Inflaatio ja miksi korot EIVÄT tule nousemaan isosti tulevaisuudessa

Tulikuuma inflaatio polttelee keskuspankkiirien näppejä.

Korkojen nousu iskisi monen asuntovelallisen kukkaroon.

Asuntojen hinnat nousivat viime vuonna ennätysvauhtia – OP arvioi nolla­korkojen olevan historiaa jo tänä vuonna.

Asuntovelalliset odottavat korkojen nousevan.

Inflaatio on palannut ja nyt se on tullut jäädäkseen.

Korkojen nousua povataa nyt toden teolla.

Asuntolainojen korkojen noususta puhutaan jo astetta tuimemmin.

Talouteen voi iskeä pirullinen häiriö, joka panee keskus­pankit polvilleen.

Markkina hinnoittelee jo yli kuutta koronnostoa tälle vuodelle.

Ja niin edespäin. Jos olet edes silmäissyt talousuutisointiin päin, et ole voinut välttyä kahdelta aiheelta: inflaation räjähdysmäiseltä nousulta ja sen luonnolliselta seurakselta eli korkojen nousulla pelottelulta. Kaikki yllä olevat lauseet ovat otsikoita tai väliotsikoita suomalaisesta talousmediasta viimeisen kahden kuukauden ajalta. Sen lisäksi, että inflaatio on tosiaan ollut erittäin rajussa nousussa viime kuukausina länsimaissa, korkojen nousuilla pelottelu on jotain, mitä talousmedia rakastaa – onhan meillä lähes kaikilla velkaa vähintään asuntolainan muodossa.

Mutta kuinka todellisia nämä uhat ovat ja miten inflaation kovaan kasvuun pitäisi asennoitua? Annan oman näkemykseni siitä tänään, sillä aihe on aiheuttanut paljon keskustelua kaikkialla ja tämä aihe onkin ollut ylivoimaisesti kysytyin kirjoitus nyt jo pari kuukautta – pahoittelut, että sain sen ulos vasta nyt! Huom. puhun tässä vain Euroalueen taloudesta ellei erikseen mainittu, koska se on se, mikä meitä suomalaisia koskettaa ja tässä mainitsemani asiat eivät koske esimerkiksi Yhdysvaltain taloutta, koska sen rakenne on niin erilainen Eurooppaan verrattuna.

Jos lukee vain otsikkotasolla talousuutisia, ei välttämättä huomaa juuri tätä maantieteellistä eroa. Onkin äärimmäisen tärkeää erotella, että onko kyse minkä keskuspankin hallinnoivan alueen inflaatiosta ja korkoennusteista, kun koroista puhutaan. Mennään kuitenkin suoraan asiaan ja aloitetaan siitä tärkeimmästä eli korkojen ja inflaation lyhyestä historiasta.

Inflaation, korkojen ja talouskasvun lyhyt historia vuosituhannen vaihteesta tähän päivään

Ennen kuin menemme historiaan, käydään läpi aivan perusteet. Mikä on inflaation perimmäinen syntysyy? Talousteorian mukaan inflaation syy on rahan tarjonnan kasvu. Rahan tarjonnan kasvulla tarkoitetaan liikkeellä olevan rahamäärän kasvua. Rahaa syntyykin liikkeelle yleensä kahdella eri tavalla – lainaa ottamalla (laina on aina uutta rahaa, jota taloudessa ei vielä ennen sitä ollut) sekä keskuspankkien toimesta ns. ”rahaa printtaamalla”, mistä viime vuosina olet saattanut kuulla printer goes brr -vitsejä. Tätä on nähty koronavuosina äärimmäisen paljon ja kirjoitinkin tästä rahanprinttausmaniasta aivan oman tekstin nimeltään kuka pelastaisi maailmantalouden?.

Olen itse sitä ikäluokkaa, joka on elänyt koko aikuisuutensa pitkälti nollakorkojen aikana. Opintolainani otin aikana, jolloin korot olivat vielä plussalla, joten nykyään opintolainani korko onkin pyöreä nolla, sillä negatiiviset korot ovat syöneet marginaalin pois. Katsotaankin ensin kuvaa siitä, miten Euroopan keskuspankin ohjauskorko on kehittynyt viimeisen 22 vuoden aikana milleniumista tähän päivään.

IT-kupla puhkesi vuonna 2000, mutta koska se oli eristäytynyt vain yhden toimialan osakkeisiin, korkoja nostettiin Euroopassa vielä 2000-luvun alussa, kunnes IT-kuplan ja 9/11 terrori-iskun takia vuodesta 2001 eteenpäin maailmantalous koki pientä masennusta, mikä johti myös korkojen laskuun. Pari vuotta korkojen laskua johti Kiinan vetämään raaka-aineiden supersykliin, joka yhdessä Yhdysvaltain asuntolainakuplan kasvaessa veti myös Euroopan talouden kovaan kasvuun, joka näkyy lähes jatkuvana korkojen nousuna vuosien 2005 ja 2007 välissä myös euroalueella.

Ja suurin osa meistä muistaakin mitä tapahtui sen jälkeen. Yhdysvaltain asuntolainakupla uhkasi kaataa ja rikkoa koko maailman talousjärjestelmän Lehmann Brotherin konkurssin myötä. Ja jos euroalueen korkotasoja on uskominen, talous menikin omalla tavallaan Euroopassa lopullisesti rikki finanssikriisin myötä, sillä korkokäyrä on siitä lähtien muistuttanut lähinnä kuolleen ihmisen sydänkäyrää.

Ja tosiaan on hyvä muistaa myös se, että nollakorko koskee ennen kaikkea Euroopan keskuspankin perusoperaatioiden korkoja. Eripituiset euriborithan ovat olleet myös negatiivisen puolella jo hyvän aikaa ja esim. 12kk euribor, johon meistä suurimman osan lainat on sidottu, on tällä hetkellä vielä 0,3% pakkasella.

Mikä tähän euroalueen nolla (ja monesti myös negatiiviseen) korkoon sitten on syynä? Yksinkertaistettuna talouskasvun puute, joka johtuu monesta asiasta, kuten valtioiden isoista velkataakoista, väärinpäin olevista ikäpyramideista lähes joka Euroopan maassa, sekä yksinkertaisesti euroalueen hävitessä Yhdysvalloille teknologian murroksessa lähes poikkeuksetta läpi 2010-luvun.

Valitse jättimäinen uuden maailman teknologiayritys, Apple, Amazon, Alphabet, Tesla, Netflix, Meta (Facebook) ja löydät ne aina poikkeuksetta Pohjois-Amerikasta, lukuunottamatta paria hassua poikkeusta Aasiasta. Eurooppa on jäänyt modernin teknologian adoptoijaksi, ei sen kehittäjäksi, joka näkyy poikkeuksetta myös talouskasvun surkeassa kehityksessä läpi 2010-luvun.

Miltä talouskasvu sitten on näyttänyt euroalueella verrattuna koko EU:seen sekä Yhdysvaltoihin? Surulliselta.

Kuten näemme, aina finanssikriisiin asti euroalue pärjäsi joten kuten Yhdysvalloille ja koko EU:lle. Finanssikriisi oli kuitenkin kuolonkolaus euroalueen taloudelle ja tähän mennessä euroalueen talous on kasvanut n. 25% yli 20:ssä vuodessa. Yhdysvaltain talous on kasvanut suhteessa tuplat tästä samassa ajassa. Koko EU ei ole merkittävästi paremmin suoriutunut kuin euroalue, mutta vähän paremmin kuitenkin.

Ja viimeiseksi, miten euroalueen inflaatio on kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana.

Euroalueen inflaatio on ollut äärimmäisen matalaa käytännössä aina finanssikriisistä lähtien (paksu pinkki/lila käyrä on kokonaisinflaatio) ja näin on ollut myös suurimmassa osassa inflaation pääkomponenteista. Ainoa asia, joka on elänyt omaa elämäänsä on energian hinta, joka on osa kokonaisinflaatiota ja yksi suurimpia pääsyitä siihen, miksi inflaatio tällä hetkellä on niin korkealla. Kuten kirjoitin Vår Energin listautumisanti-analyysissa, näemme energian hinnan myös täällä Suomessa kodin lämmityskuluista aina bensa-asemille asti.

Euroalueen inflaatiossa on myös se huomattavaa, että myös muidenkin kuin energian hinta on vähän nostanut päätään vuoden 2021 aikana, mikä voi olla hyväkin merkki.

Olemmekin eläneet niin sanotun menetetyn vuosikymmenen. Mutta mitä seuraavaksi? Tällä hetkellä talouskasvun käyrä näyttää ylöspäin. Niin näyttää myös inflaation. Tarkoittaako tämä myös korkojen nousua ja vihdoin nollakorkoajan loppumista myös Euroalueella ja Suomessa? Katsotaan seuraavaksi sitä koronnousujen keskustelun historiaa.

Korkojen nousun pelottelun lyhyt historia

Kun seuraa talousmediaa yhtä aktiivisesti kuin allekirjoittanut ja kirjoittaa vielä omanlaistaan talousmediaan liittyvää blogia, huomaa, että aivan kuten historia, myös media toistaa käytännössä samaa kaavaa. Negatiivisuus ja uhat myyvät. Senhän takia niin talousmedia kuin perusmediakin on täynnä negatiivisia uutisia. Käsite uutinen pitääkin useimmiten sisällään todennäköisesti negatiivista sisältöä kuin positiivista sisältöä. Talousmedia ei ole tähän poikkeus.

Kuten alussa listasin, inflaatiosta ja koron noususta on alettu puhumaan päivittäintalousmediassa, koska inflaatioluvut vuoden takaiseen ovat olleet kovia. Mutta jos katsomme edes vähän kauemmaksi, huomaamme, että samaa on ennustettu – oikeastaan aina 2012 vuodesta lähtien. Hypätäänkin ajassa vuoteen 2012, josta lähtien korot eivät ole kuin laskeneet. Vuonna 2012 Yle:n uutisessä kirjoitettiin seuraavasti.

Vuoden euriborkorko on ollut jo runsaan vuoden tasaisessa laskussa. Puhutaan ennätysalhaisista koroista. Tänä vuonna raha-alan ammattilaiset ovat suositelleet käyttämään alhaista korkoa hyväksi ja lyhentämään asuntolainaa niin paljon, kuin on mahdollista. Korkojen noususta on huomautettu ihmisiä myös paljon tämän vuoden aikana. Nousuun tulee varautua.

Näin siis puhuttiin vuosikymmen sitten. Ja mitä tapahtui? Korot laskivat nollaan ja nopea lainanlyhentäminen oli todennäköisesti huonoin mahdollinen päätös – myös asuntolainoja sai koko ajan paremmilla ehdoilla ja niitä on nostettu koko ajan enemmän ja enemmän.

Toki täytyy muistaa, että finanssi- sekä eurokriisin aika oli täysin poikkeuksellinen ja pankkiala ennusti Suomessa ns. paluuta ”normaaliin” ja tässä tilanteessa normaali oli se, miten talous ennen toimi. Kun Suomen isoimman pankin pääjohtaja veikkasi talouden ja korkojen kehityksen täysin ohi maalin, kertoo se siitä kuinka erityinen tilanne oli.

Vuodesta 2012 vuoteen 2016 korot laskivatkin koko ajan järjestelmällisesti nykyiseen nollatasoon inflaation ja talouskasvun edelleen kitkutellessa myös erittäin matalalla tasolla. Ja siitä lähtien Euroopan keskuspankin ohjauskorko onkin pysynyt nollassa ja euriborit ovat menneet hitaasti, mutta varmasti myös koko ajan enemmän pakkaselle.

Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa ja vuonna 2012 nolla ja negatiiviset korot saattoivat tuntua jopa uskomattomilta. Entä sen jälkeen, kun olimme eläneet jo pari vuotta nollakorkoaikaa? Taloussanomissa kirjoitettiin vuoden 2017 alussa korkojen nousun uhasta ja siitä, mitä se olisi tarkoittanut etenkin Suomelle.

Kun eurotalous vahvistuu, inflaatio kiihtyy – ja ennen pitkää EKP (Euroopan Keskuspankki) alkaa kiristää rahahanojaan. Siihen valomerkkiin päättyvät Suomen asuntovelkaisten korkojuhlat

Kysymys ei ollutkaan se, etteikö korot nousisi ja inflaatio kiihtyisi, vaan se, miten eurotalous voisi enää vahvistua sellaiselle tasolle, että inflaatiot ja korot lähtisivät nousuun?

Entäpä vuonna 2018? Silloin Yle kirjoitti uutisessaan.

Pankit ovat varoitelleet asiakkaitaan korkojen noususta lähes koko vuoden 2018 ajan. Taustalla on arvio, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan syksyllä 2019 ja se tulee näkymään yleisimmissä asuntolainojen koroissa, 12 kuukauden euribor-koroissa, mahdollisesti yli puoli vuotta ennakkoon.

Koronnousun varoittajiin liittyi tänä syksynä myös Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, joka kantoi Yle TV1:n Ykkösaamussa erityistä huolta suurista taloyhtiölainoista. Rehn arvioi korkojen nousevan vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä.

Pankit varoittelivat? Mitä tapahtui korolle? Ei mitään. 12kk euribor nousi negatiivisena hieman vähemmän negatiiviseksi, mutta mitään muuta ei sitten tapahtunutkaan. Oltiin edelleen äärimmäisen kaukana siitä, että ohjauskorko olisi ollut nousussa.

Sitten tuli vuosi 2019, jolloin korkojen nousujen piti alkaa viimeisellä neljänneksellä. Miltä esimerkiksi vuoden 12kk euribor näytti joulukuussa 2019 verrattuna vuoden 2018 tasoon? Vuodesta 2018 vuoteen 2019, 12kk euriborkorko oli laskenut -0,148%:sta aina -0,273%:iin. Eli melkein tuplaan. Sinä aikana, kun korkojen piti siis nousta, olivatkin ne laskeneet. Ja kaikki tämä aikana, jolloin taloudella meni vielä hyvin ja koronashokki odotti vielä parin kuukauden päässä. Korkojen nousu olikin kadonnut aiheena, koska korot olivat olleet laskusuunnassa jo hyvän tovin.

Vuoden 2019 lopussa Danske Bankin tekemän tutkimuksen mukaan 37% suomalaisista ei ollut lainkaan huolissaan koron noususta.

Sitten tosiaan tulikin korona ja koko maailmantalous, euroalue mukaan lukien, päätyi kaaokseen. Talous romahti äkkinäisesti koronan luotua erittäin ison epävarmuuden tunteen hetkeksi maailmantalouteen. Samalla niin korot kuin inflaatio lähtivät nopeaan laskuun. Samalla kuitenkin keskuspankit ja valtiot ympäri maailman aloittivat historiallisen elvytysprosessin, jossa tehtiin myös paljon epätavallisia poikkeustoimia, kuten Jenkeissä esim. shekkejä jokaiselle asukkaalle. Samalla monessa maassa keskuspankit alkoivat ostaa osakkeita taseeseensa ennätysmäärin.

2021 vuoden lopussa inflaatiosta alettiinkin puhua talousmediassa oikeana riskinä ja talousotsikot ovat olleet pelkkää inflaatio- ja korkotykitystä, kun omikron otti valtavariantin asemaa ja maat alkoivat avata talouksiaan jälleen hitaasti, mutta varmasti. Danske Bankin helmikuussa 2022 tekemän kyselyn mukaan korkojen nousu huolettaakin nyt yli 40%:ia suomalaisista! Kauppalehden tällä viikolla tekemän kyselyn mukaan n. 82% lukijoista odottaa 12kk euriborkorkojen nousevan tänä tai ensi vuonna.

Ihminen onkin mielenkiintoinen olento. Inflaatio ja korot pelottavat nyt, koska siitä on ollut nyt juuri paljon puhetta ja korot ovat jo lähteneet nousuun – talousmedian mukaan. Mutta jos katsotaan absoluuttisia lukuja, niin mikäs onkaan 12kk euriborin taso tällä hetkellä? Noin -0,3% eli vielä matalampi kuin vuonna 2018 tai 2019, jolloin korkojen nousu huolestutti huomattavasti vähemmän!

Okei, eli korkojen nousua on nyt peloteltu viimeinen vuosikymmen, mutta silti sitä ei ole näkynyt tai kuulunut euroalueella. Tämä muistuttaa vähän viime aikojen pörssien korjausliikettä ja sitä, kun pörssin korjausliike oli jo tapahtunut ja talousmediassa esiin nostettiin guruja, jotka ovat veikanneet pörssin romahdusta myös viimeisen vuosikymmenen tyyliin ”tämä guru ennusti romahduksen”.

Rikkinäinenkin guru on oikeassa kerran vuosikymmennessä, mutta tuntuu, että korkojen ja inflaation kanssa tuomionennustajat eivät ole olleet oikeassa edes kerran siinä vuosikymmenessä. Suosittelen katsomaan tämän hetken uutisotsikoita tämä historia mielessä pitäen.

Tämän takia Euroopan talous on ajanut itsensä umpikujaan ja korot eivät tule nousemaan paljoa

On kuitenkin yksi mörkö, joka on sinänsä ihan validi syy korkojen nousun pelotteluun nykyään. Ja se on inflaatio. Euroalueen inflaatio nousikin 2021 marraskuussa 4,9% ja joulukuussa 5,0% ja tammikuussa 5,1%. Kuukausiraporteissa on hyvä muistaa se, että tämä ei siis tarkoita, että inflaatio nousi lokakuusta marraskuuhun 4,9% ja sitten taas 5%, vaan nämä luvut ovat aina vuodentakaiseen verrattuna. Käytännössä inflaatio on siis tällä hetkellä n. 5% kasvussa viime vuoden samaan aikaan verrattuna.

Jos mietitään, että Euroopan keskuspankin päärooli on hintavakauden ylläpitäminen, on tässä epäonnistuttu. Euroalueella tavoitellaan kahden prosentin tasaista inflaatiota erilaisilla toimilla, kuten koron nousut tai laskut, jotta talous olisi ennustettavaa ja vakaata. Euroopan keskuspankkia voidaankin pitää omalla tavallaan talouden kaasuna ja jarruna. Taloutta ja inflaatiota pyritään saamaan kulkemaan nopeammin laskemalla ohjauskorkoa ja hidastamaan nostamalla korkoja. Koska inflaatio laukkaa tällä hetkellä ennätysvauhtia, voidaan ajatella, että korkojen nousu on aivan nurkan takana.

Inflaation kasvu on ennätysisoa euroalueen historiassa juuri tällä hetkellä, mutta myös pandemiasta avautuminen on historiallinen hetki. Lyhytkatseisesti voisikin sanoa, että korkoja pitäisi nostaa heti, koska inflaatio laukkaa selkeästi yli 2%:n tavoitteen. Nykyinen ilmiö on kuitenkin poikkeuksellinen ja luonnollinen samanaikaisesti, kun ihmiset, jotka ovat läpi euroalueen säästäneet enemmän kuin pitkään aikaan rahaa, laittavat rahan nyt kiertoon. Tämän takia korkoja ei ole vielä nostettu. Kuvaaja Suomesta kertoo tästä kaiken oleellisen – trendi on samanlainen läpi maailman koronan takia.

 

Koronavuotta 2020 ei ole vaikea löytää tuosta (viimeinen palkki). Ja mitä ihmiset tekevät sen jälkeen, kun ovat säästäneet merkittävän paljon edellisenä vuonna? No tietysti kuluttavat merkittävän paljon heti, kun talouden epävarmuus selvenee. Tästä oli ennakkolukuja ja näkymää, että vuonna 2021 kotitalousten säästöaste laski merkittävästi vuoden takaisesta. Ja kun tämä ilmiö on globaali ja samanaikainen, on selkeää, että rahan määrä lähtee selkeään kasvuun, joka johtaa inflaation raketoimiseen hetkellisesti.

Euroopan keskuspankki ja myös Yhdysvaltain keskuspankki (jossa inflaatio on vielä kovempaa eli 7,5%) ovat sanoneet klassisesti, että inflaatio on hetkellistä koronasulkujen poistuessa ”transitory” ja rajuja liikkeitä koronnostoista ei oleteta euroalueella. Yhdysvalloissa keskuspankki todennäköisesti nostaa 0,25%-astetta kerrallaan, eikä kiirehdi koron kanssa erinäisten asiantuntijalausuntojen vastaisesti.

Harvinaista kyllä, olenkin samaa mieltä keskuspankkien kanssa. Euroopan keskuspankki odottaa inflaation palautuvan alle kahteen prosenttiin vuoden 2022 loppuun mennessä, mutta monet talousvaikuttajat ovat tästä eri mieltä. En itse ymmärrä tätä, sillä jos mietitään asioita, mitkä ovat aiheuttaneet nykyisen inflaation euroalueella.

1. Noussut säästämisprosentti, joka purkautuu nyt hetkellisenä kulutuspiikkinä
2. Superelvyttävä talouspolitiikka
3. Euroalueen tietyt energiapoliittiset päätökset, jotka nostavat energian hintaa ainakin hetkellisesti

Mitkä näistä tekijöistä ovat asioita, jotka jatkuvat vuodelle 2023? Käytännössä vain kolmonen, joka sekin voi muuttua, koska energiapolitiikka on tällä hetkellä yksi isoimpia kysymyksiä euroalueella. Käytännössä kyse on maakaasusta sekä ydinvoimasta sekä niiden käyttämisestä ja hankinnasta.

Jokaisen meistä matkatilit tyhjenevät, kunhan pääsemme reissaamaan ja säästötilit tyhjenevät, kun pääsemme taas tekemään, mitä ikinä haluammekaan tehdä, mitä ei korona-aikana tehnyt. Mutta tämän jälkeen jokaisen meistä pitää taas uudestaan säästää ja kuluttaa ja arki palaa normaaliksi. Samalla elvytyspolitiikka tulee vähenemään ja rahaa ei tulla printtaamaan läheskään yhtä kovaa tahtia niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakaan kuin ennen.

Inflaation nousun pitkäjänteisyyttä tukevia tekijöitä ei siis kauheasti euroalueella ole. Sen sijaan tekijöitä, jotka rajoittavat inflaation nousua on sitäkin enemmän.

1. Euroalueen valtiot ovat edelleen ennätysvelkaantuneita
2. Euroalueen yhtiöt ovat edelleen ennätysvelkaantuneita
3. Euroalueen kotitaloudet ovat edelleen ennätysvelkaantuneita 
4. Euroalueen talouskasvunperusongelmat eivät ole vieläkään ratkaistu – eli talouskasvua ei synny ilman ennätyselvytystä
5. Energian- ja muiden raaka-aineiden hinnat eivät tule nousemaan tästä ikuisuuteen 

Kolme ensimmäistä tekijää ovat niin isoja ongelmia korkojen nousuun, että periaatteessa ne riittävät pitämään korot nollissa jo pitkään. Elämme paradoksaalista aikaa, sillä en usko, että euroalueen talous kestäisi koron nousua, koska se aiheuttaisi kolminkertaisen shokin. Ylivelkaantuneet Etelä-Euroopan maat ja Ranska joutuisivat taas keksimään jonkun ratkaisun hoitaa lainojen takaisinmaksu (tai no Euroopan keskuspankkihan tässä jotain keksisi).

Tämän lisäksi euroalueella on valtavasti zombie-yhtiöitä, joiden toiminta perustuu siihen, että ne rahoittavat oman liiketoimintansa aina uudella velalla ja eivät pysty edes vähentämään velkojaan liiketoiminnan rahavirroilla. Euroopassa ja myös USA:ssa jopa joka kolmas pörssilistattu yhtiö on tällainen. Käytännössä korkojen nousu tappaisi nämä yhtiöt, aiheuttaisi konkurssiaallon ja syöksisi talouden lamaan (eli korkojen laskuun).

Neljänteen pointtiin liittyen, on hyvä huomata, että aiemmin mainitsemani euroalueen ongelmat eivät edelleenkään ole korjaantuneet. Meillä ei ole huipputeknologiaa ja biljoonayhtiöitä, kuten Yhdysvalloilla. Ikäpyramidimme ei korjaannu hetkessä ja lisääntyvissä määrin maahanmuuttajien ja pakolaisten tuominen euroalueelle ei ole lyhyellä aikavälillä korjannut tätä ongelmaa.

Viides pointti on vain talouden realiteetteja. Välillä energian hinnat menevät ylös, välillä alas (kuten inflaatiohistoriasta hyvin näkee, jos katsot energian käyrää, on se ainoa joka elää aivan omaa elämäänsä). Energia muistuttaakin pörssiä. Joskus mennään ylös, joskus alas, muttei koskaan aina yhteen suuntaan.

Kaiken tämän voi kuitenkin tiivistää yksinkertaisesti. Korot eivät tule nousemaan merkittävästi plussalle, koska korkojen nousu aiheuttaisi laman, joka aiheuttaisi korkojen laskun elvytystoimena. Euroalueen talous onkin ajanut itsensä umpikujaan korkojen osalta. Korkoja ei voi nostaa, koska kaikki tietävät, että valtioiden, yhtiöiden ja kotitalousten kunto ei sitä kestäisi. Euroalueen talous onkin itsessään kuin zombie tekohengityksessä ja sille status quo on kaikista paras.

Korkojen nousun todennäköisyys on pieni 3. maailmansotaan saakka

Kun katsoo kokonaiskuvaa, on vaikea nähdä euroaluetta, jossa korot nousisivat merkittävästi edes pitkällä aikavälillä niiden asioiden takia, josta tässä kirjoitin. Korona oli iso shokki taloudelle, mutta uskon, että oikeaan talouskasvuun ja kestävään inflaatioon tarvittaisiin vielä isompi shokki. Historiassa tällaisia shokkeja ovat oikeastaan olleet vain sodat- ja maailmansodat ja mielestäni nykyinen tilanne on kyllä parempi kuin 3. maailmansota, joten asiat ovat suhteessa edelleen aika hyvin, vaikka Venäjä-Ukraina-raja eskaloituisikin entisestään.

Teksti venyi pitkäksi, mutta aihe ei ole yksinkertainen, joten toivottavasti tämä avasi sinulle uuden ja erilaisen tavan katsoa tämän päivän inflaatio- ja korkouutisointia! En itse näiden syiden takia hanki korkosuojausta tai lyhennä velkojani yhtään sen nopeampaan kuin aiemminkaan. Mielestäni kaikesta pelottelusta huolimatta korkojen nousun pelko on suuresti liioiteltu ja pitkän aikavälin faktat eivät ole sen puolella, vaikka tällä hetkellä tilanne herättääkin paljon pelkoa.

Tulen kirjoittamaan vielä tulevina viikkoina lisää asiasta keskittyen enemmän osakemarkkinoihin, koska halusin vähän rajoittaa tämän tekstin pituutta. Kaikki kommentit puolesta ja vastaan ovat enemmän kuin tervetulleita kommenttikenttään, kuten aina.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville