahastoihin, mutta ETF:t on ruvenneet kiinnostamaan. Olen miettinyt että pitäisikö kuluja ruveta minimoimaan, siirtyä jatkossa niihin ja mahdollisesti hankkiutua eroon noista olemassa olevista rahastoista. Tosin eipä tähän varmaan kukaan osaa oikeaa vastausta antaa ja tuskinpa hirveästi väärin teen vaikka jatkan samalla linjalla nyt. ETF:t voisivat ehkä tarjota hieman lisämaustetta, koska suoriin osakkeisiin en usko koskevani edes lähitulevaisuudessa 🙂

    1. Kiitos! Vähäkuluisten indeksirahastojen ja ETF:ien kuluerot tosiaan yleensä sitä 0,1%-yksikön eroa joten usein indeksirahastot riittävät. Jos kuitenkin harrastuneisuuttaan haluaa kulut viilata täysin optimeiksi, tämä luonnollisesti kannattaa, mutta ei toki ole tarpeellista vaurastumisen eteen.

  18. Entäs jos haluaa pitää tauon ETF:ien kuukausi-panoista? Kuinka tämä vaikuttaa kehitykseen/ kustannuksiin?

    1. Jos on tehnyt kuukausisäästösopimuksen, tämä ei vaikuta ETF:n ostokustannuksiin. Eli mikäli jos tarve pitää taukoa, tämä onnistuu myös ilman lisäkustannuksia. Sama pätee perinteiseen indeksirahastoon.

      Ja tuottokehityshän jatkaa myös omaa elämäänsä pörssin mukana eli sinänsä tauot vain hidastavat pääoman kasvua sijoituksissa luonnollisesti, mutta ei aiheuta mitään muuta dramaattista.

  19. Sitten semmoinen eroavaisuus vielä, että etf:n voi halutessaan myös siirtää toiseen pankkiin/välittäjälle, kun taas rahastoa ei. Tämän takia mielestäni esim lapselle säästävien kannattaisi ehkä sijoittaa etf:iin, tai muutoin lapsi on naimisissa saman pankin kanssa, ellei myy rahastoaan pois.

  20. Ymmärtääkseni myös ETF rahastot ovat kätevämpi jos vaikka suunnitelmissa on vaihtaa asuinmaata ja verotusmaa näin ollen muuttuu, sillä ne voi siirtää toiselle palveluntarjoajalle realisoimatta, kun taas indeksirahastot täytyy realisoida jolloin verot tulevat ajankohtaiseksi?

    1. Jep, kaikissa siirtotilanteissa kuten ulkomaille tai pankkia siirtäessä ETF:t ovat parempia. Toki vain silloin, jos ulkomaille muuttaessa kotimainen pankkitili täytyy siirtää pois.

  21. Hyviä pointteja!

    Itse painin aloittamisen vaikeuden kanssa. Vaihtoehdot joko rahasto tai etf. Yhden valitsen.

    Handelsbanken USA
    Storebrand global
    iShares S&P 500
    tai
    iShares MSCI World

    Kaikessa on puolensa ja päivästä riippuen minusta on tulossa joko rahasto- tai etf-sijoittaja.

    Mihin sinä laittaisit näistä rahasi seuraavaksi 15 vuodeksi?

    1. Olen USA-uskovainen mitä pörssiin ja talouteen tulee, joten itse valitsisin joko Handelsbanken USA tai iShares S&P 500:n. Todennäköisesti Handelsbankenin, koska vaikka kulut ovat vähän isommat, pidän rahastojen yksinkertaisuudesta enemmän.

      1. Kovasti puhutaan hajauttamisen tärkeydestä (myös maantieteellisesti), mutta samoin kovasti houkuttaisi jompikumpi näistä Amerikan vaihtoehdoista. Ovathan nuo firmat äärimmäisen globaaleja, kuten olet toisissa blogipostauksissa todennut.

        iSharesin etf:ään uskallan laittaa kuusi numeroisen summan (koko 15 v aikana), mutta onko Handelsbankenin rahasto yhtä luotettava? Myös silloin jos (ja kun) tyrskyt lyövät ja tulee isompi romahdus..

        Kiitos blogistasi ja kun jaksat vastailla aktiivisesti!

        1. Maantieteellinen hajautus on ehdottomasti tärkeää, mutta juurikin tuo, että tärkeintä on, mistä yritykset saavat liikevaihtonsa, ei missä niiden pääkonttori sattuu olevan listattu. USA:assa tosiaan isot S&P500 yhtiöt ovat niin globaaleja, että vaikea saada yhtä hyvää maantieteellistä hajautusta edes eri pörsseihin sijoittamalla.

          Luotettavuudessa iShares ETF varmasti korkeampi kuin Handelsbanken, mutta uskoisin, että molemmat kyllä 15 vuodenkin päästä tavalla tai toisella ovat olemassa ks. mistä olen kirjoittanut täällä, jopa tilanteessa, jossa pankki menisi konkurssiin: https://www.omavaraisuushaaste.com/mita-tapahtuu-jos-suomalainen-pankki-kaatuu/

          1. Turvalliselta vaikuttaa myös Handelsbanken. Aloittaminen vain on todella vaikeaa jostain syystä. All time high tilanne ei myöskään helpota tilannetta. Mutta siinähän nuo Amerikan indeksit ovat alituisesti (ath). Tulee vain mieleen, että voiko seuraavan 15 v aikana olla mahdollista saada se keskim 10% plussaa / vuosi. Pitäisi vain aloittaa ja katsoa miten käy.

            1. Uskon, että seuraavan 15 vuoden aikana tämä sama track record on täysin mahdollinen, kun katsoo kuinka USA ottaa kuitenkin eroa niin tehokkuudessa kuin työtunneissa muuhun maailmaan. Ja historiallisestihan ATH:ta on seurannut usein seuraava ATH eli jos puhdasta todennäköisyyttä katsoo, ATH voi olla jopa syy sijoittaa juuri nyt! Mutta olipa tuotto sen 7 % tai 10 % niin pitkällä aikavälillä tämä on varsin hyvää tuottoa kaikesta huolimatta.

  22. Jos sinun pitäisi valita lapsen tilille ostettavaksi S&P500 ETF tai Nasdaq100 ETF, kumman valitsisit? Koska kyseessä sijoitus lapselle, sijoitusaika tulee olemaan vähintään 15 vuotta.

    1. Olen S&P500 fani, koska vaikka tällä hetkellä sitä samat teknoyhtiöt kannattelevat kuin Nasdaqiakin, saa se apua myös kun muut alat menestyvät isosti (esimerkiksi lääke- tai vaikka energialan yritykset). Nasdaq sinällään elää tai kuolee megateknoista suoraan. Koska toimialat ovat hajautuneempia S&P500:ssa, on se vähän pienempiriskisempi, vaikka teknologia varmasti tulee olemaan kasvun moottori jatkossakin.

      1. En ihan täysin ymmärrä tätä kommenttiasi:

        ”Nasdaq sinällään elää tai kuolee megateknoista suoraan”

        Ymmärtääkseni koko Nasdaq indeksissä on 3000 yritystä ja Nasdaq100 indeksiin päätyy niistä kovimmat. Ainoa toimiala joka on rajattu pois on finanssiala…? Onhan siellä melko kärjessä esim. Costo Wholesale ja Pepsi. Nasdaq mielletään teknologia indeksinä, mutta sieltä löytyy kyllä muutakin. Koska kyseessä on indeksi, niin eikö senkin pitäisi toimia tehokkaasti ”hiipuvien tähtien suhteen”, ja tilalle nousee uudet menestyjät?

        Täytyy myöntää, että itselleni tämä on hieman epäselvää millä periaatteella USA:ssa yritykset päättävät listautuvatko ne Nasdaqiin vai Nyseen. S&P500 indeksiin pääsyssä taitaa olla kriteerinä, että yritys on voitollinen. Sen takia kai Tesla pääsi melko myöhäisessä vaiheessa S&P500 indeksiin, vaikka oli jo pitkään ollut Nasdaq100 indeksissä. Suurin nousu siis missattiin S&P500 indeksissä Teslan osalta.

        Ymmärsin kyllä pääpointtisi, että S&P500 on hajautetumpi ja ”varmempi” valinta. Kiitos, että kerroit näkemyksesi. Arvostan sijoittajia, jotka kertovat suoraan mielipiteensä.

        1. Joo itse asiassa olet ihan oikeassa, nopeasti kirjoitettu vastaus niin en katsonut, millä painolla muut toimialat ovat. Mutta tosiaan pointti juurikin tuo, että S&P500:lla saa enemmän hajautusta, mutta toki aloihin kuten finanssialaan. Isoa eroa näillä tulevaisuudessakaan tuskin on, mutta finanssikriisin jälkeen Nasdaq100 on tuottanut paremmin juuri tuon finanssialan riippakiven takia, joka S&P500:lla on ja joka on tuottanut heikosti 2010-luvun.

  23. Moi Esa!
    Kiitos mielenkiintoisista kirjoituksista.
    Olen osinkosijoittaja, mutta jatkossa haluan siirtyä enemmän indeksirahastoihin. Minua vaivaa yksi iso asia: millä periaatteella rahastoista voi nostaa rahoja vuosittain tai jopa kuukausittain. On olemassa jokin 4%-sääntö, mutta se ei oikein aukea minulle. Olisi tosi kiva, jos kirjottaisit blogitekstin tästä aiheesta. Osingot on niin helppoja, ei tarvitse myydä mitään! Kiitos 🙂

    1. Hienoa, että teksteistä on ollut apua! Ja mielenkiintoinen kysymys. Sinänsä, kannattaa miettiä mitä sijoittamisella hakee. Jos hakee rahavirtoja omaan talouteen heti tänään, osinko-osakkeet itse asiassa saattavat tässä tilanteessa olla jopa parempi ja verotehokkaampi tapa.

      Jos taas haluaa maksimoida oman vaurastumisen ja kassavirran tulevaisuudessa, silloin indeksirahastot ja ETF:t ovat se oikea tie, mutta se vaatii aina pidemmän aikajänteen. 4%:n sääntöhän tosiaan alkaa toimimaan vasta, kun varallisuutta on alkanut kertymään. Otan tuon aiheen listalle sijoituksilla elämisestä blogiaihioihini! Mutta sillä erää tärkeintä on miettiä juuri tuota, että haluaako kassavirtaa arkeen nyt vai vasta 10 vuoden päästä – se määrittää sen, kannattaako rahastoihin vaihtaa, vai pysyä osinkosijoittajana.

      1. Kiitos ? Tarkoitus on toki käyttää vasta 10 vuoden päästä, mutta ei sitä tiedä mihin elämä heittää. Hyviä osinko-osakkeita on ollut paljon tarjolla eli ei ole tarvinnut tuota asiaa niin pohtia. Varmaan hybridi – osinko-osakkeet + indeksirahastot.

        1. Indeksirahastoon sijoittamalla saavutat verotehokkaan mallin osinkojen uudelleen sijoittamiselle. Osakkeissa ja ETF: ssä myynnit tapahtuvat FIFO menetelmällä kun taas indeksirahastoissa voit itse valita minkä ostoerän myyt.
          Voit siis myydä vähimmin tuottaneen erän ja näin ollen minimoida veroseuraamuksen. Tämä on mukavaa siinä vaiheessa jos/kun siirryt mainitsemaasi 4% ajatuksen toteuttamiseen. On melko helppo laskuharjoitus katsoa mikä kenellekin sopii. Osingot miinus verot + mainitun summan sijoittaminen , tai verotehokkaampi uudelleen sijoittava indeksirahasto , korkoa korolle ilman väliverotusta.

          1. Hei! Itselläni on noin 3000€ seligsonin usa indeksirahastossa ja toiset 3000€ seligsonin eurooppa indeksirastossa sekä lisäksi 2000€ seligsonin suomi indeksirahastossa. Nuo kulut harmittavat mutta näin tekee myös verojen maksu, jos näitä lähtee lunastamaan. En osaa päättää, että lunastaisinko kaikki pois ja sijoittaisin uudelleen pienempi kuluisiin indeksirahastoihin vai aloittaisinko kokonaan uuden indeksirahaston tai jopa etf rahaston. Vai jätänkö vain näin ja jatkan sijoittamista noihin vanhoihin rahastoihin.

            Minulle on tulossa nyt 3000€ ylimääräistä, jotka voisin kerralla sijoittaa johonkin. Ja tarkoitus on muuten antaa rahojen kasvaa eläkepäiviin asti eli noin 25 vuotta, ja kuukausittain säästää sen minkä pystyy. Tähän asti se on ollut vain 50€/kk ja tuskin tulee kovin paljoa seuraavan 10v aikana lisääntymään. Mutta sen jälkeen voisi saada paljon enemmänkin säästöön, kun asuntovelka on alta pois.

            Ajatuksia?

            1. Itselläni on tulossa teksti tuosta rahastojen vaihdosta ja verojen maksusta (ja milloin se on kannattavaa). Olen tehnyt paljon erilaisia laskelmia ja loppupeleissä voin sanoa, että tuolla aikajänteellä vaihto keskimäärin kyllä aina kannattaa.

              Mutta toki täytyy hyvinä uutisina sanoa se, että eipä nuo Seligsonin rahastot mitään turbokalliita ole, eli sinänsä ihan hyviä sijoituksia. Uudet rahat kuitenkin hyvä laittaa vielä matalakuluisimpiin rahastoihin – itse, ehkä että jakaisin noilla summilla seuraavalle 12-18 kuukaudelle tuon 3000 euron sijoituksen.

          2. Juurikin näin. Toki muistaakseni kaikki pankit eivät tarjoa rahastoissakaan tuota vaihtoehtoa, että voi päättää minkä erän myy. Esim. Nordnetillä tätä vaihtoehtoa ei taida olla edes rahastoissa. Mutta muuten optimoinnin laskemiseen tosiaan tarvitsee vain laskea numerot omalle kohdalleen ennen kaikkea aikajänteen mukaisesti.

            1. Itselläni indeksirahastoista kokemusta vain Seligsonilta , jossa tuo valinnan mahdollisuus lunastettaessa siis on.

        2. Saako kysyä mitä osinko-osakkeita olet ostanut, ja mitkä ovat olleet muita hyviä vaihtoehtoja?

          1. Ihan näitä kotimaisia kansanosakkeita. Nordea, Mandatum, TietoEvry, Fortum (osinko laskee hurjasti, jos ennusteisiin on uskomista) ja vähän Valmetia ja Keskoa sekä OSTilla että AOTlla. Hyvänä vaihtoehtona minulle OP-tuotto-osuudet, OPn uskollinen asiakas kun olen. Näissä hyvä verokohtelu 7,5% eli muistaakseni vastaa jotain yli 7% osinkoa tällä hetkellä.

  24. Hei,

    Kirjoitit: ”Jos rahastosijoitukset ovat voitolla, tämä ei kannata, koska niistä joutuu maksamaan pääomaveron (30 %), joka on huomattavasti isompi kuin marginaalinen kulujen ero. ”

    Minulla on esim. Seligson Pohjois-Amerikka indeksi-rahastossa sijoitettuna tällä hetkellä 14t € ja markkina-arvo on nyt 21,5t€. Kannattaako tämä myydä ja vaihtaa Handelsbanken USA-indeksiin? Seligsonin kulut ovat tuplat, mutta myytäessä pääomavero rokottaa.

    En ymmärrä miten ajatella/laskea tätä vaihtoa tai pitämistä, ja kumpi kannattaa kulujen puoleen.

    Laitan kuukausittain eri rahastoihin n. 700€ ja sijoitusaika ainakin 10 vuotta eli eläkeiän alkamiseen asti.

    1. Sanoisin, että tuossa tilanteessa 10 vuoden aikajänteellä myynti ja verotus sakottaa enemmän kuin korkeammat kulut. Myynneistä kun menisi veroa noin 2250 euroa, jota kymmenessä vuodessa korkeammat kulut eivät tule viemään. Jos kulut ovat noin 0,2%-yksikköä korkeammat, arvioisin, että menetys olisi kymmenessä vuodessa vain noin 600-700 euroa korkeammilla kuluilla eli kuitenkin 1600 euroa vähemmän joten tässä kohtaa Seligsonien pitäminen on todennäköisesti järkevämpää.

  25. Suora viittaus Esan tekstistä: ”Jokainen pankki joka tarjoaa ETF:iä tarjoaa kuitenkin myös kuukausisäästösopimusta, joten tämä on aina elinehto ETF:ien matalille kuluille ja ETF:iin sijoittaminen ei kannata kuin tällaisen kuukausisäästösopimuksen kautta.”

    Minulla on Nordnetin lisäksi Nordeassa sijoituksia, juurikin noita ETF:iä. Tietääkö kukaan miten siellä saisi kuukausisäästösopimuksen tai automatisoitua sijoituksen? Rahastosäästösopimuksen saa sinne tehtyä, mutta siellä Nordea tarjoaa vain kuluiltaan kalliita rahastoja ei ETF:iä, ja ne eivät kiinnosta.

    Nordean ETF:ni ovat kuluiltaan 0.3 -alkuisia ja olen aikoinaan mennyt aloittamaan ne, joten niillä mennään nyt jatkossakin, vaikka kuinka tekisi mieli lopettaa ne ja siirtää kaikki Nordnettiin. Onpahan ainakin se talletussuoja parempi, koska toisessa pankissa 100.000 euroon asti ja toisessa 150.000 euroon asti.

    Kiitos vinkeistä jo etukäteen!

  26. Kiitos näistä, Nordnetissä se toimiikin hienosti ja helposti. Itsellä siellä Suomen ja Ruotsin indeksit sekä Handelsbank Usa. Automaationa menee, ja voi unohtaa aika lailla.

    Nordeassa sen sijaan ei homma toimi tai en löydä miten se automaatio onnistuisi ETFIIN, tarvitsee varmaan alkaa metsästämään asiakaspalvelijaa sieltä suunnalta tai sitten vain myyn kaiken. Ei sentään, mennyt niihin jo niin pitkään laittaen (hidasta ja kankeaa kylläkin se), mutta varmaan niitä Euroopan kuvioita jatkan. Hyvin voitolla ovat.

    Ja kiitos Esa loistavista kirjoista, juurikin lukioikäinen poikani lukee ensimmäistä kuumeisesti ja varmaan jouluna menee jo toinenkin. 🙂 Molemmat kirjat siis ovat, osa tuttuja asioita niissä ja paljon uuttakin tai joka vahvistaa käsityksiäni aiemmasta. Erittäin asiantuntevia, selkeitä ja mielekkäitä lukea!

    1. Mahtava kuulla, että kirja toimii myös lukioikäiselle! Ja joo asiakaspalvelijat kyllä pystyvät auttamaan löytämään myös hyviä pienikuluisia rahastoja, mutta niitä pitää vain osata kysyä. Ennen sitä usein tarjotaan ihan jotain muuta.

  27. Hei

    Kiitokset hyvästä tekstistä!

    Voivatko passiiviset indeksirahastot/etf vaikuttaa merkittävästi markkinoiden tehokkuuteen ja vaikuttaa yhtiöiden arvostukseen huomioiden, että passiivinen sijoittaminen on yhä enenevässä määrin lisääntynyt. Voisiko passiivinen indeksisijoittaminen teoriassa määrätä jonkin tietyn rajan jälkeen yhtiöiden arvostukseen ja tätä kautta aiheuttaa jopa kuplautumista.

    Jos aiheita saa toivoa niin kuulisin mielelläni tarkemmin indeksirahastojen/etf, rakentumisesta ja toiminnasta, sekä mahdollisesta vaikutuksesta markkinoiden tehokkuuteen.

    1. Kiitos! Ja itse asiassa erittäin ajankohtainen kysymys. Juuri tästä aiheessa on tulossa pitempi teksti ihan parin viikon sisään! Eli stay tuned 😀 Uskoisin, että siinä pystyn huomattavasti syvällisemmin asian käydä läpi kuin yhdessä kommentissa.

  28. Millä nimellä löytyy Nordnetistä tuo Maailman Indeksi?
    Siellä on seuraavanlaisia nimiä:

    Nordnet Maailman Indeksi, kulu 0.3
    Nordnet Maailma Indeksi 125, kulu 0.49
    Storebrand Global All Countries, kulu 0.41

    Onkohan se joku näistä?

    1. Joo nuo tosiaan kaikki ovat maailma-indeksejä. Näissä on hieman painoituseroja (pitkälti eniten juuri kehittyvien maiden osalta, mutta tuottoero ei ole merkittävästi isompi).

      Eli käytännössä nuo kaikki ovat hyviä vaihtoehtoja, koska ovat indeksirahastoja.

  29. Hei!
    Taustaksi kysymykselleni:

    Olen sijoittanut säännöllisesti 100-500€ /kk minulle kauan sitten (n.15v.) myytyyn korkeakuluiseen (0,44%) rahastoon (Danske invest allocation basic 50 class WA).

    Lisäksi juuri ennen korona-kuoppaa laitoin samaiseen rahastoon kertasummana 10 000 € sukan varteen kertynyttä ylimääräistä puskuria. Kysyin tuolloin dansken asiakaspalvelijalta kannattaisiko mieluummin tuo kertasumman sijoittaminen ajallisesti hajauttaa. Ei kuulemma ollut tarvetta ?. Pari viikkoa ja koko rahasto meni reippaasti miinukselle. Nyt se on sentään sieltä jo noussut plussalle 28% (kokonaisarvo 63 000€ ja tuotto 14 000€). Olisi varmaan enemmänkin jos olisin tuon 10 000€ hoksannut sijoittanut erissä.

    Kysymykseni siis on:

    Nyt haluaisin myydä kaikki pois tuosta korkakuluisesta rahastosta ja jatkaa kuukausisijoittamista indeksirahastoihin tai ETFiin 500€/kk. Kuinka toimia tuon vanhasta rahastosta irtoavan suurehkon summan kanssa? Tuoton osaltahan menee pääomatulovero… Mutta kannattaisiko tuo uudelleen sijoitettava summa hajauttaa miten moneen indeksirahastoon/ETFiin ja kannattaisiko hajauttaa myös ajallisesti jonkin verran (aikaisemmasta oppineena)? Kovin kauaa rahoja ei kai kuitenkaan kannata tilillä makuuttaa? Sijoitushorisonttini on tästä eteenpäin n. 15v.

    Kiitos ajatuksia herättävistä kirjoistasi ja blogistasi!

    1. Ähh, tulee aina niin turhautunut olo, kun kuulee näitä tarinoita ja pankilla ei ole mitään vastuuta tästä. Olen samanlaisia tarinoita kuullut kirjani jälkeen satoja, ellen jopa tuhansia. Sijoitusneuvontaregulaatio on kyllä hyvin lobattu isojen finanssitalojen puolesta. Onneksi koronakuoppa kuitenkin oli aika väliaikainen, tilanne voisi olla tosiaan paljon huonompikin. Mutta kiva kuulla, että kirjoituksista on ollut apua!

      Mutta itse kysymykseen. 15 vuotta on tarpeeksi pitkä aika tosiaan, että tuon myynnin ja verot kannattaa ottaa vastaan. Periaatteessa jo sijoitetut rahat ovat sellaisia, että niitä ei tarvitse ajallisesti hajauttaa (hajautushan on sinänsä jo tehty alkuperäisessä sijoituksessa).

      Tässä on kuitenkin kaksi koulukuntaa. Joko laittaa jo sijoitetut kerralla ja sitten jatkaa ajallisesti hajautettua sijoittamista TAI vaihtoehtoisesti laittaa nopeutetusti (esim. tuon vaikka kuudessa kuukaudessa sisään n. 11 000 euroa kerrallaan). Ja sitten jatkaa kuukausisijoittamista.

      Kun kyse on 15 vuoden aikajänteestä, niin lopputulema on joka tapauksessa hyvä, eli kyse ennen kaikkea omasta riskinottohalukkuudesta. Jos haluaa vielä vähän siis jakaa riskiä, niin mielestäni voi jakaa tuon vaikka kuuden kuukauden sisään indeksirahstoihin – loppupeleissä tärkeintä on juurikin tuo mitä sanoit, ettei anna sen vain maata liian kauaa. Mutta puolen vuoden pätkä voisi etenkin nykymaailmantilanteessa ollakin ihan hyvä.

      1. Moi Esa ja kanssalukija!

        Kommentoin oman kysymykseni tähän alle, koska kanssalukijan kommentti on uusi ja oma kysymykseni koskettaa samaa aihetta!

        (Sivukommentti: Onpa kiva huomata, että viime vuonna kirjoitettuun blogitekstiin tulee edelleen uusia kommentteja! Kuten eräässä kirjoituksessasi Esa mainitsit, parhaat kirjat – kuin myös blogitekstit – kestävät aikaa, ja on aidosti hienoa, että siihen kirjoittajana aina tähtäät!)

        Olen saman ikäinen kanssasi (33v hiphei!) eli sijoitushorisonttini on pitkä, varmaan ainakin 30 vuotta. Meidän 90-luvun alussa syntyneiden alin eläkeikä taitaa kuitenkin olla lähemmäs 68 vuotta.

        Olen vastaavassa tilanteessa edellisen kommentoijan kanssa, eli sijoittanut koko pienen omaisuuteni Nordean Global Enhanced A -rahastoon, jossa juoksevat kulut ovat (ymmärtääkseni?) 0,60 %. Sijoitan tähän rahastoon edelleen joka kuukausi osan palkastani.

        Kysymys 1
        Jos olisit kengissäni Esa, pitäisitkö sijoitukset nykyisessä Nordean rahastossa, vai siirtäisitkö ne johonkin matalakuluisempaan rahastoon, esim. Nordnettiin? 30 % pääomaveron napsahtaminen tuntuisi aika ikävältä, mutta jos tarkoitus on sijoittaa seuraavat 30 vuotta, repäisy ehkä kannattaa? Rahastosijoitukseni ovat tällä hetkellä 6000 € voitolla. Jos osaan laskea verot oikein, niin pankin/rahaston vaihtaminen tarkoittaisi tässä tapauksessa, että verottajan kassaan kilahtaisi suoraan 1800 €.

        Kysymys 2
        Olisin alun perin halunnut aloittaa sijoittamisen Nordnetissä, mutta asuin & opiskelin sijoittamista aloittaessani vielä ulkomailla, enkä harmillisesti voinut ryhtyä minkään uuden pankin asiakkaaksi ilman valtavaa kädenvääntöä – niinpä aloitin sijoittamisen ainoassa pankissa, jossa minulla jo oli asiakkuus, eli Nordeassa. Nyt olen kuitenkin pohtinut uudelleen Nordnet-asiakkuuden avaamista, sen monista hyödyistä johtuen (suuri valikoima, matalat kulut, mahdollisuus sijoituslainaan jne.) ja bonarina tekisin sen mielelläni sinun affiliate-linkkiäsi käyttämällä (olisi kiva voida tukea näin hyvää blogia!).

        Koen, että olen habitukseltani sellainen kaikki-rahat-yhteen-maailma/USA-indeksiin sijoittaja. Eli jos olisit jälleen minun kengissäni ja vasta Nordnet-tiliä perustamassa, ja tavoitteena olisi sijoittaa noin 30 vuotta, minkä seuraavista valitsisit rahastokohteeksi?

        1) Storebrand Global All Countries A EUR (juoksevat kulut 0,31%), kuten suosittelit ”Suomen parhaat rahastot – 2024” blogitekstissäsi
        2) iShares Core S&P 500 UCITS ETF (SXR8) (juoksevat kulut 0,06 % !!!), kuten suosittelit ”Parhaat ETF-rahastot, joihin suomalainen voi sijoittaa” 2023 blogitekstissäsi
        3) iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc) (juoksevat kulut 0,20 %), kuten suosittelit ”Parhaat ETF-rahastot, joihin suomalainen voi sijoittaa” 2023 blogitekstissäsi
        4) iShares MSCI ACWI UCITS ETF USD (Acc) (juoksevat kulut 0,20 %), kuten suosittelit ”Parhaat ETF-rahastot, joihin suomalainen voi sijoittaa” 2023 blogitekstissäsi
        5) Nordnet Maailma Indeksi (juoksevat kulut 0,30 %), eli se Nordnetin ehkä klassisin oma rahasto
        6) Nordnet Maailma Indeksi 125 (juoksevat kulut 0,49 %), koska näin pitkällä sijoitushorisontilla olen kiinnostunut myös vivulla sijoittamisesta (en tiedä, oletko kirjoittanut velkavivulla sijoittamisesta muuten kuin ”Sijoituslaina jäi saamatta koronakriisissä” 2020 blogitekstissäsi – tässä siis aihevinkki, joka monia varmasti kiinnostaisi!)

        Kysymys 3
        Tulen todennäköisesti käyttämään samaa sijoitusstrategiaa myös vielä syntymättömälle lapselleni – joka tulee hänkin olemaan saman ikäinen (2025) sinun lapsesi kanssa! Tässä suhteessa kiinnitin huomiota toisen lukijan kommenttiin, joka mainitsi, että ”ETF:n voi halutessaan myös siirtää toiseen pankkiin/välittäjälle, kun taas rahastoa ei. Lapselle säästävien kannattaisi siksi ehkä sijoittaa ETF:iin, tai muutoin lapsi on naimisissa saman pankin kanssa, ellei myy rahastoaan pois.” Ehkä yllä olevista kuudesta vaihtoehdosta minun kannattaisi suunnata katseeni erityisesti ETF-rahastoihin, ainakin lapsen kannalta? Hänen sijoitushorisonttinsa olisi vielä omaanikin pidempi (toivottavasti, jos rahakasvatuksessa onnistun).

        Kiitos sinulle, kun jaksat vastailla lukijoille, ja ihan mahtavaa kesää!

        Terkuin,
        Anna

        1. Kysymys 1: Juurikin näin. Eli tuon verran veroja tulisi suunnilleen maksettavaksi. Mutta jos samalla saa sen 0,3%-0,4% tuottoa lisää kun rahat siirretään pienempikuluisiin rahastoihin (etenkin kun rahamassat kasvavat koko ajan), tuolla 20-30 aikajänteellä vaihtaminen veroseuraamuksista huolimatta kannattaa selvästi. Korkoa korolle ilmiö kuitenkin on noin pitkällä aikavälillä niin iso kun puhutaan 0,3%-0,4%:n vuosittaisista eroista + että Nordea on lisännyt vielä 0,08%:n transaktiokulut tuohon rahastoon eli todellisuudessa kulut ovat jopa 0,68% mikä on aika posketon luku indeksirahastolle.

          Kysymys 2: Jos tosiaan ajattelit joskus lainaa Nordnetin superluottoon, niin silloin tuo Nordnet maailma-rahasto olisi oma valintani. Jos taas ei lainaa käytä, tai ei halua omia sijoituksiaan käyttää lainan vakuutena, niin silloin oma valintani olisi: iShares MSCI ACWI UCITS ETF USD . ETF:llä yleensä saa kulut alemmas etenkin jos puhutaan isommista kuukausisijoitussummista, mutta toki olen itse aina ollut rahastojen ystävä niiden paremman joustavuuden takia, joten kannattaa valita sen mukaan, mitä itse arvostaa – täyttä optimointia vai pientä joustavuutta. Joka tapauksessa mielestäni on varsin fiksu tapa valita vain yksi maailma-rahasto ja mennä sillä. Sijoittamisen ei tosiaan tarvitse olla laisinkaan tuota monimutkaisempaa 😀

          Kysymys 3: Joo juurikin näin. Rehellisesti, en ole perehtynyt tuohon ETF:n siirtämiseen. Itse olen tässä vähän laiska ja säästän lapsellemme Nordnettiin, josta sitten aikanaan voi jatkaa sijoittamista tai tehdä mitä ikinä haluaakaan. En ole koskaan ollut mikään supervero-optimoija. Mutta tosiaan, jos haluaa tuossa asiassa lapselle joustoa, niin ETF:t ovat parempi vaihtoehto kuin indeksirahastot.

          Toivottavasti näistä oli apua ja hyvää kesää!