Korkoennusteet ovat lähteneet osalta markkinatoimijoista viime aikoina täysin käsistä ja tästä johtuen moni lukija on pyytänyt päivitystä viime aikaiseen korkoennustetekstiin. Syy tähän on ollut se, että korot nousevat lähes ennätysmäistä tahtia tällä hetkellä. Sama pätee pörssi- sekä inflaatioennustuksiin, jotka kulkevat käsi kädessä korkoennusteiden kanssa. Tuntuukin, että tiettyjä markkinaennustajia vaivaa erittäin vahva viimeaikaisuusharha, jossa katsotaan, että koska jokin on noussut nyt lujaa, tulee se tekemään niin myös tulevaisuudessa.
Samanlaista ilmiötähän näkee läpi markkinasyklien läpi markkinoiden, joissa kurssinousua ennustetaan lähes poikkeuksetta sitä suuremmalla todennäköisyydellä, mitä enemmän kurssi on jo noussut (esim. Bitcoin koronaboomissa), tai kurssilaskuja ennustetaan sitä enemmän, mitä enemmän ne ovat laskeneet (esim. juuri tällä hetkellä huomattavasti suurempi osa markkinakommentaattoreista näyttää olevan huomattavan negatiivisin mielin pörssikurssien tulevaisuudesta kuin vielä puoli vuotta takaperin).
Tänään päivitänkin näkemystäni muutaman viikon takaisesta ja oikeastaan tarkastelen sitä siitä näkökulmasta, että onko näkemyksessäni sinällään nyt uusien inflaatio- ja korkoennusteiden myötä mitään päiviteltävää.
Nordean korkoennuste lähitulevaisuudelle on hurjaa katsottavaa
Nordea on markkinaosuudeltaan Suomen toiseksi suurin pankki heti OP-ryhmän jälkeen. Tämän takia, jos Nordea ennustaa jotain, erittäin moni suomalainen kuuntelee. Nordea ennustaakin seuraavanlaista kehitystä 12kk euriborin kehitykselle.
Nyt, kun 12kk:n euribor on noussut parabolisesti (eli lähes pystysuoraan ylöspäin), odotetaan euriborin nousun siis jatkuvan parabolisena vielä yksi prosenttiyksikkö ylöspäin. Tämän voin melkein ostaa, koska parabolinen nousu usein ruokkii jatkuvaa nousua ja on vaikea sanoa, milloin nousu oikeasti pysähtyy. Se, mikä on itselleni vaikeaa niellä on se, mitä tapahtuu tämän nousun jälkeen. Nordean ennusteessa korot jäävät noin 3%:n paikkeille lähes tasaiseksi loppuvuosikymmenen ajalle.
Tässä on mielestäni monta asiaa pielessä.
Ensinnäkin, markkinoilla on tapana laittaa parabolisen nousun perään aina lähes yhtä raju lasku. Tähän ei juuri ole poikkeuksia, oli kyse koroista, raaka-aineiden hinnoista tai osakkeiden hinnoista. Ääriliikkeet suuntaan tai toiseen aiheuttavat aina rekyylin vastakkaiseen suuntaan, koska ääriliike on usein samalla myös ylireaktio. Markkinat käytännössä rakentuvat ylireagoinneista suuntaan ja toiseen. On siis oletettavissa, että myös tätä korkojen nousua seuraa lähes yhtä vahva lasku.
Ihan maalaisjärjen lisäksi toinen peruste tälle tulevaisuudelle löytyy myös ylläolevasta graafista, joka vahvistaa parabolisen ajan jälkeistä teoriaa. Euriborin historia on ollut aina samanlainen. Koko 2000-luvun jälkeen jyrkän nousun jälkeen, ollaan lasketeltu jyrkästi alaspäin. Talous kun menee aina sykleissä. On mielestäni äärimmäisen rohkeata ennustaa kymmenen vuotta eteenpäin lähes tasaista korkokehitystä, kun tällaista ei ole todennäköisesti nähty koskaan maailmantalouden historiassa.
Jos taas mietitään ihan syklien ulkopuolella, on 2,5-3%:n korkotodellisuus mielestäni monella muullakin tapaa epärealistinen. Tämä tarkoittaisi sitä, että inflaatio jäisi 2%:n tasolle korkojen ollessa lähes 3%:n tasolle. Tämä onnistuisi vain, mikäli talous kasvaisi orgaanisesti kovaa tahtia (erittäin epätodennäköistä kaikki makrotalouden vastatuulet huomioiden) tai, että EKP elvyttäisi samanaikaisesti pumppaampalla lisää rahaa markkinoille, kun korkoja pidettäisiin korkealla.
Tässä ei olisi mitään järkeä, sillä EKP:llekin ensimmäinen rahanpoliittinen keino on korkojen laskeminen, ei rahan pumppaaminen markkinoille ja korkojen pitäminen korkealla. Negatiivisten korkojen aika onkin aiheuttanut sen, että tämä rahanprinttaamiselvytys on ollut niin kovaa, että korkoaseessa ei ole enää ollut ruutia jäljellä.
Korkojen pysyminen 3%:n tarkoittaisi samalla sitä, että emme saisi taantumaa koko 2020-luvulla, joka olisi jälleen lähes ennaltakuulumatonta. Ja kun miettii mihin korkeat korot ja inflaatio johtavat (liian kovaa velkaantuneiden maksuongelmiin sekä heikompiosaisten maksukyvyn heikentymiseen), on vaikea nähdä suuntaa, jossa nykytilanne ei ajaisi meitä kohti taantumaa tai ainakin merkittävää talouden hidastumista.
Inflaatioennusteet 2022 – 2023
Entä inflaatioennusteet? Näissä onkin paljon enemmän hajontaa. Ensimmäisenä mielestäni on äärimmäisen tärkeää erottaa talousalueet keskenään. Yhdysvaltain talous on ollut finanssikriisistä lähtien huomattavasti terveemmässä tilanteessa kuin eurotalous, joten siellä myös inflaatio, että korkonäkymät ovat hyvin erilaiset (eli korkeammat).
Eurotalous, johon kuulumme, ei ole ollut hyvässä hapessa vuosikymmeneen ja ulkoa tulleet shokit kuten Ukrainan sota sekä koronapandemia sekoittivat kuvaa entisestään. Tästä kuvaavaa on jälleen Nordean inflaatioennuste tälle vuodelle, joka on 4,7%. Yhdysvalloissa inflaatio juoksee lähes 8%:ssa, joka edellytti Yhdysvaltain keskuspankilta jo nyt rajuja koronnostoja.
Euroopan keskuspankkihan ei ole vieläkään nostanut omaa ohjauskorkoaan ja perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %. Tähän tulee muutosta vasta heinäkuussa, kun EKP vihdoin nostaa korkoaan 0,25%:een. Ero Yhdysvaltoihin on merkittävä, jossa keskuspankin ohjauskorko on jo 1,5-1,75%. Aivan eri tason inflaatio siis vaatii eri tason korkoja. Uskon, että Euroalueella ei tulla pääsemään edes 1%:iin, ennen kuin inflaatio rauhoittuu ja korkoja on taas elvytysmielessä alettava laskemaan.
Uskon trendin jatkuvan samanlaisena myös jatkossa. Euroalueen inflaatio alkaa viilentyä jo ensi vuonna (tavoitetasolle 2-3%:n kohdalle), mutta Yhdysvalloissa inflaatio voi laukata vielä vähän lujempaa ensi vuonnakin ellei Yhdysvaltain keskuspankki paina erittäin kovaa kaasua korkopainikkeensa kanssa ja aja taloutta suoraan taantumaan.
Tämä usko ei ole se, mitä toivon, sillä talouden terveyden kannalta korkea plusmerkkinen korko olisi äärimmäisen hieno asia. Mitä korkeammalle korko saadaan nostettua, sen enemmän keskuspankilla olisi työkaluja uuden taantuman selättämisessä. Kuten pian kuitenkin käyn läpi, korkea korko on epätodennäköistä, koska velkaantuneisuus on euroalueella edelleen valtava ongelma.
Osakemarkkinaennusteet 2022 – 2023
Osakemarkkinat ovatkin sitten kaikista vaikein asia ennustaa, koska siihen vaikuttaa inflaation ja korkojen lisäksi myös tulevaisuuden talouskasvu joka on täysi kysymysmerkki.
Olen täysin rehellinen. Minulla ei ole tällä hetkellä lähitulevaisuuden näkemystä siitä, mihin osakemarkkinat ovat menossa. Inflaatio- ja korkoennusteissa on paljon reaalimaailman faktoja takana, mutta osakemarkkinoiden ennustaminen on huomattavasti haastavampaa. Syy tähän on se, että arvostustasot ovat laskeneet, mutta monella alalla kysyntä on alkanut jo sakkaamaan. Korkea inflaatio suosiikin yhtiöitä aivan eri tavoin, aivan kuten koronaelvytyskin.
Koen, että markkinan suunta ei olekaan tällä hetkellä selvä, koska tietyt yhtiöt hyötyvät nyky-ympäristöstä, toiset eivät. Ennusteet ovat myös aivan yhtä sumuisia kuin koronakeväänä, mutta jos yhtiöiden tulosennusteet pysyvät, on pörssi tällä hetkellä edullinen. Jos kuitenkin ennusteet tulevat kautta rantain alaspäin tulevina kuukausina, on pörssi edelleen kallis.
Vaikka minulla olisi vahva näkemys markkinoiden suunnasta, en silti ottaisi näkemystä, vaan jatkaisin osakeostoksiani kuukausisuunnitelman mukaan kuten ennenkin. Ja sama pätee nykyään, ostan edelleen suunnitelmani mukaan osakkeita joka kuukausi, koska en osaa sanoa tälläkään kertaa mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Pitkällä aikavälillä matka on kuitenkin ylöspäin, ja se on ainoa asia, mistä voin olla edes vähän varma.
Sen kuitenkin olen huomannut, että ihmiset ovat negatiivisimpia osakekurssien suhteen kuin pitkään aikaan. Tämä onkin vähän samaa oiretta kuin korkoennusteissa – on aina helpompaa ennustaa laskevia kursseja, kun osakekurssit ovat jo laskeneet. Vastavirtaan meneminen on henkisesti huomattavasti haastavampaa. Ja toki sitten on kaikkien lempi kontraindikaattori eli Mikael Jungnerin twiitit.
Jaahas, 10 000 pisteen raja lähestyy Helsingin pörssissä.
Aijaijaijai. Pitäkää hatuistanne kiinni. Kohta mennään.
— Mikael Jungner (@MikaelJungner) June 16, 2022
Vitsit sikseen. Vaikka Jungner on ollut jo pitkään malliesimerkki siinä, että markkinoita ei kenenkään kannata yrittää ajoittaa (esimerkki 1, esimerkki 2), koska se on mahdotonta, on usein pörssin maailmanlopun ennustamisen lisääntyminen merkki siitä, että pohja on lähellä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kun kaikki ovat negatiivisia, silloin todennäköisesti kaikki ovat osakkeensa myyneet, jotka niitä laskeviin kursseihin myyvät.
Vaikka moni on tällä hetkellä negatiivinen, ollaan kuitenkin aika kaukana apokalyptisistä ennusteista.
Elämme aivan samassa velkatodellisuudessa kuin ennenkin
Se, miksi korot siis eivät tule järkyttävästi nousemaan, on sama kuin, mistä olen moneen kertaan kirjoittanut jo aiemmin. Käydään siis jälleen läpi tutut argumentit, jotka eivät ole muuttuneet ajassa laisinkaan.
1. Euroalueen valtiot ovat edelleen ennätysvelkaantuneita (Etelä-Euroopan maiden talous ei kestä korkeita korkoja)
2. Euroalueen yhtiöt ovat edelleen ennätysvelkaantuneita (Tasaisen korkea korkotaso aiheuttaisi konkurssiaallon)
3. Euroalueen kotitaloudet ovat edelleen ennätysvelkaantuneita (Finanssikriisi part 2)
4. Euroalueen talouskasvunperusongelmat eivät ole vieläkään ratkaistu (Ikäpyramidi, tehokkuus jne.)
5. Energian- ja muiden raaka-aineiden hinnat eivät tule nousemaan tästä ikuisuuteen (tämähän on jo nyt nähty ja parabolinen nousu tasautui kuin tasautuikin monesta kriisistä huolimatta)
Mitä nämä viisi pointtia siis aiheuttavat? Kaksi tuttua asiaa. Ensinnäkin koroilla ei ole varaa nousta merkittävästi, koska yleistaloustilanne ei anna siihen oikeutusta. Inflaatio jatkuu vielä tämän vuoden, mutta rauhoittunee erittäin todennäköisesti jo ensi vuonna ellei tule uusia yllättäviä shokkeja maailmantalouteen.
Toisena, korkojen liian nopea nousu aiheuttaisi taantuman suoraan, kun liikaa velkaa ottaneet talousmaailman toimijat joutuisivat ongelmiin. Tämä laskisi inflaatiota, korkoja – sekä tietenkin pörssejä samanaikaisesti. Mitä pitempään siis korkojen nousu jatkuu parabolisena, sen kovempaa tullaan todennäköisesti myös alas.
Mietin, olenko aidosti yksin näiden ajatusten kanssa ja tutkinkin hieman julkista keskustelua aiheesta. Onnekseni kun kaivoin syvemmälle myös minua paljon kokeneemmat ihmiset olivat samalla linjalla. Tällaisia näkökulmia löytyy esimerkiksi Rahapodin jaksossa, jossa pitkäaikainen valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki oli vieraana sekä Ylen tekemässä haastattelussa, jossa haastateltiin eri talojen talousasiantuntijoita.
Jos mietitään vielä, mikä on mielestäni paras tapa hoitaa korkosuojaus näin epävarmoina aikoina, on vastaukseni selkeä. Järkevä taloudenhoito – eli säästäminen – on paras tapa varmistaa oma korkosuojaus. Yksinkertaisesti oman puskurin kasvattaminen tällaisina aikoina on järkevää erittäin kalliin korkosuojauksen takia, koska se antaa enemmän liikkumavaraa omaan talouteen – etenkin mikäli korot eivät lähdekään erittäin korkeaan nousuun.
Asuntolainan koosta riippuen, korkojen nousu ei välttämättä edes ole niin iso merkitys kuin voisi nopeasti luulla. Suomalaisen keskimääräinen asuntolaina on vain n. 106 120 euroa, joten tällaiselle lainalle koron nousu hetkellisesti 3%:iin ei todennäköisesti oikeuttaisi korkosuojausta, koska laina maksaisi vain n. 112 euroa enemmän kuin nollakoroilla. Tai korkosuojaus ainakin tulisi huomattavasti kalliimmaksi kuin vain hetkellinen korkeampien korkojen maksaminen. Muista, että korkosuojaus voi pahimmillaan maksaa kuukaudessa jopa enemmän kuin tuon 112 euroa!
Yhteenveto – mikä menee ylös, tulee edelleen alas
Asuntolainojen korkojen ennuste onkin itselläni erittäin erilainen kuin Nordealla ja monella muulla finanssimarkkinatoimijalla. Euroopan talous on tietynlaisessa umpikujassa, josta ei mielestäni ole kuin yksi tapa päästä eroon – antaa anteeksi ongelmamaiden velkoja samalla jotenkin pitämällä ihmisten usko talousjärjestelmään.
Tehtävä ei ole helppo ja poliittisesti erittäin ristiriitainen, jonka takia elämme edelleen epävarmuudessa. Mutta mielestäni tämä pitäisi ehdottomasti tehdä niin nopeasti kuin mahdollista, sillä muuten koko euroalueen talous elää henkitoreissa ja Etelä-Euroopan maiden talouden ehdoilla tästä nähtävissä olevissa tulevaisuuteen.
Se, mitä monen Euroopan maan talous ei kuitenkaan kestä, olisi pitkäaikainen merkittävästi positiivisten korkojen aika. Tämä johtaisi dominoreaktioon, joka vähimmillään ajaisi Euroalueen taantumaan, joka taas laskisi korot lähelle nollaa – todennäköisesti takaisin negatiivisten korkojen aikaan.
Vaikka olen henkilökohtaisesti erittäin varma teeseistäni, on hyvä huomata, että vaikka kauppakorkeasta olen valmistunutkin, markkinaennustajat elävät ja hengittävät makrotaloutta. Tästä syystä olenkin hämmentynyt näin suurista näkemyseroista, koska mielestäni yhtälö on suhteellisen selvä. Ehkä kyseessä on vain allekirjoittaneen Dunning-Kruger-hetki tai sitten markkinatoimijoilla on oma lehmä ojassa ennusteissaan (köhkorkosuojausköh).
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Fiksun kuuloista järkeilyä. Resonoi omissa ajatuksissani.
Haehan johonkin huippuekonomistin virkaan!
Kiitos! Haha, nuorempana KTM-opiskelijana ekonomistin (ja osakeanalyytikon) ura oli mielessä, mutta IT-maailma ja nörttiys veivät mukanaan. Onneksi näitä voi harrastaa näin amatöörinäkin.
Mielenkiintoista pohdintaa. Tulevaisuus sitten näyttänee miten kirkkaaksi kristallipallo olikaan kiillotettu, mutta kyllä tämä pisti taas asioita perspektiiviin tällaiselle tuoreelle asuntovelalliselle.
Juurikin näin! Tulevaisuus on aina niin epävarmaa, että on mahdoton sanoa, mitä tarkalleen tulee käymään. Mutta ehdottoman hyvä kuulla, että teksti auttoi pohtimaan omaa tilannetta uudesta näkökulmasta!
Samoilla linjoilla! Täytyykin kuunnella tuo Hetemäen kommentit, hänkö sanoi myös että korot tullee alas, tai että ei voi pitää ylhäällä?
Mitä muuten veikkaisit sellaiseksi ”normaaliksi” koroksi sitten jatkossa? Jos nyt noustaan, sitten inflaatio saadaan kuriin ja otetaan takaisin alas että ehkäistään taantuma tai yritetään päästä taantumasta pois. Meneekö takaisin nollaan (tai miinukselle) vai jääkö pyörimään sinne 0-2 % välille esim?
Itsekin yllätyin näistä yli 3% korkoon kymmeneksi vuodeksi jäämisennusteista.
Hetemäki ei sanonut suoraa, mutta pohti samaa umpisolmua, mitä itsekin etenkin tuon Euroalueen erilaisten talouksien ja EKP:n osalta. Kukaanhan ei tosiaan tiedä, miten tästä oikeastaan mennään eteenpäin, koska ollaan aika heikoilla jäillä kaikin puolin talous- ja velkatilanteen kanssa.
Uskon, että jatkossakin koroissa ollaan lähempänä nollaa ja miinusta kuin yhtä juuri korostamistani asioista johtuen (etenkin talouskasvun puutteen takia).
Olisi mukava kuulla uuden blogin muodossa aiheesta päivitetty näkemyksesi mm. koroista euroalueella ja tulevaisuuden odotuksista höystettynä asuntomarkkinan tilanteella.
Joo ensi vuoden helmikuussa kirjoittelen uuden tekstin aiheesta, kun sitä on oikeastaan jatkuvasti kyselty (tekstiaikataulu täysi joulu- ja tammikuun osalta).
Pääosin teesit kuitenkaan eivät ole merkittävästi tämän tekstin ajoilta muuttuneet. Ensi vuonna korot nousevat vain vähän (ja todennäköisesti kääntyvät laskuun loppuvuodesta), samalla talous ajautuu taantumaan, joka sitten syö viimeisenkin ydyn inflaatiopiikistä pois. Mutta tosiaan täytyy katsoa, miten helmikuussa maailma makaa ja sitten kirjoittelen jälleen syvemmän analyysin!