Osakesäästötili lähenee koko ajan ja pian siihen onkin enää puoli vuotta aikaa. Kirjoitin lyhyen kirjoituksen aiemmin kun osakesäästötili esiteltiin ensimmäisen kerran hallituksen toimesta, mutta nyt kun vanha hallitus sen vihdoin vahvisti ja kaikkiin avoimiin kysymyksiin on vastattu, on aika kirjoittaa osakesäästötilistä kattavampi kirjoitus.
Asiaan perehtymistä auttoi se, että sain muutama kuukausi takaperin myös kutsun Pörssisäätiöltä osallistua iltaan, jossa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri ja viestinnästä vastaava Kiia Etelävuori kertoivat minulle ja viidelle muulle sijoitusbloggarille Pörssisäätiöstä, osakesäästötilistä ja vastailivat kaikkiin kysymyksiimme aiheeseen liittyen (niitä oli herännyt ajan myötä minulle muutamakin). Tapahtuma oli mielenkiintoinen ja olisin voinut jäädä pitemmäksikin aikaa kun sijoittamisesta tulee puhuttua niin harvoin ”oikeassa” elämässäni blogin ulkopuolella.
Sain erittäin paljon myös mielenkiintoista melkein jopa sisäpiiritiedoksi kuvailtavaa tietoa tiliin liittyen ja pohdin tiliä monesta näkökulmasta eri käyttötarkoituksiin keskustelujen ja esitysten pohjalta. Toivonkin, että tämä kirjoitus antaa myös sinulle vastauksia osakesäästötiliä koskeviin kysymyksiin ja ennen kaikkea siihen – kannattaako se avata.
Osakesäästötili ja miten se eroaa tavallisesta arvo-osuustilistä
Yllä oleva kuva kertoo mielestäni osakesäästötilistä enemmän kuin tuhat sanaa. Mikäli kuva ei avaa, tässä kuitenkin sama tekstimuodossa.
Osakesäästötili on siis omanlaisensa arvo-osuustili, jonne saat sijoittaa vain osakkeita etkä esim. rahastoja, futuureita tai mitään muitakaan sijoitustuotteita. Osakesäästötilissä on muutama avainominaisuus, jotka tekevät siitä erilaisen kuin tavallinen arvo-osuustili ja omalla tavallaan paremman ja toisella huonomman. Seuraavassa osakesäästötili tiivistettynä seitsemään seikkaan.
1) Osakesäästötilillä saa sijoittaa vain pörssilistattuihin osakkeisiin (sisältää First Northin) (eli tilille ei voi laittaa rahastoja, ETF:iä tai esim. Bitcoineja)
2) Omaa rahaasi saat laittaa tilille maksimissaan 50 000 euroa, mutta kaikki osingot / arvonnousut, jotka saat tilille, saat sijoittaa tilin sisällä uudelleen eikä sillä euromäärällä, kuinka isoksi osakesäästötili voi kasvaa, ole kattoa.
3) Suomalaisten osakkeiden osingoista ei tarvitse maksaa veroja osakesäästötilin sisällä, mutta ulkomaisista osakkeista maksat edelleen osinkojen lähdeveron (10-15%) yrityksen kotimaahan.
4) Myyntivoitot (ja suomalaiset osinkotuotot) verotetaan vasta kun otat rahoja ulos tililtä. Kun nostat rahat tililtä, verotetaan sinulta tavallinen pääomavero (30-34% riippuen euromäärästä).
5) Myyntitappiot, jotka olet ottanut ulos tililtä saa vähentää verotuksessa vasta kun olet lopettanut osakesäästötilisi kokonaan
6) Myyntivoitoissa ei saa käyttää hankintameno-olettamaa
7) Osakesäästötili hyväksyttiin eduskunnassa 13.3.2019 ja se tulee käyttöön 1.1.2020.
Osakesäästötilissä tehtiin liikaa poliittisia kompromisseja – tässä huonot puolet
Osakesäästötilissä oli potentiaalia erittäin paljoon, mutta valitettavasti poliitiikka on aina kompromisseja, joka johti siihen, että osakesäästötilissä on paljon heikkoja puolia. Tässä mielestäni tärkeimmät.
1) 50 000 euron katto on yksinkertaisesti liian matala kun miettii, että osakesäästötilin tarkoitus on kannustaa oikeasti pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Olen 27-vuotiaana onnistunut nollasta keräämään jo yli 100 000 euron osakeomaisuuden. 50 000 euron keräämiseen pystyykin suhteellisen nopeasti, jos oikeasti virittää taloutensa siihen.
2) Kun otat rahasi ulos osakesäästötililtä, maksat osingoista 30-34% veroa sen sijasta, että tilin ulkopuolella maksat osingoistasi veroa vain 25,5%. Tässä ei ole mitään järkeä ja osakesäästötilin sisällä oleva osinkoverottomuus toimiikin hyväksesi tässä tilanteessa esim. 5% osinkotuotolla vain, jos sijoitushorisonttisi on yli 10 vuotta.
3) Tiliin ei voi sijoittaa niitä parhaita asioita, eli pienikuluisia indeksirahastoja tai ETF:iä. Tämä syö entisestään tilin järkeä ja korkoa korolle-efektiä, sillä korkoa korolle-ilmiöstä hyötyäkseen pitäisi onnistua tekemään hyviä sijoituksia, joiden arvo nousee. Se on huomattavasti vaikeampaa kun olet sidottu sijoittamaan yksittäisiin osakkeisiin etkä pysty sijoittamaan indeksirahastoihin. Tämän lisäksi et voi vähentää verotuksessa myyntitappioita osakesäästötilin sisällä, kuten tavallisessa osakekaupassa.
Näissä kolmessa tilanteessa osakesäästötili kannattaa
Mutta se negailusta. Pitkällisen ajattelun, laskemisen ja hyvien muiden sijoitusbloggaajien sekä Pörssisäätiön edustajien käytyjen keskustelujen pohjalta tulin tulokseen, että kaikessa heikkoudessaan osakesäästötili kannattaa avata tietyissä tapauksissa.
1) Osakesäästötili on sinun ERITTÄIN pitkän aikajänteen sijoituksia varten tai sijoitat lapsellesi
Osakesäästötili toimii kun sijoitushorisontti on oikeasti monia kymmeniä vuosia. Tämä voi tulla kyseeseen, jos olet nuori kuten minä tai jos haluat aloittaa tilin vaikka pienelle lapsellesi. Esim. klassinen esimerkki lapsilisien sijoittamisesta toimii erinomaisesti osakesäästötilin kanssa ja lapsilisien sijoittaminen lapsen osakesäästötilille 18 vuoden ajaksi on erittäin hyvä vaihtoehto.
Mikäli kuitenkin tiedät, että haluat käyttää sijoittamiasi rahoja alle 10 vuoden sisään, ei osakesäästötili keskimäärin ole sinua varten.
2) Käyt erittäin paljon kauppaa osakkeillasi osakesäästötilin sisällä
Toinen, mihin osakesäästötili kelpaa on yksinkertaisesti byrokratian vähentämiseen, jos harrastat aktiivista kaupankäyntiä osakkeilla. Sinun ei tarvitse ilmoitella verottajalle aina myyntejä ja voittoja, jos olet aktiivinen kaupankävijä, vaan verottaja on kiinnostunut pelkästään siitä euromäärästä minkä otat ulos tililtäsi.
Osakesäästötilin sisällä voitkin käydä juuri niin paljon kauppaa kuin haluat ilman, että sinun tarvitsee katsella ja täytellä pitkää veroilmoitusta. Joudut ilmoittamaan verottajalle vasta sitten kun haluat oikeasti rahat käyttöösi ja silloinkin ilmoitus on huomattavasti yksinkertaisempi.
Keskimäärin en suosittele aktiivista osakkeiden kaupankäyntiä kenellekään (pitkäjänteisyys kunniaan sijoittamisessa kuin missä tahansa muussakin asiassa elämässä), mutta mikäli sitä harrastat, on osakesäästötili erinomainen paikka siihen.
3) Saat hankittua osakesäästötilille suomalaisia osakkeita, jotka maksavat erittäin korkeaa osinkotuottoa
Keskimäärin osakesäästötilille ei kannata laittaa muita kuin suomalaisia osakkeita (ellei käy aktiivisesti kauppaa ulkomaisilla osakkeilla), koska osingoista osa verotetaan aina kotimaassa. Saatkin vain Suomeen kohdistetut osinkoverot anteeksi osakesäästötilin sisällä (kunnes nostat rahasi tililtä).
Koska maksat tavallisen pääomaveron rahoistasi kun nostat ne pois osakesäästötililtä, kannattaa mielestäni osakesäästötili myös silloin, jos voit ostaa sinne erittäin korkean osinkotuoton osakkeita (esim. Nordean tällä hetkellä), koska tällöin saat hyödyn korkoa korolle-ilmiöstä paljon nopeammi,. Koska et joudu maksamaan korkeasta osinkotuotosta veroa osakesäästötilin sisällä, on osakesäästötili sitä hyödyllisempi sinulle, mitä korkeampi osinkotuotto sijoituksillesi on.
Esim. 10%:n osinkotuotolla, osakesäästötilin osinkojen verottomuus (ja 30% verotus kun otat ne joskus tililtä ulos) kääntyy eduksesi jo viidessä vuodessa verrattuna tavalliseen 25,5% osinkojen verotukseen ilman osakesäästötiliä. Jos siis saat korkeaa osinkotuottoa, saat osakesäästötilistä suuren edun nopeammin kuin matalalla osinkotuotolla.
Viimeinen sana kuitenkin on pankeilla ja muilla palveluntarjoajilla
Viimeisen naulan arkkuun osakesäästötilin kannattavuudesta voi kuitenkin laittaa palveluntarjoajat ja pankit. Jos Nordnet, OP ja Nordea yhdessä vaikka päättävät kerätä 1% säilytys/hallinointikuluja osakkeista, joita kyseinen tili sisältää, muuttuu osakesäästötili lähes heti täysin käyttökelvottomaksi.
Tärkeintä onkin muistaa, että mikäli palveluntuottajat eli Nordnet ja muut pankit kuitenkin nostavat osakesäästötilin kustannukset edes hieman tavallisen arvo-osuustilin kustannuksista, muuttuu osakesäästötili kannattamattomaksi. Paljon jää siis kiinni täysin valtiovarainministeriön ja politiikan ulkopuolisista asioista ja osakesäästötili voidaankin uhrata ihan hyvin liiketoiminnan alttarilla, jos pankit eivät yksinkertaisesti halua, että suomalaiset ottavat tilin käyttöön.
Toivonkin, että palveluntarjoajat ymmärtävät tämän eivätkä tuhoa osakesäästötilin paria hyvää käyttötarkoitusta omilla maksumuureillaan. Osakesäästötili on jo syntyessään rampa ankka kiitos poliittisten kompromissien, joten sitä ei ole syytä rampauttaa enempää liiketoiminnan puolesta.
Avaanko minä osakesäästötilin?
Entä minä? Aionko minä avata osakesäästötilin? Kaikkien näiden kysymysten ja faktojen jälkeen jäljelle jääkin vain tähän kysymykseen vastaaminen. Vastaus on monivaiheinen. Avaan osakesäästötilin, jos sen pystyy joltain palveluntarjoajalta (Nordnet, please), saamaan järkeville kuluilla (mieluusti samoilla kuluilla kuin arvo-osuustilin).
Mikäli kulut jäävät pieneksi, seuraavaksi on mietittävä, myynkö nykyiset sijoitukseni ja siirrän ne osakesäästötilille vai ostanko osakesäästötilille pelkästään uusia osakkeita. Tällä hetkellä olen taipumassa seuraavaan; myyn kaikki Nordeani pois ja siirrän ne osakesäästötililleni. Ja käytännössä, jos jatkan Nordean tankkaamista, lisään ne osakesäästötilille, koska Nordean osinkotuotosta kannattaa ottaa hyöty irti osakesäästötilillä sen liikkuessa tällä hetkellä lähes 9%:n tienoilla.
Tällä hetkellä en kuitenkaan näe, että lisäisin osakesäästötilille mitään muuta kuin Nordean osakkeita, koska muissa osakkeissa osinkotuotot eivät oikeuta osakesäästötilin käyttöönottamiseen.
Kaikki tämä kuitenkin romuttuu, mikäli osakesäästötilin kulut ovat liian korkeat.
Osakesäästötili 2019 – useiten kysytyimmät kysymykset
Pörssisäätiö oli kerännyt hyvän määrän tänä vuonna osakesäästötilistä kysyttyjä kysymyksiä ihmisiltä ja esitimme muutaman itsekin tapahtumassa, joten keräsin kaikki yleisimmät kysymykset ja vastaukset tähän osakesäästötiliin liittyen.
Kuinka suuri poliittinen riski on siihen, että osakesäästötilille käy kuin PS-tilille, jolloin edut vain huononevat?
Tämä oli yksi suurimmista kysymysmerkeistä, mitä itselläni asiaan liittyen oli. Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri avasi tätä mielestäni kuitenkin erinomaisesti, ja mainitsikin, että koska osakesäästötili saatiin nyt hoidettua alta pois, on tulevalla hallituksella paljon isompia asioita hoidettavana (köhsoteköh).
Vaikka vasemmistohallitus hallitsisi Suomea seuraavat kahdeksan vuotta, on epätodennäköistä, että tiliä revittäisiin auki uudestaan, mikäli se on suomalaisten keskuudessa noussut korkeaan suosioon. Poliittinen riski siis keskipitkällä aikavälillä on mielestäni suhteellisen matala.
Mihin tilin voi käytännössä avata ja miten se teknisesti toimii?
Tilin voi avata käytännössä minne tahansa, minne voit avata arvo-osuustilin. Käytännössä siis missä tahansa suomalaisessa pankissa ja osakevälittäjäpalvelussa.
Mitä mieltä verottaja on, jos myyt suoria osakeomistuksia ja aikoo ostaa samat osakkeet heti takaisin osakesäästötilille?
Kuten kirjoitin, tulen todennäköisesti juuri näin tekemään Nordean osakkeilleni, joita minulla on jo kertynyt jonkun verran. Myydyt osakkeet voi ostaa suoraan takaisin osakesäästötilille, mutta tässä suositellaan samaa kuin kaikissa osakekaupoissa, eli jos jätät myyntien ja ostoon muutaman päivän välin, niin verottaja ei katso tätä veronkiertona.
Jos haluaa siis pelata varman päälle, riittää että myy osakkeet maanantaina ja ostaa ne keskiviikkona osakesäästötilille, niin verottaja ei katso pahalla. Henkilökohtaisesti jätän väliin todennäköisesti vain yhden päivän eli myyn maanantaina ja ostan tiistaina.
Mitä jos haluan lahjoittaa osakesäästötilin jollekin tai mitä, jos kuolen – kuka perii tilin?
Perintä- ja lahjatilanteissa osakesäästötili lopetetaa eikä sitä voi siirtää suoraan eteenpäin kenellekään. Tili onkin aina henkilökohtainen (jokaisella eri perheenjäseneellä voi olla oma).
Miten ulkomaisten osinkojen lähdevero toimii osakesäästötilillä? Hyvitetäänkö ulkomailla kerätyt verot osingoista?
Ulkomaisten osinkojen lähdeverohyvitystä ei ole ja maksamasi verot jäävät ulkomaille. Tästä syystä en suosittele laittamaan osakesäästötilille ulkomaisia osakkeita, jotka maksavat osinkoja. Kasvuosakkeita voi kuitenkin laittaa, jos ajattelit niillä käydä kauppaa.
Miten osakesäästötilin sisällä syntyneiden tappioiden vähentäminen verotuksessa onnistuu?
Saat vähentää osakesäästötilillä syntyneet tappiot vasta kun tili lopetetaan. Tämä saattaakin johtaa siihen, että joku lopettaa tilin vain, että saa vähennettyä verotuksessa tappionsa ja sitten avaa tilin uudestaan.
Mikäli sinulla on kysymys osakesäästötiliin liittyen, mihin et vastausta tästä kirjoituksesta löytänyt, laita kysymystä kommenttikenttään ja kaivan kysymyksen sinulle. Toivottavasti tästä kirjoituksesta oli apua osakesäästötiliin tutustuessasi ja sen hankinnan pohdinnassa.
Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa ja saat tiedon aina uusimmasta kirjoituksesta sekä lisäpäivityksiä ajankohtaisista raha- sekä sijoitusasioista ja matkastani taloudelliseen riippumattomuuteen!
Omavaraisuushaaste Facebookissa
Minä sain osakesäästötilin pikalaskemassani (laskin tietyillä oletusluvilla) ihan erilaisen tuloksen kuin sinä. En suhtautuisi ollenkaan noin positiivisesti pitkän tähtäyksen sijoittamiseen, minun laskelmassa osakesäästötili tuotti 20 vuoden ajanjaksossakin vain pienen hyödyn. 10 vuodessa en usko, että sillä saa hyötyä (jollain harvinaisella sijoituslogiikalla voi saada, mutta itse en oikein edes keksi sellaista). Lisäksi minusta osinkosijoittamiseen tuo tili ei ole ollenkaan noin postiivinen (osinkoveron muuttuminen 25,5 % osakesäästötilin 30 %) syö ihan hurjasti tuottoa. Mutta minä tutkin asiaa vain yhdelä kantilta ja yhdellä pikalaskelmalla ja lopputulos oli niin surkea, että en jaksanut alkaa laskemaan lisää
https://puolimiljoonaapaaomaa.blogspot.com/2019/03/osakesaastotili-fifty-sixty-kannattaako.html
Lueskelinkin nuo laskelmasi. Mutta tosiaan kuten tekstissäni kirjoitinkin, käy osakesäästötili vain noihin kolmeen skenaarioon. Ns. juuri kuvailemmallasi ”tavallisella” osinkotuotolla se ei kannata – jonka takia pidänkin suurimman osan Suomisijoituksistani perustililläni.
Nordea on tällä hetkellä näkemykseni mukaan ainut osake Suomen pörssisä, joka tarjoaa nykyhinnalla tarpeeksi korkeaa kestävää osinkotuottoa, että sen laittaminen osakesäästötilille olisi perusteltua pitkällä aikavälillä.
Ja toisaalta treidaajille osakesäästötili ei säästä rahaa, mutta säästääpä ainakin byrokratian kanssa aikaa. Erittäin pitkällä aikavälillä tuleekin juuri tuo kuvaamasi pieni hyöty, mutta jokainen sentti on mielestäni kotiinpäin. Mutta tosiaan kuten kirjoitin tekstissäni, todennäköisesti palvelujentarjoamat kustannukset syövät tämänkin pienen edun.
Huijausta koko osakesäästötili. Siis valtiovalta yrittää huijata eläkeläisiä siirtämään rahansa pankkitililtä osakesäästötilille, eikä tarjoa vastineeksi mitään hyvää. Jos haluaa sijoittaa, on parempia tapoja kuin osakesäästötili.
Noo, ei se huijausta ole, mutta huonohko diili vain suurimman osan tapauksista. Ja valtio tätä tuskin tahallaan tekee, kun kuuntelee sitä kuinka huolissaan politiikot ovat verotulojen menetyksestä, jota tili tuottaa… Mutta siinä olet oikeassa, että lähes kaikki muut tavat sijoittaa rahansa ovat parempia (esim. kaikki vähäkuluiset indeksirahastot!)
Hyvää pohdintaa, varsinkin tuo osinkonäkökulma. Paljon on pankeista ja palveluntarjoajista tosiaan kiinni. Todennäköisesti tulee avattua vähintään kokeilumielessä itselle ja 0-vuotiaalle tilit.
Kiitos! Toivotaan tosiaan, että palveluntarjoajilla pysyy järki kädessä, niin tämä kokeilu kannattaa.
Ja ilmeisesti tilissä ei voi hyödyntää hankintameno-olettamaa.
Tämä myös torpedoi hyödyllisyyttä pitkäaikaiseen sijoittamiseen.
Jep, ihan oikeassa olet, että kaiken muun ohella tuo tekee siitä vielä haastavampaa. Voisin lisäillä sen tuohon listaan.
Kuten TATU edellä kommentoi, osakesäästötilin yhteydessä ei voi käyttää hankintameno-olettamaa joten erittäin pitkän aikajänteen sijoituksiin (osakemarkkinoiden 7% vuotuisella tuotto-oletuksella yli 15 vuotta) parempia vaihtoehtoja ovat pienikuluiset indeksirahastot tai ETF:t. Siinäkin tapauksessa että osakesäästötili olisi hallinnointikuluiltaan edullisempi tai jopa ”ilmainen”.
Itse näen tilin vaihtoehtona lähinnä vain aktiivisesti kauppaa käyvälle pikkusijoittajalle joka haluaa kokeilla siipiään suorien osakesijoitusten veivaamisessa..
Totta tuo, että hankintameno-olettaman puuttuminen tekee tilistä hieman haasteellista paitsi juuri erittäin pitkällä aikavälillä (koska korkoa-korolle ilmiö kuitenkin ehtii 20 vuodessa tekemään enemmän kuin hankintameno-olettamasta saadut lisät).
Tällaisenaan osakesäästötili on kuitenkin suhteellisen rampa. Eniten kaipaan eurorajan kasvattamista, verotuksen järkevöittymistä, hankintameno-olettaman tuomista mukaan sekä indeksirahastojen ja ETF:in lisäämistä osakesäästötilin sisään, jotta siinä olisi jotain järkeä suurelle massalle. Toisaalta uskon, että korkea osinkotuottoisille tämä sopii kyllä pitkällä aikavälillä, koska niistä ei hankintameno-olettama hyötyä saa muutenkaan (jos ajatellaan, ettei kurssi nouse, vaan osinko vain jauhaa paikallaan).
Nyt en ymmärtänyt tuota lausumaa korkoa-korkolle ilmiöstä, ellet mielessäsi vertaile vain OS- ja AO-tilejä, joiden tapauksessa näin voi käydä pitkällä aikavälillä. Kasvuosuudellisten indeksirahastojen ja ETF:ien kanssa hankintameno-olettamaa voi käyttää joka tekee niistä ylivoimaisen verotehokkaita pitkän aikavälin säästämisessä, nehän kun myös sisältävät tuon korkoa-korolle ilmiön..
Puhuinkin juurikin vain osakesäästötilin ja arvo-osuustilin. Osakesäästötili on kuitenkin vain niitä ihmisiä varten, jotka haluavat ostaa suoria osakkeita (kuten esim. minä). Rahastot ovatkin ihan suoraan paras tapa sijoittaa, koska niissä saa (Ainakin vielä) verottomat osingot. Korkoa korolle ilmiö tulee näissä parhaiten esille osinkocaseissa jos oletetaan, että kaikki osingot sijoitetaan takaisin osakkeisiin tilin sisällä, koska verottaja ei ole vielä tässä kohtaan tullut väliin.
Toinen on juuri tuo pitkäaikainen osakkeiden valitseminen jos EI harrasta osta ja unohda-tyyliä eli pitää salkun sisällön samana tuon kymmeniä vuosia. Esim. spekulointisalkkuani voisin harkita siirtäväni osakesäästötilille, koska myyn ja ostan siellä vuosittain osakkeita. Jos myisin esim. osakkeen X voitolla ja vaihtaisin sen osakkeeseen Y, korkoa korolle-ilmiö on vahvempi osakesäästötilin sisällä, koska en joudu maksamaan myyntivoittoa tässä välissä. Mutta tosiaan jos vain ostaa esim. osaketta Z joka ei maksa osinkoa ja pitää sitä 15 vuotta, on järkevämpää pitää se osakesäästötilin ulkopuolella.
Omien laskelmieni mukaan OST ei tarjoa oikeastaan mitään etuja normaaliin AO-tiliin verrattuna. Jos salkkusi osinkoprosentti on kolmen luokkaa (eli keskimäärin mitä globaaleilta markkinoilta saa), niin 10v päästä ero AO-tilin ja OST:n välillä on minimaalinen verojen jälkeen (alle prosentin). Tämä selittyy kahdella seikalla, eli korkeammalla osinkoprosentilla ja hankintameno-olettaman puuttumisella. 10 vuodessa erittäin todennäköisesti yksi salkkusi osake on tuottanut niin paljon, että hankintameno-olettama pienentää oleellisesti verokertymääsi. (Itseäni aina huvittaa miten moni ”sijoituskonkari” ei laske verovelkaa ollenkaan, vaan olettaa rahojen olevan tilillä ikuisesti.)
Lisäksi jos haluat elää salkkusi tuotoilla, niin AO-tili soveltuu siihen huomattavasti paremmin. Miksi? Koska AO-tilillä veroja maksetaan per osakelaji ja 10v päästä voit keskittää myyntisi heikoiten tuottaneisiin osakkeisiin, jolloinka minimoit verojen määrän. OST-tilillä maksat veroja kollektiivisesta tuotosta, jolloinka verosuunnittelun mahdollisuutta ei ole. Eli käytännössä maksat veroja myös salkkusi multibaggereista.
Toinen ongelma on, että OST mahdollistaa eräänlaisen EXIT-veron tilin sisällä oleville varoille. Jos vasurihallitus nostaisi pääomaverot Suomessa pilviin (yli 40%, niin kuin vasemmisto ja vihreät haluaisi), niin siinä vaiheessa ei ole oikein mitään tehtävissä. AO-tilin tapauksessa voit nostaa kytkintä vaikka Ruotsiin ja siirtää osakkeesi verottomattomasti pois Suomen verokarhun ulottumattomiin.
Omasta mielestäni tili soveltuu pelkästään treidaukseen, enkä näin ollen tule sitä todennäköisesti ollenkaan ottamaan käyttöön.
Samaa mieltä tosta, että jos omistaa vain keskimääräisen osinkotuoton osakkeita (eli 3% tasoa), on osakesäästötili turha – mutta tosiaan Nordean 9%:n osinkotuoton tapauksessa osakesäästötili voi olla varsin perusteltukin. 50 000e kiinni Nordeaan ja korkoa korolle-ilmiöstä täysi hyöty irti.
Toisaalta täydellisessä maailmassahan vasemmistohallitus saattaa nyt vähä nostaa pääomaveroa, mutta 12 vuoden päästä ehkä oikeistohallitus laskee pääomaveron 25%:iin! Uskon, että pääomaveron taso pysyy samassa tulevaisuudessa, koska kompromissit, mutta aika näyttäää mitö oikeasti tapahtuu.
Osakesäästötili – paljon porua turhasta! Siinäpä omat ajatukseni pähkinänkuoressa. En vaan voi ymmärtää, miksi hallitus rakentaa uusia himmeleitä jo ennestään labyrinttimaiseen sijoittajan verotukseen. Vaikuttaa siltä että tässä, kuten monessa muussakin asiassa, piti vain saada edes jotain näkyvää aikaan et saadaan vaaleissa luvatut tavoitteet ruksattua pois listalta. Valitettavasti en ennusta pitkää ikää tälle viritelmälle.
Jotta sijoittamisen ja omistamisen verotuksesta saadaan ennustettavaa ja reilua, olisi asiaan yksinkertainen ratkaisu, jonka moni konkarisijoittaja onkin useaan otteeseen nostanut esiin. Eli laitetaan kaikki sijoittajat samalle viivalle niin, että kaikkia omistajia verotetaan samansuuruisella, laajalla mutta matalalla verokannalla. Eli esim.osinkovero olisi sama kaikille, sijoitti sitten suoraan osakkeisiin, sijoitusyhtiön tai kapitalisaatiosopimuksen kautta, olit sitten piensijoittaja tai yli10% yhtiöstä omistava, olit sitten kotimainen tai ulkomainen sijoittaja. Tällöin riittäisi n.5% verokanta, joka tuottaisi vähintäänkin saman veropotin valtiolle, kuin nykyinen piensijoittaja sorsiva järjestelmä. Muuta ei tarvittaisi, ei uusia himmeleitä taikka keinotekoisia vippaskonsteja toisen perään. Helppo, ennustettava, läpinäkyvä ja ennen kaikkea kaikkia tasapuolisesti kohteleva systeemi.
Noh, ainahan voi toivoa 😀 pahoin pelkään että suunta on jatkossakin päinvastainen.
Ihan samoilla linjoillaa ollaan. Ensivaikutelmani osakesäästötilistä oli hieman optimistinen, mutta mitä enemmän siihen on tutustunut, sitä enemmän optimismi on latistunut. Käyttötapaukset osakesäästötilille kun ovat nyt suhteellisen marginaaliset.
Kun katsoo, kuinka paljon keskimäärin poliitikot tietävät sijoittamisesta tai omistamisesta, en pidätä hengitystäni tämän osalta. Ensin tulee isot yritykset, sitten pienet yritykset ja aivan viimeisenä tuntuu tulevan tavallinen piensijoittaja – se kuitenkin on usein hiljaa ja sillä ei ole lobbausvaltaa. Pitää vain hitaasti, mutta varmasti päästä siihen tilanteeseen, että ei ehkä ole enää niin piensijoittaja, niin saa pelata eri säännöillä 😀
Hei,
Jos sijoitain 50k€ Nordnetin osakesäästötilille ja ostan osakkeita ja myyn koko setin jonkun ajan kuluttua. Tämän jälkeen nostan osakesäästöilin tyhjäksi, niin voinko taas uudestaan laittaa samalle tilille uudet 50k€. Eli järjestelmä ymmärtää, että tili on tyhjennettyä ja uusi sijoitus tulossa, eikä valita aikaisemmasta jo tyhjennetystä sijoituksesta?
Hyvä kysymys! Käytännössä tämä onnistuu. Tämä on harvemmin kuitenkin järkevää, koska et pysty esim. verotustappioita ottamaan vasta kun tili lopetetaan täysin. Myyntivoitot sen sijaan verotetaan heti kun siirrät ne tililtä pois, joten käytännössä tässä ei ole järkeä paitsi jos tarvitset rahaa juuri nyt jostain syystä.
Olen tästä kirjoitellut vähän tarkemmin vielä täällä: https://omavaraisuushaaste.com/kenen-kannattaa-avata-osakesaastotili/
Hei,
Kiitos hyvästä artikkelista.
Mutta ei vilkas kaupankäynti ja verottajailmoitukset (siis ulkopuolella OST-tilin) vaivaa lainkaan, kunhan hoitaa asiat OP:n sijoituspalveluilla. Raportit menevät täydellisinä verottajalle. Ihan sama onko myyntejä 50 tai 500 vuodessa.
Kiitos, hyvä kuitenkin huomata, että kaikilla suomalaisilla pankeilla on sama kuin OP:lla verottajan ilmoituksiin liittyen. Kaikessa verotuksessa kuitenkin mielestäni pätee se, että veroilmoitus kannattaa tarkistaa omin silmin, joka menee suhteellisen mahdottomaksi 500:lla kaupankäyntikerralla. Järjestelmät ja ihmisetkin kun tekevät virheitä.
Moi,
Kyllä juu nykyään on muillakin pankeilla hyvät raportoinnit. Ja tietysti aina pitää varmistaa, että tiedot (lähinnä voitot-tappiot -saldo riittää) ovat siirtyneet verottajalle prikulleen pankin ilmoituksen mukaisesti! Ettei ”karhun” iso käpälä ole lipsahtanut näppäimistölle turhan tomakasti….
>Avaanko minä arvo-osuustilin?
>Entä minä? Aionko minä avata arvo-osuustilin? Kaikkien näiden kysymysten ja faktojen jälkeen jäljelle jääkin vain tähän kysymykseen vastaaminen. Vastaus on monivaiheinen. Avaan osakesäästötilin, jos sen pystyy joltain palveluntarjoajalta (Nordnet, please), saamaan järkeville kuluilla (mieluusti samoilla kuluilla kuin arvo-osuustilin).
Taidat tarkoittaa osakesäästötiliä?
Tämäpä juuri, pitää korjata 😀
Minulla on osakesäästötili, jossa on yhden firman osakkeita. Niistä on kertynyt osinkoa kolmena vuonna. Nyt nostessani osingot tuli veroprosentiksi hulppeat 72%, jota välittäjä perusteli sillä, että osakkeen arvo oli noussut 40% ja se on mukana tuossa summassa mistä vero lasketaan. Eli on kyllä rakennettu oikea miinojen miina.
Hmm, kuulostaa hämmentävältä. Kannattaa varmistaa vielä verottajalta erikseen.Mutta käytännössä joo osakesäästötililtä ei kannata rahoja nostaa vasta kuin sen kokonaan lopettaa ja osingot kannattaa vain uudelleensijoittaa. Jos osinkoja haluaa nostaa muille tileille, kannattaa silloin pitää vain perus arvo-osuustili.