Usein kysytään, miten aloittaa sijoittaminen. Näissä tilanteissa ihmisellä usein on valmis käsitys siitä, millä hän haluaa sijoittamisen aloittaa. Liian harvoin kuitenkin kysytään, millä sijoittaminen itse asiassa kannattaa aloittaa. Osakkeilla vai rahastoilla?
Keskimäärin sijoittamisesta puhuttaessa usein aloitteleva sijoittaja voikin valita osakkeiden ja rahastojen välillä, muiden hieman eksoottisimpien vaihtoehtojen lisäksi. Olen viime aikoina pohtinut tätä erityisen paljon esimerkiksi Finnairin listautumisannin myötä sekä Kempowerin osakkeen ympärillä olevaa keskustelua seuratessani, joissa näkyy jatkuvasti osakesijoittamisen hyvät sekä huonot puolet samaan aikaan.
Henkilökohtaisesti puhun blogissani keskimäärin niin osake- kuin rahastosijoittamisen puolesta, koska molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Pitkällä aikavälillä rahastosijoittaminen on huomattavasti vähemmän aikaa ja vaivaa vaativaa – ja sen lisäksi siitä saadut tuotot ovat lähes poikkeuksetta parempia kuin osakesijoittamisesta. Argumentteja kuitenkin löytyy sen puolesta, miksi Suomessakin lähes miljoona osakesijoittajaa ja miksi osakesijoittamisen suosio on koko ajan vain kasvussa. Tänään käynkin läpi, mistä tietää kannattaako sijoittaminen aloittaa osakkeilla vai rahastoilla – ja mitkä asiat tässä kannattaa ottaa huomioon!
Milloin sijoittaminen kannattaa aloittaa osakkeilla?
Aloitin itse osakesijoittamisen 17-vuotiaana – en rahan kuvat silmissäni, vaan oppiminen intohimona. Olin kiinnostunut finanssikriisistä ja talouden syvällisestä ymmärtämisestä. Nuorena poikana talousuutisista silmiini ensimmäisenä pomppasivat luonnollisesti pörssikurssit, joita olin myös joskus TV:ssä nähnyt. Aloitin sijoittamisen tietämättä kirjaimellisesti mistään mitään ja sijoitinkin vain yhtiöön (Rautaruukki), jonka tiesin nimeltä.
Vaikka ensimmäinen sijoitukseni meni täysin päin seiniä, tämä kuitenkin aloitti oppimismatkan, joka jatkuu vielä tänä päivänäkin. Vaikka olen vuosien varrella vaurastunut osakesijoituksilla (vaikka koko 15 vuoden aikana sijoitukseni ovatkin hävinneet indeksirahastoille), suurimmat hyödyt osakesijoittamisesta eivät ole tulleet näiden eurojen myötä.
Osakemarkkinoiden opiskeleminen vaatii aikaa, mutta siellä menestyminen ei vaadi neroutta (vaikka usein se myös auttaa asiaa). Siinä, missä pörssi on syklinen, niin on myös ihmisen käytös ja oikeastaan kaikki tapahtumat, mitä pörssimaailmassa tapahtuu, ovat jo tapahtuneet tavalla tai toisella. Pörssi on jatkuva puntari, joka aluksi menee kovaa toiseen suuntaan ja sen jälkeen toiseen – lopulta päätyen järkevälle tasolle. Jos on opiskellut osakesijoittamista tarpeeksi, alkaa tunnistaa näitä tapahtumia ja hyvällä yritysanalyysillä pystyy ostamaan hyviä yrityksiä hyvällä hinnalla. Menestymiseen osakesijoittajan ei lopulta tarvi tämän enempää, mutta yksinkertaisuudestaan huolimatta se on äärimmäisen vaikeaa toteuttaa käytännössä vuodesta toiseen.
Suurimmat hyödyt, mitä olen osakesijoittamisesta saanut, ovat olleet apunani koulussa, elämässä ja työelämässä. Mitä syvemmälle osakesijoittamiseen menee ja mitä enemmän opiskelee uusia yhtiöitä, sen syvemmälle pääsee kiinni siihen, miten maailma ja ihmiset käyttäytyvät, koska halusimme tai emme, raha on edelleen yksi ihmisten vahvimpia motivaattoreita tehdä oikeastaan yhtään mitään. Raha saa ihmisen ahneeksi. Raha saa ihmisen pelokkaaksi. Raha saa ihmisillä aikaan kaikkia tunteita näiden välissä. Ja kaikki nämä ihmisten perustunteet ovat esillä osakemarkkinoilla joka päivä!
Ihmisten käytöksen lisäksi, osakesijoittaminen opettaa ihan käytännössäkin työelämässä hyödyllisiä taitoja. Vedän päivätöikseni IT-projekteja, mutta osakesijoittamisesta saatujen oppien myötä pystyn puhumaan täysin samaa kieltä liiketoiminnan kanssa – ja jopa auttamaan tuomaan uusia ajatuksia liiketoimintaan, vaikka se klassisesti IT-kehityksen ulkopuolella onkin vahvasti. Suurin hyöty, mitä olen osakesijoittamisesta työelämään saanutkin on se, että minua ei ole kahlittu pelkästään omaan työtehtävääni ja omaan siilooni. Osakesijoittaminen ja ne sadat yhtiöt, joihin olen vuosien varrella tutustunut, ovat antaneet niin laajan ymmärryksen erilaisista liiketoiminnoista, että näen kokonaisuudet työelämässä aivan eri tarkkuudella kuin olisin koskaan pystynyt näkemään ilman osakesijoittamista.
Osakesijoittaminen auttoi myös koulussa. Itselläni luonnollisesti erityisen paljon, koska opiskelin kauppakorkeakoulussa, mutta uskon, että asiat, joita osakesijoittaminen tuo elämään, ovat hyödyllisiä aivan kaikessa opiskelussa. Pitkälti sen takia, että osakesijoittaminen vaatii analyyttistä otetta kaikkeen tekemiseen ja omien uskomusten tuhoamista tasaisin väliajoin. Aito oppiminen onkin sitä, että pystyy päästämään vanhoista ajatuksistaan irti ja korvaamaan ne uusilla. Tämä onkin yksi sijoittajan tärkeimmistä taidoista ja itse olen luonut nahkani sijoittajana moneenkin kertaan, ja aina hieman viisaampana.
Liian vähän puhutaankin siitä, että vaikka osakesijoittaminen on tunteiden ja faktojen ristitulessa olemista. Maailmaa on koko ajan enenevissä määrin vaivannut tietynlainen subjektiivisuuden ihannointi. Koko ajan enemmän korostetaan sitä, miltä asiat tuntuvat, ei sitä, miten asiat oikeasti ovat. Tämä näkyy kaikessa aina mitä kummallisimmista salaliittoteorioihin, identiteettisotiin, että pitkän aikavälin tieteellisten faktojen kieltämiseen oman subjektiivisen kokemuksen voimalla.
En tiedä tarkalleen, mistä tämä ilmiö muodostuu, mutta osakesijoittajana maailmasta on vaikea ymmärtää tätä subjektiivisen maailmankokemisen nousua. Kun on sijoittanut pitkään, alkaa tunnistaa niin itsestään, muista ihmisistä kuin kokonaisista yrityksistä ympärillä tiettyjä kaavoja. Ja sitä, kuinka samanlaisia me loppupeleissä olemme ja kuinka tietyt viisaudet ovat tänä päivänä aivan yhtä totta kuin ne olivat Antiikin Kreikan aikaan. Olen viime aikoina lukenut etenkin talousuutisia ennen ja jälkeen 1990-luvun laman ja on uskomatonta huomata, kuinka lähes mikään ei ole muuttunut näistä päivistä tähän päivään sijoituskeskustelussa.
Milloin sijoittaminen kannattaa siis aloittaa osakkeilla? Silloin, kun sinulla on sisältä kumpuavaa kiinnostusta ja samalla aikaa sekä energiaa opiskella uusia asioita. Osakesijoittaminen on kaninkolo, joka voi viedä hyvin jokaisen tunnin päivästäsi, jos sen annat niin tehdä. Kaninkoloon ei tarvitse mennä niin syvälle, mutta koloon on pakko olla valmis hyppäämään, mikäli osakesijoittamisessa mitään järkeä on. Jos et ole valmis hyppäämään kaninkoloon ja opiskelemaan perusteita ja siitä vielä huomattavasti enemmän, osaamisesi heikoksi ja niin jäävät myös tuottosi vääjäämättä. Osakesijoittaminen onkin matka maailman, muiden ihmisten, että ennen kaikkea itsensä tuntemiseen – ja jos on valmis kyseenalaistamaan kaiken, mitä nykyään jo tietää näistä asioista, osakesijoittaminen on oikea valinta.
Milloin sijoittaminen kannattaa aloittaa rahastoilla?
Jos haluaa maksimoida sijoitustuottonsa mahdollisimman nopeasti, on rahastosijoittaminen ainoa oikea tapa tähän. Ja tarkemmin vielä, indeksirahastosijoittaminen. Kaikki rahoitustieteen tutkimukset viimeisen 50-100 vuoden aikana todistavat samaa – yli 90% aktiivisista rahastosijoittajista häviää indeksirahastoille – ja tämä pätee myös kaikkiin yksityissijoittajiin, treidaajiin ja kenen tahansa, joka pyrkii sijoittamaan suoraan osakkeisiin.
Rahastosijoittaminen onkin omalla tavallaan oikotie vaurastumiseen, koska siitä kaiken oleellisen pystyy oppimaan vain parissa päivässä! Rahastosijoittamisen aloittaaksesi sinun ei tarvitse hypätä osakesijoittamiseen maailmaasyleilevään aukkoon, vaan riittää, että opettelet perusteet siitä, mitä (indeksi)rahastot ovat, mikä niiden tehtävä on ja mikä on järkevä strategia niihin sijoittamiseen.
On vaarallista sanoa kuka tahansa, mutta rahastosijoittaminen on jotain, jonka kuka tahansa voi oppia. Ja rahastosijoittaminen on samalla tapa, jolla kuka tahansa, jolla rahaa sivuun laittaa on, voi vaurastua.
Rahastosijoittamisessa parasta on se, että se on osakesijoittamisen kanssa kolikon kääntöpuoli. Siinä, missä osakesijoittamisesta voi tehdä juuri niin monimutkaista ja analyyttistä kuin ihminen vain haluaa (voit kirjoittaa vaikka tohtorin väitöskirjan osakemarkkinoiden mistä tahansa pienestä osasta), rahastosijoittamisessa menestymiseen ei tarvitse älykkyyttä, analyyttistä otetta tai edes oman itsensä tuntemista. Rahastosijoittamisessa hienointa onkin se, että mitä konemaisemmin ja tietämättömänä ympäröivästä pörssimaailmasta sitä tekee, sitä paremmin siinä menestyy!
Järkevä rahastosijoittaminen onkin vaivatonta, edullista, pitkäjänteistä ja ennen kaikkea vähästressistä. Rahastosijoittajalle saattaa tulla joskus painetta lisätä sijoitussalkkuunsa aina lisää ja lisää rahastoja, kun aikaa kuluu ja rahastoyhtiöt lanseeraavat koko ajan uusia ja ihmeellisiä aktiivisia rahastoja, mutta rahastosijoittajan ei sijoitusmarkkinaa edes kannata seurata. Aika sekä korkoa korolle-ilmiö ovat rahastosijoittajan parhaat ystävät ja ne toimivat parhaiten, kun sijoittaja ei häiritse niitä ja keksi omia hyviä ideoita joka väliin.
Jos rahastosijoittaja kuitenkin alkaa tuntea vetoa sijoitusmaailmaan ja sen seuraamiseen sekä alkaa valikoimaan uusia mielenkiintoisia rahastoja salkkuunsa tietyin väliajoin, kannattaa miettiä, olisiko osakesijoittaminen sittenkin se oma juttu. Aktiivinen rahastojen valikoiminen on pitkälti samaa työtä, mitä osakesijoittaja tekee ja jos on valmis tämän työn tekemään, voi olla perusteltuakin tutustua osakesijoittamisen maailmaan.
Parhaat rahastot taas ovat niitä, jotka tarjoavatkin hyvää keskimääräistä tuottoa vähäriskisillä alueilla, kuten Yhdysvalloissa tai Pohjoismaissa. Rahastosijoittamisen aloittamisessa tärkeintä onkin se, ettei tee asiasta liian vaikeaa itselleen. Rahastosijoittaja voi valita kaksi tai kolme mielenkiintoista indeksirahastoa, joilla saa hyvän maantieteellisen ja toimialallisen hajauttamisen, alkaa sijoittamaan kerran kuukaudessa rahastoihin – mieluiten automaattisesti – ja antaa ajan tehdä loput puolestaan.
Kannattaako sijoittaminen aloittaa osakkeilla vai rahastoilla?
Kuten vanha viisaus kuuluu: sijoittaminen kannattaa keskimäärin aina. Ja tämän lisäksi paras aika sijoittaa on aina tänään. Kuten kuitenkin näet, osake- ja rahastosijoittaminen eivät ole millään tavalla mustavalkoisia asioita ja ne sopivat eri tavalla eri ihmisille – ja myös eri elämäntilanteessa oleville ihmisille.
Selvyyden vuoksi kokoan vielä yhteen rahastosijoittamisen ja osakesijoittamisen hyvät ja huonot puolet.
Rahastosijoittamisen hyvät ja huonot puolet
+ Helppoa
+ Lyhyt oppimiskäyrä
+ Pystyy aloittamaan erittäin pienillä euromäärillä
+ Lähes kaikille sijoittajille tarjolla paremmat tuotot kuin osakesijoittamisessa
+ Helppo automatisoida
+ Sopii aivan kaikille ihmisille
– Ei tarjoa muuta hyötyä kuin rahallista hyötyä
Osakesijoittamisen hyvät ja huonot puolet
+ Loputon maailma, jossa oppii joka päivä jotain uutta maailmasta sekä itsestäsi
+ Opeista on hyötyä monella elämän osa-alueilla – voi auttaa sinua jopa urallasi eteenpäin!
+ Koska riskit ovat korkeampia, onnistuessasi sijoittajana, myös tuotot voivat olla korkeampia
+ Antoisa harrastus, joka pitää aivot virkeänä ja jota voi harrastaa juuri niin vanhaksi kuin elää
+ Antaa syvällistä perspektiiviä kahteen ihmisen perustunteeseen: ahneuteen ja pelkoon
+ Antaa jatkuvasti vastoinkäymisiä ja onnistumisia – näitä käsittelemällä voi kasvaa myös ihmisenä
+ Kehittää analyyttistä ajattelua ja etenkin tunnistamaan oleellisen melusta
– Erittäin pitkä ja kivulias oppimismatka, jossa virheiltä ja rahanmenetykseltä ei voi välttyä
– Todellinen mahdollisuus tuhota omaa varallisuutta
– Suurimmalle osalle tuottaa huonommin kuin indeksirahastot
– Saattaa viedä joskus mennessään, vähän liikaakin!
Olisi mukava kuulla, mistä sinä aloitit sijoittamisen, mitä olet sijoittamiselta saanut ja mihin se on sinut lopulta vienyt!
————————————–
Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa erittäin edulliseen 24,9€:n hintaan vain rajoitetun ajan Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi alekoodilla: VIISASSIJOITTAJA23!
Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.
Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Moi,
Oon lukenut sun blogia enemmän tai vähemmän aktiivisesti jo kolmisen vuotta. Kiitos, kun olet jaksanut tätä jatkaa. Tässä kirjoituksessasi oli jotenkin juurevaa pohdintaa sen asian ympärillä, joka on itseäkin mietityttänyt.
Ekat laput ostin, tai isä osti mulle, joskus 80-luvun puolen välin jälkeen. Sitten tuli aika pitkä tauko, kunnes EQ-online tuli joskus 90-luvun lopulla ja innostuin taas hetkeksi sijoittamisesta. Sitten taas uudestaan joskus 2006, mutta sen pohjan jälkeen pysyin pois aina koronaan asti. Olen siis kolistellut käytännössä kaikki viime vuosikymmenten pohjat, mutta nyt päätin, etten lähde enää pois.
Olen aina sijoittanut osakkeisiin, mutta indeksisijoittamisessa lajin helppous viehettää. Ja se olisi ainakin itselleni ollut monin verroin tuottoisampaa. Lisäksi työ, perhe ja harrastukset vievät niin suuren osan ajasta, että sijoittamisen indeksointi on alkanut tuntua aiempaa paremmalta idealta. Toisaalta olen lähes pohjattoman kiinnostunut oppimaan uutta, joten liiketoiminnan oppiminen ja numeroiden kanssa värkkäily kieltämättä kiinnostaa enemmän, kuin automatisoitu kuukausisäästäminen. Aika ristiriitaista, eikö totta.
Sitten on vielä tuo osakesijoittamisen henkinen puoli, joka on ainakin itselle se juttu. On ollut uskomatonta päästä kokemaan nuo kaikki kuplat, vaikka se onkin tehnyt kipeää. Enkä tästä viimeisestäkään rysäyksestä selvinnyt itse kuivin jaloin, vaikka olinkin syksyllä -21 niin hyvin kartalla, että sain hätisteltyä jopa muutaman läheisen pois markkinoilta ennen h-hetkeä. Ehkä itsekin sitten ensi kerralla? 😉
Kiitos paljon tarinasi jakamisesta! Ymmärrän hyvin tuon ongelman siinä, että muu elämä, harrastukset jne. vie aikaa, mutta silti kiinnostaisi sijoittaa osakkeisiin! Jopa itse näin talousbloggarina taistelen jatkuvasti samojen ongelmien kanssa, kun elämää on niin paljon blogin ja sijoittamisen ulkopuolella. Varmaan aika yleinen ongelma ihmisille, jotka kokevat kiinnostusta moneen asiaan ympärilleen – maailma on niin mielenkiintoinen paikka, että 24h päivässä ei kyllä tunnu riittävän mihinkään, ainakaan itselle 😀
Ja niinhän sitä sanotaan, että sijoittaja on vasta sitten, kun on kokenut ensimmäisen pörssiromahduksensa. Monella saattoi tulla 2020-2022 vuosina vähän väärä kuva siitä, mitä osakesijoittaminen ja sijoittaminen ylipäätänsä on. Jos kuitenkin on ollut markkinoilla koko vuoden 2022 ja tämän vuoden, niin on oikeastaan käynyt jo melkein koko pörssin syklin läpi pikakelattuna, joka varmasti auttaa seuraavassa syklissä toimimista.
Hei, en ole ihan varma miten rahastojen verotus menee, joten pystytkö selventämään asiaa? Rahastoissa on uskoakseni 1000 euron raja, jolloin kaikki tuotto on verotonta, mutta sen jälkeen tuotoista menee 30% vero. Jos siis saan rahastooni esimerkiksi 1100 euroa, josta 1050 on sijoittamaani rahaa ja 50 euroa tuottoa, niin meneekö se 30% vain tuosta 50 eurosta vai koko 100 eurosta vai kenties koko 1100 eurosta?
Verot tosiaan menevät pelkästään voitosta. Ja tosiaan 1 000 euron myynnissä menee raja siihen, että voittoja verotetaan laisinkaan. Eli juuri tuossa esittämässäsi tilanteessa vain tuosta 50 eurosta menisi vero. Jos kuitenkin myisit esim. 999 eurolla, niin silloin mitään veroa ei menisi.
Luovutusvoiton verovapaus koskee kaikkia luovutusvoittoja, siis yhtälailla osakkeita kuin rahastoja. Se ei ole mikään verovapaa osa, eli jos myyt sijoituksiasi yhteensä 1000 eurolla vuodessa, *KOKO* voitto menee verolle. Siis jos esimerkin vuoksi oletetaan sijoituksen tuplanneen arvonsa, eli arvosta on 50 % realisoimatonta tuottoa, jos myyt/lunastat 999 euron edestä, saat sen 498,50 tuottoa verottomana, mutta jos myyt/lunastat 1001 euron edestä, maksat pääomatuloveron koko tuotosta 500,50 * 30 %.
Jep hyvä tarkennus tilanteesta, jossa on iso voitto.
Moi! Sijoittamiseni aloitin yhdestä palkkapankkini rahastosta, johon kuukausittain pistin osan palkastani. Se oli minulle tapa säästää, en edes ajatellut sitä Sijoittamisena. Hyvä niin, tuotto kun jäi tosi vähäiseksi…
Pikkuhiljaa aloin päästä jyvälle rahastosijoittamisesta ja minulla oli useampia rahastoja päällä. ”Fiksusti” vaihtelin niitä usein, kun olin varma että näin tekisin isomman tilin! Sen isomman tilin taisi tehdä pankki…
Indeksirahastoista en tuolloin muista edes kuulleeni.
Osakesijoittaminen alkoi kiinnostaa ja matala kynnys sen käynnistämiseen oli pankin kapitalisaatiosopimus, kun OST:ä ei vielä ollut tarjolla. Tämä kuori minulla on vieläkin, mutta tästä sijoitusinstrumentista ei paljon puhuta(?)
Olen lukenut/kuunnellut saariot, juntuset, mähkät yms. ja tänä vuonna lopulta aloittanut suorat osakeostot, Suomeen ja USAan. Vaurastuminen on tietysti oleellista ja jännää, mutta yhtä lailla merkitykselliseksi koen sijoituspalstojen ja blogien seuraamisen, yritysten toimintoihin jonkun asteisen tutustumisen ja sekä omat pikku pohdiskeluni.
Jos vertaan itseäni sijoittajana silloin rahastovaihtojen aikaan ja nyt, niin suurin ero tänään on harkinnassa ja kärsivällisyydessä.
Kiitos Esa Juntunen juttutuokiosta Kirjamessuilla!
Kiitos tarinasta Henkka! Ja tosiaan, osakesijoittaminenhan on tosiaan äärimmäisen hauska, mielenkiintoinen ja opettavainen harrastus. Se, että siinä pääsee usein vaurastumaan vain sivussa, on oikeastaan vain äärimmäisen hauska plussa – suurin osa mielenkiintoisista harrastuksista kuin vain maksaa 😀
Mitä tapahtui v. 2015 – 2016, kun nettovarallisuutesi on tehnyt tuolloin selvän loikan ylöspäin? Kysyn, koska oman salkun kehitys ollut samankaltaista siihen asti, mutta tuo loppukiri on saavuttamatta!
Käytännössä omat sijoitukset tuottivat hyvin, mutta sen lisäksi tein vain enemmän töitä, ja elin säästeliäästi eli enemmän rahaa jäi sijoituksiin opiskeluaikoina kuin sitä aiemmin. Eli ei sinällään mitään muuta magiaa kuin ihan vain, isommat tulot, samat kulut = enemmän sijoituksia kuin aikaisemmin. Osaltaan samasta syystä johtuu myös tuo toinen pomppu sitten koulusta valmistumisen ja selvän palkannousun jälkeen
Ensikokemuksella sijoittamisesta on paljon merkitystä, jatkaako harrastusta vai vetäytyykö tappiot kärsineenä pois lopullisesti. Nyt parin vuoden aikana lie moni pettynyt punaisen tuijotukseen varojen sulamiseen kuukaudesta toiseen, varsinkin kun Suomen pörssistä monet aloittaa….
Ehdottomasti! Ja ikävästi moni antaa juuri tunteiden viedä voiton eli tulevat mukaan on parhaimmat bailut. Ja sitten vetäytyvät markkinoilta nykyisessä tilanteessa. Sitten taas unohtavat sijoittamisen 5-10 vuodeksi ja innostuvat taas seuraavassa nousussa ja niin sykli jatkaa toistamistaan ja samat virheet toistuvat vuosikymmenestä toiseen. Pitäisi vain muistaa, että nyt on äärimmäisen hyvä aika aloittaa sijoittaminen – esim. juuri tuohon Suomen pörssiin.
Ei koskaan rahastoihin. Niissä et koskaan tule rikastumaan. Heti vain suoraan osakkeisiin vaikka vähän ensi alkuun että oppii.
Harva piensijoittaja osakkeillakaan rikastuu.
Vaurastumiseen toimii kumpikin vaihtoehto. Aika moni osakepoimija häviää indekseille, mutta joukossa on aina joku joka voittaakin. Treidaamisessa perinteiset rahastot ei toimi, mutta ETF sopii nopeampaankin kaupankäyntiin.
Kaikki pitkälti kiinni aikajänteestä – ja siitä, minkä laskee rikastumiseksi. Vaurastumiseen indeksirahastot ovat pomminvarma tapa pitkällä aikavälillä. Jos sitten taas monimiljonääriksi tähtää, niin siihen tarvitsee muutakin kuin sijoituksia eli hyviä tuloja ja järkevää kulutusta – tai sitten vain rahastot ja aika monta vuosikymmentä!