Joka sadas suomalainen on lukenut Vaurastu viisaasti-kirjan!
Vaurastu viisaasti julkaistiin vähän alle kaksi vuotta sitten, mutta kirjan vetovoimaa katsoessa näyttää kuin...
Uusi lukija? Aloita tästä
Uusi lukija? Aloita tästä
Huomioithan lukiessasi, että kirjoitus on jo 2 vuotta vanha ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa.
Kannattaako opintolainaa enää nostaa? Nollakorkoaikana opintolainasta puhuttiin niin sanottuna ilmaisena lainana, joka kannatti aina nostaa. Korkojen myötä mediassa on kuitenkin muuttunut standardiksi yksi uusi uutistyyppi.
Uutinen, jossa nostetaan esiin nuoria, jotka tuntevat, että heitä on huijattu tai he pelkäävät, että opintolaina pilaa heidän taloustilanteensa. Tässä muutama ote näistä uutisista viimeisen kahden vuoden ajalta, joita keräsin tätä blogitekstiä varten.
1. Oma ostovoima on heikentynyt ja hankintoja täytyy lykätä tulevaisuuteen. Taloudesta täytyy pitää tarkemmin huolta, ja katsoa mitä ostaa. (Tätä pitäisi tehdä aina, ei vain silloin, kun on tiukkaa, joten sanoisin, että kyseessä on positiivinen sivuvaikutus!).
2. Työttömyystukien varassa takaisinmaksu pankin vaatimilla erillä on mahdotonta, eikä palkallista työtä löydy koko Suomesta. Ainoa pelastus on sukulaisilta pummiminen.
3. Minnalla on opintolainaa yhteensä 22 000 euroa. Tänä syksynä hän aloitti taas opiskelut ja rahoittaa sen lainalla. Kertynyt velka, korkojen nousu ja taloudellinen epävarmuus ahdistavat. – Jos lähden vielä tämän tutkinnon suoritettuani jatko-opiskelemaan, en tiedä, mitä lainamäärä tulee olemaan. Jos se on iso osa kuukausittaisesta palkasta, vähän huolettaa, pääseekö lainasta koskaan eroon, hän sanoo.
4. Opintolainaa mainostettiin ilmaisena rahana – nyt tunnen oloni huijatuksi
5. Vaikuttaa vahvasti tulevaisuuden suunnitelmiin, hankintapäätöksiin ja kuluttamiseen. Lisää myös ahdistusta, kun tietää, että tulee olemaan isoja korkoeriä tulevaisuudessa, ja valmistun suhteellisen matalapalkkaiselle alalle luokanopettajaksi. (Luokanopettaja muuten tienaa enemmän kuin mediaanisuomalainen).
6. Tampereen vuokrataso on korkea, ja käytännössä esimerkiksi yksiössä asuvalla opiskelijalla sekä opintoraha että asumistuki menevät lähes kokonaan pelkkään vuokraan. (Kirjoitin jo opiskeluaikoinani, mitä mieltä olen opiskelijoiden yksiöissä asumisesta ja mielipiteeni ei ole muuttunut. Se ei voi olla saavutettu etu).
Itseä harmittavat nämä uutiset yhdestä ainoasta syystä – ne ovat perus pelossa ja ahdistuksessa vellomista sen sijaan, että kerrottaisiin ratkaisuista, mahdollisuuksista ja siitä, kuinka suuri osa itse asiassa näistä peloista on turhia ja faktuaalisesti perusteettomia. Opiskelijoiden huolia on tärkeä nostaa esiin, mutta olisi asiallista, jos samalla puhuttaisiin myös mahdollisuuksista poistaa tätä stressiä ja apukeinoista. Yhden jutun löysin viime vuosien ajalla, jossa nostettiin näitä mahdollisia ratkaisuja esiin, mutta vellomisjuttuja olikin sitten kymmenen kertaa enemmän.
Mihin tämä johtaa? Siihen, että opiskelijat kituuttavat huomattavasti köyhyysrajan alapuolella sen sijaan, että nostaisivat opintolainaa, jonka takia opintolainojaa nostaneiden ihmisten määrä laskikin jo viime vuonna ja pelkäävät asioita, mitä ei pitäisi pelätä.
Kannattaako opintolainaa nostaa, vaikka korot ovat nousseet? Olen yksinkertaisesti sitä mieltä, että kyllä. Nyt, huomenna ja niin kauan kuin lainsäädäntö opintolainan ympärillä on yhtä hyvä kuin koko 2000-luvun se on ollut. Ja itse asiassa suurimmassa osassa asioita opintolainalainsäädäntö on parantunut koko ajan – myös siitä ajasta, kun itse opiskelin.
Tänään avaankin syyt siihen, miksi opintolainaa ei kannata pelätä nytkään, vaan se kannattaa aina nostaa. Ja miten sitä kannattaa käyttää. Ja lopuksi käyn läpi, mitä opintolainalle kannattaa tehdä, jos se ahdistaa tai tuntuu, että se aidosti rajoittaa nykyistä elämää näin opiskelujen jälkeen.
Nollakorkojen aikaan oli itsestään selvää, että opintolainaa kannatti nostaa. Mutta entä nykyään, kun korot liikkuvat kolmen ja neljän prosentin välissä? Vastaus on edelleen kyllä. Opintolainaa pystyy nostamaan nykyään jopa 850 euroa kuukaudessa, jos on yli 18-vuotias opiskelija.
Pelkästään tällä määrällä kuukaudessa opiskelija pystyy usein elämään hyvää opiskelijaelämää (koska opiskelijaelämä on huomattavan halpaa vs. oikea elämä, kunhan ei asu kaupungin keskustassa yksityisellä vuokranantajalla yksiössä). Toki tähän päälle tulee vielä itse opintotuki, jonka koko riippuu tilanteesta.
Yksi asia on tärkeä ymmärtää heti alkuun. Opintolaina tulee olemaan paras laina, jota tulet saamaan koko elämäsi aikana. Se on valtion takaama laina, joka pitää aikanaan maksaa takaisin.
Koska siinä on valtion takaus, se on pankeille nollan riskin laina – he tulevat aina saamaan rahansa takaisin. Jos tulet joskus muulloin elämässäsi nostamaan lainaa (esim. asuntolainan tai autolainan), käytännössä haluat nostaa myös opintolainaa. Poikkeuksetta. Myöhemmin selitän tarkemmin miksi.
Valtion takauksen lisäksi, jos onnistut valmistumaan ajoissa, olet oikeutettu opintolainanhyvitykseen. Mikä sitten on opintolainanhyvitys? Se, että saat 40 % lainastasi, joka ylittää 2500 euroa valtiolta kokonaan anteeksi, jos valmistut ajoissa! Määrässä on tietyt katot per opintopisteet.
Valtio antaa ajoissa valmistumiseen myös hieman löysää. Valtion asettama raja opintolainanhyvitykseen riippuu opintopisteistäsi, joita valmistumiseen tarvitset.
– Jos teet perus kanditutkinnon (180 opintopistettä), on tavoiteaika 3,5 vuotta.
– Perus AMK-tutkinnolla (210 opintopistettä) tavoiteaika on neljä vuotta
– Maisterin tutkinnon 300 opintopisteellä, tavoiteaika on kuusi lukuvuotta
– 360 opintopisteellä tavoiteaika on seitsemän lukuvuotta.
Mikäli pääset näihin tavoitteisiin, saat merkittävän osan opintolainastasi anteeksi ja näin ihan kirjaimellisesti ilmaista rahaa. Voin luvata, että et tule enää koskaan elämässäsi törmäämään yhtä hyvä diiliin kuin opintolainaan kiitos näiden ominaisuuksien.
Pitää vielä todeta yksi asia. Opintolainaa ei kannata pelätä. Eikä sen kannata antaa tuottaa ahdistusta. Tulet ottamaan lähes 100 %:n varmuudella lainaa jossain kohtaa elämässäsi – useat meistä heti opiskelujen jälkeen hieman kalliimman asuntolainan muodossa. Toiset taas vielä kalliimman autolainan muodossa. Jotkut taas erilaisten vielä huonompien kulutusluottojen ja pikavippien muodossa.
Opintolaina tulee olemaan halvin ja riskittömin laina, mitä tulet koskaan saamaan. On jopa mahdollista vaurastua opintolainan avulla. Pohditaankin siis seuraavaksi, mitä opintolainalla kannattaa elämässään tehdä, että siitä saa kaiken mahdollisen irti.
Jos opintolaina kannattaa nostaa, mitä sillä sitten kannattaa tehdä?
Selkein pääkäyttötarkoitus sille on ihan tavallisen elämän eläminen opiskelijana. Opiskelijat saavat paljon hyviä alennuksia asumisesta, terveydenhoitoon, että ruokaan, joten eläminen on itsessään jo erittäin edullista. Jos kuitenkin lainaa tarvitsee elämiseen, on se hyvä siihen käyttää.
On tärkeää huomata, että se, että pystyt elämään rahahuoletonta elämää, auttaa sinua suoriutumaan kaikessa elämässä paremmin aina opiskeluista lähtien. Jos siis tarvitset lainaa elämiseen, älä pelkää sitä nostaa, vaan käytä sitä rohkeasti järkevään tavallisen elämän ylläpitämiseen. Taloudellisella turvalla on positiivinen vaikutus yleiseen elämänlaatuun.
Opiskelijana on luonnollista luopua tietyistä asioista, mutta kiitos halvan opiskelijan arkielämän, opintotuki ja opintolaina pitäisi riittää hyvän elämän ylläpitämiseen.
Mutta entä, jos et tarvitse opintolainaa laisinkaan jostain syystä? Tällöin kysymys opintolainan nostamisesta on mielenkiintoinen, mutta vastaus on edelleen kyllä. Oman riskiensietokykysi sekä elämän suunnitelmiesi mukaan suosittelen kahta erilaista ratkaisua opintolainalle, jota et tarvitse elämiseen.
1. Nosta opintolaina ja sijoita ne ASP-tilille
Jos haluat välttää riskiä ja et halua sijoittaa lainaa osakkeisiin, on myös toisia vaihtoehtoja sijoittaa opintolainasi, jotka ovat käytännössä riskittömiä. Ja silti jäät paljon plussalle lainan nostamisen jälkeen. Voit tehdä, kuten allekirjoittanut ja laittaa kaikki opintolainasi ASP-tilille. ASP-tililtä saat 1 % koron sekä 4 % lisäkoron kun ostat asunnon. Käytännössä saat siis tällä hetkellä 0,14 % korolliselle lainalle 5 % tuoton! Ja tämä kaikki ilman minkäännäköistä riskiä, koska ASP-tili on valtion takaama säästöohjelma.
2. Nosta opintolaina ja sijoita ne pitkä aikaväli mielessä osakeindeksirahastoihin
Maailman osakemarkkinat tuottavat vuodessa pitkällä aikavälillä erilaisten laskelmatapojen mukaan 8-10 %. Ja opintolainasta maksat 0-4 %:n korkoja. Jos siis maksaisit 4 %:n korkoja opintolainasta ja laittaisit kaiken tämän rahan vähäkuluisiin passiivisiin osakeindeksirahastoihin, jotka tuottaisivat 8 % vuodessa, sinulle on käytännössä tyhjästä syntynyt 4 %:n vuosituotto lainarahalle. Tällaisessa tilanteessa opintolaina onkin sitä kuuluisaa ilmaista rahaa. Pankit eivät anna sinulle pikavippiä tai muutakaan luottoa indeksirahastoja varten, mutta opintolainaa tähän pystyt käyttää.
Jos pystyt oikeasti sijoittamaan pitkällä aikavälillä (eli yli 10 vuoden aikajänteellä), taloudellisesti rationaalisin ratkaisu on aina laittaa kaikki opintolainarahat osakeindeksirahastoihin. Tehdään muutama esimerkkilasku, joka kuvaa lainan sijoittamisen järkevyyttä. Verrataan:
1) Lainan nostamista ja käyttämistä arkielämiseen
2) lainan sijoittamista ASP-tilille
3) lainan sijoittamista osakeindeksirahastoihin
Lasketaan skenaariot seuraavilla numeroilla.
– Lainan määrä on 30 000 euroa.
– Hankit sen 3 vuoden aikana, alat maksamaan lainaa takaisin kaksi vuotta valmistumisen jälkeen.
– Lainan korko on 3 %.
– Laina maksetaan takaisin 25 vuodessa (eli koko laina-aika on 25 + 5 vuotta).
Skenaariossa 1 ASP-tilillä laina kasvaa riskittömän ja verottoman 5 %:n koron takia 37 258 euron kokoiseksi 6 vuoden aikana, jonka jälkeen otat asuntolainan, jossa on suunnilleen sama korko kuin opintolainassa.
Opintolainasi kasvaa tässä ajassa 35 821,57 euroon. Eli opintolainat ASP-tilille sijoittamalla olet netonnut juuri täysin riskittömästi valtion tukemana itsellesi noin 1 437 euroa lisää rahaa ensiasuntoosi. Tämä on aika lähellä worst case scenario. Ja jos saat opintolainanhyvityksen tai korot ovat tätä alempana (kuten ne suurimman ajasta ovat), ero nousee monella tuhannella eurolla lisää ASP:n eduksi.
Skenaariossa 2 sijoitat kaikki opintolainarahat osakeindeksirahastoihin 30 vuoden aikana 8 %:n tuotolla.
Lainaa kasvaa kokonaisuudessaan 30 vuoden aikana yhteensä noin 47 640 euroon, kunnes olet sen maksanut pois.
Sen sijaan pelkästään tällä opintolainalla sijoitettujen rahastosijoitusten arvo 30 vuoden päästä on huikeat 301 879, 71 euroa. Kyllä, tässä ei ole pilkkuvirhettä, vaan näet tässä juuri korkoa korolle ilmiön ja pitkäjänteisen sijoittamisen hienouden.
Erotus on siis yli 250 000 euroa. Ja olet tehnyt tämän rahalla, jonka eteen et ole tehnyt muuta kuin opiskellut. Joka vuosi kymmenet tuhannet suomalaiset opiskelijat jättävät tämän mahdollisuuden käyttämättä ja toivon, että nämä numerot avaavat hyvin sitä, miksi opintolainan sijoittaminen juuri pitkällä aikajänteellä on niin äärettömän tärkeää.
Huomattavaa on, että kaikki nämä laskelmat kääntyvät vielä moninkertaisesti eduksesi (näkyvästi etenkin ASP-esimerkissä), mikäli valmistut ajoissa ja saat opintolainanhyvityksen tai korot laskevat kolmen prosentin alle, jotka ovat kaikki erittäin todennäköisiä skenaariota erikseen tai yhdessä.
Mutta teen laskelmat nyt ilman opintolainanhyvitystä ja liian matalia korkoja, koska haluan näyttää, että opintolainan sijoittaminen kannattaa aina. Ja hyvässä tilanteessa vielä moninkertaisesti enemmän.
Täytyy myös sanoa vielä yksi asia. Jos olet opiskelija ja luet tätä sekä pohdit vaihtoon menemistä, älä jätä menemättä vaihtoon rahan takia. Opintolainaa saa itse asiassa jopa korotetusti ulkomailla 1 000 euron verran. Suurimassa osassa opiskelijamaita tällä rahalla kuukaudessa elää aivan kroisokseksi vaihdossa.
Itse asiassa korotetun lainan lisäksi, saat myös korotettua opintotukea vaihtovuodellesi. Ja tämän päälle vielä mahdolliset stipendit koulultasi vaihtoon lähteville. Suomalaiset opiskelijat lähtevät tällä hetkellä vaihtoon harvemmin kuin koskaan aikaisemmin ja tämä trendi on ollut jatkuva jo pitkään. En itse vaihtaisi omaa vaihtovuottani mihinkään, ja kokemus olikin täysin unohtumaton. Jos siis et keksi lainalle mitään muuta tekemistä, lähde vaihtoon ja nauti.
Korkojen nousun jälkeen etenkin Yle kehitti uuden uutistyypin. Tarinoita ihmisistä, jotka ovat joutuneet taloudellisiin ongelmiin kiitos opintolainan. Nämä tarinat ovat tärkeitä, mutta yhdessäkään jutussa ei kerrottu siitä, kuinka loukussa ihmiset olisivat ongelmansa pystyneet ratkaisemaan! Opintolaina herätti juttujen kommenteissa ahdistusta, tulevaisuuden uskon puutetta kuin jopa pikavippien hankkimista. Minulla on kuitenkin hyviä uutisia – opintolainan ei kenellekään meistä tarvitse tällaisia tunteita aiheuttaa.
Seuraavassa käytännön ratkaisut siihen, miten pystyt vähentämään opintolainan painetta omalle taloudelle, mikäli se taloutesi on vienyt liian tiukalle. Ensimmäistä vinkkiä voit käyttää, jos vielä opiskelet tai olet juuri valmistunut, loppuvinkkejä voit käyttää, olit missä tahansa elämän vaiheessa opintolainan kanssa.
1. Jos et ole vielä valmistunut tai olet juuri valmistunut, muista, että sinulla ei ole mitään kiirettä aloittaa lainan takaisinmaksua. Pankit ottavat sinuun yhteyttä usein vasta kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, eli sen ajan sinun ei tarvitse asialle mitään tehdä. Jos kuitenkin jostain syystä haluat alkaa maksaa lainaa pois jo aikaisemmin, voit itse olla pankkiin yhteydessä.
Kun lopulta olet pankkiin yhteydessä, älä ota heidän ehdottamaansa takaisinmaksusuunnitelmaa vastaan, vaan ehdota omaasi. Pankit usein ehdottavat takaisinmaksuaikaa sen mukaan, kuinka pitkään olet opiskellut kertaa kaksi eli usein ehdotus on 6-15 vuotta. Sinun ei tätä tarvitse ottaa vastaan, vaan voit ehdottaa esimerkiksi 25 tai 30 vuoden takaisinmaksuaikaa. Tämän lisäksi et halua maksaa lainaa takaisin joka kuukausi, vaan esimerkiksi kerran vuodessa tai vaikka joka neljäs kuukausi.
Miksi sitten haluat venyttää takaisinmaksuaikaa ja eriä? Koska näin joudut maksamaan lainaa huomattavasti vähemmän takaisin per vuosi ja näin omalle taloudellesi tulee huomattavamman vähemmän painetta vs. nopea takaisinmaksuaika. Ja mikä parasta, pitkä takaisinmaksuaika ei estä sinua maksamasta lainaa nopeammin takaisin. Jos siis taloudellinen tilanteesi olisikin hyvä, voit maksaa 30 vuoden lainan vaikka viidessä vuodessa takaisin. Tämä ei ole kiellettyä, eikä usein edes maksa extraa.
Nämä perusasiat ymmärrettyämme, onkin hyvä miettiä, mitä voit tehdä asialle, jos olet jo maksamassa opintolainaa takaisin ja se laittaa oman taloudellisen tilanteesi tukalaksi.
2. Aivan ensiksi, soita pankkiin ja pyydä opintolainan lyhennysvapaata. Tämä on suurimmalla osilla pankeista ilmaista, ja auttaa oman taloudellisen tilanteesi tasapainottamisessa heti. Usein lyhennysvapaata pystyy kerralla saamaan puoleksi vuodeksi tai vuodeksi, poistaa vähän painetta taloudestasi hetkeksi.
3. Kun olet pyytänyt lyhennysvapaata, mieti uudestaan lainan takaisinmaksustrategiasi. Aivan ensiksi haluat pidentää lainan takaisinmaksuaikasi mahdollisimman pitkäksi (eli 25 tai 30 vuoteen pankista riippuen).
Toisena haluat säätää takaisinmaksuerät sille aikavälille, mikä itsestäsi tuntuu hyvälle.
Jos maksat joka kuukausi lainaa takaisin, on hyvä muistaa, että pankit usein samalla laskuttavat käsittelykuluja, jotka ovat 2,5-4 euroa per pankki per takaisinmaksettu erä. Jokainen euromäärä merkkaa tässä tilanteessa, joten pystyt pelkästään näissä säästämään kymmeniä euroja, jos maksat esim. vain yhdessä erässä lainaasi pois per vuosi joka kuukauden sijaan.
4. Nämä kolme vinkkiä auttavat sinut todennäköisesti erittäin pitkälle, mutta mitä, jos tämä ei vieläkään riitä? Tässä tilanteessa suosittelen käymään neuvotteluja vielä pankin kanssa siitä, kuinka pitkään he olisivat valmiita joustamaan lyhennysvapaiden kanssa. Opintolaina on sinulle paras laina, koska se on sitä myös pankille. Pankki ei voi koskaan hävitä opintolainan kanssa, koska tulee aina samaan rahansa takaisin viimeistään valtiolta, joten tämä antaa sinulle uniikin neuvotteluaseman.
5. Jos vanhemmilta on mahdollista saada taloudellista apua, opintolainan vähentäminen on verotehokkain tapa kaikista. Uusimman verottajan tulkinnan mukaan valtion takaaman opintolainan lyhentämistä toisen puolesta pidetään verovapaana koulutuslahjana. Kuka tahansa vanhemmista lähisukulaisiin ja kavereihin voivat siis maksaa opintolainasi vähennykset suoraan ilman mitään veroseuraamuksia.
6. Jos mikään ei tunnu toimivan, silloin on aika hakea Kelan opintolainan korkoavustusta. Korkoavustus tarkoittaa, että Kela maksaa lainan korot kokonaisuudessaan. Ja Kela taas ei karhua näitä koskaan takaisin.
Opintolaina ei ole pelkästään elämäsi edullisin ja parasehtoisin laina, jota tulet koskaan saamaan. Opintolaina on myös siitä hyvä laina, että se on omalla tavallaan miniharjoitus oman talouden hallinnan taidoista. Se auttaa tunnistamaan lainan perusmekaniikat.
Se auttaa neuvottelemaan pankkien kanssa ja ymmärtämään elämäsi isoimpia taloudellisia päätöksiä (eli asuntolainan ja autolainan neuvottelua) paremmin. Samaan aikaan se on oikeasti pieniriskisin laina, jota tulet koko elämäsi aikana saamaan, eikä se talouttasi syöstä tuhoon, jos optimoit sen omaan elämäntilanteesi sopivaksi.
Toivon, että tämä teksti auttoi ymmärtämään opintolainaa kokonaisuutena sekä sitä, miksi sitä kannattaa edelleen nostaa. Ja miten pystyt siitä selviytymään, tuntui tilanteesi kuinka vaikealta tahansa. Toivon, että vaikka teksti ei olisi sinulle ajankohtainen, jaat sitä eteenpäin ihmisille, joiden saatat ajatella sitä tarvitsevan.
Media tykkää keskittyä ongelmiin ja piehtaroida niissä, mutta opintolainan takia ei kannata oman elämänsä toivon osalta kirvestä heittää kaivoon. Se on joustavin ja paras laina, jota kukaan meitä pystyy saada ja sitä kannattaa käyttää sen kaikissa muodoissa oman elämän mahdollistamisen työkaluna.
————————————–
Olen koonnut kaikki rahasta oppimani käytännön taidot seuraavaan kirjaani Vaurastu Viisaasti – rahataidot haltuun, jonka voit nyt ennakkotilata Tammen kirjakaupasta täältä! Jos ennakkotilaat kirjan saat 20%:n alennuksen kirjalle koodilla VAURASTUVIISAASTI20 !
Äänikirjojen ystäville kirjani löytyvät esimerkiksi Bookbeatistä, Storytelistä, Nextorysta sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos taas olet uusi blogissa, Aloita täältä ja syvenny syvemmälle sijoittamisen ja henkilökohtaisen talouden maailmaan. Olen kirjoittanut blogiin kymmenen vuoden aikana yli 800 kirjoitusta henkilökohtaisen talouteen ja sijoittamiseen liittyen, joten löydät varmasti etsimäsi!
Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Olen 34-vuotias talouskirjailija, blogisti ja kolumnisti, joka on kirjoittanut yli vuosikymmenen henkilökohtaisen talouden ja sijoittamisen kaikista puolista.
Minut tunnetaan bestseller-kirjoistani Viisas Sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat (Tammi 2023) sekä Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun (Tammi 2024). Minut valittiin Vuoden Sijoittajaksi 2023.
2025: 645 300€
2024: 539 000€
2023: 435 500€
2022: 388 800€
2021: 353 200€
2020: 260 800€
2019: 156 700€
2018: 92 900€
2017: 78 000€
2016: 58 000€
2015: 41 000€
2014: 29 000€
2013: 21 000€
2012: 14 000€
2011: 9 000€
2010: 8 000€
2009: 5 000€
2005-2008: 0 – 3 000€
Vaurastu viisaasti julkaistiin vähän alle kaksi vuotta sitten, mutta kirjan vetovoimaa katsoessa näyttää kuin...
8 kommenttia
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
23 kommenttia
Sensofusion tuo Helsingin pörssiin yhden kiinnostavimmista puolustusteollisuuden kasvuyrityksistä oikeastaan koko...
17 kommenttia
Tekeekö raha onnelliseksi? Tiettyyn pisteeseen kyllä, sillä rahattomuus tekee onnettomaksi. Tämän takia...
52 kommenttia
Opintolaina on ihmisen paras laina ja laina, joka kannattaa poikkeuksetta ottaa. Tämä ei mielestäni ole edes...
54 kommenttia
Puhun paljon säästämisestä. Puhun paljon indeksisijoittamisesta, osakesijoittamisesta ja sijoittamisesta...
13 kommenttia
Painamalla “Tilaa” hyväksyt uutiskirjeen tilauksen sähköpostiisi. Voit perua uutiskirjeen koska tahansa.
Hyvä teksti Esa. Opintolainahyvitystä et kuitenkaan tule saamaan 40 % lainastasi, ellet ole nostanut sen minimisumman, joka oikeuttaa 40 % hyvityksen. Jos opiskelet 300 op tutkintoa ja nostat 18 000 euroa lainaa, silloin saat 40 % hyvityksen (6 200 e). Jos nostat enemmän tai vähemmän kuin 18 000 euroa, et saa 40 % hyvitystä lainastasi. Tämän pienen virheen huomasin teksistäsi.
Pistin opintolainalaskuriin nostettavaksi summaksi 38 250 euroa, koroksi 3,5 % ja lainan takaisinmaksuajaksi 20 vuotta. Oletetaan että en saa opintolainahyvitystä (6 200 euroa). Yhteensä maksettavaksi tulee seuraavan 20 vuoden ajan noin 62 000 euroa. Samalla jos laitan nuo 38 250 euroa matalakuluiseen indeksirahastoon, oletetaan keskimääräinen tuottoprosentti per vuosi viideksi (5). 20 vuoden päästä minulla olisi indeksirahastossa noin 105 000 euroa. Huomataan, että maltillisella tuottoprosentilla per vuosi saan silti mukavan tuoton. Huomataan, että laina kannattaa nostaa. Jos jotain en ottanut huomioon, kerro.
Joo hyvä huomio, korjasin tuon 2500 euron rajan tuohon tekstiin eli sinänsähän summa on aina se (nostettu määrä – 2 500 e) x 40 % ja lisäsin nuo pari esimerkkiä maksimeista. Tästä muuntelusta johtuen halusinkin tehdä laskun noiden sijoitusten osalta juuri ilman opintolainahyvitystä – ja toki osa sitä ei edes saa, jos opiskelut jostain syystä venyvät.
Ja joo opintolainahyvityksen jälkeen erittäin konservatiivisellakin tuottoprosentilla jää erittäin nätisti voitolle, kuten esimerkkilaskussasi hyvin estit. Ja kun miettii, että esim. USA-indeksit ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä tuplasti tuon viiden eli vähän yli 10%:ia vuodessa, niin jos opintolainat voi sijoittaa, eikä niitä tarvitse elämiseen ja opiskeluun, niin silloin se on elämän isoin no-brainer.
Juh, noin mäkin taisin tehdä jo aikanani -80 luvun lopulla. Eli käytin rahat sijoittamiseen.
Heh, yksi mainittu seikka ei ole niin helppoa kuin luulis, eli ”soita pankkiin”..Puhelin numeroita ei löydy, jos löytyy joudut jonkin vastaajarobotin käsittelyyn odotusaikojen kanssa ja näppäilemään 10 eri alanumeroon, eikä silloinkaan useimmiten vastata.. Lähikonttoritkin on suljettu ja jos ei ole, niihinkin ajan varaaminen on yhtä vaikeaa :=). netin kautta homma on myös vaikeaa.
Noh, antaa pankin ventata maksusuorituksii, eiköhän ne sitten ota itse yhteyttä ja antaa toimivan kontakti tiedon. Sama touhu se tosin on nykyään vähän joka paikassa.
Tämä kyllä totta, että ajanvaraus on nykyään turhan vaikeaa. Yleensä itse laitan vain verkkopalvelussa nykyään viestiä – sieltä vastaus tulee usein suhteellisen nopeasti onneksi sentään.
Moi!
Kiitos, hyvä teksti.
Muistelisin, että lisäkorko 4% on kertasuoritus, eikä siis kasva korkoa korolle. Oletko tätä selvittänyt?
Joo tosiaan, on sinällään kertasuoritus, mutta takautuvasti kaikille 1 + 5 vuodelle. Päivitin laskun sen mukaisesti, mutta ei sinänsä kuviota juuri muuta.
Voitko selittää tuon vielä tarkemmin. Onko 4% korko siis koko määrälle mitä tallettaa ASP tilille rahaa esim 5 vuoden aikana?
Ehdottomasti! Tätä ei tosiaan missään jostain syystä selitetä kunnolla. Eli lyhyesti korko takautuvasti toimii siten, että otetaan vaikka esimerkki, seitsemän vuoden säästöajalta, jossa näkyy koko varianssi:
1. vuonna ASP-tililläsi on 3 000 euroa
2. vuonna ASP-tililläsi on 6 000 euroa
3. vuonna ASP-tililläsi on 9 000 euroa
4. vuonna ASP-tililläsi on 12 000 euroa
5. vuonna ASP-tililläsi on 15 000 euroa
6. vuonna ASP-tililläsi on 18 000 euroa
7. vuonna ASP-tililläsi on 21 000 euroa
Kun nostat ASP-lainan, saat 4%:n lisäkoron siten, että 4% korko lasketaan takautuvasti jokaisen ensimmäisen kuuden vuoden (eli aloitusvuosi + 5 vuotta) lopussa olevalle summalle.
Eli käytännössä saat 4%:n tuoton 3000 eurolle, 6000 eurolle, 9000 eurolle jne. aina tuohon kutosvuoteen asti. Seitsemännelle vuodelle tuottoa ei tosiaan enää saa. Ja sitten kaikki nämä 4%:n tuotot kaikille näille kuuden ensimmäisen vuoden loppuluvuille lisätään ASP-tilille, josta syntyy loppusumma.
Toivottavasti osasin selittää selvästi 😀
Kyllä osasit, juuri tätä mietin, että onko se joka vuoden summalle vai vasta lopulliselle summalle. Kiitoksia!
Kelan sivuilta: ”Korkoavustus tarkoittaa sitä, että Kela maksaa valtion takaaman opintolainasi korot kokonaisuudessaan. Et joudu maksamaan niitä takaisin Kelalle.” Eli toisin kuin olit tekstissäsi kertonut, Kela ei karhua korkoavustusta takaisin. Lisäksi tulorajat näyttivät työttömälle varsin korkeilta, eli tuota korkoavustusta ei kannata missata!
Tämä tärkeä huomio! Korjasin, tuon lauseen, erittäin tärkeä ja hyvä etu tietää kokonaisuudessaan.
Mitä mieltä olet siitä, että ammatillisen tutkinnon suorittaja ei saa opintolainaa anteeksi? Siis sitä 40% osuutta. Olen 27v ja suorittanut lukion aikanaan, nyt ”aikuisiällä” suoritin ammatillisen tutkinnon joka kesti alle puolitoista vuotta. Lainaa otin vain reilut 6000€. Ymmärrän toki tämän eron, mutta järkyttävää että ammatillisen tutkinnon suorittaja ei saa minkäänlaista hyvitystä… Itsellä toki hyvä tilanne taloudellisesti jopa duunarina ja osekesalkut yht 40 000€ joten ei hätää…
Olen erittäin vahvasti sitä mieltä, että kaikki opiskeleminen pitäisi olla samalla viivalla enkä ymmärrä, miksi joihinkin tutkintoihin ei samoja etuja saa kuin yliopisto-opiskeluun. Etenkin kun miettii, että ammatillisesta koulutuksesta leikataan koko ajan. Hyvä esimerkki oli myös se, että aikanaan YTHS:n terveyspalvelut eivät kattaneet kuin yliopistoja ja nyt sentään edes AMK:t siihen kuuluvat, mutta tehtävää senkin puolella on.
Todella hyvä teksti! Itse olen myös sitä mieltä, että kaikkea talouteen liittyvää demonisoidaan aivan hurjasti niin median kuin yksityishenkilöidenkin puolesta. Itse olen ottanut yli 20 tuhatta euroa opintolainaa, ja pian olisi tarkoitus saada opintolainahyvitys takaisin. Vaikka tiedän, että laina on käytetty ’järkevästi’ sijoituksiin ja asunnon remontointiin, aina välillä unohtaa sen ja alkaa panikoimaan muiden mukana 🙂 Toisaalta, nyt kun on melkein 150 tuhatta euroa lainaa, niin eipä tuo 20k paljoa siellä pitäisi painaa.
Muuten, tuli mieleen että kiinnostaisiko joskus kirjoittaa lisää pankeista? Oletko koskaan miettinyt, miten kävisi jos käyttämäsi pankit menisivät konkurssiin? Tarviiko tälläistä edes miettiä? 😀
Kiitos hyvästä blogista!
Kiitos! Asioiden laittaminen perspektiiviin usein juuri auttaa tuohon opintolaina kauhuun. Jostain syystä ihmiset haaveilevat asunnon ostamisesta 200 000 euron lainalla, mutta pelkäävät ottaa valtion takamaa lainaa 20 000 eurolla. No, sinänsä, jos me ihmiset toimisimme rationaalisesti rahan kanssa, eipä tällekään blogille tarvetta olisi.
Tuosta pankkien kaatumisesta saisi erittäin hyvän tekstin varmasti esim. jos alkaisi pörssiromahdus ja vähän pelkoa olisi ilmassa. Ja olen itse asiassa menneisyydessä vähän kirjoittanut pankkikriiseistä, kun se oli viime vuonna pinnalla. Kannattaa tutustua esimerkiksi tähän kirjoitukseen, missä käyn läpi, mitä sijoituksille lainoille ja säästöille käy, jos pankit menisivät konkurssiin: https://www.omavaraisuushaaste.com/mita-tapahtuu-jos-suomalainen-pankki-kaatuu/
Hieno teksti ja mahtavaa opintolainan ylistystä!
Olen itse miettinyt aiheesta uutisointia lukiessani, että yleensä kaikki miettivät vaihtoehtona sitä, että jättävät lainan nostamatta. Tämähän tarkoittaa sitä, että opintolaina ei mene heillä välttämättömiin elinkuluihin, jos ilman lainaakin pärjäisi. Eikö silloin yksiselitteisesti opintolaina tulisi heillä käyttää johonkin tuottavaan kohteeseen, kuten mainitsemaasi asp-tiliin tai sijoituksiin.
Itse olen kyllä melko huolettomasti nostanut opintolainaa ja sijoittanut kaikki rahat (nyt n. 23 000 € ja vielä olisi noin 10 000 € nostamatta). Olen myös käyttänyt sinulta oppimaani taktiikkaa, jossa olen hakenut kesäajalle opintotuen ja nostanut lainaa myös kesäisin.
Mielestäni opintolaina on vähän kuin opintotuen lisäosa, silloin kun valmistut ajallaan. Ilman muuta hyödynnän sellaisen kun sitä tarjotaan.
Kiitos paljon! Ja osut tuossa huomiossa naulan kantaan. On tärkeää nostaa stressaavia tilanteita, ongelmia ja ihmisten haasteita esiin, mutta todellisuus korkeakoulutetuilla on usein aivan jotain muuta. Koska korkeakoulutus periytyy, erittäin moni saa tukea vanhemmiltaan, ovat osa-aikatöissä tai ovat jo valmiiksi tarpeeksi vauraita opiskellessaan. Tällöin opintolaina olisi juuri äärimmäisen hyvä työkalu täysin riskittömään sijoittamiseen ja vaurastumisen opiskeluun käytännön valtion tuella. Tässä yhtälössä kukaan ei häviä.
Opintolaina pitäisikin nostaa juuri kuten sanoit, aina silloin kun sitä ei tarvitse elämiseen. Lainan pelko on kuitenkin jostain syystä iskostettu meihin edelleen niin syvälle, että tämän kaiken ymmärtäminen vaatii aina pienen mindsetin muutoksen siitä, mitä kotona tai muualla on opetettu.
Ja hienoa, että tuosta neuvomastani kikasta kesäajan opintotukien hakemisessa on ollut apua! Sekin on myös äärettömän alitunnettu sekä alikäytetty tapa, jolla pystyy maksimoimaan lainaansa ja tukiansa paljon nopeammin.
Tuo aika jolloin opintolainaa ”kannatti nostaa” on takanapäin. Nykyään jos olisin opiskelija antaisin mennä ennen aloitusta kaikki velat ulosottoon. Näin pääsisi toimeentulotuen piiriin, eikö joudu silloin nostamaan tuota julmetun kovalla korolla olevaa paska -lainaa. Valmistumisen jälkeen vaan maksaa pois ulosoton velat mikä on huomattavasti pienempi korkoista. Luottotiedothan saa nykyään äkkiä takasin velan maksun jälkeen.
PS. Björn Wahlroos sanoi joskus että ”80% ihmisistä on idiootteja.”
Noo, kun katsoo kuinka paljon korotkin ovat viime aikoina laskeneet, niin enää vaikea sanoa, että olisi kovan koron lainaa. Historiallisesti nykyiset korkotasot ovat jo matalat, vaikka nollakorkoaika onkin tuoreimpana muistissa. Ulosottoon meneminen ei ole järkevää, koska luottotiedot saa takaisin, vasta kun ne tosiaan on maksanut pois. Opintolainan voi maksaa pienissä osissa pois 25 vuodessa, mutta luottotiedoton kukaan tuskin haluaa olla 25 vuotta.
Takana itselläni amk tutkinto muutaman vuoden takaa josta sain noin 10k lainan jo maksettua pois. Kiitos ulkomaan töistä josta maksettiin hyvin.
Nyt aloitik suoraa maisteritutkinnon opinnot eli 2v (+2v tarvittaessa opintoaikaa on) ja pohdinkin kannattaako lainaa taas ottaa. Se on aina se henkinen ajatus että onko lainaa maksettavana takaisin vai ei. Mutta nämä laskelmat kyllä sen innoittaisivat ottamaan ja laittamaan indeksirahastoihin, johon siis jo olen sijoittanut pitkään.
Jos kävisit itse tekemässä vielä jotkut 2v opinnot niin ottaisitko lainan?
Aika nopeasti Jessellä mieli muuttui. Eikö sinun kannattaisi toteuttaa edellä mainittua taktiikkaasi ”velat ulosottoon” ?
Jesse: Jos pystyisin opintorahaa vielä nostaa ja opintolainaa nostaa, niin ottaisin ehdottomasti tälläkin hetkellä maksimilainat. Itsellä tosiaan kun on maisteri takana, niin en kaiketi edes opintotukia enää saisi. Mutta tuossa kuvailemassasi tilanteessa, kannattaa ehdottomasti juuri tekstissä esitetyistä syistä.
Kelan sivujen mukaan opintotukea voi saada kaikkiin korkeakouluopintoihin yhteensä 54 kuukautta, jos olet aloittanut uudet opinnot 1.8.2017 tai sen jälkeen https://www.kela.fi/opintotukiaika-useita-korkeakouluopintoja
Tämä tosiaan riippuu täysin siitä kuinka monta opintopistettä tutkinnoissa yhteensä on.
Harmittaa, että nuorena uskoin vanhempiani, joiden mielestä opintolaina on tie turmioon ja sijoittaminen on vain kokoomuslaisille kultalusikan kanssa syntyneille sopivaa hommaa. Kuten arvata saattaa, olen pienituloisesta perheestä, mutta olen jostain kumman syystä silti opiskellut tohtoriksi asti. Raha-asioita olen opetellut aikuisena kantapään kautta, koska lapsuudenkodin opit keskittyivät vain penninvenyttämiseen ja lottoamiseen. Isäni ei ole elämänsä aikana käynyt juurikaan töissä vaan elänyt tuilla ja keskittynyt haaveilemaan lottovoitosta. Olen positiivisesti yllättynyt, että kouluja käymällä, töitä tekemällä, säästämällä ja sijoittamalla jopa tapaiseni kurja köyhä ihminen on alkanut hiljalleen kerätä omaisuutta. Ja rahasta kyllä löytyy kaikille tietoa, jos on valmis sitä omaksumaan.
Nuorille viestini olisi siis, että älkää uskoko kaikkea mitä ”boomerit” sanoo. Opintolainan sijoittaminen on lähes aina hyvä idea.
Samassa paatissa ollaan, ja varmasti aika moni muukin suomalainen on juuri tuon rahakasvastuksensa puolesta – etenkin juuri näin vähätuloisesta perheestä lähtiessä. Tämä näkyy niin linkkaamassani uutisjutuissa kuin omissa kokemuksissani ja siksi koenkin, että näiden tekstien kirjoittaminen niin tärkeää on.
Itselläkin ennen kaikkea ajattelumallin muutos on ollut se vaikein ja tuskallisin. Aloin esim. opintolainaa nostaa vasta kolmantena vuotena, kun olin asiaan perehtynyt ja aloin ymmärtää, että ahaa, tässähän tosiaan on aika iso järki 😀
Hyvä teksti! Voisitko jossain kohtaa tehdä syväanaalyysin tai pelkän analyysin Hyvinkään helmestä – Konecranesista. Hyvinkääläisenä nautin konecranesin maksamista veroista joka vuosi, niin miksei samalla oppia lisää yrityksestä blogitekstin kautta?!
Kiitos! Konecranes tosiaan on listalla analyyseissäni, mutta sen verran pitkään niihin syväanalyysien kirjoittamiseen menee tällä rajallisella ajalla, että uskon, että menee vuosi-kaksi ennen kuin siihen pääsen käsiksi!
Kiitos ajankohtaisesta kirjoituksesta, jälleen! Teksti sai pohtimaan opintolainan nostoa perheellisen aikuisopiskelijan ja alan vaihtoa tekemässä olevan aikuisen näkökulmasta. Ehdin saamaan aikuiskoulutustukea vielä sen max. 15kk, niin opintolainaakin voi nostaa tuon ajan valtiontakauksella 850e/kk. Eihän tuo lainan määrä tässä tapauksessa ole iso, mutta kun sitä ei elämiseen tarvitse, niin varmaan tuo kannattaa hyödyntää. Hyvitystä siitä en enää tule saamaan, mutta luvut puhuvat siltikin lainan nostamisen puolesta.. ja laittamaan sen vaikka S&P 500 indeksiin. Toisaalta myös puskuri ja sijoitukset turvaavat taloutta tiukan paikan tullen. Aikaisemmissa opinnoissa lainaa on tuli nostettua vain 2000e koko tutkinnon aikana, kun silloin yli 10 vuotta sitten en tiennyt sijoittamisesta mitään..eikä näistä ollut kenelläkään valitettavasti käsitystä.
Hienoa, että tekstistä hyötyä myös tuollaisessa elämäntilanteessa! Ja joo ehdottomasti tuo on paras tilanne, kun oma talous on jo hyvässä jamassa ja lainaa pystyy nostaa sen päälle. Ja onneksi nyt tämä mahdollisuus, vaikka nuorempana ei ajatus tullutkaan vastaan – etu tosiaan kannattaa pitkällä aikavälillä varmasti ihan perus indekseihinkin pitkällä aikavälillä erittäin selvästi ilman opintolainanhyvitystäkin.
Moikka. Olen neljännen vuoden amk opiskelija ja en ole ottanut ollenkaan opintolainaa, koska olen pystynyt elämään kesätöistä saaduilla rahoilla nämä vuodet. Mutta kysymys kuuluukin… Kannattaako mun ottaa jäljellä olevat opintolainat ulos, eli puhun muutamasta tonnista. Ja sijoittaisin koko läjän? Minulla on siis raha-asiat tällä hetkellä hyvin ja sijoituksissa useita tonneja, mutta onko enään järkeä ottaa lainaa, että saisi nopeasti indeksirahastoihin lisää katetta, sillä en ole edes valmistumassa aikataulussa… Mitä mieltä?
Mielenkiintoinen tilanne. Sinänsä en näe mitään estettä siinä, että nostaisit nyt ne mitä saat ulos ja sijoittaisit ne vähitellen markkinoille kuten tavallisenkin rahan. Pieni velkavipu pitkällä aika välillä rahastosijoituksiin ei missään nimessä ole koskaan huono juttu, etenkään kun rahatilanteesi on hyvä.
Kiitos selventävästä vastuksesta. Sillä ei kai ole väliä, että sijoittaako vaikka viis tonnia kerralla rahastoihin, vai kannattaako ajallinen sijoittaminen, jos aikeissa isompi summa sijoittaa?
Jos tosiaan tulevaisuudessa on tulossa sijoituksiin paljon enemmän rahaa kuin viisi tuhatta euroa, isossa kuvassa asialla ei tosiaan ole väliä. Juuri vähän aikaa sitten itse asiassa kirjoitin tuosta ajallisesta hajauttamisesta ja keskusteluissa käytiin paljon tätä aihetta läpi. Sinänsä ei ole yhtä oikeaa tapaa, mutta pitkällä aikavälillä aika tasoittaa tämän. Ks. https://www.omavaraisuushaaste.com/ajallinen-hajauttaminen-vs-kertasumman-sijoittaminen/
Joo tarkoitus olisi saada mahdollisimman nopeasti sadan tonnin pohjaraha sijoituksiin ja jopa viiden vuoden sisällä, ois tavoite. Niin sillä kyselin vaa ajallisesti, mutta kiitos hyvistä artikkeleista ja tiedoista mitä jaat!
Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta, kiitos!
Moikka!
Kiitos erittäin hyvästä tekstistä! Jokaisen aloittavan opiskelijan olisi hyvä lukea tämä.
Miten näet opintolainan takaisinmaksun? Jos on tilanteessa, että on valmistunut ajallaan ja saanut opintolainahyvityksen ja taloudellisesti hyvässä tilanteessa, niin olisiko opintolaina järkevä maksaa kerralla pois? Ilman, että tarvitsee sijoituksiaan myydä, vaan että varat ovat korkeakorkoisella säästötilillä.
Olen ajatellut, että ennen joulun korkojen maksua kuittaisin velan kokonaan pois, mutta olen miettinyt, että onko se järkevää? Ainakin se toisi jonkinlaista mielenrauhaa ?
Kiitos paljon! Tämä tosiaan on yksilöllistä, koska kuten mainitsit itselläsi varmaan suurin syy pohdintaan on juuri mielenrauha. Jos mietitään 100% rationaalisen robottimaisen taloudellisesti, niin opintolaina kannattaa maksaa pois mahdollisimman pitkällä aikavälillä ja hitaasti pois – koska raha tuottaa esimerkiksi indeksirahastoissa huomattavasti enemmän, kuin mitä korkoja maksat (etenkin nyt kun korot sukeltavat jälleen lähelle nollia). Jälleen siis opintolaina olisi sinulle ilmaista rahaa.
Mutta tosiaan, jos opintolaina jäytää mieltä ja se tuntuu häiritsevän, niin silloin varmasti kannattaa maksaa pois. Mutta tosiaan, kuten tekstissäkin mainitsin, varmaan sinullakin asuntolaina on tulossa aikanaan ja uskoisin, että sen jälkeen opintolaina ei kauheasti enää paina, koska asuntolaina on niin paljon isompi. Mutta tosiaan, suosittelen tekemään sen, mikä on ihan omalle mielelle kevyin valinta – rationaalinen toiminta ei ole järkevää, jos lisää omaa stressiä.
Kiitos mielenkiintosesta tekstistä! Itse aloitin juuri maisteriopinnot ja teen osa-aikasena töitä, ettei tarvitsisi lainaa nostaa. Tämän kirjoituksen jälkeen pohdin, että pitäisikö sittenkin lainaa nostaa ja sijottaa ne indeksirahastoihin. Minulla on toki AMK-tutkinnosta lainaa jäljellä noin 16k (hyödynsin siinä lainanhyvityksen, joten hyvitystä en enää saa).
Kysymys siis kuuluu, miten tämä vaikuttaa tilanteeseen jos on jo alla opintolainaa ja ottaisi esim. toiset 16k ja sijoittaisi sen? Tällöinhän olisi tilanne jolloin lainaa olisi yhteensä 32k, mutta sijoitettuja varoja vain 16k. Onko enää järkevää?
Sinänsähän tilanne ei eroa siitä, kun tavallisesti ei opiskelisi ja ei vain saisi opintolainanhyvitystä. Eli jos olet suhteellisen varma, että et joudu sijoituksia myymään jos huonot taloudelliset ajat tulevat (jolloin myös usein pörssit laskevat), vaan pystyt sijoittamaan pitkäjänteisesti, niin silloin opintolainan sijoittaminen edelleen kannattaa.
Mielenkiintoinen artikkeli! Olenkin tässä yrittänyt laskeskella mitä tekisin, kun haluaisin hypätä kahden vuoden päästä työelämästä vuoden ajaksi opiskelemaan täysipainoisesti (maisterin tutkinnon ulkomailla). Laskin, että jos opintoraha ja asumistuki pysyy nykyisellä tasollaan, tarvitsisin ns. mukavaa elämää varten noin 1000 EUR / kk omaa rahaa. Saan tämän hyvin laitettua sivuun jo nyt (noin 10 000 EUR puskurista, joka nyt 3 % koron säästötilillä) tai sitten säästettyä tässä matkan varrella.
Säästäisitkö tuon rahan indeksirahastoihin (itselläni nordnet suomi & handelsbanken usa) vai säästötilille, jonka korko laskee oletettavasti lähemmäs 2 % ensi vuonna. Vai määräaikaistalletustilille, josta saa nyt 24 kk talletuksella 3,25 % koron ilman maksuja (Svea)? Voiko olla niin että rahastot ovatkin jäätävästi tappiolla 2 vuoden päästä, kun haluaisin sieltä rahat nostaa. Muuten en rahastoihini koske, koska sijoitushorisontti on pitkä, kymmeniä vuosia. Haastava tilanne. Toki parempi ongelma kuin se, että joutuisi miettimään mistä rahat opintoihin saa..
Niin ja tokihan oletettavasti minulla on mahdollisuus ottaa opintolainaa se 1000 eur / kk myös parin vuoden päästä, miten se tähän yhtälöön vaikuttaa on jo itselle haastavampi mietittävä. Oletettavasti tuolloin eletään taas pienen koron aikaa.. Mitä tekisit? 🙂
Pakko vielä sanoa, että en olisi käsittääkseni oikeutettu opintolainahyvitykseen yliopiston maisterista kun se pitäisi käyttää alempaan tutkintoon jos se on AMK:sta kuten itselläni. Käyn AMK:ta työn ohella ilman opintotukia… Jos kävisin nyt yliopiston kandia, saisin päättää käytänkö hyvityksen maisteriin vai kandiin, aikamoista!
Mielenkiintoinen tilanne tosiaan. Ja joo käsittääkseni myös tuossa tilanteessa, kun on jo yksi tutkinto alla, opintolainanhyvitystä ei pysty saamaan toisesta tutkinnosta. Systeemissä on tosiaan aika monta bugia, kun se on rakennettu vanhaan malliin, jossa tehdään yksi tutkinto ja sitten mennään työelämään loppuelämäksi – mikä ei toki enää nykymaailmassa ole kauhean usein realistista muutosvauhdin olevan paljon rajumpaa.
Mutta itse vastaukseen, vastaus on tässä tilanteessa sama kuin muissakin tilanteissa eli itse tekisin näin:
1) Laittaisin kaikki rahat, joita tiedät, että et tarvitse viiden vuoden sisään (uudet opintolainat mukaanlukien) muutaman sadan euron kuukausisijoituksella indeksirahastoihin kiinni. Parin vuoden sijoitushorisontti on liian lyhyt indeksirahastoihin.
2) Loput rahat voivat odottaa korkeakorkoisella tilillä sitä, että tarvitset niitä käyttöön (nostetut opintolainat mukaan lukien).
Indeksirahastosijoittaminen tosiaan voi epäonnistua, vain jos joudut ottamaan rahat yllättäen pois sieltä (ja tosiaan tämä aikahan osuu usein muutenkin taantumaan ja pörssiromahdukseen). Eli kunhan varmistat, että käteiskassassasi on tarpeeksi iso puskuri, myös hetkellisen työttömyyden varalta, muut rahat voi hyvillä mielin laittaa kuukaudesta toiseen indeksirahastoihin.
Toivottavasti tästä oli apua!
Hei! Olen 18v joka on miettinyt ottavansa opintolainan jonka sijoittaisi osakeindeksirahastoihin, mutta ei ole minkään näköstä osaamista osakeindeksirahasto sijoittamisesta, miten tässä kohtaa pitäisi edetä?
Indeksirahastojen opettelu onneksi ei vaadi kuin tunnin-kaksi, ja tiedät sen jälkeen kaiken mitä tarvitset loppuelämäksesi niistä. Eli kynnys aloittaa on onneksi pieni.
Olen pyrkinyt kaiken oleellisen kertomaan näissä blogiteksteissä.
1. https://www.omavaraisuushaaste.com/miten-sijoittaa-10-000-euroa/
2. https://www.omavaraisuushaaste.com/halvimmat-indeksirahastot/
3. https://www.omavaraisuushaaste.com/miten-aloittaa-rahastosijoittaminen/
Ja jos jotain jää vielä auki, voit vaikka ostaa/kirjastosta lainata/kuunnella äänikirjana tuon uuden Vaurastu Viisaasti-kirjani, jonka yhdessä osiossa käyn läpi kaiken oleellisen askel askeleelta myös. Ja aina voi kysyä myös täällä kommenteissa, niin autan.
Tää on vähän off topic, mutta paljonko itse pystyt laittamaan kuukaudessa aina rahastoihin?
Nykyään pystyn sijoittamaan sen noin 3000€/kk sijoituksiin, kun perustasosta palkan ja kulujen jälkeen puhutaan. Kuukausikatsaus teksteissäni aina kerron tarkemmin millä summalla ja mihin olen sijoittanut joka kuukausi. Opiskelija-aikana tämä summa oli luonnollisesti noin 90% pienempi ja tästäkin suurin osa oli opintolainaa.
Hyvä teksti! Minulla olisi kaksi kommenttia:
ASP-tiliin suhtautuisin varovaisesti, sillä osakeindeksirahastot ovat oikeastaan vähäriskisempiä. ASP:ssä on aina se riski, että asuntoa ei myöhemmin tarvitsekaan ostaa, koska sen voi myös periä. Lisäksi sääntely voi muuttua. Itselleni olisi ollut paljon kannattavampaa sijoittaa kaikki opintolaina suoraan indeksirahastoihin eikä osaa ASP-tilille, josta ei saa tiliä purettaessa ollenkaan lisäkorkoa.
Huomiona myös, että väitöskirjatutkijanakin voi nostaa opintolainaa. Niin kauan kuin palauttaa kaikki opintorahat ajallaan, kokemukseni perusteella ongelmia ei ole. Vaikka opintopisteitä ei kerry paljoa, sillä väitöskirjaa ei mitata opintopisteissä, opintojen edistymisen seurantakaan ei ole tuottanut ongelmia. Tohtoriopinto-oikeus riittää, vaikka työskentelisikin päätoimisesti muualla. Tällä saa useita kymmeniä tuhansia euroja lisää sijoitettavaksi. Vaikka kokoaikaisen väitöskirjatutkijan tulotaso on aika pieni, kun sen yhdistää tuottoisiin konsulttikeikkoihin ja nostaa opintolainat, taloudellinen tilanne ei tällöinkään ole ollenkaan huono. Kokemusta molemmista.
Riskin käsite toki aina vähän tulkinnanvarainen, mutta en toki koe sitä riskinä, että perii asunnon. Ja peritessäkin asiat voidaan järjestää (usein) niin, että ei peri asunnosta yli 49%, jolloin ASP-tili hyvin toimii edelleen. Suurin osa todennäköisesti kuitenkin haluaa ostaa itselleen asua sen sijaan, että asuu vanhempiensa asunnossa, vaikka näitäkin on.
ASP-tili on myös yksi, josta kaikki puolueet ovat liikuttavan yksimielisiä ja koenkin poliittisen riskin siinä äärimmäisen pieneksi. ASP-tili on ainoita asioita, joita on myös systemaattisesti tehty koko ajan paremmaksi.
Se, miksi ASP-tili on mielestäni niin lyömätön on juuri sen riskittömyys. Toki joo riskejä löytyy kaivamalla ihan kaikkialta, mutta siihen tarkoitukseen, mihin ASP on tarkoitettu, se on äärimmäisen hyvä. Indeksirahasto ovat parempi +10v aikavälillä, mutta jos haluaa säästää asuntoon 5 vuotta ja sitten ostaa asunnon, vaikka valmistumisen jälkeen, indeksirahastot saattavat tässä kohtaa olla paljon plussalla – tai paljon miinuksella riippuen, millainen hetki juuri silloin on pörssissä. ASP-tili kuitenkin tuottaa maailman sekoiluista ja maailman sen hetkisestä tilanteesta saman verran aina ennustettavasti myös 5-6 aikavälillä. Tämä on sen paras puoli.
Ja joo, en tosiaan väikkäripuolta nostanut, kun tohtoreita on se hieman alle prosentti suomalaisista. Mutta on ihan totta, että etenkin silloin saa myös entistä enemmän vipuapua opintolainasta, mikä on erinomainen juttu. Ja riippuen tosiaan alasta, mistä väikkärin tekee, niin talous voi olla hyvässä tai erittäinkin hyvässä kuosissa.