Korona oli musta joutsen, jota uusi sijoitusstrategiani ei ottanut huomioon

Kun myin koko osakesalkkuni viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa, en osannut ennustaa mitä tämä vuosi tuo tullessaan.

Uuden salkkuni teema on pitkäjänteinen defensiivinen kasvu, joka osoittautui osaltaan aivan oikeanlaiseksi strategiaksi koronaviruksen myötä. Osaltaan kuitenkin koronavirus todisti sen, että se on aito musta joutsen, sillä teoriassa salkkuni turvallisimmat osakkeet ottivat eniten iskua ja toisaalta taas eräs salkun osake, joka meinasi tippua salkusta täysin, on noussut pörssiromahduksen aikana.

Niille, joille musta joutsen on vieras termi, se tarkoittaa yksinkertaisuudessaan tapahtumaa, joka on erittäin epätodennäköinen. Ei siis täysin mahdoton, vaan lähes mahdoton ja erittäin vaikea ennustaa. Kuten esim. juuri käsillämme oleva maailmanlaajuinen pandemia.

Tänään käynkin läpi miten mikään ei mennyt miten ennustin, mutta silti ihan hyvin. Pääsiäinen on kuin onkin ihmeiden aikaa.

Uudistin sijoitusstrategiani täydelliseen aikaan – tämä oli pelkkää tuuria

Kuten kirjoitin aiemmin, aikaisempi osakesalkkuni oli paljon enemmän hajautettu, mutta samalla se sisälsi paljon enemmän syklisiä osakkeita, jotka nauttivat hyvästä taloudellisesta tilanteesta – ja toisaalta kärsivät paljon huonosta taloudellisesta tilanteesta. Tällaisia osakkeita ovat erityisesti pankit sekä kaikki kulutustavaraan liittyvät yritykset, jotka eivät myy välttämättömyystarvikkeita.

Syy, miksi luovuin esim. pankkiomistuksistani osakkeissa täysin, oli se, että lisääntynyt sääntely aiheutti monissa pankkiosakkeissa sen, että ne jäivät markkinoista jälkeen, vaikka oli hyvät ajat. Oli selvää, että kun uusi kriisi tulee, ne kuitenkin tulevat kärsimään aivan yhtä paljon kuin aina ennenkin.

Tätä oli vaikea myöntää itselleen, koska n. 40% osakkeistani oli läpi sijoitushistoriani pankeissa kiinni, mutta tyhmyys onkin ennen kaikkea sitä, että toistaa samaa asiaa odottaen eri lopputulosta. Virheiden myöntäminen oli etenkin uutta sijoitusstrategiaani tehdessä viisauden alku.

Minulla kuitenkin kävi tuuri siinä, että korona iski osakkeisiin vasta maaliskuussa. Jos en olisi uusinut salkkuani vuoden vaihteessa tai jos korona olisi iskenyt osakkeisiin jo viime vuoden puolella, olisin vanhalla osakesalkullani yli 20 000 euroa köyhempi kuin tällä hetkellä. Tämä on aivan järkyttävä ero ja vaikka yksi uuden salkkuni toimiala petti minut, muut ovat kestäneet kriisissä enemmän kuin mallikkaasti.

Ravintola-ala oli turvasatama, joka upposi hyökyaallon alle – vedin piuhan irti

Ravintola-ala olikin se turvasatama, joka petti minut tässä kriisissä.

Salkussani oli pitkään roskaruokayhtiöt Restaurant Brands International sekä McDonald’s. Nämä olivat yhteensä salkustani n. 13%. Kuten hyvin tiedämme, ravintola-alan yhtiöt kärsivät koronasta aivan valtavasti ja totesinkin jo kriisin alussa, että tässä tilanteessa se, mikä menee alas, ei välttämättä mene enää ylös. Vedinkin siis piuhan irti niin Restaurant Brands Internationalista ja McDonald’sista ja myin koko omistukseni näistä kahdesta osakkeesta. Seuraavassa kerron miksi.

Uskon McDonald’siin myös jatkossa ja uskon myös, että koronan vaikutukset jäävät McDonald’sille huomattavasti vähäisemmiksi kuin Restaurant Brands Internationalille. McDonald’sin arvostus kuitenkin on ollut jo pitkään erittäin korkea ja ei mielestäni perusteltu.

Pystyin myymään McDonald’sit hyvillä mielin voitolla, ja koska se oli muutenkin vain vnahan salkkuni perua, oli omalla tavallaan vain sopivaa irrottautua viimeisestäkin vanhan salkkuni jämästä. McDonald’sin osuus salkussani oli vain n. 3% koko salkusta, joten käteisen lisäys Mäkkärin myynnistä ei ollut

Restaurant Brands International taas kärsii koronasta huomattavasti enemmän kuin McDonald’s ja tässä pitää nostaa myös oma käsi virheen merkiksi ylös. Luotin siihen, että Restaurant Brands International ei tule seuraavasta lamasta kärsimään, koska roskaruoka ei keskimäärin siitä kärsi.

Tämä arvio on totuudenmukainen, mutta en osannut arvioida, mitä pandemia tekee korkeasti vivutetulle liiketoiminnalle. Restaurant Brands Internationalilla on yritysostosten seurauksena erittäin paljon velkaa ja koronan myötä se joutui hakemaan entistä enemmän velkaa. Ja kun ravintola-alan firma hakee velkaa nykyisessä markkina-tilanteessa, saa se maksaa itsensä kipeäksi siitä.

Itselleni viimeinen tikki olikin kun Restaurant Brands International hankkikin 500 miljoonaa dollaria lisää velkaa. Ja lainan koroksi syntyi 5,75%. Kun maksat lainasta korkoa 5,75% samalla kun maksat n. 4,5% osinkoa, tarkoittaa se yleensä vain yhtä asiaa – ainoa järkevä päätös johdolta on osingon leikkaaminen ja lainan maksaminen nopeasti takaisin. Tämä taas johtaa kurssin laskuun ilman koronaakin ja siihen, että osake joutuu lähtemään taas alhaalta ottamaan vauhtia.

Restaurant Brands International ei ole vielä leikannut osinkoa tai ilmoittanut, että tällainen olisi edes tapahtumassa, mutta olen sijoitusurani aikana nähnyt saman kaavan tarpeeksi monta kertaa, että yllätyn erittäin suuresti, jos osingonleikkausta tai ainakaan jäädytystä ei tule tapahtumaan. Hankkiuduin siis eroon kaikista Restaurant Brands International osakkeista ja en usko, että se on järkevä sijoituskohde kenellekään ennen kuin johto viestii osingon tulevaisuudesta ja lainatilanteesta sijoittajille

Uskon myös yleisesti, että koronan merkitystä ravintola-alalle ei ole vielä ymmärretty. Ellei korona katoa mystisesti savuna ilmaan kuten SARS aikanaan, tulee korona todennäköisesti tekemään hallaa ravintola-alalle vielä vuosia. Se, mikä monesti unohtuu on myös, että ravintolalle kotiinkuljetus tulee lähes poikkeuksetta huomattavasti kalliimmaksi kuin paikalla tai Drive-In:stä myyty ateria. Wolt, Uber eats ja muut kotiinkuljetuspalvelut vievät aina osan myös ravintolan katteesta.

Nettosinkin Restaurant Brands Internationalista ja McDonald’sista tappiota yhteensä n. 3500 euroa.

 

Salkun surkimus muuttuikin tähdeksi

Jos ravintola-ala osakkeiden piti olla pomminvarmoja lamassa, oli toinen ala ja yritys, jota epäilin loppuun asti salkkuani rakentaessa – palvelinkeskus REIT Digital Realty Trust. Koska halusin kuitenkin edes yhden kiinteistöhallintoyrityksen salkkuuni, oli Digital Realty Trust paras kaikista, mitä tutkin. Oletin tästä huolimatta, että Digital Realty Trust tulee olemaan se, jonka on haastellisinta tuottaa 10:ssä vuodess 100% tuotto.

Kuinka väärässä sitä voikaan olla – hyvällä tavalla!

Tämän vuoden alusta Digital Realty Trustin osake on noussut 26%! Tähän päälle yritys maksaa hieman päälle 3% osinkoa. Kun miettii, että vuoden alusta indeksit ovat ympäri maailman laskeneet 20-25%, nostaa se Digital Realty Trustin osakkeen sankariasemaan salkussani. Kolmessa kuukaudessa Digital Realty Trust on voittanut indeksin n. 50%-yksiköllä.

Se mikä tästä kaikesta tekee huvittavinta on, että palvelinkeskusbisneksen pitäisi olla suhteellisen tylsää ja hitaasti, mutta varmasti kasvavaa. Kiitos koronan pilvipalveluiden kysyntä on kuitenkin räjähtänyt ja koska Digital Realty Trust hyötyy juuri pilvipalvelutrendistä (koska hoitaa pilvipalvelimien keskuksia), on korona käytännössä lottovoitto Digital Realty Trustin kaltaiselle yritykselle.

Tämä hyvä esimerkki siitä, että tulevaisuutta on loppujen lopuksi täysin mahdoton ennustaa ja miksi keskitytetyssäkin salkussa kannattaa olla edes jonkun verran hajautusta. Ala, jonka piti olla lamat kestävä, petti minut ja toisaalta ala, jolta en odottanut kuin tasaista kasvua, pelasti salkkuni kehityksen. Jälleen yksi hyvä syy siihen, miksi rahastosijoittaminen olisi ehkä sittenkin vain järkevää..

Uusia yrityksiä salkkuun kiikarissa korvaamaan ravintola-alaa

Koska käteistä salkustani löytyy tällä hetkellä, on minulla tällä hetkellä joku toimiala kiikarissa vielä korvamaan ravintola-alaa. Olen vahvasti kääntymässä teknologia-alan puoleen tässä, koska tuntuu, että korona on tehnyt maailmasta entistä epätasa-arvoisemman. Mitä isompi organisaatio, sen vähemmän korona tuntuu sinuun vaikuttavan.

Microsoftin, Amazonin sekä Googlen kaltaiset toimijat ovat käytännössä nähneet vain ennätyssuuria käyttäjämääriä ja lisää tarvetta palveluilleen samalla kun joka toinen pienyrittäjä maailmassayrittää selvitä päivästä toiseen välttääkseen konkurssin.

Etenkin IT-jätit ovat niin valtavan voimakkaita ja niin vahvasti markkinoille asettautuneita, että on vaikea nähdä miten Microsoftia, Amazonia tai Googlea vastaan olisi koskaan enää mahdollista kilpailla niiden pääosamisalallaan. Miten saa ihmiset etsimään tietoa jollain muulla kuin Googlella? Miten saa yritykset vaihtamaan pois Office-paketeista? Miten saa Jenkit lopettamaan roskan tilaamiseen Amazonista? Kuka ikinä löytääkään joskus vastaukseen edes yhteen näistä kysymyksistä, tulee olemaan seuraava Bill Gates tai Jeff Bezos.

Itse en kuitenkaan usko, että IT-jättien valta-asema tulee horjumaan seuraavien vuosikymmenien aikana, joten voi olla, että tulen salkkuni yhdeksi core-omistukseksi lisäämään esim. Microsoftia, joka liiketoiminnaltaan on itselleni mieluisin IT-jäteistä. Toinen vaihtoehto on Apple, mutta laitteiden myymisessä on aina isommat riskit kuin lähes puhtaassa ohjelmistotoiminnassa.

Jatkan kuitenkin pohdintaa ja kirjoitan asiasta blogiini heti kun olen uuden yrityksen ja toimialan päättänyt osaksi pääsalkkuani.

Yhteenveto – this time may be different

Jos rehellisiä ollaan, olen erittäin lähellä sitä, että myisin koko osakesalkkuni. Mielestäni etenkin Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat käyttäytyneet erittäin epärationaalisesti viime viikkoina ja en näe mitään syytä sille, että pörssit nousevat. Ongelma kuitenkin on siinä, että käytännössä koko Trumpin presidenttikauden ajan pörssit ovat käyttäytyneet erittäin epärationaalisesti ja etenkin osakemarkkinoita tukevia toimenpiteitä tehdään jatkuvasti.

Tällä kertaa asiat voivat oikeasti ollakin toisin ja Yhdysvaltain poliittisen johdon takia pörssiromahdus todennäköisesti pyritään estämään tavalla tai toisella. Jos presidentinvaalit eivät olisi juuri nyt syksyllä, tilanne voisi olla toinen, mutta Trumpilla ei ole varaa juuri nyt historian suurimpaan pörssiromahdukseen, jos hän toiselle kaudelle mielii.

Jenkkien keskuspankki aikookin pumpata markkinoille rahaa yli 2 biljoonan dollarin verran. Kyllä, biljoonan. Tämä on enemmän rahaa kuin mitä Yhdysvaltain keskuspankki käytti finanssikriisin aikana (jonka piti olla maailmanloppu). Ilman tätä pumppausta näkisin, että olisimme erittäin lähellä finanssikriisin kaltaista systemaattista romahdusta, joka alkaa tietyiltä toimialoilta ja lopulta leviää globaaliksi lamaksi ja kaikille toimialoille. Toisaalta, sitä Yhdysvaltain keskuspankki pyrkii tässä juuri välttämään – ja samalla jatkaa velkakuplan pumppaamista koko ajan isommaksi. Loppuuko musiikki koskaan?

En tiedä mihin pörssit ovat menossa lyhyellä aikavälillä, mutta olen varma, että keskipitkällä aikavälillä tulemme näkemään vielä ainakin yhden erittäin suuren romahduksen ennen kuin korona-rokote saadaan kaikkien saataville. Jos tätä ei tapahdu, this time really is different ja käytännössä osakemarkkinoilta ei kannata enää koskaan poistua, koska poliitikot tulevat aina meidän osakesijoittajien turvaksi. Kauan eläköön järjestelmätalous!

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram

Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi

 

14 kommenttia artikkeliin ”Korona oli musta joutsen, jota uusi sijoitusstrategiani ei ottanut huomioon”

  1. Puhut paljon ajallisesta hajautuksesta ja sen tärkeydestä. Kuitenkin uusiessasi salkkuasi unohdit tämän täysin ja ikävä kyllä tämä kostautui pahasti.

    No oppirahat täytyy maksaa jossain vaiheessa. Muista jatkossa että sijoittaminen on pitkäjänteistä työtä eikä hötkyilyä!

    Vastaa
    • Kirjoittelinkin asiasta aikaisemmin: https://omavaraisuushaaste.com/uusi-sijoitusstrategia-ja-askelmerkit-fireeen/ tekstissä ja kommenteissa.

      Hassua kyllä, sijoitukseni ovat edelleen sijoitusstrategian muutoksesta lähtien kokonaisuudessaan plusmiinusnollassa loppuvuoden ja alkuvuoden pörssinoussusta johtuen. Vaikea sanoa, miltä lyhyellä aikavälillä näyttäisi jos olisin tuon 100k laittanut markkinoille palasissa.

      Jos kuitenkin toinen romahdus tulee, kuten oletan, silloin olisi ollut järkevämpää hajauttaa tuo valmis salkkukin takaisin markkinoille. Tulevaisuutta on kuitenkin mahdoton ennustaa, joten jatkan kuukausisijoittamista strategiani mukaan, mentiin ylös tai alas tulevina kuukausina.

      Vastaa
    • Tutkimusten mukaan ajallinen hajauttaminen ei ole järkevää silloin kun sijoittaa suuren könttäsumman (ks. https://investor.vanguard.com/investing/online-trading/invest-lump-sum). Omavaraisuushaaste toimi siis täysin oikein sijoittaessaan kaiken kerralla, lopputulos oikeasta ratkaisusta ei vaan ollut toivottu. Näin käy usein muun muassa pokerissa, voit tehdä todennäköisyyksien perusteella täysin oikean ratkaisun, mutta silti hävitä huonon onnen takia.

      Eli viisastelu ”oppirahojen maksusta” oli tässä yhteydessä melko turhaa.

      Vastaa
      • Kiitos! Ja ai niin muistankin itseasiassa tämän tutkimuksen! Mietin, miksi alitajunnassa oli tällainen muistikuva, mutta en muistanut, että tästä oli aiemminkin ollut puhetta jossain.

        Toisaalta nyt kun pörssit ovat taas korjaantuneet, niin mahdoton sanoa, mikä olisi optimein ratkaisu ja kuten sanoit turhahan sitä on spekuloida. Mutta annettakoon jokaiselle mahdollisuus jälkiviisaasteluun, koska varsin inhimillinen tapa, johon itsekin usein sorrun.

        Vastaa
      • En tiedä luitko itse edes tuota ”tutkimusta”, sen varassa ei kauheasti voi huudella.

        Yritän vain mainita, että ulospäin toiminta vaikuttaa ”singahtelevalta”:
        ”Ilkka Parviainen”-tyyli, kylmäviileä numeroihin sijoittaminen säännöllisesti vaihtuu hetkessä spekulatiiviseen salkkuu ja ”johdon puheiden luottamiseen”. Tästä hyppäys isojen tappioiden saattelemana uuteen strategiaan all-in 100k salkulla -> korjausliike mistä seurauksena turhan isot tappiot.

        Toivottavasti kirjoittaja voi tarkastella tilannettaan objektiivisesti ja kysyä itseltää, menikö nyt iha oikein.

        Jälkiviisastelu on tyhmää, mutta ”musta joutsen” kirjoitus suoranaisesi pyysi keskustelua tästä aiheesta.

        Vastaa
        • Hyvää keskustelua! Samankaltaisesta tutkimustuloksesta oli aiemmin blogini kommenteissa puhetta, mutta en nyt millään muista mikä oli kirjoituksen aihe. Todennäköisesti juuri joku ajallista hajauttamista koskeva kirjoitus, jossa ajallista hajauttamista kritisoitiin tiettyjen tutkimustulosten perusteella – osingoilla vapaaksi tutkimuksella mukaanlukien.

          Jälkiviisastelu ei ole mielestäni tyhmää, mutta se on turhaa, jos siitä ei ole mitään opittavaa. Jos pörssit jatkavat korjausliikettään ylöspäin samaa tahtia kun ovat nyt viikon tehneet, näyttää päätökseni laittaa rahat markkinoille pienessä aikaikkunassa hyvältä. Jos tulee toinen korjausliike alaspäin, näyttää se huonolta.

          Pitkällä aikavälillä kannattaa joka tapauksessa olla all-in osakkeissa lähes kaikkien tutkimusten mukaan, joten pitkällä aikavälillä tällä muutaman kuukauden heilahtelulla ei ole mitään väliä kenellekään meistä – etenkin kun omakin salkkuni on isossa kuvassa erittäin pieni verrattuna siihen, mitä se on toivottavasti esim. 10 vuoden päästä.

          Ongelma tuleekin juuri siinä, että lopputulos ei tee päätöksestä hyvää tai huonoa. Jos lopputulos näyttää hyvältä ja kurssit jatkavat nousuaan, oliko päätökseni oikea? Ei välttämättä. Jos kurssit laskevat entisestään ja päätökseni näyttää huonolta lyhyellä aikavälillä, oliko päätökseni väärä? Ei välttämättä.

          Ja nyt olen missannut tuon välivaiheen, mikä sisältää massiiviset tappiot ja spekuloinnin. Olet kuitenkin selkeästi lukenut blogiani kauemminkin. Käytännössä olen vaihtanut sijoitusstrategiaani vain kerran merkittävästi tuosta numeropainoitteisesta nykyiseen. Spekulointisalkkuni on aina ollut vain maksimissaan 5% salkustani (ja senkin historia enemmän kuin hyvä ks. https://omavaraisuushaaste.com/ensimmainen-vuosi-spekulointisalkkua-voitin-indeksin-40-prosenttiyksikolla/) ja tarkoitus ei ole koskaan ollut paisuttaa sitä isommaksi.

          Vastaa
  2. Itselläni on suuria vaikeuksia sijoitusstrategian tekemisen ja päätöksissä pysymisen kanssa. Aiemmin olen (mielestäni) järkevästi hajauttanut sen, mitä säästöön on kuukausittain jäänyt. Mutta nyt uutena ongelmana en osaa päättää laittaisinko asunnon myynnistä vapautuneet rahat mm. rahastoihin ja asuisin huolettomana vuokralla, vai haluaisinko omistaa vielä joskus oman asunnon. Jos olisin vähemmän murehtivaa ja stressaavaa sorttia, niin varmasti sijoitusasunto olisi hyvä vaihtoehto myös, mutta nyt sekään ei oikein houkuttele. Jos ostaisin asunnon, ottaisin hieman asuntolainaa, jonka maksaminen kestäisi noin 5 vuotta. Nää on yllättävän hankalia päätöksiä, joiden keskellä tällainen jahkailija ei meinaa saada mitään aikaan!

    Vastaa
    • Naulan kantaan! Sijoitusstrategian tekeminen on helppoa – siinä pysyminen vaatii aivan jedi-tason mielenhallintakeinoja. Sijoittajan kuin sijoittajan pahin vihollinen onkin sijoittaja itse ja oma pää keksii aina hassuja ideoita, koska meillä on luonnollinen tarve pysyä kontrollissa, vaikka sijoittamisessa se on täysin mahdotonta (kukaan meistä ei pysty pysäyttää koronaa tai vaikka hurrikaania).

      Mutta sinun ja minun tilanteessani on yksi positiivinen asia. ”Mitä tehdä kaikella tällä rahalla” on aito ensimmäisen maailman ongelma ja uskon, että päätit kummin vain, tulet olemaan tyytyväinen päätökseesi.

      Vastaa
  3. Kiitos laadukkaasta postauksesta!

    Kirjoitit, että mielestäsi pörssit ovat käyttäytyneet epärationaalisesti koko Trumpin presidenttikauden ajan. Aloin miettimään lukiessani, että miten mielestäsi pörssien olisi pitänyt käyttäytyä (viimeisen kolmen vuoden ajan), että ne olisivat käyttäytyneet rationaalisesti? Miten pörssien suunta/taso olisivat menneet eri tavalla kuin nyt?

    Vastaa
    • Hyvä kysymys! Kyse on ennen kaikkea ehkä siitä, että pörssit ovat seuranneet vähän pelottavastikin Trumpin twiittejä, vaikka niiden luotettavuus on ajan myötä todettu epämääräiseksi. Koronan ulkopuolelta tulee paljon esimerkkejä siitä, kuinka pörssi seuraa yhden ihmisen twiittejä tai tyhjiä uhkia (esim. vuoden 2018 lopun korjausliike, joka korjautui yhtä nopeasti takaisin ilman mitään syytä).

      Toinen Trumpin kaltainen esimerkki on Elon Musk, joka voi twiittailla mitä vain Teslasta ja tuntuu, että pörssi uskoo kaiken. Ainoa ero Muskin ja Trumpin twiiteissä on se, että Musk heiluttaa yhtä osaketta, Trump koko pörssiä tai kokonaisia toimialoja. Ja toisaalta Musk joutui edes jonkinnäköiseen edesvastuuseen siitä, että twiittaili mitä sattui pörssiin littyen. Ehkä epärationaalisuus tuleekin siitä, että vaikka pörssit tietävät, että Trump on välillä epäluotettava, ei ole parempaakaan lähdettä faktoille – joka johtaa säntäilyyn suuntaan jos toiseen ja tähän epärationaalisuuteen.

      Vastaa
  4. On pitänyt vakkarilukijana sulta pitkään kysyä, että kuinka paljon on harmittanut että toteutit uuden strategiamuutoksesi kerralla ja kun osakkeet vielä korkealla? Ja käsi sydämellä eikä poliitikkovastausta, että kukaanhan meistä ei oo ennustaja 🙂 Jälkispekulointi kun on välillä kivaa vaikkei mitään autakaan.

    Laitoin itse molemmat asuntolainat 6kk tauolle osakkeiden romahtaessa ja oli tarkoitus sijoittaa mahd paljon pörssiin. Nyt on kuitenkin jotenkin epävarma olo, että pitäiskö hillota kuitenkin tilille jos vaikka lomautukset osuu omalle kohdalle niin olisi ainakin taloudellinen mielenrauha. Olen sijoittanut vasta reilun vuoden niin on tää korona kyllä hyvä testi oman pääkopan kestävyydestä ja riskinsietokyvystä. Olen itse asiassa kiitollinen, että tuli tähän kohtaan kun sijoitusvarallisuutta on vasta ehkä viidesosa sun luvuista. Tämä toki vain taloudelliselta näkökulmalta, tietenkään mikään raha ei korvaa omaa tai läheisten terveyttä. Koen olevani hyvin onnellisessa asemassa että pörssikursseja edes varaa miettiä kun moni taistelee elämästään.

    Vastaa
    • Kun oltiin pörssikorjausliikkeen pohjilla 1-10 asteikolla harmitti varmaan n. 8 😀 Nyt kuitenkin kun etenkin Jenkkipörssit ovat korjanneet merkittävästi ylöspäin, näyttää siltä, että ajoitus vuoden alussa oli oikeastaan aika hyvä ja sijoitukseni ovat siitä huolimatta plussalla, joten nyt puhutaan jostain 1:stä. Mutta kuten kirjoitinkin, oletan, että tästä tullaan vielä merkittävästi alaspäin uudemman kerran, joten vain aika näyttää kumpi olisi ollut parempi.

      Ja tosiaan, jos en olisi strategiaani muuttanut laisinkaan, olisi salkkunut ottanut aivan katastrofaalisesti iskua (kuten kirjoitin täällä: https://omavaraisuushaaste.com/porssiromahdus-koronavirus-osakkeet/), joten oikeastaan strategiamuutoksen ajoitus oli täydellinen – ajoitus laittaa rahat markkinnalle ei, mutta täydellistä ajoitusta on mahdoton muutenkaan saada.

      Ja suosittelen samaa strategiaa, mitä itsekin käytän. Jos on epävarma osakemarkkinoista, silloin sinne todennäköisesti juuri kannattaa sijoittaa. Toki pieni käteispuskuri kannattaa olla, jos on lomautusuhka realistinen, koska osakkeita ei halua pakkomyydä silloin kun ne ovat pohjalla,

      Vastaa
    • Vaikea sanoa onko nykyinen rauhallisuus vain lumetta vai tuleeko 8% suuntaan jos toiseen päiviä nyt kun osavuositulokset jatkuvat, mutta näyttäisi siltä, että etenkin Jenkkipörsseissä tuo hetken vuoristorata on rauhoittunut ja suunta on ollut tasaisesti ylöspäin. S&P500 on suunnilleen samoissa lukemissa kuin helmikuussa 2019 (jolloin ei ollut mitään vaaraa näkyvissä missään), joten numeroiden valossa kaikki näyttää ns. normaalilta.

      Tosin kuten kirjoitin, ei tässä mielestäni ole mitään järkeä, koska koronan vaikutus talouteen on erittäin negatiivinen. Koska markkinat kuitenkin käyttäytyvtä näin hämmentävästäi, on se jälleen hyvä osoitus siitä, että keskimäärin markkinaa on mahdoton ajoittaa ja aina kannattaa olla osakkeissa jollain painolla.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Paula Peruuta vastaus