Korkoa korolle -ilmiö on jotain, mitä moni kuvittelee ymmärtävänsä. Aniharva oikeasti sisäistää periaatteen toimintatavat. Tämän tietää siitä olemattomasta ihmisten määrästä, jotka aidosti pyrkivät ilmiöstä hyötymään – eli sijoittamaan pitkäjänteisesti korkoa korolle -ilmiötä hyödyntäen versus kuinka moni lottoaa ja toivoo pikavoittoja elämässään.
Korkoa korolle on kuin taikuutta, sillä taikuuden ja uskomusten sijaan se perustuu tylsään ja luotettavaan matematiikkaan. Ehkä juuri sen takia se ei ole niin suosittu asia juuri niiden keskuudessa, jotka siitä eniten hyötyvät – eli nuorten.
Toivon kuitenkin, että tämän tekstin luettuasi ymmärrät, mikä korkoa korolle -ilmiössä on niin hienoa ja miksi sinunkin pitäisi ottaa siitä hyöty irti tänään eikä huomenna tai joskus kaukaisessa tulevaisuudessa. Parhaiten ilmiön tiivistää japanilainen sananlasku.
Paras aika istuttaa puu oli 20 vuotta sitten. Toiseksi paras on tänään.
Korkoa korolle periaate
Usein sanotaan, että itse Albert Einstein sanoi korkoa korolle periaatteesta, että se on maailman kahdeksas ihme. Että, se joka ymmärtää sitä, nauttii siitä, se joka ei ymmärrä, maksaa siitä. Faktuaalista todistetta siitä ei kuitenkaan ole, että Einstein olisi koskaan näin sanonut. Faktuaalista todistetta on kuitenkin koko maailma täynnä siitä, että nämä väittämät pitävät paikkansa – sanoi Einstein näin tai ei.
Periaate onkin yksinkertainen. Sinulla on pääomaa, joka kasvaa vuodessa tietyn määrän kiitos koron. Ensi vuonna sama pääoma, joka on jo kasvanut alkuperäisestä kasvaa uudestaan korolla, ja näin pääoma on alkanut kasvaa jo korkoa korolle!
Lyhyesti. Sinulla voi olla ensin 1000 euroa. Tähän tulee korkoa 10%, eli 100e euroa lisää. Seuraavana vuonna sinulla onkin 1100 euroa, joka kasvaa taas 10%. 1100 eurosta tuleekin korkoa jo 110 euroa, joten seuraavaksi sinulla onkin jo 1210 euroa. Ja näin ilmiö lähtee käyntiin. Kuten näet seuraavissa esimerkeissä, mitä enemmän sinulla on aikaa, sen kovemmaksi vauhti kiihtyy.
Korkoa korolle esimerkki
Ongelmallista korkoa korolle ilmiössä on se, että vaikka kuinka paljon siitä puhuisi, ei sitä sisäistä ilman hyviä esimerkkejä. Ilmiön sisäistämiseen ei tarvi kuitenkaan Microsoft-Exceliä tai suurta matemaatikkoa. Tarvitaan vain legenda ja kuva shakkilaudasta. Aloitetaankin siis yhdestä lempitarinastani, joka avaa periaatteen täydellisen maanläheisesti.
Esimerkki 1
Legendan mukaan kuningas halusi, että hänen alaisensa kehittää lautapelin, joka on strateginen. Kuningas kysyikin alaiseltaan, mitä hän haluaa palkinnoksi pelin kehittämisestä. Pelin kehittäjä sanoi, että hän haluaa niin monta siementä kuin laudalle saadaan, kun ensimmäiselle ruudulle asetetaan yksi siemen, toiselle kaksi, kolmannelle neljä, neljännelle kahdeksan, viidennelle 16 jne.
Kuningas ihmettelikin alaisen toivetta, sillä se vaikutti niin vähäpätöiseltä. Loppusumma tulisi olemaan suhteellisen pieni määrä siemeniä niinkin rikkaalle kuninkaalle. Tai niin kuningas kuvitteli. Katsotaan miltä shakkilauta näyttää tässä kohtaa.
Edelleen näyttää siltä, että kuningas voi päästä suhteellisen vähällä. Ehkä tuhansilla siemenillä? Tämä ei suuressa valtakunnassa tuntuisi juuri miltään. Tässä kuitenkin päästään ilmiön kauneuteen. Korkoa korolle- ilmiöllä menee hetki aikaa kunnes se pääsee oikeuksiinsa ja aika onkin ilmiön paras ystävä.
Ennen kuin paljastan, miltä täysi shakkilauta näyttää, heitä valistunut arvaus itseksesi siitä kuinka suuri lopputulos on ennen kuin katsot seuraavan kuvan. Onko viimeisellä ruudulla kuinka monta siementä? Tuhansia? Kymmeniätuhansia? Satojatuhansia? Ehkä jopa miljoonia?!?! Shakkilaudalla on kuitenkin ”vain” 64 ruutua. Vastauksesi osuvuus tulee kertomaan siitä, kuinka hyvin sisäistät korkoa korolle ilmiön voiman tällä hetkellä.
Lopputulokseksi saammekin n. 9,2 kvadriljoonaa siementä. Kyllä, kvadriljoona on ihan oikea luku – siinä on 24 nollaa. Kuinka lähelle oma arvauksesi osui? Voin myöntää, että ennen kuin itse sisäistin korkoa korolle -ilmiön voiman, oma arvaukseni meni täysin metsään – hurjasti alakanttiin.
Aluksi näyttikin siltä, että siemeniä jää varsin inhimillinen määrä kuninkaan maksettavaksi. Kuinka väärässä kuningas olikaan. Ja tästä saammekin kiittää korkoa korolle ilmiötä ja sitä, miten ajan myötä määrä kasvaa käsittämätöntä vauhtia. Oli kyse sitten siemenistä shakkilaudalla tai ihan oikeista euroista rahasto- tai osakesijoituksissa.
Tämä esimerkki oli se, joka minulle aidosti avasi korkoa korolle ilmiön kauneuden ja voiman. Toivon, että esimerkki räjäytti myös sinun tajuntasi.
Esimerkki 2
Miten siemenet sitten liittyvät nykyelämään, rahaan ja sijoittamiseen? Oikeastaan kaikin tavoin. Samalla tavalla kuin siemenet kasvavat eksponentiaalisesti ruudusta toiseen, myös sijoituksesi kasvavat vuodesta toiseen eksponentiaalisesti. Mietitään ihan tavallista pörssin historiaa, jossa pörssi on noussut keskimäärin 7% vuodessa.
Jos pörssi nousee esim. kolmen vuoden ajan 7%, on se kolmen vuoden aikana käytännössä noussut n. 22,5%. Ei kauhean kummallista. Aivan kuten shakkilaudan kolmas ruutukaan ei ole mitenkään kummallinen esimerkkikuvassa. Mutta entä jos pörssi nousee vaikka 20 vuotta, 7% vuodessa? 7×20 olisi 140%. Mutta koska korkoa korolle ilmiössä tuotto kertyy aina jo kertyneen tuoton jälkeen lopputulos on aivan erilainen.
Kiitos korkoa korolle ilmiön, 20 vuoden jälkeen 7% vuosituotolla, sijoituksesi olisivat kasvattaneet arvoaan n. 387%! Eli käytännössä sijoituksesi olisivat nelinkertaistaneet arvonsa. Ja tämä yksinkertaisesti pelkästään sillä, että laitat rahat sijoituksiin kerran ja unohdat ne sinne.
Harva meistä kuitenkaan sijoittaa rahojaan kerralla ja unohtaa sijoituksensa. Näin ei kannatakaan tehdä. Se, missä korkoa korolle ilmiö pääseekin eniten oikeuksiinsa on säännöllinen ja pitkäjänteinen sijoittaminen. Kun lisäät tasaisin väliajoin (esim. kuukausittain) sijoituksiisi pienen rahapotin, pääset hyötymään samaan aikaan sijoittamistasi rahoista, että korkoa korolle ilmiöstä, joka vahvistuu joka kerta kun lisäät sijoitettua omaisuuttasi.
Otetaan siis pieni esimerkki. Et ole koskaan sijoittanut aikaisemmin. Alat sijoittamaan halpoihin indeksirahastoihin 200 euroa kuukaudessa. Sen verran meiltä jokaiselta toivottavasti jää yli kuukaudessa. Teet tätä 20 vuoden ajan. Olet siis sijoittanut 20 vuoden aikana 200 euroa x 12kk x 20 vuotta eli yhteensä 48 000 euroa. Mitä luulet, kuinka suureksi potti on kasvanut 20 vuodessa kiitos korkoa korolle ilmiön, jos tuottoa on laskettu hieman äskeisestä ja tuotto on varovaisesti arvioitu 6% vuodessa? Seuraavassa kuvaaja.
Tärkeää on huomata, että ilmiö kiihtyy sitä kovemmaksi, mitä kauemmin annat sen tehdä töitä. Eli jos 20 vuoden päästä sinulla on sijoituksia n. 100 000 euroa, mitä tapahtuu kun jatkat sijoituksia vielä seuraavat 10 vuotta? Tällöin sinulla on kasassa yli 200 000 euroa! Tässä näkyykin koko ilmiön kauneus, jonka jäkee myös hyvin kuvaajassa.
Koron osuus pääomasta kiihtyy koko ajan. Kymmennen extravuotta lisää yllä olevaan esimerkkiin aiheuttaisikin sen, että ilmiö tuottaisi sinulle kymmenessä vuodessa kaksi kertaa enemmän kuin koko ensimmäisen 20 vuoden aikana. Puhdasta taikuutta? Ei – vaan yksinkertaista matematiikkaa. Korkoa korolle-ilmiön kaneus perustuukin juuri siihen, että se alkaa näkymään vasta oikeasti pitkällä aikavälillä. Mikä tekee siitä vaikean sisäistää meille, koska helpompaa saada kaikki nyt heti.
Rahasto -ja osakesijoittaminen pitkäjänteisesti
Se miten pääset oikeasti itse kiinni korkoa korolle ilmiöön ja, miten pystyt vaurastumaan sen avulla on yksinkertaista. Aloitat sijoittaimisen. Lähtökohtaisesti paras tapa on aloittaa rahastosijoittaminen halpoihin indeksirahastoihin, joiden kulut ovat pienet, mutta sadan vuoden aikana historiallisesti 6-7% luokkaa vuodessa. Jos historia toistaa itseään ja talous jatkaa kasvuaan, pääset siis kiinni aivan esimerkkigraafin kaltaisiin lukemiin – vain 200 euron kuukausisijoituksella.
Sijoittamisessa Einsteinin suuhun laitetut sanat pääsevätkin oikeuksiinsa. Kun sijoitat, muutut maksajasta omistajaksi. Kun omistat, et enää maksa kulutuksellasi muiden vaurastumista, vaan olet ottanut vaurastumisesi omaan käsiisi!
Tällöin niin oma kuin muidenkin kulutus, tekee sinusta vauraamman – ja näin muutut maksajasta korkoa korolle ilmiön hyötyjäksi! Ja sinun ei tarvitse olla eliittiä, porvari tai mitään muutakaan tästä nauttiaksesi. Meillä kaikilla on oikeus ja velvollisuus pitää taloudestamme huolta ja siihen ei ole parempaa tapaa kuin aloittaa sijoittaminen hyödyntäen korkoa korolle periaatetta.
On myös tärkeää muistaa, että ilmiö toimii myös toiseen suuntaan. Korkoa korolle on velalliselle aivan yhtä huono asia, kuin ilmiö on säästäjälle hyvä. Kun lainasi alkavat kerryttämään korkoa korolle, olet matkalla huomattavasti heikompaan taloudelliseen tilanteeseen. Tämän takia pitäisi ottaa vain vähäkorkoisia ja välttämättömiä lainoja kuten opintolaina sekä asuntolaina. Muut lainat voi käytännössä unohtaa täysin, ellet halua nähdä painajaisia huonosta rahatilanteestasi.
Yhteenveto
Aika on suurin ystäväsi sijoittajana ja tämän takia tänään onkin paras aika aloittaa sijoittaminen. Ei huomenna, ei vuoden päästä, eikä silloin kun tulee seuraava pörssiromahdus. Tänään. Hyödy siis tästä ilmaisesta maailman 8. ihmeestä tästä päivästä lähtien ja avaa ilmainen arvo-osuustili esim. Nordnettiin*. Sijoittamisen aloittaminen on ensimmäinen askel matkaan kohti ilmiöstä nauttimista.
Kun luotat, että korkoa korolle -ilmiö ja aika tekee tehtävänsä puolestasi, tulet olemaan rikas sijoittamalla säännöllisesti, yksinkertaisesti ja ennen kaikkea kärsivällisesti. Kärsivällisyys on kaiken ytimessä. Mikäli sinusta tuntuu, että on osaltasi jo liian myöhäistä, tämä ei pidä paikkaansa.
Nuorena voit säästää itsellesi, vanhempana eläkevuosiasi varten tai jälkikasvuasi varten ja sitäkin vanhempana vielä itseä tai jälkikasvua varten. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa sijoittamista.
Kerrankin – tietoa, joka ei lisää tuskaa. Harvinaista tässä kaaottisessa maailmassa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksistani.
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
*affiliate-linkki
Voi olla, että tämän hetkisillä arvostustasoilla pörssissä ei tule saamaan ihan tuota 7% vuosituottoa. Saattaa jäädä lähemmäksi 3% tasoa pitkällä aikavälillä. Mutta onneksi kuukausisäästäjää tämä ei haittaa, kun osakkeita ostetaan jatkuvasti pörssikursseista välittämättä.
PS. ois mukava jos omat sijoitukset tuplaantuisivat joka vuosi 🙂 ei tarvis paljon elämää stressata
Joo, eipä se historia koskaan ole tae tulevaisuuden tuotolle, mutta se on paras millä mennään kun 100 vuoden historia kuitenkin takana. Mielestäni paras oppi mitä sijoittamisessa voi olla on se, että ei oleta, että this time is different – hyvässä tai pahassa. Jonka takia 7%-tuotto on mielestäni varsin hyvä oletus myös tulevaisuudelle – kuten Warren Fyffet tuossa alemmassa kommentissa mielestäni erittäin hyvin perustelukin.
Minua kinnostaa suuresti tuo kommentti arvostus tasosta. Mistä saat 3% tuottoarvion? Arvostustasot eri markkinoiden välillä poikkeaa suuresti.
Jos otamme esimerkkinä kotoisen OMXH25 indeksin. Sen kolme suurinta sijoitusta on Sampo, Nordea ja Kone. Niiden osinkotuotto Kone 5%, Sampo 8% ja Nordea 10% on historiallisen korkealla. Sammon P/E on yhtiölle keskimääräinen ja Hex tasoa ajatellen jopa alhainen. Koneen P/E on korkea ja Nordean alhainen. No mietitäänpä, että Nordsea nyt pitää osinkonsa es kevääseen. Jotta päästään kolmen 3% tuottoon niin kurssin pitää tippua 1/3 entisestä ja osinkoa leikata seuraavana vuonna merkittävsti. OK, tämä mahdollinen skenaario. Mutta 10% osingoilla saa ostettu 30% lisää Nordeaa tai jotain muuta.
Tämä nyt vaan yhtenä esimerkkinä. Vaihtoehtoisesti voit miettiä, että otat vain osingot kaikista, myytr kaikki ja pidä’t rahat tilillä. Sinulla 3% tuotto aika monta vuotta. Voit vain odotella kurssin rommausta, jotta saat 7% tuoton.
Aamen.
Hyvä kirjoitus!
Muistan kun aloitin reilu 25 vuotta sitten laman syövereissä – nyt olen monimiljonääri.
Kyllä sijoittaminen kannattaa 🙂
Kiitos! Aina mahtava kuulla ihan oikeita onnistuneita kokemuksia pitkäjänteisestä sijoittamisesta. Harvalla on pokkaa aloittaa sijoittaminen juuri laman syövereissä, vaikka juuri silloin se kannattaa, jos vain mahdollista. Ottaisipa useampi suomalainen mallia sinusta myös ensi lamassa.
Tuhat kiitosta äärimmäisen hyvästä blogista! Tämäkin oli osaltaan vaikuttamassa päätökseen aloittaa sijoittaminen noin kuukausi sitten. 🙂
Kysymys ajallisesta hajautuksesta untuvikolta: Mitä tuumaat ”alkupotin” sijoittamisesta sijoitustaipaleen alkuun vauhdittamaan tuota korkoa korolle -ilmiötä? Suunnitelmissa on jatkossa sijoittaa joka tapauksessa sellainen 600-800 euroa kuussa tilipäivänä, mutta alkuun tekisi mieli laittaa muutamakin tonni pohjaksi indeksirahastoihin. Kurssit eivät tunnu olevan mitenkään ennätyskorkealla nyt.
Hienoa kuulla, että blogista on ollut hyötyä!
Koska pörssiä on mahdoton ajoittaa, en suosittele isomman alkupotin laittamista alussa. Oman kokemukseni mukaan kun olen ostanut strategiani ohi isommilla summilla (kun jokin on näyttänyt halvalta tai jos tililläni on ollut liikaa rahaa), on ostokset yleensä mennyt pieleen 😀 Strategiassa ja ajallisessa hajauttamisessa pysyminen tuottaa keskimäärin kuitenkin aina sen parhaimman tuoton, koska ajoittaminen on aina tuuripeliä.
Jos siis sinulla on nyt enemmän rahaa, voit vaikka aloittaa tuolla 900 eurolla kuukaudessa, kunnes pääset ns. ”normitilaan” ja sitten vaihtaa tuohon 600-800 euroon, mutta en suosittele ison kertaerän sijoittamista alussa.
Toivottavasti tästä oli apua!
Kyllä oli, tattista! Ehkä koitan malttaa olla hoppuilematta liikoja tässä asiassa. Hiljaa hyvä tulee 🙂
Hyvä tapa ajatella myös on ”tuplausaika”. Usassa tuo toteutunut 7% reaalinen p.a. tarkoittaa että 10 vuodessa keskimäärin sijoituksen arvo on aina tuplaantunut. Osakemarkkinoiden epävarmuutta voi sitten kuvailla niin että ensimmäisen 10 vuoden aikana ei tule tuottoa mutta seuraava 10v nelinkertaistaakin potin, jolloin p.a. on se 7%.
Globaalisti realistisempi tuotto-odotus on ehkä 5% inflaation päälle, mikä tarkoittaa 15 vuoden tuplausvauhtia. Riittäisi itselle.
Tuo ajatusmalli on itseasiassa erittäin hyvä! Täytyypi lisätä ajan kanssa vielä tähän kirjoitukseen tuo ajatus pitemmässä muodossa.
Tuottoprosenteista puhuttaessa tosiaan mahdoton sanoa, mikä se tulee pitkällä aikavälillä olemaan, mutta 7% oli muistaakseni ihan inflaatiokorjattu luku, joten se on ihan kelpo odotelma. Toki 5% tuottokin on enemmän kuin tarpeeksi.
kiteytit hienosti ajatukset yhteen julkaisuun. Laitoimme siihen mieluummin linkin kuin että ”keksisimme” tekstin uudestaan 🙂
Kiitos, tosi mukava kuulla, että kirjoitus onnistui.
Vielä haluaisin kysyä korkoa korolle ilmiöstä.. Ymmärrän miten se toimii mutten sitä miten se käytännössä tehdään, esim. indeksirahastossa? Jos laitan satasen tänä vuonna ja se kasvaa korkoa 10 % niin se on 110 € vuoden lopussa. Niin miten se saadaan alkusummaksi seuraavalle vuodelle eli sijoitus on 110 ja siihen taas 10 %? Kuka sen ”siirron” tekee tai mistä se tulee? Jos nostan summan ja sijoitan sen itse seuraavana vuonna ja sitten taas uudelleen… mutta ei se silloin itsekseen kasva korkoa korolle.. Mitä mä en tässä nyt snaijaa?
Hyvä kysymys! Indeksirahastossahan korkoa korolle kasvaa se itse pääoma rahastossa – lisäisit sinne itse lisää pääomaa tai et. Jos kuitenkin nostat rahan aina joka vuosi rahastosta pois, niin silloin korkoa korolle ilmiötä ei synny. Eli korka korolle ilmiö syntyy vain, jos pidät rahat sijoituksissa pitkän ajan, ilman, että otat sieltä rahaa pois. Korkoa korolle ilmiö siis syntyy vain silloin, jos pidät rahat rahastossa tai lisäät sinne pääomia.
Eli indeksirahaston tapauksessa korkoa korolle-ilmiö syntyy tuotosta, jota rahasto tuottaa. Yksinkertaisesti siis rahaston arvo nousee, josta tuo 10% ilmestyy sinne. Samalla kun osakkeiden arvo nousee, myös rahastojen arvo nousee. Otetaan vielä yksi esimerkki tilanteesta, jossa et itse lisää rahaa rahastoon ollenkaan alun jälkeen, etkä ota sieltä rahaa pois.
1. vuosi laitat indeksirahastoon 1000e ja rahasto tuottaa sen 7% vuodessa (eli sijoitusten arvo rahastossa kasvaa 7%) – vuoden lopussa pääoma 1070e
2. Vuosi 1070 ja jälleen 7% vuosituotto – vuoden lopussa rahastossa on 1149,9 euroa eli pääoma on lisääntynyt 79,9 euroa ensimmäisen vuoden 70 euron sijaan, vaikka et ole itse sijoittanut mitään!
Jne. monta vuotta, kunnes sitten esim kymmenentenä vuotena korkoa korolle ilmiö on tuottanut siten, että rahastossa on 1 967.15 euroa. Tämä siis 7%:n vuosituotolla. Kun rahasto tuottaa (eli sijoitukset tuottavat) keskimääräisen verran, indeksirahastossakin sijoitus tuplaantuu kymmenessä vuodessa, vaikka et lisäisi itse pääomaa sinne alun jälkeen. Toki, mitä enemmän lisäät rahastoon rahaa, sen enemmän korkoa korolle-ilmiö tuottaa uuden pääoman kanssa rahaa.
Toivottavasti tämä vastasi kysymykseen!