Kannattaako osakkeisiin sijoittaa nyt on ylivoimaisesti yleisin kysymys, johon olen viime kuukausina joutunut vastaamaan. Jostain syystä en kuullut kysymystä läheskään niin usein vuosina 2020 ja 2021, kun osakeindeksit nousivat herkeämättömästi ylöspäin. Tänään pyrinkin vastaamaan universaalisti kannattaako osakkeisiin sijoittaa nyt ja miten sijoittajan oma profiili tähän vaikuttaa.
Aloitin tämän tekstin kirjoittamisen alun perin jo vuonna 2021, kun pörssit olivat vielä kovassa nousussa, joten oli hauska nyt julkaisupäivänä huomata, kuinka ajaton tekstistä loppupeleissä tuli, vaikka fiilikset pörssissä ovat tehneet täyden U-käännöksen. Käynkin tekstissä siis läpi ennen kaikkea erilaisia sijoitusprofiileja, aikajanoja sekä sitä tärkeintä kysymystä eli miksi ensipeleissä haluat sijoittaa.
Rahan tarve, tänään, huomenna ja 10 vuoden päästä
Kaikista tärkeintä on ymmärtää aidosti oman talouden rahan tarve tänään sekä lähi, että kaukaisessa tulevaisuudessa. Syy tähän on se, että et halua joutua tilanteeseen, missä joudut pakkomyymään osakkeita tai rahastoja. Sijoittamisessa usein käytetään kulunutta fraasia, jonka mukaan pitää sijoittaa vain ne rahat, jotka pystyy menettämään. En henkilökohtaisesti usko tähän, sillä jos sijoittaja tietää mitä hän tekee, koko pääoman menettämisen todennäköisyydet ovat häviävän pienet.
Sen sijaan sanon aina, että sijoita vain se raha, mitä et tule varmasti tarvitsemaan pidemmälläkään aikavälillä, vaan jonka voit jättää tuottamaan korkoa korolle. Jos sinulta löytyy tällaista rahaa, olet valmis sijoittamaan.
Jos kuitenkin taloutesi on sen verran tiukoilla, että sinulla ei löydy aidosti sivuun laitettavaa rahaa pitemmälle aikavälille – ei sijoittamisessa ole järkeä. Silloin saatat joutua myymään sijoituksesi silloin, kun rahaa tarvitset – ja tämä ajankohta osuu mitä todennäköisemmin samaiseen hetkeen, kun pörssit laskettelevat alaspäin ja taloudessa menee muutenkin huonosti.
Sijoitushorisonttisi
Kun on tunnistanut, pystyykö ylipäätänsä sijoittamaan – on hyvä miettiä omaa sijoitushorisonttia. Sijoittaako 5, 10, 20 vai vaikka 100 vuoden aikatähtäimellä. Sijoitushorisontilla ja sijoitusjänteellä on aidosti merkittävä merkitys, koska se vaikuttaa siihen, mitä sijoittaja arvostaa. Haluaako sijoittaa tulevaisuuden yhtiöihin, jo nykyään menestyneisiin yhtiöihin vai johonkin siltä väliltä?
Mitä pitempi aikajänne on, sitä rohkeammin sijoittaja pystyy ottamaan näkemystä sijoituksillaan. Tärkeää on myös huomata, että halusimme tai emme, moni meistä on jopa hieman vahingossa lyhytjänteinen sijoittaja, kun tunteet sekä elämänmuutokset vievät mukanaan ja saavat meidät myymään ja ostamaan tilanteissa, joissa meidän ei niin alun perin pitänyt tehdä.
Ja tästä johtuen, sijoittajan kannattaakin tähdätä aidosti pitkäjänteiseksi sijoittajaksi. Pitkäjänteisiä sijoittajia on huomattavasti vähemmän markkinoilla, joten aidosti pitkäjänteisenä sijoittajana pystyy samaan etua pelkästään sijoitushorisontin takia.
Mutta entä sitten, millainen sijoitushorisontti kannattaa olla erilaisissa elämäntilanteissa ja miten se vaikuttaa siihen, mitä sijoittamista kannattaa lähestyä? Seuraavassa kolme erilaista sijoittajaprofiilia elämäntilanteesta riippuen.
Sijoittajaprofiili 1: Alle 30-vuotias sijoittaja
Jos olet alle 30-vuotias, olet erittäin aikaisin liikkeellä keskimääräiseen sijoittajaan verrattuna. Onnittelut! Korkoa korolle-ilmiö tulee tekemään sinun puolestasi valtavasti töitä ja tässä kohtaa yleensä tienaaminen sekä säästäminen pääsevät arvoon arvaamattomaan. Taloudellista matkaa aloittaessa jokainen tienattu ja säästetty euro sijoittamista varten tuntuu aivan eri tavalla myös osakesalkussa kuin myöhemmin.
Nuorena sijoittajana kannattaakin maksimoida sitä summaa, mitä sijoituksiin saa laitettua. Mitä enemmän ja mitä aikaisemmin pystyt sijoittamaan, sitä vahvemmin korkoa korolle ilmiö tuottaa sinulle vaurautta ja sitä nopeammin pääset tilanteeseen, jossa sijoitettu pääoma ei enää näy sijoitusomaisuudessasi merkittävästi.
Saattaa tuntua epäintuitiiviselta, mutta nuorena sijoittajana toivot pörssiromahdusta. Pörssiromahduksen aikaan on huomattavasti parempi aika sijoittaa kuin silloin, kun kaikki muutkin aloittavat sijoittamisen. Vuodet 2020-2022 ovat olleet jälleen täydellinen opetus tästä vanhasta viisaudesta.
Kun sijoitin 18-vuotiaana 1 000 euroa Citigroupin osakkeeseen, tuntui se aivan järjettömältä määrältä rahaa. Ja seurasinkin herkeämättä, prosenttimuutoksia. Joskus sijoitus oli 1%:n, hyvinä päivinä jopa 4%:n plussalla. Tämä siis tarkoitti 10 ja 40 euroa. Nämä olivat valtavia rahoja ja muutoksia. Sinusta tuntuu todennäköisesti samalta sijoitusurasi alussa.
Lupaan kuitenkin tämän: jos sijoitat pitkäjänteisesti 30 vuotta, 1 000 euroa tuntuu todennäköisesti tämän jälkeen vain pyöristysvirheeltä. Jos pystyt sijoittamaan isoja summia, saattaa tämä taso tulla paljon nopeamminkin vastaan. Älä siis stressaa kymmenistä euroista ja lyhyen ajan prosenttimuutoksista, vaan muista, että olet tässä mukana oikeasti pitkällä aikavälillä.
Nuorena tärkeää onkin laittaa ensin oma talous tasapainoon, että pystyy sijoittamaan. Tämä tarkoittaa huonoista veloista irti pääsemistä (kuten pikavipit ja muut korkeakorkoiset lainat) sekä kolmen kuukauden kulujen säästämistä säästötilille vararahastoksi. Tämä voi olla parhaimmillaan jopa hieman helpompaa nuorena, koska kulutus on todennäköisesti pienempää kuin vanhempana ja yksinkertaisesti voi selvitä vähemmällä.
Lopuksi on hyvä miettiä, ovatko osakesijoitukset ja rahastosijoitukset ainoa järkevä tapa sijoittaa. Nuorelle, joka asuu vielä vuokralla, ASP-tili on edelleen yksi ylivoimaisesti parhaita riskittömiä sijoituksia, josta pystyy saamaan 5%:n verottoman koron käytännössä ilman riskiä pörssiromahduksesta! Tätä ei missään nimessä kannata unohtaa, vaikka rahasto- ja osakesijoittaminen tuottavaa pitkällä aikavälillä onkin. Itse sijoitin näinä aikoina 50-50 ASP:lle ja osakkeisiin ja olen tyytyväinen lopputulokseen.
Sijoittajaprofiili 2: 30-60-vuotiaat
Olen itse yrittänyt juuri tämän profiilin alapyykin, mutta suurimman osan ajasta, kun olen kirjoittanut tätä blogia, olen ollut alle 30-vuotias opiskelija ja vastavalmistunut. Suurimman osan tästä ajasta omistin osakkeita tuhansissa tai kymmenissä tuhansissa. Tänään sijoitukseni pelkästään osakkeisiin liikkuu noin 300 000 eurossa ja loput on kiinni asunnoissa.
Sanoisin, että nykyään ihminen alkaa olla aikuinen vasta kolmenkympin jälkeen (tai näin ainakin omassa kuplassani näyttää olevan). Tällöin alkaa ilmestyä asioita, kuten lapsia, lemmikkejä, isompi koti sekä yksinkertaisesti enemmän mukavuudenhalua, joka käytännössä maksaa aina enemmän.
Jos aloittaa sijoittamisen tässä kohtaa tai on jo sijoittanut jo jonkun aikaa, on hyvä miettiä, mihin haluaa sijoittaa. Haluaako sijoittaa oman eläketurvan lisäksi? Haluaako sijoittaa lapselle pesämunaa? Sijoittaa mukavan osinkovirran takia, että saa arkeen lisää käyttörahaa? Vai haluaako sijoittaa vain oman varallisuuden kasvattamisen takia ja rakkaudesta lajiin. Edes ASP:lle sijoittaminen ei ole liian myöhäistä tässä kohtaa, jos ei ensiasuntoa ole vielä hankkinut.
Nämä kaikki ovat yhtä tärkeitä sekä oikeita syitä, mutta tärkeintä kuitenkin on se, että sijoittamisessa on joku tarkoitus. Jos tarkoitusta ei ole, saattaa sijoittaminen loppua yhtä nopeasti, kuin sen on aloittanutkin.
Henkilökohtaisesti sijoitan klassisesti FIRE:n takia, eli sen, että pystyn tarjoamaan ilman töitäkin hyvän elintason itselleni sekä tulevalle perheelleni, jonka toivottavasti joskus saan. Toisaalta tyttöystäväni kuukausisijoittaa rahastoihin (sekä ASP:lle) sen takia, että pystyisi myöhemmin elämässään mahdollistamaan 4 päivän työviikon. Hän ei siis haaveile täydellisestä valintojen vapaudesta, kuten allekirjoittanut, mutta pyrkii ottamaan sijoituksillaan yhden päivän lisää haltuun itselleen viikosta.
Keskimäärin tässä ikävaiheessa tienaa jo paremmin, mutta myös kulutus nousee usein elintasoinflaation myötä lähes samaa tahtia. Perusteet ovatkin omalla tavallaan samat myös tässä iässä. Ensin kulutus ja hätäkassa kuntoon (hätäkassan hyvä olla isompi kuin nuorempana, jos pitää taloudellisesti huolta muistakin kuin itsestään). Itse uskon noin 6 kuukauden kulutuksen kokoiseen hätäkassaan perinteisen 3 kuukauden palkan sijaan. Meillä kaikilla kun on erittäin erilaiset kulutustottumukset ja palkat.
Suurimmassa osassa tätäkin ikää toivot pörssiromahdusta ja todennäköisesti niitä saat enemmän kuin yhden. Tärkeintä onkin, ettei hötkyile niissä, vaan pitää pallon silmissä kymmenien vuosien päässä. Nämä ovat ne vuodet, kun todennäköisesti pystyt eniten rahaa sijoittamaan, joka tarkoittaa samanaikaisesti, että pystyt tekemään kaikkien parhaimmat ja huonoimmat sijoitukset juuri tässä kohtaa.
Itse uskon kerran kuukaudessa sijoittamiseen, oli kyse osake- tai rahastosijoittamisessa. Näkemystä voi mielestäni ottaa kaikista äärimmäisissä pörssiliikkeissä (eli rajuissa nousuissa ja laskuissa), mutta ns. tavallisena pörssiaikana jokainen meistä menestyy parhaiten sillä, että sijoitamme tietyn summan osakkeisiin ja rahastoihin joka kuukausi tasaisesti ja varmasti. Joskus kurssit ovat korkeammalla ja joskus matalammalla, mutta loppupeleissä matka menee vain ylöspäin, jos sijoittaa kymmeniä vuosia joka kuukausi.
Sijoittajaprofiili 3: 60v ja yli
Suurin osa sijoitusvinkeistä yli 60-vuotiaille ja eläkeläisille liikkuu ennen kaikkea pääoman suojelemisen puolella. Tämä johtaa siihen, että tälle sijoittajaprofiilille suositellaan usein esim. korkorahastoja tai yhdistelmärahastoja. Nämä rahastot ovat siis Suomen suosituimpia, mutta samalla ne ovat surkeita. Joskus ne eivät pysty suojaamaan pääomia yhtään sen paremmin kuin pankkitilikään.
Sijoittamisessa ikä on kuitenkin vain numero ja tärkeintä onkin jälleen kysyä, miksi sijoitan? 70-vuotiaalla voi olla 100 vuoden sijoitushorisontti aivan yhtä hyvin kuin 20-vuotiaallakin, jos hän haluaa kasvattaa esim. kaikkien lastenlastensakin varallisuutta.
Käytännössähän jokainen vauras suku Suomessa Herleneistä alkaen ajattelee näin. Aina kun juttu miljardöörisuvuista osuu omiin silmiin, ajatus siitä, että varallisuus on vain ”lainassa” itsellä ja sen täytyy olla paremmassa kunnossa seuraaville suvun jäsenille toistuu uudelleen ja uudelleen.
Tämä on ajatus, mistä mielestäni myös ihan tavallinenkin ihminen voi ottaa mallia – kukaan meistä ei todennäköisesti saa parempaa elämää sillä, että polttaa miljoonien omaisuuden ilmaan viimeisinä elinvuosinaan. Sen sijaan ylisukupolvinen varallisuuden siirtäminen pystyy parantaa monen tulevan sukupolven elämää moninkertaisesti.
Monella eläkkeellä kuitenkin kulutaso laskee merkittävästi yhdessä tulotason kanssa, jolloin sijoitettavaa ei välttämättä jää ollenkaan. Tällöin voikin hyvin vain syödä kuormasta, koska vaikka kannatan tuleville sukupolville varallisuuden jättämistä, ei sitä kannata kuitenkaan tehdä sillä hinnalla, että kituuttelee viimeiset elämänsä vuodet. Tällöin sijoitusten myynti oman elämänlaadun parantamiseksi on jopa kannustettavaa.
Entäpä jos innostuu sijoittamisesta yli 60-vuotiaana? Näin itse asiassa kävi isälleni, joka aloitti sijoittamisen vasta 61-vuotiaana, innostuttuaan omasta esimerkistäni. Hänelle sijoittaminen on ennen kaikkea ajan viihdettä ja virkeyttä yllä pitävää. Vaikka summat eivät ole isoja, ovat ne duunarieläkkeen päälle aina plussaa ja etenkin Nordean osingoista hän jaksaa innostua aina uudelleen ja uudelleen.
Koskaan ei olekaan liian myöhäistä innostua sijoittamisesta ja on väärin ajatella, ettei yli 60-vuotiaskaan voisi sijoittaa oikeasti pitkällä aikajänteellä. Suomalaisen miehen elinajanodote on lähes 80 vuotta ja naisen 86 vuotta, joten 60-vuotiaskin pystyy sijoittamaan hyvillä mielin pari vuosikymmentä – ja jopa tähän aikaan mahtuu monta pörssiromahdusta ja euforiamarkkinaa. Ikä on vain numero ja sijoittaminen on hyvä harrastus ihan jokaiselle iästä ja tavoitteista huolimatta.
Sijoitusstrategia nousu- ja laskumarkkinaa varten on yhtä tärkeä
Uskon siihen, että jokaisella kannattaa olla sijoitusstrategia – oli sijoitushorisontti mikä vain. Sijoitusstrategia terävöittää ymmärrystä myös siitä, miksi sijoittaa ja samalla sen avulla pystyy välttämään tekemään hölmöjä tunteiden ohjaamia impulssiostoksia.
Oma sijoitusstrategiani on jaettu periaatteessa kolmeen osaan ja sama tyyli sopii mielestäni jokaisen vaiheen sijoittajalle.
1) Sijoitusstrategia rauhalliseen tai nousumarkkinaan
Sijoitusstrategiani nousumarkkinan tai rauhallisen osakemarkkinan aikana on yksinkertainen. Ostan kerran kuussa n. 2000 eurolla yhtä osaketta, joka on jo salkussani. Osakesalkussani on vain seitsemän eri osaketta, jotta ehdin oikeasti seuraamaan jokaisen yhtiön liiketoimintaa ja tekemään valistuneita sijoituksia joka puolelle ampumisen takia.
Pyrinkin pitämään kiinni siitä, että hyvinä aikoina ostan osakkeita normitilanteessa vain kerran kuukaudessa aina suunnilleen samalla summalla ja tällöin en yleensä uusia sijoituksiani salkkuun aktiivisesti hae ellei, joku yhtiö salkussani ala näyttää heikkenemisen merkkejä.
2) Sijoitusstrategia laskumarkkinaan
Olen tehnyt erikseen jo viisi vuotta sitten sijoitusstrategiani laskumarkkinaan / pörssiromahdukseen. Siinä on seuraavat vaiheet.
1) Dow Jones-16% kaikkien aikojen huipuista:
– Ensimmäiset lisäostot tavallisen sijoitusstrategiani ulkopuolelta käteisvaroilla, joita olen kerännyt (n. 3 kuukauden kulutus)
– Hae sijoituslainaa max. 1-2% korolla (tavoite 40 000 – 60 000e)
– Älä myy omistuksiasi
2) Dow Jones -26% kaikkien aikojen huipuista:
– Toiset lisäostot
– Käytä 30% sijoituslainasta
– Älä myy omistuksiasi
3) Dow Jones -36% kaikkien aikojen huipuista:– Kolmannet lisäostot
– Käytä seuraava kolmannes sijoituslainasta
– Älä myy omistuksiasi
5. Dow Jones -46% ATH-lukemista:
– Lisäostoja niin paljon kuin rahalla saa, käteiskassa nollaan
– Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että pörssiromahdus ei aina edes yllä tähän asti. Jotta indeksit laskevat lähes 50%, tarvitaan finanssikriisin kaltainen maailmanlopun lupaus – ehkä jopa enemmän.
– Toinen tärkeä pointti muistaa on se, että usko mahdolliseen pörssien palautumiseen on vaikea pitää, kun kaikki sijoitukset ovat pakkasella ja salkun arvosta on sulanut 50% tai enemmän.
– Muistutus itselleni: pörssi nousee aina takaisin jaloilleen!
– Älä myy omistuksiasi
Strategia toimi erinomaisesti koronassa, jos olisin sitä pystynyt noudattamaan täydellisesti ja sama näyttää pätevän myös nykyiseen pörssitilanteeseen. Pörssissä on aina ollut parasta laittaa rahaa erittäin paljon juuri silloin, kun täysi paniikki on päällä ja sen takia sijoitusstrategiani pörssiromahdusta varten sisältääkin niin paljon muistutuksia itselleni siitä, että älä myy. Koska minunkin tekee mieli myydä osakkeita välillä, kun ne ovat paljon pakkasella – olenhan ihminen.
3) Spekulointisalkku
Spekulointisalkussa saan tehdä mitä haluan. Sijoittaa vaikka kryptoihin tai yhtiöihin, jotka ovat konkurssin partaalla. Tärkein sääntö on kuitenkin se, että spekulointisalkussani on aina kerrallaan vain 5% koko sijoitustani varallisuudestani. Onnistuessaan siis nämä erittäin korkean riskin sijoitukset voivat tuottaa hyvinkin, mutta epäonnistuessaan, ne eivät sijoitusmenestystäni tuhoa.
Tärkein hyöty spekulointisalkussa on kuitenkin se, että koska siellä saa toteuttaa sijoittamisen ”pelaamis”-puolta, tämä puoli ei valu oikeaan sijoitusstrategiaani ja isoihin sijoituksiin. Jos antaa tunteiden hallita merkittäviä sijoituksia, pystyy tekemään yllättävää tuhoa sijoituksilleen kaikissa elämänvaiheissa vauvasta vaariin.
Uskon siihen, että jos myös oma sijoitussuunnitelmasi sisältää kaikki nämä kolme komponenttia, sijoitukset tulevat onnistumaan erinomaisesti pitkällä aikavälillä.
Kannattaako osakkeisiin siis sijoittaa nyt?
Lyhyesti sanottuna osakkeisiin ja rahastoihin kannattaa sijoittaa myös nyt, luit tämän tekstin sen julkaisupäivänä tai kolme vuotta sen jälkeen. Ja oli elämäntilanteesi tai ikäprofiilisi ihan mikä tahansa. Kaikissa elämän vaiheessa osakkeisiin sijoittamiselle löytyy paljon hyviä syitä ja taloudellinen turva on vain yksi niistä. Se, kuinka paljon osakkeisiin kannattaa sijoittaa riippuukin siitä:
1) Paljon sinulla on sijoitettavaa rahaa?
2) Mikä on sijoitusstrategiasi?
3) Mikä on sijoitusaikajänteesi?
4) Onko markkinoilla nyt nousu vai laskumarkkina?
Nämä ovat neljä tärkeintä kysymystä, joihin sinulla täytyy olla vastaus, ennen kuin osaat vastata siihen, kuinka paljon sinun kannattaa sijoittaa. Olen monesti todennut sen ja totean vielä uudelleen: sijoittamisessa kannattaa olla brutaalin rehellinen itselleen – jos olet ylioptimistinen oman taloudellisen tilanteesi tai osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin tulevaisuuden kanssa, tulet mitä todennäköisemmin pettymään karvaasti.
Jos kuitenkin arvioit sijoitusvalmiutesi rehellisesti, sijoitit sitten 10 tai 50 vuoden aikavälillä, sijoittaminen tulee palkitsemaan sinut ruhtinaallisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii myös esimerkiksi oma nettovarallisuuteni kehitys, joka näyttää seuraavalta viimeisen 10 vuoden ajalta.
2013: 21 000€
2014: 29 000€
2015: 41 000€
2016: 58 000€
2017: 78 000€
2018: 92 900€
2019: 156 700€
2020: 260 800€
2021: 353 200€
2022: 400 000€
Uskoinko olevani tässä sijoittamista aloittaessani? En. Pystyykö fiksu pitkäjänteinen sijoittaja samaan? Kyllä.
Kannattaako osakkeisiin nyt siis sijoittaa? Kyllä. Hyvä aika aloittaa sijoittaminen onkin juuri tänään vaikka avaamalla ilmainen arvo-osuustili Nordnetissä*.
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
*Affiliate-linkki
Kiitos hyvästä postauksesta! Pystyisitkö jossain kohtaa tekemään taas päivitetyn version edullisimmista indeksirahastoista ja välittäjistä? Kuukausisäästäminen kiinnostaa, mutta löytyy niin paljon eri vaihtoehtoja… Kiinnostaisi myös tietää sinun näkemyksesi, kuinka paljon valuuttakursseja kannattaa seurata ja mahdollisesti suojata salkkua mahdollisten valuuttakurssimuutoksien takia.
Joo tämä on itse asiassa ihan seuraavana tulossa, mutta työkiireiden, kirjakiireiden, kuumeen sekä nyt kertausharjoitusten takia ei ole ollut aikaa tekstiä viimeistellä. Pyrin saamaan sen vielä valmiiksi ja julkaistua tämän vuoden puolella, on aika tosiaan päivittää kun viimeisin on jo 4 vuotta vanha.
Kiitos paljon tästä blogistasi.Olen lukenut huolella pidemmän aikaa kirjoituksiasi.Ennenkaikkea ihailen sisältöä jonka osaat tuoda julki erinomaisella loogisella lauserakenteella.
Tietenkin asiasisältö innostaa ja kannustaa myös vanhempaa rouvashenkilöä joka harrastaa säästämistä ja sijoittamista.
Kannustava oli esimerkkisi isästäsi kivan harrastuksen löytämisestä.Harrastuksen jolla voi myös tienata.
Odotan innolla kirjasi julkaisemista.
Yst.terv. Tellu
Kiitos paljon ja mahtava kuulla, että kirjaa odotellaan. Antaa lisäenergiaa viimeiselle editointikierrokselle ja toivottavasti pian pystyn tosiaan laittamaan kirjan ennakkotilausvaihtoehdonkin auki. Ja tosiaan, on ollut myös mukava nähdä isäni innostuvan uusista asioista – nykyäänhän hän on jo yli 70-vuotias ja edelleen innostunut sijoittamisesta.
Hyvä kirjoitus!
Oletko muuten tehnyt analyysiä/postausta siitä, paljonko tuottoa tuossa varallisuuden kasvussa on ja paljonko on sijoituksiin laitettua pääomaa? Mahtava kyllä tuo 2018 alkanut kehitys!
Joo tätä on itseasiassa kyselty moneen kertaan ja voisin vaikka tilinpäätöksen yhteydessä tehdä tarkat laskelmat tästä. Suurin osa sijoituksistani on onneksi aina ollut Danskessa eli pystynen saamaan tietoja yhdistelemällä saamaan suhteellisen luotettavat tiedot tästä, mutta tosiaan pitää kasailla vähän eri tietolähteistä. Veikkaisin näin hihasta, että 50% on sijoitettua pääomaa ja 50% sijoitusten tuottoa.
Ylen juttu fire:stä:
https://yle.fi/uutiset/74-20003042
Alle kolmikymppiset lähtivät koronavuosina osakekaupoille – Ina Mattila aloitti sijoittamisen 14-vuotiaana ja aikoo olla 35-vuotiaana taloudellisesti riippumaton
Tämä oli mielenkiintoinen juttu! Kiva, että FIRE:stä edelleen puhutaan ja että nuoret siitä innostuvat, vaikka pörssit ovat olleet mollivoittoisia viime aikoina. Nuorissa on kuin onkin tulevaisuus!
Moi ja kiitos taasen hyvästä kirjoituksesta!
Seuraavat kysymykset mietityttää tällä hetkellä(saattaa olla tyhmiäkin kysymyksiä) ja jos voit valaista asiaa edes jonkin verran, niin olisin suuresti kiitollinen:
1. Miltäköhän tällä hetkellä näyttää asuntolainaneuvotteluissa, saako pankeilta vielä hyviä asuntolainatarjouksia pienellä korolla, kuten muutaman viime vuoden aikana, vai alkaako ASP-tilin hyöty olemaan tulevina vuosina taas suurempaa, jos katsotaan ASP:n korkotuen, yms. näkökulmasta?
2. Minulla ja puolisollani on sellainen tilanne, että puolisollani on ollut ASP-tilillä about 10k jo muutaman vuoden, ja minä en ole aloittanut vielä ASP-tilille sijoittamista(tällä hetkellä olisi noin 10k varaa sijoittaa johonkin). Kuitenkin yhteisen asunnon ostaminen on ajankohtaista todennäköisesti vasta 2-3 vuoden päästä, joten mietimme kannattaisikohan puolisoni ottaa rahat pois(tai esim. puolet) ASP-tililtä ja sijoittaa ne nyt joihinkin muihin rahastoihin ja aloittaa ASP:lle säästäminen vaikka vuoden päästä, jolloin rahat ehtisivät olla kuitenkin sen pari vuotta ASP:llä ennen asunnon ostoa?
3. Jos leikittäisiin ajatuksella, että esim. Dow Jones laskisi yli 30% kaikkien aikojen huipuista vuoden sisällä, niin olisiko minulla siltikin järkevämpää alkaa sijoittamaan jo nyt ASP:tilille esim. 70% tuosta 10k€:stä ja esim. säästää loput 30% laskumarkkinan varalta?
4. Jos Dow Jones alkaisi laskemaan -16%, -26%, -36%, jne., niin voiko olla järkevää sijoittaa siinä vaiheessa pelkästään rahastoihin vai kannattaako ottaa muutama halpa osake mukaan?
5. Mainitsit joskus aiemmin rahastot Superrahasto Suomi, USA Indeksi (A1 EUR), Eurooppa Indeksi (A1 EUR). Jos nyt aloittaisi rahastosijoittamisen, niin onko nämä kolme tarpeeksi sijoittamiseen vai pitääkö myöhemmin tai jo tässä vaiheessa olla jotain muutakin? Jos vertaa noita kolmea ja vastaavasti ETF:t EUNL, IS3N, IUSN, IUSQ, kumpi olisi järkevämpi aloittelevalle rahastosijoittajalle?
Varsin järkeviä ja ajankohtaisia kokemuksia!
1) En usko vieläkään, että korot nousevat niin korkealle, että ASP:n korkotuesta on hyötyä, mutta ASP on edelleen mielestäni erinomainen sijoitus lähinnä valtionvakuuden takia ja riskittömän tuoton takia.
2) Koska elämässä ei koskaan tiedä mitä tapahtuu, niin jättäisin nuo rahat ASP:lle. ASP:lle kuitenkin saa täyden koron perustamisvuodelle ja seuraavalle 5:lle vuodelle eli todennäköisesti koko tuolle ajalle.
3) Lyhyen aikavälin sijoituksiin kyllä ASP on järkevämpi. Tässä syynä se, että vaikka Dow Jones nousisikin aikanaan, sen nouseminen voi viedä vuosia – joskus jopa vuosikymmenen. Kuten tekstissäkin mainitsin, pörssiin kannattaa sijoittaa aina vähintään yli 5 vuoden perspektiivillä, muuten liikaa on tuurista kiinni, missä pörssit liikkuvat juuri sillä hetkellä kun rahaa tarvitsee. Koskaan ei tiedä milloin tulee uusi terrori-isku, pandemia, sota, maanjäristys jne.
4) Osakkeitta kannattaa ostaa, jos haluaa sijoittaa osakkeisiin. Itse sijoitan 100%:sesti osakkeisiin, joten haen halpoja osakkeita. Jos kuitenkaan ei ole aikaa tutkia osakkeita tarpeeksi, rahastosijoittamisella ei varmasti pääse yhtään huonompaan tulokseen laskumarkkinassa – usein sillä pääsee jopa parempaan.
5) Joo sama tosiaan pätee edelleen, eli nuo tarjoavat tarpeeksi hajautusta. Jos vertaa rahastoja ja ETF-rahastoja, isoin ero tulee siitä, että rahastoihin pystyy sijoittamaan pienimmillä pääomilla vapaammin. Jos kuitenkin pystyy sijoittamaan ETF:iin tarvittavan verran joka kuukausi, pystyy automaattisella kuukausisäästöllä ETF:iin päästä hieman halvemmalla kulujen osalta.
Erot ovat kuitenkin sen verran pieniä kulujen ja tuottojen osalta näiden välillä, että suosittelen valitsemaan vain sen, kumpi itsestä tuntuu helpommalta toteuttaa pitkäjänteisesti ja säännöllisesti.
Kiitos vastauksesta!
Jäin miettimään tuota, että miksi ETF:iin pitäisi sijoittaa isompia eriä kuin rahastoihin, mutta se ilmeisesti johtuu siitä, että ETF-kuukausisäästö ei olekaan enää ilmainen? Voiko sen jotenkin laskea, että paljonko esim. 3-4 ETF:iin pitää kuukaudessa säästää, että se tulee kuluissa noiden muiden rahastojen tasolle tai alle?
Mainitsit tämän vuoden tekstissäsi Eurooppa Indeksin sijaan iShares MSCI ACWI UCITS ETF:n. Voiko tämän lukea niin, että tuo ETF voisi olla jopa parempi kolmanneksi USA Indeksin ja Nordnet Suomen rinnalle? Jos katsoo esim. nykyistä maailmantilannetta ja myöskin pidemmälle ajalle.
Myös siitä, toki isompi syy on se, että ETF:ssä sinun pitää aina ostaa yksi ”osuus” rahastoa ja tämän osuuden hinta on minimimäärä, jota ETF:ään voit sijoittaa. EUNL:ssähän tämä on esim. tällä hetkellä n. 72 euroa, siinä missä rahastoihin sijoittaessa minimisijoitus on usein 15 euroa. ETF:iin sijoittaessa toisaalta muut kulut ovat sen verran pienet, että se vähän kompensoi rahastokuluja. Sanoisin, siis että jos sijoittaa sen 200-500 euroa esim. kuukaudessa, ei ole syytä laskea senttejä, kumpi on halvempi. Ero tosiaan on minimaalinen.
Ja joo Eurooppa on varsin mielenkiintoinen nyt, kun se on aliperformoinut taloudellisesti ja osakkeiden osalta jo pitkään muuta maailmaa. Toisaalta tämä voisi viitata siihen, että hyviä vuosia olisi tulossa, mutta toisaalta kun katsoo Euroopan talouksia, ei täällä kauheasti valonpilkahduksia ole näkyvissä.
Itse olen edelleen aika jenkkiuskovainen mitä sijoittamiseen tulee ja MSCI ACWI on siitä hyvä, että siinä on paljon USA-painoa, mutta sen lisäksi myös muita vähän eksoottisimpia alueita, jotka ovat hyvä lisä hajautettuun salkkuun.
Kuulostaa järkevältä. Olisiko tuollaisessa USA, Suomi, MSCI ACWI -kombossa painotus lisäyksissä tasan vai painottaako jotakin noista enemmän? Ja varmistan vielä, puhutaanhan tässä Handelsbankenin USA:sta, eikä Nordnetin USA Esg:stä?:)
Joo, mielestäni 1/3 kaikkiin on varsin ok. Ja tosiaan Handelsbankenista puhun, Nordnetin USA ESG on ihan ok myös, mutta Handelsbanken oma lempparini.
Jos ajatellaan, että pystyisi sijoittamaan vain 50 euroa kuukaudessa rahastoon, niin olisiko se järkevää sijoittaa noihin em. rahastoihin? Jos tällä hetkellä Nordea Säästö 75 käytössä, niin varmaan kannattaisi vaihtaa Nordnetin rahastoihin.
Laitan tähän vastauksen: Nordea säästö 75 tosiaan erittäin kallis, jolla ei ole mitään erityisen hyvää tulosta historiassa eli siitä vaihtaminen mihin tahansa pienikuluiseen rahastoon on keskimäärin fiksua. Ja tosiaan 50e kuussa kannattaa keskimäärin jakaa noin 1-2 rahastoon, kolmatta siihen ei välttämättä enää tarvitse.
”Monella eläkkeellä kuitenkin kulutaso laskee merkittävästi yhdessä menotason kanssa, jolloin sijoitettavaa ei välttämättä jää ollenkaan.”
Pilkunviilausta, mutta lause ei mielestäni oikein toimi.
Joo pitää hieman tarkentaa! Tätä tekstiä en ehtinytkään oikolukea yhtä tarkasti kun olin viikon kertausharjoituksissa.
Kiitos sijoitusstrategian jakamisesta. Tällainen pitäisi olla aina seinällä luettavissa.
Voi kuinka sitä on tullutkin hassattua varoja kaiken maailman kokeiluihin!
Hienoa, että tästä on hyötyä! Ja tosiaan, olen itse huomannut saman, joka on yksi pääsyitä, miksi nykyään strategiani auki kirjoitan. Etenkin vaikeina aikoina sijoitusstrategian näkeminen paperilla selvänä auttaa välttämään erityisesti huonoja sijoituspäätöksiä.