Ei ole kauhean montaa viikkoa siitä, kun 12 kuukauden euriborkorko liikkui aivan neljän prosentin pinnassa. Vain muutamassa viikossa paljon on kuitenkin muuttunut, 12kk euribor koki koko historiansa suurimman romahduksen samalla, kun pankit ympäri maailman kokivat kovia. Kirjoitushetkellä 12kk euribor liikkuu n. 3,5%:ssa ja samalla markkina ei enää odota lisäkorotuksia niin Euroopan kuin Yhdysvaltainkaan keskuspankilta.
Miten jatkuvasta korkojen nousujen pelosta päästiin huomattavasti konservatiivisempaan korkomaisemaan ja mitä tulevaisuudessa on siis nyt oletettavissa korkojen ja inflaatioiden osalta? Tänään käyn läpi, mitä nykyinen heilunta tarkoittaa koroille, että inflaatiolle sekä, mitkä ovat kolme mahdollista skenaarioita ja lähitulevaisuuden lopputulemaa näihin liittyen.
Skenaario 1 – taantuma ja hidas, mutta varma korkojen lasku
Ensimmäinen vaihtoehto, joka on omasta mielestäni tällä hetkellä todennäköisin on tämä. Yhdysvallat käväisi teknisessä taantumassa (eli talous eli bruttokansantuote on laskenut kuusi kuukautta putkeen) jo kaksi vuosineljännestä viime vuonna ja Eurooppa seurannee Yhdysvaltain taloutta keskimäärin tällä hetkellä noin 6 kuukautta jäljessä. Suomi ja EU päätyvätkin tänä vuonna todennäköisesti taantumaan samalla, jota myötä myös inflaatio hiljenee luonnollisesti.
Kun talous on kääntymässä taantumaan ja talouskasvu kääntyy laskuun, lähtevät keskuspankit elvyttämään. Tämä johtaa kahteen asiaan, ensimmäisenä tulee koron laskut, jolla pyritään jälleen piristämään taloutta, kun lainaraha on halvempaa. Tämän toimivuus talouden elvyttämiseen riippuu siitä, kuinka pahat traumat ihmisillä ja yrityksillä on juuri edeltäneestä korkohypähdyksestä. Jos ihmiset ja yritykset vielä muistavat hyvin tämän vuoden alun ja korkojen rakettimaisen nousun, edes koron hidas lasku ei välttämättä ruoki taloutta, kuten ennen, koska lainaa ei haluta enää samalla tavalla ottaa.
Tämä johtaa siihen, että pääsemme vuodessa-parissa takaisin negatiivisiin korkoihin ja siihen vanhaan normaaliin, mikä oli ennen koronaa ja sitä seurannutta negatiivisten korkojen sekä matalien korkojen aikaa.
Jos tämä skenaario toteutuisi, tarkoittaisi se, että osakemarkkinat ei tekisi erityisen hyvää tulosta tulevina vuosina. On hyvä muistaa, että tämä tarkoittaa usein sitä, että näinä vuosina on erityisen hyvä aika laittaa lisää rahaa markkinoille, mutta pikavoittoja löytyy vain harvakseltaan yleisen masentuneen taloussentimentin mukana. Nyt nousuaikaan tehdyt korkosijoitukset sen sijaan saattavat tuottaa hyvin, sillä korkojen laskiessa jo omistetun korkosijoituksen arvo taas nousee, sillä uudelle korkosijoitukselle saa jatkossa matalamman koron eli tuoton.
Lopputulemana siis olisi lievä taantuma, inflaation rauhoittuminen, joka johtaa korkojen laskuun lähelle nollaa muutamassa vuodessa. Ja paljon hyviä ostopaikkoja pitkäjänteiselle sijoittajalle.
Skenaario 2 – lama ja kova lasku
Tämä skenaario olisi oikeastaan jo tapahtumassa, mikäli keskuspankit ja viranomaiset eivät olisi pelastaneet pankkeja, kuten kaksi viikkoa sitten kirjoitin. Tällä hetkellä, mikäli usko pankkeihin on heilumassa, keskuspankit ovat toimineet huomattavasti päättäväisemmin kuin vuonna 2008 finanssikriisin aikaan – todennäköisesti siitä oppineina. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että luottamus pankkeihin on jälleen palautettu, mutta hinta tästä on iso.
Luottamus pankkeihin ei kuitenkaan korjaa sitä ongelmaa, että ennätysnopeasti nousseet korot vaikuttavat negatiivisesti myös muihin asioihin taloudessa, koska kaikki valtiontalouksista, yrityksiin ja yksityisihmisiin ovat ennätysvelkaantuneita. Jos korkojen nousu olisi jatkunut ja pankit eivät olisi heiluneet, joku muu asia taloudessa olisi kyllä katkennut, mikä olisi johtanut erittäin huonoon lopputulokseen.
Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että kova lasku on vältetty ja tämä skenaario on kaikista epätodennäköisin. Yhdysvaltain keskuspankin tase kertoo asiasta kaiken oleellisen.
Keskimäärin siis keskuspankkien tase kasvaa, kun elvytetään (piikki vuoden 2020 alussa, kun korona iski). Kun inflaation huomattiin lähtevän Yhdysvalloissa nousuun, huomataan, että tasetta alettiin vähitellen purkaa… Kunnes sitten pankkien heilunta jo vuoden sisään tiukentamisesta aiheutti sen, että elvytys ja taseen kasvattaminen aloitettiin uudelleen. Korkeista koroista huolimatta Yhdysvallat on siis jo elvytysmoodissa ja kova lasku ei näytä siis enää valtavan todennäköiseltä, Euroopan keskuspankki kun seurannee Yhdysvaltain kaiman mallia.
Lopputulemana siis olisi selkeä lama, inflaation äkkinäinen rauhoittuminen talouskasvun hyytyessä, jonka myötä miinuskorkojen aikaan päästäisiin jälleen erittäin nopeasti, mutta tämä tuskin toteutunee ellei pankeista tai muualta löydy yllättävää ratkeamaa, jota keskuspankitkaan eivät onnistu pelastamaan. Jos tämä kuitenkin tapahtuisi, olisi silloin osakesijoittajalla aidot oston paikat, koska osakemarkkinat kyykkäisivät varmasti laman mukana, jota ei tällä hetkellä ole markkinoille hinnoiteltu.
Skenaario 3 – jatkuva inflaatio ja tasainen korkotaso
Tämä skenaario on pankkien virallisissa ennusteissa se todennäköisin, kuten Nordean ennusteet näyttävät.
Ammattilaiset eivät uskokaan siihen, että korot jatkaisivat laskuaan hitaasti, mutta varmasti, kuten itse uskon skenaario numero yhden tapaan todennäköisimmin tapahtuvan. Uskon, että tämä ammattilaisten ennustus johtuu siitä, että keskuspankkivetoisen talouden uskotaan jatkuvan erittäin vahvana myös jatkossa.
Esimerkki ja selitys tähän löydetään juuri Yhdysvalloista. Talous on siis jo kääntynyt laskuun ja Yhdysvalloissa on aloitettu elvytysostot keskuspankin taseeseen. Tästä huolimatta kuitenkin Yhdysvaltojen keskuspankin ohjauskorko pysyy 5%:ssa. Jos elvytystä jatketaan keskuspankin taseella, ajaa keskuspankki itsensä nurkkaan, sillä keskuspankkirahalla, jolla pelastetaan pankit, tullaan ylläpitämään myös inflaatiota. Ja kun inflaatio pysyy 2%:n yläpuolella, silloin myös korot pysyvät paikallaan.
Yhdysvalloissa näen tämän ilmiön todennäköisempänä kuin Euroopassa, koska Yhdysvalloissa on käytännössä täysityöllisyys ja talous edelleen vahva. EU-alueella ja Suomessa täysityöllisyys on kaukana ja talouskasvu alkaa silminnähden vetelemään viimeisiään. Jos keskuspankki kuitenkin alkaa vain printtaamaan rahaa lisää, eikä sillä ole rohkeutta laskea korkoja, voi myös tämä tilanne tapahtua, jolloin korot pysähtyvät suunnilleen nykytasolle, kunnes talouden luovan tuhon annetaan tapahtua ja aidon taantuman/laman annetaan syntyä.
Tämä kolmas skenaario siis on mahdollinen, jos keskuspankit haluavat välttää talouden syklit ja pitää jatkuvan lievän talouskasvun tästä ikuisuuteen. Niillä on työkalut siihen, mutta käytännössä se tarkoittaisi erittäin pitkää matalan kasvun aikaa ilman suuria muutoksia koroissa tai inflaatiossa – ennen seuraavaa mustaa joutsenta.
Tällaisessa tilanteessa osakesijoittajan yhtiöiden valinta korostuu. Tietyt yritykset tulevat olemaan hyviä sijoituksia korko- ja inflaatiotasosta huolimatta. Toiset yritykset sekä niiden osakkeen menestys on kuitenkin sidottu ennen kaikkea korko-odotuksiin (ks. kasvuosakkeet, jotka eivät tee vielä valtavasti voittoa ja myös ne, jotka tekevät).
Lopputulemana siis olisi siis stagnaatio, jossa talous ei juuri kasva ja keskuspankit pyrkivät samaan aikaan elvyttämään, että hillitsemään inflaatiota estämällä samalla taloutta toteuttamasta sille ominaista syklimäisyyttä.
Yhteenveto vuoden 2023 korko- ja inflaatio-odotuksista
Monelle pidemmän ajan blogini lukijalle ei todennäköisesti viime viikkojen ”yllätys”käänne korkomarkkinoilla tullut yllätyksenä, koska kirjoitin jo vuoden 2022 alussa korkojen ja inflaation noustessa, mikä on väistämätön seuraus liian nopeasta koronnousun vauhdista nykytaloudessa. En tiedä oliko pankkikriisi isoin kupliminen, joka nyt inflaation ja koronnosto pysäyttää lopullisesti vai onko jotain isompaa nurkan takana.
Yhden asian kuitenkin tiedän. Olen jälleen ostolinjalla pörssissä tavallisesti kerran kuukaudessa. Nyky-ympäristössä löytyy jo mielestäni huomattava määrä ostettavaa ja lähivuosien taloudesta riippumattomasti hyviä ostoksia.
Voi olla, että osakemarkkinoilla on edessä muutama vuosi erittäin matalaa kasvua myös, mutta se kuuluu asiaa – ja on aina äärimmäisen hyvä aika tankata lisää sijoituksia, sillä kun osakemarkkinat taas piristyvät, ne piristyvät niin nopeasti ja yllättäen, että silloin ei kannata olla 100% käteistä tai muuten jää rannalle. Suurin osa sijoittamisesta onkin vain odottamista.
Nyt kun talous on jo alkanut osoittamaan heikentymisen merkkejä nopeiden koronnostojen myötä, minkä skenaarion uskot itse toteutuvan?
————————————–
Sijoituskirjani Viisas sijoittaja-tunne itsesi ja osakemarkkinat käsittelee erityisesti myös tällaisia markkinoiden poikkeustilanteita ja miten sijoittajan kannattaa niissä luovia – sekä pyrkii auttamaan mielenrauhaa juuri tällaisiin tilanteisiin. Voit tilata kirjan nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä* 23 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi alekoodilla VIISASSIJOITTAJA30 vain 21 euron hintaan.
Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä* ja Storytelistä* sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi.
Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
*Affiliate-linkki
Olen seuraillut blogiasi jo pidemmän aikaa, ja enpä muista, että hirveän usein olisit metsään mennyt ennustuksissasi ja arvioissasi. Itselläni on tällä hetkellä 12kk euriboriin sidottu asuntolaina ja aion neuvotella sen vaihtamisesta 3kk euriboriin kesäkuussa. Lainan ottaessani pankki ei siihen suostunut. Olen asiaa miettinyt kun koron tarkistuspäivään on ollut vielä aikaa, ja nyt aion yrittää sen vaihtamista. En itsekään usko korkojen enää nousevan ja olisi hölmöä maksella vuosi isompaa summaa. Kiitos hyvästä blogista, olen saanut paljon hyviä vinkkejä sinulta!
Kiitos paljon – ilo olla hyödyksi! 3kk euriborin saaminen olisi kyllä tässä kohtaa todennäköisesti erittäin hyvä diili (tai no milloin se ei olisi, mutta nykytilanteessa jopa mahdollista, kun nollakorkojen aikaa lähes kaikki pankit sanoivat eioo:ta lyhyempien korkojen kanssa).
Sain kirjasi juuri luettua. Kiitos hyvästä opuksesta. Mielenkiinto säilyi ihan viimeiselle sivulle asti. Osakesijoittamista aloin varovasti harjoitella vasta tämän vuoden alusta alkaen ja ihan vahingossa tein joitakin ratkaisuja oikeinkin, kun nyt kirjan oppeihin vertaan. Mutta sen verran uutta ajattelua se kirja antoi, että ennustajaksi en taida ryhtyä näissä asioissa.
Parhaiten vauraustun oman yrityksen avulla ja ylimääräistä taidan siirrellä indeksirahaston puolelle. Ja vasta kolmantena on sitten suoria osakesijoituksia, jotta jännitys säilyy. Jokunen vuosi takaperin tuli ostettua myös sijoituskultaa, kun jouduin tahtomattani huolehtimaan myös alaikäisten sukulaislasten rahoista ja nämä ostokset ei nyt harmita yhtään.
Mahtava kuulla, että kirja kantoi loppuun saakka, koska se ei kuitenkaan ole sieltä täysin ohuimmasta päästä sijoituskirjallisuutta! Ja kiva myös kuulla, että kirja tarjosi myös uutta ajattelua – se on ehkä parasta, mitä mielestäni kirjallisuus voi lukijalle tarjota, täysin valmiiden vastausten sijaan.
Kirjaasi olen lukemassa ja olen tehnyt kaikki virheet mistä kerrot siinä. Heittämällä paras sijoituskirja, mitä olen n.7 vuoden aikana lukenut.
Lähdin mm. vetykuplaan mukaan aikoinaan ”gurun” jalanjäljissä ja kipuillut näiden osakkeiden kanssa (vaikka voitolla ovatkin). Mutta esim. kirjasi ansiosta ymmärsin laskea vaikkapa markkina-arvon, mikä vahvisti halua pitää nämä vetyosakkeet.
Tee joskus analyysiä Vaisalasta?
Kiitos valtavasti! Parempaa palautetta oikeastaan vaikea saada. Vaisala löytyy joo myös yritysanalyysi-listalta, mutta täytyy katsoa, milloin siihen asti ehdin. Tämä yhden miehen harrasteanalyysitoimiston suurin haaste on kieltämättä on aika 😀
Moi,
kirjoita artikkeli siitä miten tienaat niin hyvää liksaa, eli mistä työpäiväsi koostuu, tai mikä on salaisuus palkkaasi? en niinkä tarkoita koulutusta yms asioita, vaan sitä työsuorittamista.
Vai oletko kirjoittanut jo?
Tätä kysyn siksi, että mielestäni sijoittamisen teorioiden ja käytäntöjen opiskelu on ”helppoa”, mutta vaikeampaa on (ehkä) se tärkeämpi osuus, eli se että saa rahaa tienattua nopeasti niin että saa tasaisesti sijoitettua isolla pääomalisäyksellä joka kuukausi 🙂
Tämä itse asiassa erittäin hyvä idea! Voisin kirjoitella kaikista töistä mitä olen tehnyt ja pohtia juuri sitä palkkatasoa ja miten ja miksi tällaisista töistä maksetaan, mitä maksetaan. Olen vähän tienaamisesta kirjoittanut, mutta en tuosta näkökulmasta. Otan tekstit heti työn alle ja niitä tulee varmaan läpi tämän vuoden.
Urakehitykseni olen kirjoittanut auki tässä tekstissä ja siinä näkyy toki hyvin, millaisia töitä olen tehnyt ja mitä osaamista matkan varrella karttunut.
https://www.omavaraisuushaaste.com/nain-minusta-tuli-hyvatuloinen/
Moi,
kiva jos kirjoitat.
Luinkin tuon tuosta urakehityksestä antamasi linkin.
Mitä mieltä muuten olet, kannattaako euribor 12kk ylipäätään vaihtaa esim euribor 3kk, jos vaihto maksaa 200e, ja lisäksi marginaali nousee loppuasuntolainan ajaksi 0,15% suuremmaksi. Jos kun oletus olisi, että euribor tippuisi vaikkapa vuoden päästä nollaan?
Entä toisena asiana, onko sinulla tietoa, miten Nordnetistä saa sijoitusluottoa niin, että kymppitonnilla voi saada jopa satatonnia. Tällaisen mainoksen näin Nordnetissä. Onkohan kyse jostain hyvinkin suurikorkoisesta luotosta jota saa vain kysymällä. Noh, taidankin kysyä sieltä Nordnetin asiakaspalvelusta lisätietoa tästä. Superluoton idean tunnenkin jo.
Tätä on itse asiassa viime aikoina tutkittu ja jos laina-aikaa on selkeästi jäljellä yli 10 vuotta, niin kannattaa. Kannattavuuden raja menee siinä, että marginaali olisi 0,2% korkeampi eli 0,15% saa vielä pienen edun, mutta toki se jää aika pieneksi. Kaikki kuitenkin toki kotiinpäin.
Ja tuosta Nordnetin lainasta en ole kuullutkaan, kuulostaa aika jännältä jos näin olisi!
moi,
katsoppa tuolta linkin loppupäästä, siellä on mainittu:
”Lainoitusaste on korkeintaan 90 % ja lainoitus jopa 10 X oman pääoman verran. Esimerkiksi 10 000 €:n omalla pääomalla voit tehdä 100 000 €:lla sijoituksia. ”
https://www.nordnet.fi/fi/palvelut/sijoituslaina
edellyttää, että on hajautettu oikein, ja on 90% lainoitusaste/arvopaperi
Aa, nonni käy vähän enemmän järkeen. Toki kuten tuossakin sanotaan, niin 10x on lähinnä teoreettinen, koska pitäisi hankkia salkkuun pelkästään osakkeita, joilla on äärimmäisen korkea lainoitusaste (näitäkin on aika rajattu määrä osakkeista). Ja toki, jos saa valittua juuri ne osakkeet, joilla saa 10x lainan, niin joudut siitä maksamaan tuota maksimikorkoa eli 5%:n pintaan. Teoriassa siis mahdollista, mutta uskon, että jos on oman salkun valinnut yhtiöiden, ei lainoitusarvojen perusteella, todellisesti pystyy varmaan saamaan vain n. 4-5x lainaa omalle pääomalle – ja senkin vain rajusti hajautetusti.
Edit: Joo käy järkeen, perus kultatason superluotto kyllä kuulostaa edelleen parhaalta vaihtoehdolta.
jees,
kysyin myös Nordnetistä, vastasivat että käytännössä yleisesti voi saada kolme kertaa oman pääoman verran…tms.
5% korko on vähän korkea, toki jos saa tehtyä tuottoa 9% vuodessa niin kotiinpäin sekin lisävoitto 🙂
Siis jos ajatellaan että saa 3x oman salkun verran luottoa, niin onhan siinä monelle vähänkin enemmän arvopapereita Nordnetissä omistavalle hyvä summa jolla lähteä kasvattamaan omaa pääomaa, lainalla kun pelaa, niin tietenkin kannattaa harkiten valita ostoajankohta, ja tutustua rauhassa niihin osakkeisiin joita aikoo ostaa.
Ehkä superluotto osuudessa ehkä kannattaa pysyä, 1,99% korko, ja salkusta riippuen paljon pienempi luottomäärä.
Moikka Esa,
Tässä kohtaa iso kiitos tästä blogista. Kirjoituksesi toimivat usein hyvänä muistutuksena itselle siitä, että makrotalouden ja osakemarkkinan kehityksen ennustaminen on melko mahdotonta ja sinänsä aika turhaa ainakin tavallisen piensijoittajan näkökulmasta. Itsekin 27v netto-ostajana olen siinä mielessä hyvässä asemassa, että laskumarkkinaa tai jopa ”pörssiromahdusta” ei ole syytä pelätä – päinvastoin sehän olisi jopa suotavaa. Aion siis jatkaa kuukausisäästöä indeksirahastoon ja satunnaista osakepoimintaa tasaisesti ajallisesti hajauttaen.
Oma veikkaus näistä esittämistäsi skenaarioista on tuo vaihtoehto numero 3. Tuorein inflaatiodata indikoi pohjainflaation olevan edelleen jopa nousussa, ja tuon taittaminen on käsittääkseni hidasta. Tämä tietenkin vain arvaus ja kuten aiemmin ilmaisin, on makrotalouden ennustaminen erityisesti tavallisena tallaajana mielestäni hieman turhaa sen mahdottomuuden vuoksi.
Olisi kiva jos kirjottaisit näkemyksesi tekoälyn kehityksestä ja sen vaikutuksesta työllisyyteen sekä pörssin kehitykseen tulevaisuudessa. Todennäköisesti tekoäly vie työpaikkoja, mutta toki luo uusia tilalle. Tekoälyllä on myös nähdäkseni iso potentiaali viedä ainakin tiettyjen yritysten tuottavuus ja kannattavuus uudelle tasolle, joka lienee pörssin näkökulmasta positiivista.
Kiitos paljon! Ja kiva kuulla, että blogi auttaa pohtimaan asioita. Joo sanoisin myös, että 3. skenaario on todennäköisin, jos asiat jatkuvat miltä näyttää. Vuosien varrella kuitenkin oppinut, että usein taloudessa tulee juuri tällaisia pankkikriisin tapaisia asioita aina ihan puskasta, joka sitten kääntää massanarratiivin hetkessä ylösalaisin. Ongelma toki on se, että koskaan ei tiedä milloin, miksi ja missä jotain hajoaa seuraavaksi taloudessa, jonka takia arvio on aika hähmäisellä tasolla.
Ja joo voisin ehdottomasti kirjoittaa tekoälystä! Käyn itse asiassa töihin liittyen yliopistossa kerran vuodessa luennoimassa robotiikasta, järjestelmäautomaatiosta ja tekoälystä ja asia on erittäin lähellä sydäntäni niin työn kuin vapaa-ajan intohimojen puolesta.
Mielenkiintoinen kirjoitus
Jos otat vastaan ehdotuksia jutun aiheiksi, niin minua kiinnostaisi kuulla ajatuksesi Yhdysvaltojen velkakattokiistasta. Suomalaisessa mediasta aiheesta ei ole puhuttu tammikuun jälkeen, mutta ulkomaalaisten lähteiden mukaan näyttää koko ajan todennäköisemmältä että USAn kongressi saattaa oikeasti antaa maan ajautua maksukyvyttömyyteen, mistä seuraisi isoja ongelmia Yhdysvaltojen ja samalla koko maailman talouteen.
Tuosta aiheesta haluaisin enemmän tietoa ja uskon että se voi olla tärkeää kaikille suomalaisille sijoittajille. Oletko itse tähän aiheeseen tutustunut? Miten tuollaiseen kriisiin voi valmistautua vai voiko mitenkään?
Ehdottomasti ja velkakattokiista tosiaan on äärimmäisen mielenkiintoinen ja historiallisesti nousee aina silloin tällöin esille, joten olen moneen kertaan diskurssia sen ympärillä seurannut. Otan tekstilistalle, mutta tosiaan sanotaan näin, että en usko seuraavan katon nostamisen olevan vielä se, jossa kriisiä olisi tulossa.