Itselleni koulutus oli pelkästään tapa päästä töihin. Tämän takia päädyinkin aikanaan KTM:ksi, koska tiesin, että tutkintoa arvostetaan suhteellisen paljon, mutta se harvemmin valmistaa suoraan mihinkään. Kauppatieteen maisterin tutkinnosta saatavat taidot eivät olekaan yhtä suoraan sovellettavia kuin esim. Teknillisen korkeakoulun puolella.
Ja mitä minusta tuli kun valmistuin KTM:ksi? IT-asioihin keskittynyt kehityspäällikkö! Koulutukseni ja työtehtäväni ei siis ole juurikaan synkassa, vaan päädyinkin vain oppimaan töissäni niitä asioita, jotka minua kiinnostivat. Ja hieman nörtti kun olen, vei se tie luonnollisesti IT:n pariin.
Elämmekin Suomessa ja maailmassa tällä hetkellä omituisessa tilanteessa. On aloja, joilla menee erittäin lujaa ja käytännössä alojen kasvua rajoittaa pitkälti vain osaavien työntekijöiden puute. Tätä eroa korona on kiihdyttänyt entisestään. Samalla meillä on työttömiä edelleen aivan liikaa. Työmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta eivät siis kohtaa laisinkaan, koska vanhat taidot eivät monella enää ole millään tavalla ajantaisaisia nykyisen työelämän tarpeisiin.
Kirjoitin vähän aikaa sitten siitä, millaisissa ammateissa Suomessa saa yli 4000 euron palkkoja. Sen sijaan, että tuijottaisin tänään pelkästään nykyisiä tietoja, siitä mitä taitoja kannattaa osata, pyrin katsomaan myös kauas tulevaisuuteen. Mitä taitoja kannattaa opetella nyt, jotta pystyy selviämään työelämässä vielä mieluusti vuosikymmenienkin päähän – suurimmalla osalla meistä kun on edelleen monta vuosikymmentä työvuosia jäljellä.
Tulevaisuus ei tule olemaan yhtään vähemmän teknologisempi
Mielestäni aivan alkuun on hyvä ymmärtää, että vaikka moni haaveilee paluusta menneeseen, ei se tule olemaan mahdollista. Maailma menee eteenpäin ja kehityksen ajurina tulee maailman tappiin asti olemaan teknologian kehitys. Aivan kuten aina tähänkin mennessä historiassa.
Millaisia taitoja jatkuva teknologistaminen sitten vaatii tulevaisuudessa? Jokaisen meistä ei onneksi tarvitse olla Elon Musk tai Nikola Tesla. Oman näkemykseni mukaan käytännössä mikä tahansa seuraavista koulutuksista ja taidoista tulee pitämään arvonsa myös pitkälle tulevaisuuteen.
1. Mikä tahansa matemaattinen tai fysiikan koulutus
2. Tietokonejärjestelmien syväosaaminen käyttäjänä (esim. ihan vain Microsoft Office) – ei siis koodaaja
3. Kaikki lääketieteeseen liittyvät taidot sairaanhoitajista tutkijoihin ja lääkäreihin
4. Ohjelmistojen kehittäminen, debuggaaminen ja ymmärtäminen
5. Mikä tahansa asia liittyen robottiikkaan, automaatioon tai tekoälyyn (tämä tulee olemaan kasvuala, niin pitkään kuin ihmiskunta on olemassa).
6. Datan ymmärtäminen, hahmottaminen, kuvantaminen, yksinkertaisemmaksi tekeminen tavalla tai toisella
Saatat säikähtää tästä, kaikki liittyvät jotenkin teknologiaan tai luonnontieteisiin! Niin liittyy ja siihen on oikeastaan kaksi eri syytä. Syynä tähän on se, että olen itse työssä, jossa näen teknologian kehityksen päivittäin ja miten se vaikuttaa yritysten liiketoimintaan.
Kaikesta it-hypestä huolimatta olemme teknologiankehityksessä vasta aivan alussa. Hyvänä esimerkkinä tästä oma työni, joka keskittyy paljon liiketoimintojen tehostamiseen ohjelmistojen avulla. Näen päivittäin työssäni, millaista robotiikka, automaatio sekä ”tekoäly” ovat nykyaikana.
On huomattavasti enemmän asioita, joita tietokone ei osaa tehdä, kuin asioita, mitä se osaa tehdä. Ja asioita, joita sen mielestäni pitäisi osata tehdä, mutta ei kykene tekemään.
En itse kehtaisi sinällään puhua edes tekoälystä vielä, koska kehittyneimmätkin tekoälyt ovat tällä hetkellä erittäin lapsenkengissä. Näenkin, että kaikki robotiikkaan, automaatioon ja tekoälyyn liittyvät työkuvaukset tulevat olemaan olemassa suurin määrin ainakin koko oman elämäni. Olemme nyt vasta ottamassa ensimmäisiä askelia pois siitä orjuudesta, johon tietokoneet meidät aikanaan toimistotöissä laittoi ja ala tulee olemaan kasvun keskellä todennäköisesti erittäin pitkään.
Robotiikasta, automaatiosta ja tekoälystä puhuttaessa on myös hyvä muistaa, että puhun nyt käytännössä tietokoneen ohjelmistoista, en fyysisistä asioista. Fyysiset robotit ja automaatio tuleekin olemaan aivan yhtä iso kasvuala myös tulevaisuudessa kuin ohjelmistot.
Parasta tällä alalla on se, että koska osaajista on niin iso pula, tärkeintä on se, että on valmis opettelemaan asioita. Muistutan, olen kauppatieteiden maisteri, mutta silti teen työkseni tällaisia asioita – koska minulta löytyi paloa ja kiinnostusta oppia asioista töideni ohessa.
Sama pätee kaikkiin muihinkin osaamisaloihin, joita mainitsin yllä. Kun osaajista on pulaa, pystyy yllättävän pienelläkin osaamisella saamaan jalkansa oven väliin, jos asia oikeasti kiinnostaa. Uskon edelleen siihen, että suurimmassa osassa töitä työt opitaan töissä, ei koulun penkillä.
Uskon, että moni on kiinnostunut esim. juuri roboteista, automaatiosta ja muusta sci-fi hommeleista, mutta ajattelee, ettei omat aivot riitä, koska X, Y, Z. Ei kannatta ajatella näin, kun motivaatio löytyy, pystyy oppimaan ihan mitä vain – sen verran olen oppinut itse suhteellisen lyhyellä työurallani.
Myös ”pehmeät” taidot tulevat olemaan äärimmäisen tärkeitä tulevaisuuden työelämässä.
Kommunikaatio. Ihmisten kuunteleminen. Ihmisten johtaminen. Empaattisuus. Myyntitaidot. Nämä ovat kaikki taitoja, joita tullaan tarvitsemaan aina, niin kauan kuin työelämässä on ihmisiä, eikä pelkkiä koneita.
Vaikka kommunikaatiota toitotetaan joskus organisaatiossa ähkyksi asti, olen huomannut, että sitä silti harvemmin toteutetaan ja se on usein äärimmäisen vaikeata – etenkin sieltä norsunluutornista.
Yksi asioita, joita olen itse pyrkinyt parantamaan omassa työssäni onkin omasta työstäni kommunikointi kaikille mahdollisille osapuolille, joihin oma työni edes vähän koskettaa. Usein tämä ei vaadi kuin parin sähköpostin lähettämisen – ja se helpottaa ja rauhoittaa toista osapuolta valtavasti – vaikka kyse on aidosti vain yhdestä sähköpostista.
Viestintä ja kommunikaatio on äärimmäisen tärkeää oikeastaan millä tahansa työn tekemisen tasolla, koska niin oikeassa elämässä kuin työelämässä kaikki meistä vihaavat epävarmuutta. Viestimällä selvästi, jatkuvasti ja ymmärrettävästi oma työsi helpottuu, kun sidosryhmät ymmärtävät sinua ja tarvittavat henkilöt pysyvät ajan tasalla asioista, jotka heitä koskettavat.
Pehmeitä arvoja aliarvioidaankin aivan liikaa, koska niitä ei voi mitata yhtä suoraan kuin tehokkuutta ja euroja. Työelämässä ne kuitenkin ovat aina läsnä ja pehmeiden arvojen puute tulee aina näkymään aikanaan myös niissä mitattavissa asioissa (työntekijöiden vaihtuuvusaste, tulos jne.).
Älä siis pelkää sitä, että et ole jäätävän hyvä numeroiden kanssa tai rakasta teknologiaa. Ihmissuhdetaidot omien työntekijöiden, asiakkaiden tai muiden sidosryhmien kanssa tulevat olemaan aina liiketoiminnan sydämessä ja sinun pitääkin vain löytää oma vahvuutesi ja hakeutua sen mukaisiin tehtäviin. Yksi omista suurimmista heikkouksistani onkin ehdottomasti se, että en ole kovin myynnillinen, joka rajaa oman tehtäväkuvani vain tiettyyn osa-alueeseen.
Kaikkien näiden taitojen lisäksi on kuitenkin yksi taito, joka voittaa tulevaisuudessa motivaationkin. Ja se löytyy meiltä kaikilta.
On yksi taito, mikä on ylitse kaikkien muiden myös tulevaisuudessa työelämässä
Mikä on tällainen maaginen taito, jonka osaamisesta ollaan valmiita maksamaan myös tulevaisuudessa?
Taito sellaisten ongelmien ratkaisuun, johon ei ole vielä vastausta.
Jokainen meistä ratkoo ongelmia töissä päivittäin. Joskus vastaus löytyy googlesta tai oppikirjasta, joskus ei. Nyt kun kaikki tieto on kuitenkin kaikkien saatavilla koko ajan, nousee entistä tärkeämmäksi taidoksi taito ratkaista ongelmia, joihin ei ole valmiita oppikirjaratkaisuja.
Tämä taito on siitä hieno, että sillä selviää lähes jokaisella alalla ja sille on tarvetta lähes jokaisella alalla. Työelämä muuttuu jatkossa vain entistä monimutkaisemmaksi, jolloin ongelmat voivat, joita pitää ratkoa voivat liittyä samanaikaisesti teknologiaan, että ihmissuhteisiin. Bill Gates on kuuluisasti sanonut, että yksi erinomainen koodari saattaa olla parhaillaan arvokkaampi kuin tuhat keskimääräistä koodaria – koska erinomainen koodari pystyy luomaan jotain, mitä ei ole edes vielä olemassa. Tämä pätee myös muihin aloihin.
Olen huomannut, että tämä on totta esim. myös nykyisessä työssäni. Olen googlannut ratkaisua johonkin ongelmaan, jonka työssäni olen kohdannut. Ja mitä enemmän etsin asioista tietoa, sen nopeammin alan tunnistamaan ongelmia, joihin ei ole patenttiratkaisuja. Tai ongelmia, joita kukaan muu ei ole edes kysynyt googlessa (edes englanniksi). Silloin tiedät olevasi oikeasti vaikean (ja oikean!) kysymyksen äärellä.
Ajatus tästä voi olla samaan aikaan vapauttava ja ahdistava. Kun valmista vastausta ei ole kuten olemme koulussa ja läpi elämämme oppineet, voi joku ahdistua aidosti. Tällaisten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaankin luovuutta enemmän rohkeutta. Kun ratkaiset vaikeat ongelmat omalla tavallasi, on vastaus harvoin täydellinen, mutta todennäköisesti opit aina jotain uutta kun ratkaiset ongelman, johon ei ole valmiita vastauksia. Se on myös huomattavasti palkitsevampaa kuin löytää oikea vastaus oppikirjasta tai Googlesta.
Kaikilta meiltä löytyykin taito ratkaista ongelmia, joihin ei ole valmiita vastauksia – se on osa meidän ihmisyyttämme. Tärkeintä onkin löytää rohkeus ratkaista ongelmat omalla tavallaan.
Unohdinko jotain. Mitkä taidot ovat sinun työsi näkökulmasta äärimmäisen tärkeitä tulevaisuudessa?
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi
Hyvä lista tärkeitä osaamistaitoja. Lisäisin tähän vielä esiintymistaidot. Olen työurallani huomannut monia todellisia osaajia omassa ammatissaan, mutta esiintyessä eivät saa selitettyä järkevästi ja ymmärrettävästi yksinkertaistakaan asiaa. Tämä saa heidät helposti näyttämään osaamattomilta, ja jopa tyhmiltä. Tähän olen itse kiinnittänyt huomiota todella paljon ja ei ole ihme, että vastuu asiakkaalle kommunikoinnista on satanut minulle, joka on johtanut myös hyvään palkkakehitykseen.
Olet itseasiassa ihan oikeassa. Pitää kyllä lisätä tuo esiintyminen listalle ehdottomasti, koska tosiaan asia on juuri niin kuin sanoit. Asiantuntijat, jotka ovat heikompia esiintymään ja kommunikoimaan, eivät pärjää niin hyvin. Toisaalta, ihmiset, jotka ovat hyviä esiintymään saattavat päästä uralla eteenpäin pitkällekin vaikka muu kompetenssi ei olisi yhtä hyvää. Esiintyminen tulee olemaan koko ajan tärkeämpi taito ja olisi hyvä, jos sitä Suomessakin koulussa enemmän opetettaisiin (kuten esim. Jenkeissä).
Hyvä kirjoitus, blogisi on oikea helmi, sillä tuntuu ettei löydy montakaan suomalaista blogia, joka näistä aiheista yhtä kattavasti ja laadukkaasti kirjoittaa. Olen itse kauppatieteiden opiskelija, pääaineenani laskentatoimi. Itseäni on kuitenkin alkanut arveluttaa alanvalintani ja olenkin miettinyt olisiko sittenkin pitänyt valita jokin STEM-ala. Vaihto esimerkiksi teknillisen puolelle on käynyt mielessä, mutta toisaalta joutuisin aloittamaan opinnot alusta. Olisiko vaihtamisessa edes loppupeleissä hirveästi hyötyä, uraa ja työelämää ajatellen? Olisiko kuitenkin järkevää vetää KTM loppuun ja siirtyä töihin tekemään rahaa (tällä hetkellä vielä kandi kesken)?