Kuukausikatsaus syyskuu 2026 – säästöprosentti 84,19 %
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
Korkoennusteet vuonna 2025 näyttävät rauhallisimmalta ja yksimielisimmältä kuin pitkään aikaan. Tämä vuosikymmen on tähän mennessä ollut korkojen osalta erittäin poikkeuksellinen, kun olemme nolla korkoja sekä erittäin nähneet vahvoja nousuja ja laskuja – siitä huolimatta, että taloudessa on mennyt suurimman osan ajan hyvin (globaalisti, ei Suomessa).
Tänään käynkin läpi niin analyytikoiden kuin oman korkoennusteeni viime vuodelle sekä tämän vuoden korkonäkymät suomalaiselle.
Korkoennusteeni vuonna 2024 osuivat täydellisesti maaliin
Allekirjoittaneelta pyydetään korkoennusteita käytännössä joka vuosi, koska vaikka en ekonomisti olekaan, ovat korot tärkeä osa niin osakesijoittamista kuin ihan perinteisen asuntovelvollisen elämää.
Kirjoitinkin viime vuonna korkoennuste-tekstissäni, kuinka korkoarvioni vuodelle 2023 menivät aivan täysin metsään. Yllätyin korkojen kovasta noususta ennen kaikkea EKP:n nostaessa korkoja edelleen sen jälkeen, kun EU:n talous oli jo heikentynyt.
Tämä näkyi vahvasti ennen kaikkea Suomessa asuntolainojen korkojen noustessa jossain kohtaa lievästi yli 4 %:n. Olin siis aliarvioinut nousun täysin. Toki en ollut yksin tässä, vaan myös jokainen ekonomisti arvioi nousun liian matalaksi, joten en ollut yksin väärässä.
Vuosi 2024 sen sijaan menikin arvioiden osalta enemmän kuin hyvin. Kirjoitin viime vuoden alussa, että arvioni Euroalueen koroiksi seuraavat olivat (numerot vuoden lopussa).
2024: 3 %
2025: 2 %
2026: 0,5 %
Ja kuinka ollakaan EKP:n talletuskorko muuttuikin juuri joulukuun lopussa tasan 3 %:iin! Arvioni osui siis desimaalilleen oikein. Suurin osa ekonomisteista Suomessa arvioi 3,25 %:n tasoa vuoden loppuun, joten olin suhteellisen tyytyväinen tähän arviooni, vaikka kyse olikin vain yhdestä vuodesta.
Mutta entäpä korkoennusteet tulevaisuuteen? Pysyvätkö ne samana kuin viime vuoden alussa, vai onko numeroissa tarkistettavaa? Aloitetaan ammattilaisten korkoennusteista tälle vuodelle.
Ekonomistien korkoennusteet 2025
Katsotaan ensimmäiseksi, mitä mieltä markkina on. Todellinen suomalaisten asuntolainojen yleisin korko eli 12kk euribor antaa tällä hetkellä arvoksi n. 2,5 %, joten markkinat viestittävätkin tällä hetkellä, että koronlaskuja tulisi tälle vuodelle vain 0,5 %:n verran EKP:n toimesta.
Tämä toki johtaisi siihen, että 12kk euribor laskisi todennäköisesti suunnilleen saman verran – noin 2 %:n tasolle. Euriborkorot kun usein ennakoivat Euroopan Keskuspankin toimia ja Euribor sekä ohjauskorot eivät käytännössä koskaan mene käsi kädessä.
Jos taas katsotaan suomalaisten pankkien ekonomisteja, arviot eivät juuri vaihtele, vaan konsensus on lähes yhtä vahvaa kuin viime vuonna.
OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen näkee, että 12kk euribor laskisi puolen vuoden aikana vain 0,3 %-yksikköä lähelle 2 %:n tasoa. Myös muissa ennusteissa toistuu 2 % ja 2,2 %:n taso.
Nordea on korkoennusteissaan hieman aggressiivisempi ja odottaa ohjauskorkojen laskevan jopa 0,75 % seuraavan kolmen kuukauden aikana. Kaiken järjen tämä myös johtaisi siihen, että vuoden lopussa korot olisivat jo selvästi 2 %:n alapuolella, jos ohjauskorko laskisi tätä tahtia alaspäin.
Ennusteet elävä eri pankeilla ja ekonomisteilla oikeastaan ihan kuukausitasolla tällä hetkellä, koska korkojen lasku on nyt pysähtynyt hetkeksi. Tästä huolimatta suunta on kuitenkin aivan kaikissa ennusteissa sama – EKP:N ohjauskoron oletetaan olevan kahden prosentin tasoa tämän vuoden loppuun mennessä, joka tarkoittaisi neljää koron laskua tänä vuonna, joista suurin osa osuu tämän vuoden alkupuolelle.
Oma korkoennusteeni vuodelle 2025
Entä oma näkökulmani tilanteeseen? Tilanne on tällä hetkellä mielenkiintoinen. Euroalueen:n talouskasvu on lähes täydessä stopissa tällä hetkellä kasvaen hieman alle 1 %:n tahtia. Samalla Euroalueen-alueen inflaatio on kuitenkin vielä tavoitetasoa (2 %) korkeammalla viime vuodella ollen noin 2,8 %:n tasoa keskimäärin.
Miksi ekonomistit sitten ennustavat koron laskuja? Tässä päästään Euroalueen kuuluisaan epäsymmetriseen riskin toteutumiseen. Kun Suomi liittyi Euroon, tästä käytiin paljon keskusteluja, kuinka iso riski kyseessä todellisuudessa on.
Epäsymmetrisen riskin toteutuminen johtaisi siihen, että esim. Suomi kärsisi epäsymmetrisestä shokista johtuen koroista.
Tämä juontaa juurena siitä, että Euroalue ei ole yhtenäinen talousalue ja kun toisen maan taloudella menee huonosti, toisella voisi mennä lujaa ja näin keskuspankin ohjauskorkopäätökset saattaisivat todellisuudessa aiheuttaa toiselle maalle haittaa samalla kun hyödyttäisi toista. Ja mikä määrittää sen, mihin suuntaan EKP:n korot liikkuvat? Ei Suomen talous, vaan luonnollisesti Saksa, Espanja, Ranska ja Italia – isoimpien maiden numerot.
Suomessa inflaation ennustetaan olevan huomattavan hidasta jo tänä vuonna – noin 1,4 %. Tämä tarkoittaisi, että tarvitsisimme merkittäviä koronlaskuja päästäksemme 2 %:n tavoitetasoon. Mutta tuleeko niitä? Katsotaan isojen Euroalueen maiden inflaatioarvioita vuodelle 2025.
Saksa: 2,1 %
Espanja: 2,2 %
Italia: 2 %
Ranska: 1,9 %
Eli jos kerrataan. EKP:n inflaatiotavoite on 2 %. Ja mitä isoihin maihin ennustetaan? Suunnilleen juuri tavoitetason inflaatiota – ja korkeampaa inflaatiota kuin Suomeen. Tarvitaanko koronalennuksia siis laisinkaan? Intuitiivisesti voisi lukuja katsoessa sanoa, että ei. Mutta todellisuus on onneksi suomalaisenkin asuntolainallisen kannalta iloisempi – tarvitaan.
Miksi? Koska nämä korkoennusteet sisältävät ennusteen myös koronlaskuista. Niihin on siis laskettu mukaan se, että inflaatio pysyy isoissa maissa 2 %:n tasolla, kun korkojen leikkausta jatketaan EKP:n toimesta.
Loppupeleissä uskonkin, että vuoden 2024 alussa tekemäni ennusteet osuvat tänäkin vuonna erittäin lähelle maalia ja arvioita ei ole syytä muuttaa. Oma ennusteeni näyttääkin täysin samalta kuin viime vuosi sitten.
2025: 2 %
2026: 0,5 %
Pystyn hyvin pitämään vuoden takaisen arvioni ennallaan. Euroalueen inflaatio ja talous ei ole vahvalla pohjalla tänäkään vuonna ja tarvitsee elvytystä koronlaskujen muodossa. Vaikka omat ja ekonomistien ennusteet osuvat 2 %:n paikkeille, on vuosi kuitenkin taloudessa pitkä aika. Jos USA:n tai Kiinan taloudessa sattuisi vastatuulta, tämä näkyisi myös Euroalueelle, joka voisi kiihdyttää koronlaskuja entisestään.
Olen myös yhdestä asiasta oikeastaan kaikkien ekonomistien ja talouden asiantuntijoiden kanssa eri mieltä. 1-2 %:n tasosta puhutaan nykyään ns. ”tavallisena tai neutraalina” tasona, jolle tulemme jäämään vuosiksi. Tämän näkemyksen mukaan nollakorot olivat poikkeusaika, johon emme tule palaamaan. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi Nordean monen vuoden korkoennusteissa.
Olen eri mieltä, kuten vuoden 2026 ennusteesta näkee. Syyt tähän ovat yksinkertaiset ja aika samanlaiset, kun mitä mainitsin Helsingin pörssin tekstissäni.
1. Euroalueen valtiot ovat edelleen ennätysvelkaantuneita
2. Euroalueen kotitaloudet ovat edelleen historiallisesti paljon velkaantuneita
3. Euroalueen talouskasvun perusongelmat eivät ratkea ennen kuin EU ottaa teknologiateollisuuden investoinnit tosissaan
Talouskasvu on usein avain myös korkojen laskun jäädyttämiseen, koska niin pitkään kuin korkojen laskua voidaan käyttää talouskasvun vauhdittamiseen, niitä tullaan käyttämään. Ne ovat kaikin puolin parempi vaihtoehto kuin rahan printtaaminen, mihin totuimme 2010-luvun toisella puoliskolla ja 2020-luvun alussa.
Toisaalta kasvu on aivan jäässä. Samalla kun Yhdysvalloissa julkaistaan 100 miljardin paketti pelkästään tekoälyinfran rakentamiseen, Euroalueen kasvuinvestoinnit voivat vain unelmoida näistä summista.
Fundamentit ovat siis talouskasvua ja inflaation kasvua vastaan Euroalueella, joka on huono asia isossa kuvassa. Onneksi korkojen laskussa on kuitenkin hopeareunus niin asuntovelalliselle kuin osakesijoittajalle.
Tulemme tänä vuonna sijoitusmaailmassa taas lähenemään Euroalueella kohti maailmaa, jossa osakkeet alkavat olla ainoa järkevä sijoitus, kun koroista Euroalueen sisällä ei saa enää järkevää tuottoa.
Samalla asuntolainojen korot laskevat entistä alemmaksi, joka taas vapauttaa rahaa kulutukseen – etenkin suomalaisilla – joilla on eniten vaihtuvakorkoisia asuntolainoja koko Euroalueella. Muista, että jos et ole vielä lainaasi vaihtanut 3kk euriboria, kannattaa se ehdottomasti tehdä – tai ainakin kokeilla neuvotella siitä oman pankin kanssa – tällöin saat myös koronlaskuista hyödyn nopeammin!
Kiinnostuitko ajatuksistani?
Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Kuuntele äänikirjaa
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Uusi lukija?
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
jos mun pitäis ennustaa, ennustan pikemminkin korkojen nousua tonne 4 tai 5 prosenttiin..vuoden aikajänteellä
mun kuluttajaluottamus ei ole heikentynyt, se plussana ennustaja- ääliöille, kun olen ruutana eli se luottamus on nollla ollut jo vuosia.
Miksi? siksi? että suvakkius ”monikulttuurisuus” täytyy maksattaa joillakin, ja kovat korot ovat se huomaamattomin hinta siittä
Toivotaan, että korot eivät sentään nousuun lähde. Onneksi aika epätodennäköistä, vaikka toki kaikki mahdollista.
Vieläkö mennään samoilla ennusteilla? Eli korkojen pohjat eivät ole vielä tässä.
Kyllä vain. Kaikki mennyt viimeiset 2v oikeastaan juuri eikä melkein kuin odotin, niin en näe muutosta toiseen suuntaan tällä hetkellä todennäköisenä. Tänä vuonna ehkä jopa vähän aliarvioin laskuvauhdin ja virallinen ohjauskorko saattaa hyvin vuoden lopussa olla 1,5%-1,75% prosenttia, mutta silti hyvin ennusteet ja niihin liittyvät jutut pitäneet paikkansa.
Mikä on vaikutusmekanismi, jolla Stargate-datakeskukset valmistuttuaan vaikuttavat talouskasvuun? Onko sitä oikeasti vielä keksitty?
Valmistuttuaan homma meneekin mielenkiintoiseksi. Luonnollisesti investoinnit kasvattavat taloutta, mutta sen jälkeen ehtona onkin se, että tekoäly olisi kehittynyt sen verran paljon, että se toisi oikeasti merkittäviä tehokkuushyötyjä USA:ssa tai vaihtoehtoisesti pystyisi luomaan huomattavasti uutta liiketoimintaa. Jotka molemmat kyllä koen täysin todennäköisinä vaihtoehtoina 3-4 vuoden päähän.
Ennuste kyllä hieman ontuu, jos sitä perustelee Euromaiden taloudellisella tilalla. Keskuspankin tehtävä on ylläpitää hintavakautta ja pitkässä juoksussa keskimäärin 2 % inflaatiota. Se, että useampi euromaa ja EU kokonaisuutena on huonossa jamassa ei kelpaa keskuspankille. Tai ainakaan pitäisi. Keskuspankin pitäisi olla valtionjohdosta riippumaton instanssi. Inflaatio on kuitenkin sitkeästi pitänyt pintansa. Kuten sanottua, 2 % on tavoite ja pitkällä aikavälillä siinä ollaankinm joten en jaa ennustetta korkojenlaskusta ainakaan pariin vuoteen. Nollakorot ei ole mikään universaali tavoite vaan enemmänkin poikkeustila, joka kertoo siitä, että Eurooppa alkaa jäämään taloudellisesti jälkeen vanhenevan väestön kanssa. Tai on jäänytkin jo, mutta yleensä verrataan aina USAhan. Sen lisäksi kehittyvät taloudet menee oikeialta ohi.
Ohjauskoron säätämisestä hyvä esimerkki Jenkeistä, jossa FEDin pitäisi olla itsenäinen laitos, jonka ei pitäisi antaa valtionjohdon vaikuttaa päätöksiin. Saa nähdä miten käy ”drill baby drill”-mentaliteetilla.
Näinhän se virallisesti menee, mutta mielestäni on suhteellisen selvää, että keskuspankkien korkopolitiikka on nykyään kirjaimellisesti huomattavasti enemmän taloutta kuin inflaatiota ohjaavaa – kuin mihin se oli alunperin tarkoitettu. Muutos on ollut suhteellisen rajua aina finanssikriisistä lähtien. Tästähän on esitetty paljon kritiikkiä esim. juuri tässä laskusyklissä, että koronlaskut olivat liian hitaita – ei inflaation laskemisen takia – vaan talouden nostamiseksi.
Pohjainflaatio Euroopassakin taitaa olla edelleen selvästi yli 2%, mutta siitä huolimatta korkojen alennuksia on nyt jo putkessa – mikä ei sinällään käy järkeen, kun miettii 2%:n tavoitetta. Aika taidettahan keskuspankkien korkopolitiikka on, kun pitäisi osata lukea sitä tulevaisuuden kristallipalloa, mutta samalla olla ajamatta taloutta vielä kovempaa penkkaan väärillä korkoratkaisuilla, kuten nähtiin vaikka juuri finanssikriisin noususyklissä, jossa korkoja nostettiin, vaikka sykli oli jo kääntynyt.
Hei, mietin että ostaisin ekan etf-rahaston ja miltä vaikuttaisi tämä,kun mietin.
https://www.nordnet.fi/etf/lista/amundi-nasdaq-100-ii-ucits-lyms-xeta
Tämä etf, onko tämä sellainen järkevä growth etf, kun sanotaan mitä kannattaa hommata verojenkin takia, jotka ei maksa osinkoa?
Kyllä vain, tuo on kasvuosuudellinen eli juurikin tuo growth etf. Eli varsin hyvä valinta ensimmäiseksi ETF:ksi.
Mikäs on päivitetty korkoennusteesi tälle vuodelle? Euribor uhkaa hivuttautua jo takaisin kohti 3%:a. Ja koronnostoja on tulossa ilmeisesti useampikin tälle vuodelle.
Täytyy katsoa, onko minulla aikaa tuosta kirjoitella, mutta nyt on tosiaan mielenkiintoinen tilanne, joka korostaa ennen kaikkea lyhyiden euriborien hyvyyttä lainoissa, kun lyhyet korot lähinnä pysyvät paikallaan ja 12kk ottaa erittäin paljon harppausta eteenpäin. Viikon ja 12kk euriborin välillähän on lähes 0,6%-yksikön ero, mikä on historiallisestikin valtava. Mutta tosiaan kaikki riippuu sodasta ja tällä hetkellä se on niin ennalta-arvaamattomassa vaiheessa, että aika näyttää.