Inflaatio- ja korkoennusteet vuodelle 2023 ja siitä eteenpäin

Aika tasan vuosi sitten kirjoitin, kuinka inflaatiosta huolimatta korot eivät tule nousemaan isosti tulevaisuudessa. Nyt vuosi tämän jälkeen on aika väliselonteolle ja katsoa, että miltä korko- ja inflaatioennustukseni sekä pankkien korko- ja inflaatioennusteet ovat toteutuneet, ja mihin ennusteet ja maailma näyttävät menevän seuraavaksi.

Olin viime vuonna suhteellisen varma teeseistäni korkojen ja inflaation suhteen, joten katsotaan aluksi väli checkpointina, kuinka hyvin arvaukseni osuivat maaliin lyhyemmällä aikavälillä (pitkä aikaväli on se, mikä oikeasti määrittää sen, kuinka maaliin ennustukseni oikeasti osuivat).

Ennusteet vuodelle 2022 ja niiden tarkkuus

Kirjoitin siis viime vuona kaksi tekstiä tähän aiheeseen liittyen nimiltään ”Miksi korot EIVÄT tule nousemaan isosti tulevaisuudessa” sekä ”Korko-, inflaatio- ja pörssiennustuksia vaivaa ankara viimeaikaisuusharha”.

Tekstit oli kirjoitettu helmikuussa ja kesäkuussa 2022 vastauksena siihen, koska huomasin lukijoiden kysyvän asiasta valtavasti, että kaveripiirissäni ihmisten panikoivan, kun korot muuttivat edes vähän positiivisen puolelle – negatiiviset korot kun ovat käytännössä kaikkien milleniaalien sukupolvikokemus.

Katsotaan siis, mitä teksteissä sanoin ja kuinka maaliin ennustukseni osuivat näin vuosi myöhemmin. Ensimmäisestä kirjoituksesta tärkein lause on tämä:

Korot eivät tule nousemaan merkittävästi plussalle, koska korkojen nousu aiheuttaisi laman, joka aiheuttaisi korkojen laskun elvytystoimena. Euroalueen talous onkin ajanut itsensä umpikujaan korkojen osalta. Korkoja ei voi nostaa, koska kaikki tietävät, että valtioiden, yhtiöiden ja kotitalousten kunto ei sitä kestäisi.

Käytin sanaa merkittävä, koska vuoden sisään numeroiden ennustaminen on mielestäni turhaa. Korkojen nousussa ja inflaatiossa lyhyellä aikavälillä saattaa tapahtua nopeitakin muutoksia ulkoisten shokkien takia.

Kun kyse on kuitenkin näistä asioista, tärkeintä jokaiselle meistä on se, mitä tapahtuu pitkällä aikavälillä. Viime vuonna tähän aikaan alettiin muistuttelemaan 90-luvun lamasta ja sen ajan korkotasosta (10-20%) sekä tehtiin muita aivan järjettömiä ennustuksia. Lopputuloksenahan korot nousivat n. 3%:iin Euroalueella ja tällä hetkellä näyttää siltä, että paine on lähinnä alaspäin.

Rehellisyyden nimissä on hyvä muistaa, että 3% voi tuntua monelle merkittävältä korkotasolta negatiivisten korkojen aikatason jälkeen, mutta historiallisessa kontekstissa 3% on edelleen erittäin matala taso. En välttämättä myös helmikuussa itse uskonut 3%:n ylittämiseen (kuten näkyy tekstistä, jonka kirjoitin kun 12kk euribor meni ensimmäisen kerran plussalle), mutta kesäkuussa näkemykseni oli jo tarkentunut.

Toisessa tekstissä kävinkin läpi Nordean ennustetta korkojen pitkän aikavälin tulevaisuudesta. Kuvaajahan näytti seuraavalta.

Sanoin:

Nyt, kun 12kk:n euribor on noussut parabolisesti (eli lähes pystysuoraan ylöspäin), odotetaan euriborin nousun siis jatkuvan parabolisena vielä yksi prosenttiyksikkö ylöspäin. Tämän voin melkein ostaa, koska parabolinen nousu usein ruokkii jatkuvaa nousua ja on vaikea sanoa, milloin nousu oikeasti pysähtyy. Se, mikä on itselleni vaikeaa niellä on se, mitä tapahtuu tämän nousun jälkeen. Nordean ennusteessa korot jäävät noin 3%:n paikkeille lähes tasaiseksi loppuvuosikymmenen ajalle.

Olen oikeastaan äärimmäisen tyytyväinen siitä, että näkemykseni osui aika nappiin tässä lyhyemmällä aikavälillä. Korot nousivat kuin nousivatkin n. 3%:iin ja tulevaisuudessa nähdään, kuka oli oikeassa pitemmällä aikavälillä: Nordea vai allekirjoittanut. Ennustin jo viime vuonna, että korot kääntyvät tuon korkeimman aallonharjan saavutettuaan laskuun eivätkä jää kolmen prosentin pintaan loppuvuosikymmenneksi, kuten Nordean ennusteessa.

Läpi vuoden kun korot jatkoivat nousuaan minulta kysyttiin erittäin moneen otteeseen, onko pitkän ajan näkemykseni muuttunut. En uutta tekstiä aiheesta kirjoittanut, koska näkemykseni ei ollut muuttunut – pelko korkojen jatkuvasta noususta oli viime vuonna erittäin käsin kosketeltavaa.

Mutta entä nyt? Spoiler alert: se ei ole vieläkään muuttunut. Kirjoitan makroaiheista puhuttaessa aina syistä, miksi en näe korkojen pysymiselle tällä tasolla syitä, ja syyt eivät ole vuodessa mihinkään muuttunut, koska ne ovat universaaleja ja pitkäaikaisia. Kysehän on siitä pohjasta, jolla Euroalueen talous seisoo eli:

1. Euroalueen valtiot ovat edelleen ennätysvelkaantuneita (Etelä-Euroopan maiden talous ei kestä korkeita korkoja)
2. Euroalueen yhtiöt ovat edelleen ennätysvelkaantuneita (Tasaisen korkea korkotaso aiheuttaisi konkurssiaallon tai vähintään laman, joka ajaisi korot taas laskuun)
3. Euroalueen kotitaloudet ovat edelleen ennätysvelkaantuneita (Finanssikriisi part 2)
4. Euroalueen talouskasvunperusongelmat eivät ole vieläkään ratkaistu (Ikäpyramidi, tehokkuus jne.)
5. Energian- ja muiden raaka-aineiden hinnat eivät tule nousemaan tästä ikuisuuteen (tämähän on jo nyt nähty ja parabolinen nousu tasautui kuin tasautuikin monesta kriisistä huolimatta)

Nämä ovat rakenteellisia ominaisuuksia (tai ongelmia) Euroalueen taloudessa ja vaikka hetkellisesti korot ja inflaatio nousivatkin, ei tämä ole uusi normaali. Uusi normaali on se, että nämä ongelmat eivät katoa oikeastaan edes todennäköisesti tulevien vuosikymmenien aikana. Tämä rajaa talouskasvun ja samanaikaisesti inflaation ja koronnousun mahdollisuuksia erittäin rajusti Euroalueella tästä pitkälle tulevaisuuteen.

Katsotaankin siis, miltä allekirjoittaneen sekä ammattilaisten talouskasvuennusteet, inflaatiokehitys sekä korkoennusteet näyttävät nyt kun vuosi on mennyt inflaatio- ja korkopiikin alkamisesta.

Miltä talous ja – inflaatiokehitys näyttää vuodelle 2023 – ennustukset?

Vuonna 2022 alussa oli jo suhteellisen selkeää, että inflaation nousu oli erittäin poikkeuksellinen piikki taloudessa, joka ei kaiken järjen mukaan pitäisi olla pitkäkestoinen, vaikka inflaatio pidetäänkin yleisesti historiassa vaikeasti eroon päästävänä vitsauksena. En kuitenkaan koe, että aika, jolloin talous oikeasti kasvoi merkittävästi ilman suurta elvytystä, on vertailukohtainen tilanne nykyiseen pitkälti keskuspankkivetoiseen taloustilanteeseen.

Ennen kuin mennään siihen, mihin itse uskon korkojen ja inflaation menevän, katsotaan taas hieman ammattilaisten arviota tilanteesta. Ensimmäiseksi muistutus siitä, että korko- ja inflaatiokehitys ei ole mikään tyhjiössä taloudessa tapahtuva ilmiö ja siihen vaikuttaa ennen kaikkea talouskehitys.

Euroalueella, josta suomalaisen pitää eniten olla kiinnostunut, tämä vuosi ei näytä talouskasvun osalta erityisen ruusuiselta. Investointipankki Goldman Sachs arvioi pitkään, että Euroalueen BKT jopa laskisi tänä vuonna – eli suomeksi Euroalue ajautuisi taantumaan. Arviot ovat kuitenkin vähän pehmentyneet ja nyt Goldman Sachs arvioi, että Euroalueen BKT nousee 0,6%.

Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomi taas ajautuu vuonna 2023 lievään taantumaan ja bruttokansantuote on 0,5% miinuksella.

Se olemmeko -0,5%:n taantumassa tai +0,6% talouskasvussa on merkittävä ero henkisesti, mutta ei kuitenkaan loppupeleissä todellisessa maailmassa näy merkittävänä erona. Oli BKT:n kehitys jompikumpi näistä tai mitä tahansa näiden lukujen välissä, lopputuloksena on, että kuluvana vuotena talous ei juuri tule kasvamaan.

Reaalimaailman signaalit eivät lupaa hyvää taloudelle, mutta lupaavat hyvää inflaatiolle ja korkojen kehitykselle

Katsot minkä tahansa pankin tai organisaation ennusteita Euroopan taloudelle tälle vuodelle, ennusteet ovat pitkälti mollivoittoisia. Hiljaiset signaalit viittaavat pitkälti samaan. Tammikuulta löytää yt- tai siis muutosneuvotteluilmoituksia pelkästään Suomesta eri yhtiöiltä melkein jokaiselta arkipäivältä. Tällaista tahtia ja epävarmuutta ei ole nähty sitten Eurokriisin melkein kymmeneen vuoteen.

Saman näet ympärillä kaikkialla taloudessa. Uusien rakennusten luvat ovat laskeneet, yritykset tekevät merkittäviä alaskirjauksia taseisiinsa ja niin isot amerikkalaiset IT-jätit kuin myös pienemmät start-upit ovat aloittaneet 6-20% ihmisiä leikkaavat muutosneuvottelut niin Suomessa kuin maailmalla aina Googlesta lähtien.

Myös itse paljon seuraamani Yhdysvaltain Architecture Billing Index (ABI), joka kuvaa arkkitehtitoimistojen laskutusta Yhdysvalloissa on ollut punaisella nyt jo kolme kuukautta putkeen. Kaikki nämä kertovat samaa viestiä kuin ennusteet, on todennäköistä, että taantuma saapuu jo tänä vuonna.

Täytyy myös muistaa, että inflaatiota verrataan aina vuotta edeltävään tasoon. Ja jos seuraat esim. ruokakaupan hintoja tarkasti, olet saattanut huomata saman kuin allekirjoittanut. Tiettyjen tuotteiden hinnat ovat itse asiassa alkaneet tulla jo alaspäin! Eli joissain osissa taloutta ei olekaan enää käynnissä inflaatio, vaan ihan aito deflaatio.

Sama toistuu monella muulla alalla. Syynä tähän on, että monesti jälleenmyyjät saivat siirrettyä koronasta johtuneista logistiikkaketjupullonkauloista johtuvat tarjonnanpuutteen suoraan hintoihin. Nyt kysyntä taas korkojen noustessa ja elämän palatessa normaaliin, laskee merkittävästi. Ja kun tarjonta on isompaa kuin kysyntä, johtaa tämä ihan taloustieteen perusoppien mukaisesti hinnanlaskuun tai tarjonnan ja tuotannon vähentämiseen.

Erityisen mielenkiinnolla tulenkin seuraamaan niin eurooppalaisten kuin amerikkalaisten kauppajättien kuten Keskon, Walmartin ja Tescon osavuosituloksia, koska niistä saa usein erittäin tarkkaa kuvaa siitä, mihin hinnat ja kulutus ovat oikeastaan menossa.

Kaikki tämä johtaakin siihen, että inflaation kasvu lähtee merkittävään laskuun Euroalueella todennäköisesti jo kesällä, kun vertailuluvut alkavat olemaan merkittävästi korkeammat. Ja kun inflaatio lähtee selkeään laskuun, samalla katoavat koronnostopaineet Euroopan keskuspankilta (EKP).

Uskon vahvasti, että EKP tulee toistamaan historian virheet ja tulee nostamaan viestimänsä mukaan korkoja vähän liian pitkään. Tulemme siis olemaan tilanteessa, jossa korot nousevat, vaikka talous sakkaisi, joka voi lisätä talouden laskua entisestään. EKP:n politiikka, kun on pitkälti vain reagoivaa, eikä proaktiivista.

Voikin olla, että asumisen kustannukset tulevat nousemaan vielä hetken korkojen nousujen jatkuessa, mutta jos korkojen nousun historiasta on mitään opittu, tulee taantuma ajamaan korot yllättävän nopeastikin taas lähemmäs tuttuja 2010-luvun tasoja. Tarkkoja lukuja mahdoton ennustaa, mutta uskon vuoden 2023 lopussa markkinakorkojen olevan jo matalammalla tasolla kuin nyt ja lasku tulee kiihtymään vuonna 2024, koska taloudella ei juuri ole edelleenkään mahdollisuuksia kasvaa ilman elvytystä.

Ennustukseni oikeastaan on siis täysin sama kuin viime vuonnakin ja oikeastaan vasta ensi vuosi tulee näyttämään, oliko kyseessä viime vuonnakin mainitsemani allekirjoittaneen Dunning-Kruger-hetki, vai toistaako taloushistoria tosiaan itseään, kuten se yleensä tekee ja kaikki meni kuten ennustinkin myös pitemmällä aikavälillä.

Onko asuntolainojen nopeampi vähentäminen järkevää nykytilanteessa?

Mediassa on väläytelty, että nyt olisi otollinen aika lyhentää asuntolainoja sijoituksien sijaan (koska helppo 3%:n tuotto teoriassa). Asia ei mielestäni kuitenkaan ole näin, nyt on oikeastaan juuri erityisen huono aika lyhentää lainoja, kun korot ovat jo korkealla. Paras aika lainojen lyhentämiselle meni jo vuoden 2021 lopussa, kun osakkeiden valuaatiot olivat korkealla, ja nyt on itse asiassa hyvä aika ostaa osakkeita, kun tulevaisuuden kassavirrat diskontataan korkealla korkotasolla pienemmiksi.

Elämme usein hetkessä, joten on sinänsä ymmärrettävää, että kun asuntolainojen korot ja velan takaisinmaksun erä nousee, meihin iskee tarve vähentää lainoja aggressiivisemmin. Sijoittaminen ja asunnon omistaminen on kuitenkin äärimmäisen pitkäjänteistä hommaa ja on tarpeellista pystyä katsoa nykyhetkeä pidemmälle.

Vuosi 2022 oli täysin poikkeuksellinen taloudessa kaikin tavoin Euroalueella. Olimme juuri palaneet lähemmäs normaalia järkyttävän keskuspankkielvytyksen jälkeen, mutta samaan aikaan kun inflaatiopaineita oli jo ilmassa, Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti talouteen ulkoisen shokin.

Kaksi äärimmäisen poikkeuksellista tapahtumaa aiheuttivat samanaikaisesti poikkeuksellisen piikin hintoihin ja korkoihin. Muutamassa kuukaudessa polttoaineen hinta oli pilvissä, sähkön hinta oli pilvissä ja ruuan ja vessapaperin hinta nousi rajusti. Samalla korot lähtivät nousuun ja nostivat asumisen kuluja kaikille asuntovelkaisille. Mutta kuten aina taloudessa, poikkeuksellista nousua seuraa aina myös usein poikkeuksellinen lasku, kun asiat normalisoituvat.

Ovatko asiat siis normalisoitumassa? Kyllä vain. Sähkön hintapiikki on menneisyydessä ja tästä eteenpäin päivä pitenee ja todennäköisesti myös päivät vain lämpenevät. Saman todennäköisesti on huomannut jokainen autoilija, vuoden 2022 kesäkuun bensahinnat ovat vain historiaa, jota harva enää muistaa. Entä asunnot? Uudisasuntojen valmistuminen on hidastunut ja asuntojen hinnat ovat itse asiassa lähteneet jopa joissain kasvukeskuksissa laskuun.

Kaikki tämä kuulostaa aika jännittävästi deflaatiolta, ja vaikka en usko siihen, että puhtaaseen deflaatioon taloustieteen määritelmällisesti pääsemme, tulee inflaation kasvu hidastumaan erittäin rajusti vuoden 2023 toisella puolella. Joka tapauksessa, nyt on oikeastaan hyvä aika käsitellä omaa taloutta kuin aina ennenkin. Säästää, sijoittaa ja maksaa asuntolainoja tavallisesti. Viimeinen asia, mitä kannattaa tehdä on alkaa tekemään äärimmäisiä liikkeitä suuntaan toiseen viime vuoden poikkeusten takia.

Euroalue ja Yhdysvallat jatkavat todennäköisesti erottumistaan entisestään

Vuosien 2023-2024 aikana siirrymme taantumaan ja korot sekä inflaation kasvu lähtevät siis laskuun. Tämä oli mielestäni nähtävissä jo 2022 korkojen ja inflaation noustessa räjähdysmäisesti eli sinänsä näkemykseni ei ole juuri ajassa muuttunut.

Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, talousuutisissa sekoittaa myös usein se, että Euroalueesta ja Yhdysvalloista puhutaan usein erittäin ristiin talousmediassa. En kuitenkaan näe merkittävää muutosta lähimenneisyydestä nykyisyyteen tässä ja uskon, että Yhdysvalloissa niin talouskasvu, inflaatio kuin korotkin tulevat pysymään myös pidemmällä aikavälillä korkeammalla kuin Euroopan talous. Yhdysvaltain talous kun on yksinkertaisesti terveemmissä kantimissa kuin Euroopan.

Suomalaiselle asuntovelalliselle tämä tulevaisuus onkin kaksiteräinen miekka. Talouskasvun hidastuminen ei ole koskaan hyvä asia, koska se tarkoittaa muutosneuvotteluja, potkuja ja muita arkielämän huonoja uutisia, mutta toisaalta se mahdollistaa korkojen ja inflaation samanaikaisen laskun.

Koska makrotalouden ennusteet ovat omansa, on sijoittajalle oleellista, mihin osakkeet ovat jatkossa menossa, jos nämä näkymät toteutuvat. Jottei tämä teksti veny liian pitäksi, kirjoitan oman tekstin vielä lähitulevaisuudessa siitä, miten mielestänin tulevaisuus osakkeiden suhteen ottaen huomioon nämä talous-, korko- ja inflaationäkymät.

Lyhyesti voin kuitenkin sanoa, että mielestäni Warren Buffettin kuolematon lause toimii edelleen suomalaisellekin sijoittajalle: Never bet against America. Kun taloudesta on kyse, en uskaltaisi nykytilanteessa tätä tehdä, jonka takia pidänkin Yhdysvaltain nyt ja jatkossa toisena päämarkkinana osakesijoituksilleni Suomen ohella.

Korkojen ja inflaation osalta, uskon molempien rauhoittuvan taas Euroalueella tänä vuonna ja korkojen lähtevän laskuun jo tämän vuoden loppupuolelta tai ensi vuoden alussa. Todennäköisesti myös keskuspankkielvytystä aletaan miettimään jo ensi vuoden puolella lievän taantuman takia.

————————————–
Voit ennakkotilata sijoituskirjani Viisas Sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat Tammen verkkokaupasta alekoodilla VIISASSIJOITTAJA30 30%-alennuksella nyt vain 24,50 euron hintaan! Tarjous voimassa vain ennakkotilauksen ajan.

Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi. 

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville