Kaikki mitä sinun tulee tietää ennen kuin sijoitat Bitcoiniin

Bitcoin-keskustelu on käynyt kuumana sijoitusstratosfäärissä jo pitempään kuin olisin toivonut, kun kaikki Aalto yliopiston rahoituksen professorista lähtien ovat ottaneet kantaa viime viikkoina kryptovaluuttoihin ja niiden aiheuttamaan huumaan. Tämä on merkki sinänsä siitä, että jotain aika poikkeuksellista on menossa, koska vuonna 2017 oli itsestäänselvyys, että Bitcoin oli yksinkertaisesti vain kupla eikä mitään muuta. Nyt uusi kupla on kuitenkin jatkunut pidemmän aikaa, kuin kukaan olisi odottanut, joten väittely menee koko ajan enemmän kohti valtavirtaa.

Bitcoin etunenässä on noussut viime kuukausina uusiin ennätyksiin yhdessä Ethereumin ja vitsi-Dogecoinin kanssa ja jo kolme kertaa korkeammalle kun se oli kuplautuessaan vuoden 2017 lopussa (Doge-coin vieläkin korkeammalla) ja vuoden 2018 alussa. Tähän löytyy monta syytä, mutta suurimmat ovat elvytys, jota keskuspankit ovat tehneet koronan takia, sijoittamisen suosion räjähdysmäinen kasvu sekä ennen kaikkea velalla sijoittaminen, joka on tiukasti liitännäinen siihen, että monella kryptolla pystyy käymään kauppaa monella eri kauppapaikalla erittäin suurella velkavivulla.

Mitä Bitcoinista sitten pitää tietää, ennen kuin kannattaa edes alkaa miettimään sitä osaksi omaa portfoliotaan? Tänään siitä – hieman pilke silmäkulmassa.

Bitcoin, Ethereum, Stable-coin, token…monitoimipokémon

Tärkeintä mielestäni kryptoissa on ymmärtää, että kryptoja on vähän kaikkiin tarpeisiin ja tarpeettomuuksiin. Vaikka Bitcoin on pitkälti nykyään julistettu milloin digitaaliseksi kullaksi (eli arvon säilyttäjäksi printtereiden mennessä brr) sekä milloin fiat-valuuttojen syrjäyttäjäksi, on se fundamentaalisesti ristiriitainen.

Erittäin karkeasti kryptovaluutat voidaan jakaa pääosin kolmenlaisiin käyttötarkoituksiin: valuuttoihin, alustoihin sekä tokeneihin. Valuuttoja on esimerkiksi juuri Bitcoin, joka on alunperin suunniteltu ihan pelkäksi vaihdannan välineeksi dollarin ja euron tapaan. Alustoja taas edustaa tunnetuimpana Ethereum ja tokeneita esim. Chainlink.

Ehkä tärkeintä Bitcoinissa muihin tyyppeihin verrattuna on huomata se, että Bitcoin on pelkästään valuutta eikä se siitä miksikään muutu. Alustana Ethereum tarjoaa kehittäjille ja devaajille huomattavasti enemmän vaihtoehtoja ja käyttötarkoituksia, jos niitä vain haluaa kehittää Ethereumin päälle. Tokenit taas muistuttavat ehkä eniten perinteisiä osakkeita niiden käyttötarkoituksen suhteen, mutta siihen yhtäläisyydet sitten jäävätkin – tokenien perässä vain ei ole mitään yritystä, joka tuottaisi oikeasti arvoa.

Tähän väliin kevennys. Tiedätkö, mitä yhteistä on Aallon rahoituksen professorilla ja jonkun muun kryptovaluutan kuin Bitcoiniin sijoittavalla henkilöllä? Jos kysyt heiltä, mitä mieltä he ovat Bitcoinista, sanovat he molemmat, että Bitcoin ei toimi hyvin arvon säilyttäjänä eikä valuuttana. Perusteet heillä ovat erit, toisen mielestä Bitcoin on hyödytön uusi keksintö, toisen mielestä hyödytön vanhentunut keksintö!

Kryptojen maailma onkin täynnä mitä ihmeellisempää terminologiaa ja ristiriitoja, mutta loppupeleissä kyse on vain erilaisesta tavasta siirtää digitaalista dataa paikasta A paikkaan B. Se, miten tämän kaiken ympärille on onnistuttu rakentamaan yli biljoonan dollarin markkinapaikka selittyy seuraavassa.

Bitcoinin ja muiden kryptojen arvostustasot ovat samasta maailmasta kuin SPAC:t, Gamestop ja muut sijoitusmarkkinan koronaoireet

Kirjoitan Bitcoinin arvonmuodostuksesta perjantai-extrassani huomenna tarkemmin, mutta Bitcoinin on kuitenkin havaittu historiallisesti noudattavan tiettyjä malleja – kun viivoja vedetään jälkeenpäin nykyisyydestä menneisyyteen. Vähän kuin Smart-rahastoissa ikään, joissa historian tuotot eivät tosiaan olleet tae tulevaisuuden tuotoista.

Bitcoinin historiallisesta kehityksestä on voitu erilaisten mallien kuten MVRV Z-Score, Logarithmic Growth Curve sekä Stock-to-flow -mallin mukaan löytää loogisuutta ja tulevaisuuden ennustuksia mainitakseni vain muutaman. Tekninen analyysi on kuitenkin mielestäni yksi turhimpia asioita kryptoissa – etenkin, kun se tehdään ajassa taaksepäin. Bitcoinin kurssi voi heilua päivässä 15%:iakin suuntaan tai toiseen 24 tunnin aikana ihan vain, koska Elon Musk twiittaa Bitcoin ja rakettihymiöitä. Ellei joku ole keksinyt algoritmia, joka ennustaa Elon Muskin twiittejä, menee homma vaikeaksi.

Bitcoinin hinta muodostuukin aivan samalla tavalla kuin osakkeiden, tuotteiden hintojen tai minkä tahansa muun asian vapaassa markkinataloudessa – kysynnän ja tarjonnan. Bitcoiniin ja muihin kryptoihin kuitenkin toimii liian hyvin ns. greater fool-teoria, joka perustuu siihen, että omaisuuden hinta määräytyy sen mukaan, voitko myydä sen korkeammalla hinnalla myöhemmin. Taloustieteessä omaisuuseriin, joihin teoria pätee, oletetaan, että omaisuuden sisäinen arvo on vähemmän tärkeä kuin kysynnän kasvu, vaikka se olisikin järjetöntä.

Jos olet seurannut sijoitusskeneä yhtä aktiivisesti kuin allekirjoittanut viimeiset kuusi vuotta, huomaat kyllä, että jokin on muuttunut. Maailma ei tunnu enää elävän tässä päivässä, vaan esim. kasvuosakkeiden hinnat ovat karanneet 2025 vuoden tulosta katsoen ”hyväksyttävälle tasolle”. Gamestop on edelleen 10x kalliimpi kuin mitä sen oikeasti pitäisi olla ja kryptot keskimäärin 100x kalliimpia kuin niiden pitäisi olla.

Olemme saavuttaneet kaiken kuplan jo aikoja sitten, mutta se ei ole vieläkään puhjennut, koska rahaa printataan enemmän kuin koskaan ja samanaikaisesti ihmisillä on kulutuksenkohteita vähemmän kuin koskaan koronan takia.

On kuitenkin selvää, että se tulee aikanaan puhkeamaan – ja jälki tulee olemaan silloin erittäin rumaa kaikkien näiden sijoitustuotteiden osalta – Bitcoin mukaanlukien. Triggeri voi olla mikä vain koronan loppumisesta, korkojen nousuun tai muuten vain korjausliikkeeseen markkinoilla. On oikeastaan ollut huvittavaa huomata, kuinka käsi kädessä esim. spekulointisalkkuni sijoitukset ovat menneet kryptomarkkinan kanssa – vaikka käytännössähän näillä ei pitäisi olla mitään yhteyttä – paitsi, että samat äkkirikastumisen perässä juoksevat ihmiset sijoittavat myös Bitcoiniin ja niihin osakkeisiin, joita itselläni on spekulointisalkussa osakkeina.

Miksi puhun näin negatiiviseen sävyyn? Syy on selvä ja siitä löytyy jo parikin esimerkkiä kryptomarkkinoilta. Vanhempana esimerkkinä meillä on Dogecoin, joka tehtiin vitsinä. Oikeasti vitsinä ilman mitään tarkoitusta. Tänään Dogecoinin markkina-arvo on korkeampi kuin yhdenkään Suomen pörssin yrityksen! Vitsi on siis arvokkaampi kuin yksikään suomalainen yritys. Jos tämä ei ole merkki nykyajoista en tiedä mikä on.

Tuoreempana esimerkkinä löytyy toinen vitsiksi tehty ja jopa nimetty krypto nimeltään SCAM (hienovaraista eikö), jonka arvo lähti raketin lailla kattoon myös heti kun siitä kerrottiin TikTok:ssa – missä muuallakaan. Parhaimillaan tämänkin krypton markkina-arvo nousi 70 miljoonaan dollariin, joka on esimerkiksi noin kaksi kertaa korkeampi kuin omistamani (omasta mielestäni laadukkaan) yrityksen Aallon Groupin markkina-arvo.

Kun tutkinkin erilaisten sijoitussivustojen, kuten esim. Sijoitusrahastot.orgin Bitcoin kurssianalyysia, huomasin, että olettamukset kryptojen ja Bitcoinin kurssikehitykselle olivat aika pitkälti samanlaisia kuin suurimmilla optimisteilla, joista kirjoitan tarkemmin tämän perjantain extra-tekstissäni. Itse en pysty ostamaan näitä lukuja ihan vain sen takia, koska Bitcoin ja muut kryptot ovat tällä hetkellä etenkin ennen kaikkea vain spekulatiivisia sijoituskohteita – eivät mitään muuta, vaikka niiden takana oleva teknologia on alunperin tarkoitettu ratkaisemaan ihan oikeita ongelmiakin.

Bitcoin tulee pysymään valtavirrassa, mutta se ei luo kenestäkään enää uutta miljonääriä

Jos haluat sukeltaa vielä syvemmälle Bitcoiniin ja ehkä hieman erilaisiinkin näkemyksiin kryptovaluutasta, suosittelen edellämainitun Sijoitusrahastot.orgin artikkelin läpikäymistä Bitcoinista. Vaikka kryptovaluutat – Bitcoin mukaanlukien – eivät ole vieläkään romahtaneet, en silti ennusta niiden kursseille yhtään sen parempaa tulevaisuutta kuin muutama kuukausi sitten. 99% kryptoista ei luo oikeaa arvoa yhtään kenellekään ja on selkeää, että tämä tulee näkymään myös kryptojen arvossa täysin samalla tavalla kuin ylihintaisten kasvuyritystenkin arvoissa.

Vanha viisaus pitää kuitenkin edelleen paikkansa vaikka elämme uutta normaalia. Lyhyellä aikavälillä markkinat ovat huutoäänestys, pitkällä aikavälillä puntari – ja suurimmassa osassa kryptoja sekä kasvuyrityksiä ei juuri painoa ole.