Julkisuus – oppeja mediasta ja medialukutaidosta kolmen vuoden ajalta
Kun aloitin Omavaraisuushaasteen 25-vuotiaana, olin vain random opiskelija Tampereelta, joka kirjoitti anonyymiä...
Kuten tammikuun alussa kirjoittelin, tämä vuosi on itselleni osakesijoittajana erittäin tärkeä. Olen tällä hetkellä jäljessä puolia vertailuindekseistäni (eli USA:n isoja indeksejä), ja jos en tänä vuonna sijoituksillani eroa onnistu kuromaan, on aika vaihtaa suurelta osin indeksirahastosijoittamiseen.
Hyvä juttu tässä kuitenkin on se, että olen salkkuni rakenteeseen tällä hetkellä erittäin tyytyväinen. Ja toisaalta tämän lisäksi, käteiskassani on korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Nyt helmikuussa teinkin monta – hieman erilaista sijoituspäätöstä, kun oli jälleen aikaa perehtyä seurantalistani yrityksiin tarkemmin. Salkkuuni saapuikin kerralla kolme erilaista yritystä.
Kaikki yritykset ovat erittäin erilaisia, toimivat eri aloilla ja ajavat myös erilaista tarkoitusta sijoitusstrategiassani. Mennäänkin asiaan.
Elisa – lyhyen korkorahaston korvaaja
Kirjoitin viime vuoden alussa, että tarkoitus on säästää yhdessä puolisoni kanssa n. 100 000 euroa säästötilille ihan puhtaasti sen takia, koska pankin mukaan tarvitsemme sen verran käsirahaa n. 600 000 euron asuntoon, joka meidän on tarkoitus ostaa yhdessä tulevaisuudessa. Tällä hetkellä kun asumme edelleen itseni täysin omistamassa asunnossa.
Korot jatkavat kuitenkin laskuaan, joten lyhyen koron rahastot muuttuvat koko ajan huonommiksi sijoituksiksi yhdessä säästötilien kanssa. Tämä on tehnyt sijoittamisen ja oman talouden yhdistämisen suhteellisen hankalaksi, koska tulevan asuntomme rakentaminen on viivästynyt nykyisen asuntomarkkinatilanteen takia koko ajan. Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän oli tarkoitus tässä kohtaa jo asua asunnossa!
Tällä hetkellä en pystykään sijoittamaan kaikkia näitä rahoja sijoitusstrategiani mukaisesti, koska sijoitan keskimäärin osakkeissa vain pitkäjänteisesti. Ja jos pörssiromahdus ja paha taantuma osuisikin ja olisin täydellä painolla riskisissä osakkeissa – samalla, kun tarvitsisimme rahaa asuntoon, kun sitä vihdoin aletaan rakentamaan – olisi lopputulos aika katastrofaalinen.
Todellisuudessa tässä kohtaa kuitenkin taloutemme yhteensä 100 000 euron istuttaminen lyhyen koron rahastoissa ei ole järkevää toisin kuin 4 %:n korkoympäristössä. Skannasinkin siis jonkun aikaa mahdollisimman vähäriskisiä osakesijoituksia kestävän osinkotuoton omaavia yrityksiä, ja loppupeleissä päädyin yllättäen kahteen tuttuun suomalaiseen yhtiöön: Elisaan ja Nordeaan.
Päädyinkin lyhyen koron rahastot korvaamaan täysin Elisan osakkeilla, koska vaikka Nordea maksaakin korkeampaa osinkoa – näen sen huomattavasti volatiilimpana liiketoimintana regulaation ja korkojen laskiessa. Tarkoitus ei olekaan saada maksimaalista tuottoa, vaan korvata lyhyen koron rahastot Elisan osakkeella. Koen, että Elisan liiketoiminta on koko Helsingin pörssin vähäriskisin, jopa Sampoa pienempi riskisempi.
Ns. Elisan ”korkotuotto” eli osinkotuotto on noin 2,5x korkeampaa lyhyen koron rahastoihin verrattuna, joka riittää itselleni, kun Elisan liiketoiminta niin tappavan tylsää on. Olen Elisaa myös omistanut vuosina 2009-2016, ja sen jälkeen yhtiötä aina seurannut. Näenkin, että tällä hetkellä osakkeen kurssissa on vähiten ilmaa vuosikausiin, joten 1-2 vuoden sijoituksen downside-riski on suhteellisen pieni viimeiseen viiteen vuoteen verrattuna ja se aidosti soveltuu tähän tarkoitukseen. Ajoitus siis tuntuu tällä hetkellä osuneen hyvään väliin.
Elisa kasvanee perus 1-5 %:n tahtia tästä ikuisuuteen, vaikka sillä erityisesti viime vuonna oli ongelmia liittymien kanssa. Uskon, että lyhyellä aikavälillä homma kuitenkin etenee suhteellisen tasaisen varmasti ja kurssikin mörninee paikallaan seuraavat pari vuotta. Asuntoamme ei ole vieläkään aloitettu rakentamaan, joten oletan Elisan istuvan salkussa noin kaksi vuotta – ellei sen osake nousisi merkittävästi tänä aikana (yli 15 %), jonka jälkeen myisin osakkeet pois ihan oman talouden riskienhallinnallisista syistä – tämä kun olisi ihan ok tuotto korkopaperille. Tämä kuitenkin on epätodennäköinen, vaikkakin positiivinen, skenaario.
Ostinkin Elisaa kerralla ison potin eli 482 kappaletta 41,4 euron osakekohtaiseen hintaan eli yhteensä 19 978,75 eurolla. Elisa on osa pääsalkkuani.
UiPath – tekoälyhyötyjä ilman hypeä
UiPath on Romaniassa alkunsa saanut ohjelmistorobotiikkayhtiö. Yhtiö pitää nykyään pääkonttoriaan Yhdysvalloissa ja on aika puhtaasti yhdysvaltalainen yhtiö. Se myös listautui koronahuipuissa pörssiin hyvällä hinnalla. Osake on romahtanut monen muun Saas-kasvuyhtiön tavoin listautumishinnasta noin 80-90 %. Tämä on harvinaista sen takia, että UiPathia käyttää yli puolet maailman isoimmista yrityksistä ja se kasvaa edelleen 10-15 % vuositahtia.
Ohjelmistorobotiikka on tylsää ja ei läheskään niin seksikästä kuin tekoäly, mutta todellisuudessa se on syy siihen, miksi yhtiöt ovat voineet tehokkuuttaan niin paljon nostaa viimeisen 15 vuoden aikana. UiPath on tässä vielä niin markkinajohtaja että teknologiajohtaja. Tämän lisäksi pörssiromahdus on romahduttanut myös yhtiön arvostuksen aivan tavanomaisen kasvuyhtiön tasolle. Jopa Qt Group on suurimmalla osalla tunnusluvuista kalliimpi kuin UiPath.
Tämän päälle yhtiön kassa on lähes kuudesosan yhtiön koko markkina-arvosta ja yhtiö on täysin velaton. Yhtiö harrastaa myös arvostamiani omien osakkeiden ostoja ja on onnistunut niitä etenkin tänä vuonna ajoittamaan erittäin hyvin yhtiön osakkeen sukeltaessa kaikkien aikojen pohjilleen.
Ja viimeisimpänä, yhtiö tulee erittäin ison markkinaosuutensa takia hyötymään tekoälyn kehityksestä. Mutta jostain syystä yhtiön osaketta hinnoitellaan, kuin se olisi häviäjä tekoälyn myötä. Työskentelen itse päivätöissäni UiPathin ja tekoälyteknologioiden kanssa. Mielestäni on selvää, että suurimmat hyödyt etenkin isoissa organisaatioissa saadaan, ei tekoälyllä, vaan yhdistämällä tekoälyä perinteiseen automaatioon ja ohjelmistorobotiikkaan. Oletan yhtiön olevan siis voittaja kahdella saralla:
1) Robotiikkaa tullaan tekemään entistä enemmän yhdessä tekoälyn kanssa
2) UiPathilla on oma tekoälypalikka, jolla on tarkoitus helpottaa ennen kaikkia isoja organisaatioita, jotka taistelevat legacy – ja uusien ERP ja CRM-järjestelmien välissä (eli käytännössä kaikki maailman isot yritykset ja niiden tehokkuutta.
UiPath ei ole mikään 30 % kasvaja, mutta se pystyy ylläpitämään 10-20 % kasvuaan tästä ainakin seuraavat viisi vuotta todennäköisesti aika helpostikin, joten koen, että osake on erittäin edullinen jääden kaiken hypen jalkoihin.
En tehnyt UiPathin osalta erityisen syvällistä analyysiä, koska olen seurannut sen pörssimatkaa ja teknologiaa päivätöissäni niin pitkään. Tämän takia, vaikka olenkin sijoituscasestani oikeastaan aika poikkeuksellisenkin varma, se meni osaksi spekulaatiosalkkuani, jota voi siis seurata Nordnetissä reaaliajassa. Ostinkin UiPathin osakkeita 800 kappaletta 14,31 dollarin osakehintaa eli yhteensä 11 102 eurolla.
Novo Nordisk – liikaa lyöty hitintekijä
Novo Nordisk on mielenkiintoinen. Olin pitkään sitä mieltä, että laitan vain all-in UiPathiin spekulointisalkussani, mutta en voinut välttää Novo Nordiskia. Yhtiö on niin vahva tekijä lihavuuslääkkeiden markkinassa, joka kuitenkin on suunnilleen isoin ongelma koko modernissa maailmassa, että oli suhteellisen mahdotonta olla katsomatta sen suuntaan.
Yhtiön osake on romahtanut pahimmista hypenumeroista lähes 40 %, kolmesta pääsyystä:
1) Sen pääkilpailija Eli Lilly on monen mielestä edellä lääkkeiden tehokkuudessa ja kehityksessä. Erot ovat kuitenkin yksittäisiä prosenttiyksikköjä.
2) Yhtiön lääkkeiden hinnoittelu Yhdysvalloissa on heidän viranomaisten silmätikkuina. Yhdysvalloissa kun kuluttaja saattaa joutua maksamaan samasta lääkkeestä lähes 10x enemmän kuin Euroopassa. Jos hinnat laskisivat Euroopan tasoille, tai edes sinne päin, yhtiön liikevaihto ja kannattavuus luonnollisesti ottaisivat merkittävän iskun.
3) Yhtiön kasvu ei vastannut kaiken hypen odotuksia. Yhtiön osake kuitenkin kävi korkeimmillaan luvuissa, jotka kuvastaisivat täyttä kunnaria. Yhtiö ei kuitenkaan ole onnistunut kasvamaan täysin markkinan ja analyytikkojen odotusten mukaisesti (eli lähes 30 % tahtia), joten turhat ilman puhallettiin osakkeesta pois.
4) Novolla on ollut haasteita vastata kysyntään, toisin kuin sen kilpailijalla Eli Lillylla. Ongelmat ovat nyt poistumassa, mutta tämä on johtanut siihen, että Eli Lilly on saanut omilla lääkkeillään Novoa enemmän markkinaosuutta, joka on tärkeää, koska harva vaihtaa lääkettä sen aloitettuaan. Moni kyllä lopettaa lääkkeen käytön kokonaan.
Koen kuitenkin, että tällä hetkellä Novo Nordiskia on ylilyöty markkinoilla. Yhtiöllä on kaksi huippulääkettä, joilla on erittäin pitkä kiitorata, vaikka Eli Lilly isomman osaa markkinaa ottaisikin. Markkinaa on kuitenkin jaettavana maailmassa lähes loputtomasti. Arviolta noin 2,5 miljardia ihmistä maailmassa (eli noin joka kolmas) on ylipainoinen. Yhdysvalloissa, joka on luonnollisesti yhtiön kannattavin markkina, pelkästään yli 30 miljoonaa ihmistä on vakavasti ylipainoisia.
Tämän lisäksi on selvää, että pelkästään se, että jos Novo Nordisk olisi amerikkalainen yhtiö, sen arvostus olisi 2x isompi. Eli Lillyn arvostuskertoimet ovat lähes kolminkertaiset Novo Nordiskin vastaaviin, ja vaikka se markkinaa onkin voittamassa lyhyellä aikavälillä, Novo on poikkeuksellisen aliarvostettu pitkän aikavälin kasvuyhtiöksi juuri nyt.
Olen vuosien varrella omistanut montaa eri lääkeyhtiötä ja lääkeala on ollut usein iso osa salkustani (kuten nyt Medpace-osuudellani). Vaikka en lääketiedettä olekaan opiskellut, olen vuosien varrella onnistunut yllättävän hyvin tunnistamaan trendit lääkealalla. Sijoitukseni niin Orioniin (2009), Abbviehen (2017), Pfizeriin (2019) sekä Medpaceen (2019-2020) vuosien varrella olivat kaikki erittäin onnistuneita. Taitaa olla ainoa toimiala, jossa sijoitukseni ovat aina onnistuneet erittäin hyvin.
Kuten olettaa saattaa, myös Novo Nordisk menee siis spekulointisalkkuuni ja saattaa kadota sieltä aika nopeastikin, jos osakekurssi korjaa odottamallani tavalla lyhyellä aikavälillä takaisin kuvastamaan Novo Nordiskin pitkän ajan potentiaalia. Ostinkin Novo Nordiskia spekulointisalkkuuni 105 kappaletta, 626,0 Tanskan kruunun osakekohtaisella hinnalla eli yhteensä 8890 eurolla.
Yhteenveto – sijoituksilla paluu normaaliin
Vaikka ostoksia kerralla paljon tulikin, todellisuudessa itse koen, että ainoat ”todelliset” sijoitukset tulivat spekulointisalkkuuni. Elisan toimiessa korkopaperin mukaisesti, en odota siltä suuria tuottoja – tai tappioita – vuosittaisen koron lisäksi. Siinä mielessä kuitenkin tämä on paluu normaaliin, että nyt taas osakepainoni on tutun korkea ja käteiskassani kokonaistaloudessani vain noin 10 000 euroa.
Jos käteispainoni olisi ollut pienempi, en todennäköisesti koko Elisa-sijoitusta olisi tehnyt, mutta asunnon rakentamisen jatkuva lykkäytyminen onkin tehnyt oman talouden tasapainottelusta suhteellisen haastavaa. Uskoisin, että tämä on kuitenkin pitkällä aikavälillä oikea päätös.
Spekulointisijoitukseni ovat osuneet myös nappiin itse asiassa lähes joka kerta, ja siinä salkku onkin tuottanut huomattavasti pääsalkkuani paremmin, joten aika näyttää, miten UiPath ja Novo Nordisk onnistuvat sijoituksina, vaikka niihin keskimääräistä vähemmän tutkimusta teinkin.
Kiinnostuitko ajatuksistani?
Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Kuuntele äänikirjaa
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Uusi lukija?
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
700 tonnii uuteen omakotitaloon? Johonkin kartanoon vai? Ja nykyisin rakennetaan lähinnä noita palaneen hiilimiilun näköisii pakettitaloja.
Ehdottaisin..että tutustut vaikkapa kotimestani Raision omakotitalotarjontaan. 300 tonnilla saa ison OK talon omalla tontilla…joka saattaa loppupeleissä kestää pidempään mitä se pakettitalo-hiilimiilu.
Räystäätöntä tasakatto valesokkelitaloo ei kannata ostaa, eikä rinnetalookaan.. 80-luvun ok talot on jo aika OK..Tommoset vaiks käkikellotalot lol
Olen täs jo 15 vuotta seurannu asuntomarkkinoita ”Kiinteistö-arvio Routa Oy” täh
Jos nyt rakentaisi/ rakennuttaisi jonkun 700 tonnin talon, niin epäilen, että siittä ei vaikka heti valmistuttua myytäessa sais kuin ehkä puolmilliii
Ja kyseessä ei ole edes omakotitalo, vaan itse asiassa ihan kerrostalo asunto, heh. Helsingin hinnat tosiaan ovat uudisrakentamisessa aivan omalla tasollaan verrattuna muuhun Suomeen, koska tontti yksinkertaisesti maksaa niin paljon. Mutta toisaalta kun niin perhe kuin kaverit ovat täällä kaikki 20 minuutin bussimatkan säteellä, niin valinta on suhteellisen helppo.
Ja tuo on ihan totta, todennäköisesti asunnosta lähtee noin 50 000-100 000 heti rakentamisen jälkeen, mutta toisaalta ollaan ostamassa toivottavasti loppuelämän kotia, niin 60 vuodessa tämä ei onneksi omassa taloudessa juuri näy. Toki pyrin myös alennusta neuvottelemaan asunnosta, kunhan hintaneuvotteluhiin pääsen. Päivittelen blogiin kun hommat alkavat edistyä, että miten meni.
Mielestäni kaikille jotka haluavat omistaa Novo Nordiskia, pitäisi suositella Xact Norden ETF-rahastoa. Siinä on ~ 20% (max) painolla Novo Nordiskia, ja loput ovat sitten muita laadukkaita yhtiöitä pohjoismaista. Näin saa isolla painolla Novoa, mutta samalla myös hajautusta, sekä osingot verottomasti Ruotsista ja Suomesta. Tämän lapun voi unohtaa salkkuun. Tämä ja kaveriksi S&P500 tai Nasdaq100, niin tulevaisuus näyttää hyvältä.
Ihan samaa mieltä. Sen takia tämä itsellä menikin ihan puhtaaseen spekulointisalkkuun, joka on juuri lyhytaikaisia sijoituksia varten. Pitkäjänteinen sijoittaminen sitten eriksee.
vetäisisin tässä hihasta..pari vähän erilaista osinkolappuu..eli kaivosyhtiö Rio ja tanskalainen rahtivarustamo Möller-Maersk (tota voi olla vaikee löytää omituisen tanskalaisen kirjoitusasun takia) ja miksei Hamburger Hapag tai petrobras
itte en oikein innostu noista laihdutuslääkkeistä, kuka tiettää, mitä valuvikoja niistä löytyy jonkun vuoden sisään. Ja muut lääketehtaat voivat kehittää ihan vastaavii.. Pfizerii mul on pesällinen kuten nordeaakin.. Ei elisaa, mut Verizonii ja Vodafonee pikkasen mun 100 eri osakkeen salkus
Pfizer on kyllä varsin mielenkiintoinen nykyhinnoittelulla, kun suhteellisen alhaalle arvostettu tällä hetkellä. Jos vaikka yksikin syöpälääke onnistuu, Pfizerin osakekin todennäköisesti kivasti etukenoa ottaa. Ja lääkealalle ehdottomasti Novo Nordiskin kaltaisessa osakkeessa riski on iso – toisaalta, siksi juuri spekulointisalkku, johon voin laittaa hyvillä mielin korkean riskin osakkeita.
Hei Esa,
Elisa is an interesting option as an alternative to short term money market deposits. It is though a bet on one single company. Have you considered alternative such as high yield short term EUR bonds? Those also return 5-6% per year and the risk is spread among many companies. For example https://etf.dws.com/en-ch/LU1109943388-eur-high-yield-corporate-bond-ucits-etf-1c/?
Actually I was also looking at high yield bonds, but ended up with Elisa as I think the market gave a perfect opening at this very time. As mentioned in the article, pretty much at any other point in the past 5 years, I hadn’t chosen Elisa. I believe that at worst, it’s a good bond-like investment, and at best, will be a pretty good short term investment.
Labelling certain shares as ”bond-investments” involves an assumption of short investment period. Over the longer run, shares like Elisa are not only bonds, but they have got a built-in defence against inflation. So even though the divident might be interest-rate like 4 %, the value is not nailed down to its nominal value some 15 years ago as it is in true bonds.
For me who bought the main bulk of my Elisa position at about 16 €, this inflation protection has worked very well over the years – and it has provided some yield in addition to dividends too!
True that. I think Elisa’s business model works in a conservative way (in a good way for an investor) in both short and long term time frame.
Oletko selvittänyt miten osinkojen maksut Tanskasta Suomeen menevät? Tanskan pääomaveroprosentti on korkeampi kuin Suomen ja olen kuullut, että ihmisillä on ollut haasteita periä liian korkeasti verotettuja osinkoja Tanskasta takaisin.
Joo kyllä vain. Tilanne on samanlainen kuin saksalaisten osinkojen kanssa eli ne voi hakea takaisin. Osinkoinsinööri on onneksi kirjoittanut Tanskan osalta hyvät ohjeet: https://www.osinkoinsinoori.fi/2021/01/nain-haet-tanskalaisten-osakkeiden.html ja ajattelin noita vain seurata, jos Novo edelleen spekulointisalkussa on, kun se osinkoja maksaa.
Mitä mieltä olet nordnetin tietoturvamunauksesta? Ihmiset ovat voineet kirjautua vieraan henkilön tilille ja tehdä kauppaa, lähetellä viestejä aspalle ja ties mitä muuta.
Isoin vaikutus tuossa on ennen kaikkea Nordnetin maineeseen. Luottamuksen kun pankkiasioissa voi menettää vain kerran. S-Pankillahan oli identtinen bugi kolme vuotta sitten, mutta toki en tiedä muistaako kukaan enää sitä.
En usko, että kenellekään asiakkaalle tästä oikeasti taloudellista haittaa syntyy, koska suurin osa sijoittajista kuitenkin on normaaleita tunnollisia kansalaisia eli suurin osa on varmaan vain säikähtänyt ja kirjautunut ulos tai lähettänyt Nordnetin asiakaspalvelulle viestiä. Tai, jos syntyy Nordnet sen joka tapauksessa korvaa. Nordnetille tästä valtavimmat vahingot sattuvatkin.
Itse kuitenkin myös päivätöissäni samankaltaisia verkkopalveluita rakentavana, voin ja en voi ymmärtää samanaikaisesti, miten noin iso toimija noin ison virheen tekee. En todennäköisesti omaa Nordnet-asiakkuutta lopeta, koska haluan pitää sen kaksi eri salkkua kahdessa eri paikassa, mutta on selvää, että en enää uusissa teksteissäni Nordnetiä suosittele ihan periaatteiden takia ennen kuin ongelmat varmasti tilkitty.
Totta, minäkin menetin luottamuksen pankkini varainhoitoon, kun reilu vuosi sitten tietomurron kohteeksi joutui OP:n varainhoitaja. Minulle kyllä silloin pankista lähetettiin tiedote, että tietojani on voinut joutua rikollisen haltuun. OP teki asiasta rikosilmoituksen poliisille ja muita lain edellyttämiä toimenpiteitä.
Sen tietomurron jälkeen sähköpostiini tuli sellaisia huijausyrityksiä, millaisia en aikaisemmin ollut saanut. Viestit oli mm USA:sta pitkiä ’asianajajan’ hyvällä englannilla kirjoittamia ja koskivat pankkisijoituksiani. Huijausyritysten ei tietenkään tarvitse liittyä OP:tietomurtoon.
Irtisanoin nyt tammikuussa monivuotisen OP-private sopimukseni, kun en pankistani koskaan saanut tarkempaa selvennystä siitä, mitä tietoja minusta nimen ja henkilötunnuksen lisäksi on mahdollisesti päätynyt rikolliselle.
Toistaiseksi jatkan kyllä OP:n asiakkaana, kun siellä monta vuotta ollut myös osakesalkkuni.
Nämä ovat tosiaan erittäin ikäviä tapauksia. Ja pankit hoitavat näitä vähän miten sattuu tilanteesta riippuen, usein ne tekevät juuri tuon minimin mitä laki vaatii ja toivovat, että se asiakkaalle riittää.
Niin olisiko tässä nyt hyvä olla sitten vaikka rahastot jossain toisessa paikassa?Ja mikä se toinen paikka/pankki olisi..Itsellä osakesäästötili on nordnetissä ja rahastot myös…
Oma pankki on aina ihan hyvä vaihtoehto. Itsellä esim. Danskessa asiakkuus ja etenkin ulkomaisten osakkeiden kaupankäynti siellä on Suomen halvinta, niin tällä hetkellä pitänyt ne siellä – ja toki osaltaan laiskuuttani.
Jos kuitenkin indeksirahastoihin siirryn, niin todennäköisesti siirtäisin kaikki rahani Nordnettiin, koska se tarjoaa kaikesta huolimatta parhaan indeksirahasto ja ETF-tarjonnan.
Moi. Kiitos taas mielenkiintoisesta kirjoituksesta.
Novo Nordiskia olen itsekin harkinnut lähiviikkoina potentiaalisena sijoituskohteena. Kaiken kurssilaskun jälkeenkin se näyttäisi kuitenkin olevan tälläkin hetkellä eniten shortattu ainakin viimeiseen viiteen vuoteen.
https://www.marketbeat.com/stocks/NYSE/NVO/short-interest/
En ole mikään asiantuntija ja olen harrastanut osakepoimintaa vasta noin 10 vuotta, mutta tällaisista tilanteista tulee minulle aina mieleen se, että muut todennäköisesti tietävät osakkeen kurssin lähitulevaisuudesta enemmän kuin minä itse. Teen siis osakeostoja alennuskorista useimmiten silloin, kun yrityksen taloustiedot ja arvostus miellyttävät minua JA näiden lisäksi myös shorttaajia on vähän verrattuna lähivuosien historiaan. En ole varma siitä, onko shorttaajien määrän huomiointi oikeasti vaikuttanut osakeostojeni kurssikehitykseen positiivisesti, negatiivisesti vai ei mitenkään.
Kuinka paljon itse annat painoarvoa shorttaajien määrälle?
Kiitos. =)
Korkeasti shortatut osakkeet ovat usein kaksiteräisiä miekkoja. Seuraan itsekin tätä lukua aina mielenkiinnolla, mutta itse koen sen pitkälti positiivisena asian, etenkin spekulatiiviselle sijoitukselle.
Mitä korkeampi shorttaajien määrä on, sen enemmän markkina on päättänyt, että huonoja uutisia tulee. Tämä usein johtaa siihen, että jos huonoja uutisia ei tulekaan, tai tulee vielä yllätyspositiivisia tuloksia, kurssi yleensä reagoi poikkeuksellisen positiivisesti – shorttaajien positioiden palaessa.
Miten näet Uipathin kannattavuuden kehityksen?Pikaisella vilkaisulla yritys näyttäisi tehneen tappiota pitkän aikaa.
Joo, omaan silmään sellaiset SaaS:t ovat aina mielenkiintoisempia, jotka tekevät tappiota, mutta joilla on vahva kassa sekä vapaa kassavirta. Syynä yksinkertaisesti se, että kun liiketulos sitten kääntyy positiiviseksi, se yleensä skaalautuu kerralla aika eksponentiaalisesti ylöspäin. Jolloin tämä näkyy myös osakekurssissa usein huomattavan nopeasti.
Suurin osa jo kannattavasti kasvavista SaaS-firmoista Jenkkipörssissää on tästä johtuen omaan makuuni liian korkealle arvostettu. Toinen seuraamani samanlainen yhtiö Toast oli aika samanlainen tilanne, mutta siihen en ehtinyt ajoissa mukaan, kun analyysi oli jäänyt kesken muiden kiireiden takia.
Mielenkiintoinen nosto UiPath. Noin 5 min tutkimuksen jälkeen tein saman huomion kuin Random Walker. Käänne tulospositiiviseksi voi tapahtua jo 2025-2026, mutta näetkö että edessä on vielä useita kasvun vuosia? Mainitsit, että yli puolet suurimmista yrityksistä käyttää jo UiPathia.
Uskon, että juuri AI agenttien lisääntyminen tulee kasvattamaan UiPathin liikevaihtoa vahvasti tulevaisuudessa. Helpointa ja kustannustehokkainta kaikissa liiketoiminnoissa on kuitenkin myydä lisäpalveluita jo valmiille asiakkaille. Jonka takia koen, että nyky tekoälykehityksesäs UiPathin jo valmiiksi vahva asiakaskanta on pelkästään positiivinen asia ja toimii ajurina kasvulle jatkossa.
Mitä sanot Kempowerin tuloksesta? Harkitsitko sen lisäämistä spekulointi/normi salkkuun?
Spekulointisalkkuun nyt momentumin kääntyessä Kempower voisi olla ihan mielenkiintoinen. Mutta loppupeleissä nykyarvostus vs. tilauskertymä (vaikka oletettua parempi olikin), ei edelleenkään oikein oikeuta sijoitusta perussalkkuun. Loppupeleissä Kempoweria edelleen hinnoitellaan kuten kasvuyhtiötä, vaikka kyseessä on nykytasoon verrattuna nollakasvun/liikevaihdon laskun yhtiö. Tilauskertymän pitäisi siis kasvaa huomattavia määriä nykytasolta entisestään tulevina neljänneksinä.
Novoa ostin myös omaan salkkuuni. Juuri tämän lihomisongelman vuoksi. Toki lihavuuslääkkeillä omat kääntöpuolensla. Aivan samoin kuin muillakin lääkkeillä esim. unilääkkeet. Uskon kyllä että silti myy kuin häkä.
Nyt mietinnässä, että kauanko se siellä pysyy 🙂
Mikä sinulla aikajänne Novon suhteen? Kauanko katselet?
Riippuu paljolti siitä, mihin suuntaan uutiset yhtiön osalta menevät. Ja toki kun kyse on spekulointisalkussa, myynti voi tulla ihan siitäkin, että löysin jonkun (mielestäni) paremman kohteen. Vielä en siis tarkkoja viivoja Novon osalta piirtänyt, kuten spekulointisalkun tyyliin kuuluu.
Kiitos hyvästä blogista taas kerran. Kiitos myös kirjasta, jonka lukemisen ehdin jo aloittaa!
Tästä blogista kontraisin tai ainakin täsmentäisin seuraavaa (sitaatti):
”Olen tällä hetkellä jäljessä puolia vertailuindekseistäni (eli USA:n isoja indeksejä), ja jos en tänä vuonna sijoituksillani eroa onnistu kuromaan, on aika vaihtaa suurelta osin indeksirahastosijoittamiseen”
Mielestäni tämä ei ole analyyttinen peruste vaihtaa indekseihin. Kaikilla strategioilla ei ole ihan helppoa löytää täysin oikeaa vertailuindeksiä ja eri strategiat pärjäävät syklin eri vaiheissa. Vaikkapa meikäläisen vuosi sitten eläkkeelle jääneen 100% osakepainon pappasalkku ei aiemminkaan keulinut nousukauteen muiden mukana, eikä se tee sitä varsinkaan nyt, kun suuren P/E:n kasvuraketit on joko tarkoituksella heitetty pois tai ostettu pois pörssistä kun oma äänivalta ei riittänyt estämään myyntiä.
Jatkuva vertaaminen indeksiin on mielenkiintoista ja ero indeksiin on oman tekemisen arvo, joko positiivinen tai negatiivinen. Mutta yhden vuoden tuokiokuva ei vielä kerro oikein mitään siitä kuinka hyvin olen valitsemaani strategiaa ajanut. Siksi myöskään indeksille häviäminen yhtenä vuonna ei ole peruste strategian muuttamiseen eikä indeksin voittaminen kerran riitä sankaruuteen.
Strategian ja sen toteutuksen toimivuus nähdään vasta pidemmän ajan keskiarvona. Jo 10 vuoden keskituoton suhde oikein valittuun vertailuindeksiin kertoo aika paljon. Valitettavasti se on aivan liian hidas feedback-kanava, joten salkun ylläpitoon tarvitaan nopeampaa palautetta kuin tämä kaiken jo tapahtuneen onnistumisesta kertova mittari joka kertoo jälkeen päin miten meni.
On aivan totta, että sinänsä viiden vuoden aikaväli on liian lyhyt arvioimaan oikeasti menestystä. Mutta toisaalta, tähän vaikuttaa moni muukin asia kuten ihan juuri arkielämässä käytetty aika sijoittamiseen – joka on itselläni pakostakin vähentynyt merkittävästi. Tämä näkyy siinä, että uusia osakkeita ei ole aikaa analysoida vanhaan tyyliin.
Joidenkin rahoitusteoreetikkojen mukaanhan jopa Buffettin ylituotto on 70-vuosikymmenen ajalta satunnaisuutta, koska sekin on periaatteessa liian lyhyt aikaväli. Mikä toki näin itsestä kyllä tuntuu vähän huvittavalta.
Varmaan, jos tekisin tätä ammattisikseni, miettisin tätä tarkemmin ja lähemmin rahoitusteorian mukaisesti, mutta todellisuudessa oikea elämä on se, mikä määrittää sen, mihin sijoitukset sitten tulevaisuudet menevät.
Hei,
Huomasin, että olit myynyt Uipathin osakkeet. Johtuuko tämä jenkkien nykytilanteesta ja siitä johtuvasta epävarmuudesta? Vai totesitko yhtiön fundamenteissa jotakin, mikä johti myyntiin? Itse olen tuota Uipathia jonkin aikaa seuraillut, mutta nykytilanteessa ei kovin nuo jenkkifirmat houkuttele.
Juu juurikin näin. Kirjoittelen tuosta USA-tilanteesta enemmän maanantaina, mutta spekulointisalkussa onneksi voi toteuttaa omia päähänpistoja nopeastikin 😀 Pääsalkussani USA-osakkeita en ole myynyt vaan päinvastoin helmikuussa ostin lisää ja uskon, että maaliskuussakin ostan lisää juuri USA:sta.
Aloitin helmikuussa sijoittamisen ja olin lukenut useamman asiantuntijan kertovan, että ei kannata sijoittaa toisten suosittelun perusteella vasn aina itse tutustua osakkeeseen ennen sijoitusta. Nyt kuitenkin luotin asiantuntijaan ja sijoitin helmikuun puolivälissä 2.000 e UiPathiin ja tänään vielä 600 e tappiolla.
Samoin luotin Qt Groupista antamaasi suositukseen. Siinä on -37 % tappiota.
Olipahan hyvä (mutta kallis) opetus suhtautumisessa suosituksiin.
Juu ainoa asia, mitä blogissani suosittelen on, että osakesijoittajan kannattaa lukea Viisas Sijoittaja-kirjani. Siinä on oma luku juuri tästä aiheesta, miksi suurin virhe sijoittajana mitä voi tehdä on seurata muita sijoittajia/asiantuntijoita/guruja. Ja miksi etenkään minua ei kannata matkia. Ja millaiset mekaniikat vaikuttavat siihen, miksi näin ei kannata tehdä koskaan.
Sijoitukseni eivät missään nimessä ole osakesuosituksia eikä niitä ole sellaisiksi tarkoitettu. Tarkemmat ihmiset lisäävät jokaisen tekstin loppuun oman lausekkeen tästä, ja pitää todennäköisesti itsekin alkaa näin tekemään, jos asia tekstistä ei muuten tule ilmi.
Kirjoitan sijoituksistani avoimesti sen takia, että niihin kuuluu niin epäonnistumisia kuin onnistumisia. Ja koska niistä kysellään niin paljon. Julkisuudessa keskimäärin kun nostetaan esiin vain onnistumiset, koska epäonnistumiset ovat ns. huonoa julkisuutta – vaikka epäonnistumisia sattuu aivan jokaiselle sijoittajalle.
Mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos siitä.
Oletko perehtynyt yhtään Aiforiaan? Tuottavat SaaS-palveluja patologian saralla ja aikalailla kasvukuopissa koko yhtiö vielä.