Kannattaako treidaus? Yli 90% treidaajista epäonnistuu oikeasti – ja mitä siitä voi oppia

Usein todetaan, että 90% treidaajista (eli heistä, jotka käyvät osakkeilla kauppaa päivittäin, ammatikseen tai vakavasti sivutyökseen), häviävät indeksille. Viime vuoden loppupuolella silloin Nordnetillä vielä työskentelevä treidaaja Jukka Lepikkö antoi treidaamisdataa Nordnetin asiakkaista, joka näytti huomattavan erilaiselta. Onnistuneiden treidaajien määrä näyttäisi olevan paljon suurempi kuin 10% – ainakin erittäin lyhytaikaisen datan perusteella.

Treidaaminen nousee puheeksi aina ihmisten huulille, kun sijoituksia käsittelevät sosiaaliset mediat täyttyvät entistä hurjemmista vuosituottograafeista ja pörssien euforia on kovimillaan härkämarkkinassa.

Moni sai viime vuonna satumaisia tuottoja treidaamalla (ja ihan holdaamallakin) eikä pelännyt esitellä niitä sosiaalisessa mediassa. Sama on näkynyt myös tänä vuonna, kun markkinat ovat tiettyjen osakkeiden ja sijoitusluokkien osalta jatkaneet erittäin kovaa nousua.

Onko tämä se tavallinen tarina vai vain jäävuoren huippu? Tänään pohdinkin sitä, kannattaako päiväkauppa osakkeilla suurimmalle osalle meistä vai ei ja mitä data sekä tutkimukset asiasta sanoo. Ja mitä epäonnistuminen oikeastaan on – rahan häviämistä vai häviämistä indeksille? Tänään siis palautusta maan pinnalle vähän kaikille meistä.

Dataa treidaamisesta ei kannata ottaa kevyesti

Katsotaan siis ensin Jukka Lepikön Nordnet-blogissaan esittämää dataa treidaamisesta.

Nordnetin asiakkaista vuoden 2019 datan perusteella yli puolet treidaajista oli tehnyt tuottoa. 36 % treidaajiksi määritellyistä tileistä oli tehnyt tappiota eli 64 % asiakkaista teki voittoa. Keskimääräinen treidaajan vuosituotto oli vuonna 2019 34,34 %, joka oli huomattavasti korkeampi kuin Nordnetin asiakkailla keskimäärin. Voidaan siis sanoa, että Nordnetin treidaajat tekivät keskimäärin enemmän tuottoa kuin perinteiset sijoittajat.

Vuonna 2018 valtaosa Nordnetin treidaajista 77 % oli taas tappiolla, eli aletaan olemaan jo lähempänä 90%. Vuosituotto jäi myös 2,18 % verran pakkasen puolelle. Jakauma treidaajien tuottojen kesken on hyvin epätasainen, eli kun osa treidaajista saavuttaa äärimmäisen korkeita tuottoja, toinen osa jää selvästi tappion puolelle.

Vaikka kyseessä on vain kaksi vuotta, ovat nämä kaksi vuotta ihan hyviä indikaattoreita treidaamisesta ja siitä, miten suurin osa meistä treidaajina menestyisi minäkin vuonna. Ymmärtääkseen numeroita, pitää siis katsoa ihan pörssin tuottoja näiltä vuosilta. Otetaan referenssiksi Jenkkien S&P500 indeksi.

Vuonna 2019, kun treidaajat tekivät tuottoa hyvin (+34,34%), S&P 500 indeksi nousi +33,07% (osingot mukaanluettuna).

Vuonna 2018, kun huomattavasti suurempi osa treidaajista epäonnistui ja he tekivät tuottoa -2,18%, S&P500 teki tuottoa -4,75%. Vaikka otanta on vain pari vuotta, onko sattumaa, että luvut ovat näin lähellä toisiaan? En usko. Ja tämän pitäisi herättää kenet vain, joka treidaamisesta on kiinnostunut.

Keskimäärin ihminen, joka siis voi kuluttaa koko päivänsä kaupankäyntiin osakkeilla ja stressaa itsensä hengiltä pörssiheilahtelujen mukana, saa suunnilleen saman verran tuottoa kuin ihminen, joka ei ymmärrä sijoittamisesta mitään, ei käytä sihen aikaa ja sijoittaa indeksirahastoon kerran kuukaudessa. Mitä luulet, miten treidaajilla on keskimäärin mennyt tänä vuonna? Paremmin vai huonommin kuin vuonna 2018? Minulla on vahva veikkaus.

Nordnetin blogissa oli valitettavasti dataa vain kahdelta edelliseltä vuodelta, olisi ollut mielenkiintoista nähdä dataa esim. koko viime vuosikymmeneltä, koska silloin iso kuva näkyisi paremmin. Onneksi meillä on kuitenkin maailmanlaajuisia tilastoja ja tutkimuksia asioita. Kaikki tutkimukset ja tilastot lähteineen voit löytää täältä, mutta tässä muutama poiminta treidaajien tuloksista tutkimuksista, joista on tehty maailmalla

  1. 80% kaikista treidaajista lopettaa treidaamisen kahden ensimmäisen vuoden aikana (tässä suurena osasyynä voi olla se, että treidaaminen yleistyy etenkin silloin kun pörssi ylikuumenee)
  2. Viiden vuoden jälkeen, vain 7% kaikista treidaajista on jäljellä.
  3. Keskimääräinen yksityissijoittaja (joka ei sijoita indeksirahastoihin), häviää indeksille keskimäärin 1,5%-yksikköä. Treidaajat häviävät indeksille keskimäärin 6,5%-yksikköä.
  4. Vain 1% treidaajista onnistuu jäämään jatkuvasti voitolle kulujen ja verojen jälkeen.
  5. Treidaajat, jotka ovat treidanneet epäonnistuneesti yli 10 vuotta, jatkavat treidaamista. Tämä kertoo siitä, että ihmisen on erittäin vaikea myöntää oma epäonnistumisensa.
  6. Taiwanissa treidaamisen suosio laski 25%, kun maahan tuli lotto.
  7. Hetkinä, joina maissa on ennätyssuuret lottovoitot tarjolla, yksityissijoittajisen treidaamisvolyymi laskee.
  8. Keskimääräinen treidaaja häviää rahaa treidaamalla.

 

Mitä treidaustutkimustuloksista voi oppia?

Ensinnäkin huolestuttavaa on korrelaatio loton ja treidaamisen välillä. Usein treidaamiskiinnostus lähteekin pörssin tai yhden sijoitustuotteen ylikuumenemisesta. Joku näkee Zoomin tai Bitcoinin kurssigraafin ja innostuu, että ”nyt minusta tulee miljonääri parissa viikossa”. Kuten tiedämme, todellisuus ei kuitenkaan voisi olla erilaisempi, kun osakesijoittamisesta on kysymys.

Moni ei myöskään ymmärrä verotuksen sekä kaupankäyntikulujen merkitystä treidaamisessa. Suomessa joudut maksamaan verot aina, kun myyt jotain voitolla – ja pitää muistuttaa, että pääomavero on tällä hetkellä 30%. Voit siis poistaa kaikista tuottoprosenteista reaalimaailmassa 30% Suomessa ollessa.

Toisaalta äärimmäisen tärkeää on myös huomata se, että kuinka tärkeää pörssin yleinen suunta on keskimääräiselle treidaajalle. Keskimääräinen treidaaja ei jää voitolle, jos pörssit eivät nouse. Treidaamisessa onkin yleisesti sama ongelma kuin aktiivisissa rahastoissa. Kun ostojen ja myyntien määrä kasvaa, samalla kasvaa todennäköisyys epäonnistua sijoittajana. Keskimääräinen ihminen on käytännössä surkea ennustamaan pörssin liikkeitä lyhyellä aikavälillä.

Väitän, että kuten moni tutkimus osoittaa, yli 90% treidaajista epäonnistuu pitkällä aikavälillä ja todennäköisesti menettää rahaa treidaamalla. Toisinpäin yli 90% indeksirahastosijoittajista onnistuu ja saa vähintään sen 7%:n vuosituoton omaisuudelleen pitkällä aikavälillä – samalla nukkuen hyvät yöunet.

Jukka Lepikkö kuitenkin kirjoitti hyvin Nordnetin blogissaan. ”Tämä sama ilmiö tapahtuu kaikilla muillakin kilpailuilla aloilla. Harvoin tulee mainittua, kuinka menestynyt se pieni treidaajien valiojoukko on, joka vuodesta toiseen nöyryyttää markkinoita.”

Ja juuri näin se on. Kuten kaikissa asioissa maailmassa, huipulle on äärimmäisen vaikea päästä, mutta huipulla myös palkinto odottaa. Treidaaminen on kallis harrastus, joka voi pahimillaan viedä niin rahat, mielenterveyden kuin yöunetkin. Tutkimukset yksi toisensa peräänsä todistavat sen, että huomattava enemmistö meistä ei siihen pysty, en voi sitä oikein kenellekään suositella.

Tämän takia en itsekään siihen ole koskaan lähtenyt, vaikka monta kertaa erittäin kilpailuhenkisenä ihmisenä mieli olisi tehnyt. Arvostan elämääni ja vapaa-aikaani liikaa, että haluaisin ajatella pelkkää sijoittamista ja siksi olenkin luonut itselleni erittäin yksinkertaisen ja pitkäjänteisen sijoitusstrategian, johon kuuluu osakkeiden osto kerran kuukaudessa ja myyminen ei ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen.

Lopputulos on selkeä – suurimman osan meistä ei kannata treidata vaan sijoittaa pitkäjänteisesti

Mielestäni data on selkeä. Keskimääräisesti kenenkään ei kannata treidaamista edes aloittaa. Ala on jännittävä ja mielenkiintoinen ja ymmärrän hyvin, että treidaaminen kiinnostaa. Tutkimukset esim. loton ja treidaamisen korrelaatiosta kertoo kuitenkin siitä, millaisia ihmisiä treidaamisen pariin päätyy suurelta osin – ihmisiä, jotka etsivät äkkirikastumista, eivätkä niinkään pitkäjänteistä oppimiskokemusta.

Jos treidaamista kuitenkin haluaa harrastaa samalla tavalla kuin urheilua, on rahaa, mitä menettää ja se ei vie yöunia, voi treidaus kannattaakin. Jokainen harrastus kuitenkin maksaa jotain. On hyvä myös muistaa, että jos tuntuu, että oma sosiaalisen median fiidi on täynnä yksi toistaan hienompia osaketreidaajan tuloksia ja käppyröitä, on kyse vain survivorship biasista (selviytysmisharha) tai pörssistä, joka on mennyt vain nonstoppina ylöspäin pitkään.

Edelleen, onnistujat ovat vain pieni vähemmistö ja kuten kaikessa – sosiaalisessa mediassa näkyvät vain onnistujat sekä ne, joilla menee hyvin. Sama kuin harva syrjäytynyt ja masentunut postaa Instagramiin ja jos postaa, heidänkin maailmansa näyttää usein täydelliseltä, vaikka totuus on aivan jotain muuta.

Lopuksi täytyy sanoa se, että allekirjoitan Jukka Lepikön sanat siitä, että huipulla kuitenkin oikeasti ammattilaistreiderit pystyvät markkinoita jatkuvasti voittamaan.

Huipulla treidaaminen on parhaillaan äärettömän hyvä tapa tehdä rahaa, suurimmalla osalla meistä ei kuitenkaan ole aikaa, kykyä tai kiinnostusta opetella niin paljon asioita, että pystyisimme siihen top1%:iin kuulua.

On siis hyvä laittaa jäitä hattuun sen osalta, jos aktiivinen osakekauppa vaikuttaa helpolta tavalta vaurastua tai voittaa indeksi – se ei nimittäin sitä ole, vaikka viime aikoina moni on tämän saattanut unohtaa.

Mitä ajatuksia treidaaminen ja siihen liittyvät tilastot sinussa herättävät?

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

6 kommenttia artikkeliin ”Kannattaako treidaus? Yli 90% treidaajista epäonnistuu oikeasti – ja mitä siitä voi oppia”

  1. Eikö koko homma ole lähes sama kuin pokerissa amatööri koittaa voittaa kolme ammattilaista, jotka pelaavat merkatulla pakalla? Merkkaukset näkee vain ammattilaiset ja talo. SOR ja frontending käsittääkseni takaavat sen että hft sakki yleensä voittavat. Tavisten korkeat kaupankäyntikulut estävät neppailulla rikastumisen. Joten pilkkimällä ruutanoita ja osinkovirralla koen edes välttävästi pärjääväni tässä sisäpiirin hiekkalaatikkoleikeissä.

    Vastaa
    • Tiivistettynä noinhan se pitkälti menee. Tässäkin lajissa harrastelija ja virallisesti ei-ammattilainen voi pärjätä huippupätevä ollessaan, mutta vaatii erittäin syvällistä opiskelua lajissa.

      Mutta joo kyllähän yksinkertaisesti hyviä osakesijoituksia tehden pitkällä aikavälillä on paljon helpompi pärjätä kuin treidaamalla – siinä onnistumisen indeksin voitttamisen todennäköisyys on kuitenkin n. 40% ihan perus jantterilla kuten minä tai sinä, joka on huomattavasti korkeampi kuin treidaamalla.

      Vastaa
  2. Tämä olisi hyvä pitää mielessä mutta itseltäni aina välillä pääsee unohtumaan. Suunnitelma on ostaa etfiä ja antaa ajan kulua mutta jollen osta yksittäisten firmojen osakkeita tuntuu että minulta katoaa mielenkiinto seurata markkinoita. En nyt day traidaa mutta aina välillä ostelen osakkeita joista kuvittelen saavan voittoa lyhyellä aikavälillä. Tälläkin hetkellä kaksi näistä ”hyvistä” ideoista on miinuksella. Ehkä se on kuitenkin hinta joka pitää minun hyväksyä että olen kiinnostunut markkinoista. Kuitenkin suurin osa rahoista on kiinni pitempi aikaisissa sijoituksissa.

    Vastaa
    • Juurikin näin. Kun aktiivisesti seuraa markkinoita, tulee myös usein tarve tehdä nopeita liikkeitä. Samalla tämäkin kannattaa tehdä kuitenkin jollain tasolla järjestelmällisesti (kuten vaikka erottaa joku tietty määrä euroja sitä varten, että voi toteuttaa niitä omia hyviä ideoita :D).

      Itsekin tein siten juuri spekulointisalkun kanssa, jossa voin sitten toteuttaa vähemmän tutkittuja kohteita, FOMO:a tai vaikka meme-sijoittamista ilman, että se vaikuttaa varallisuuteni merkittävästi negatiivisesti – mutta jättipottiin osuminen aina mahdollista. Kunhan laittaa siis itselle raja-aidat noihin hyviin ideoihin (ja perustaa vaikka ihan vain oman salkun), niin mielestäni itseään voi niiden rajausten välillä rauhassa toteuttaa.

      Vastaa
    • Tämäpä! Toki tässä on ongelma, josta vähän aikaa kirjoituksessa mainitsinkin, että OST:lla ei voi vähentää tappioita verotuksessa toisin kuin perus arvo-osuustilillä. Treidaamisessa kuitenkin tappioita ja voittoja tulee päivittäin ja on iso merkitys tulokselle, voiko tappioita vähentää verotuksessa vai ei.

      Vastaa

Jätä kommentti