Koskisen listautumisanti-analyysi

Koskisen listautuminen (tosiaan yhtiön nimi on Koskisen, eikä Koskinen, kuten nopeasti voisi luulla), jatkaa mystistä loppuvuoden listautumisintoa. Tuntui, että listautumisissa oli lähes puolen vuoden aukko Ukrainan sodan ja inflaation sekä koronnostojen aiheuttaman talouden epävarmuuden aikana, mutta etenkin viime viikkoina Helsingin pörssissä on pitänyt kiirettä.

Koskisen listautumisanti alkoi maanantaina 21.11.2022 ja siihen voi osallistua 28.11.2022 kello 16.30 mennessä. Koskisen listautuu First North-listan sijaan suoraan Nasdaq Helsingin päälistalle. Kaupankäynti pörssissä Koskisen osakkeella alkaa arviolta 1.12.2022.

Koska listautuminen on suoraan isolle pörssilistalle, tässä listautumisannissa pääjärjestäjänä ja vakauttamisjärjestäjänä toimii Nordea. Vakauttamisjärjestelyssä mielenkiintoisena uutuutena on se, että Nordealle kuuluu tällä kerralla myös lisäosakeoptio, ja se pystyykin merkitsemään enintään 478 080 osaketta annin merkintähintaan ylikysyntätilanteiden kattamiseksi usein kaupankäynnin alkaessa osakkeella.

Tässä tilanteessa vakauttamisjärjestely pystyy siis kasvattamaan myös itse listautumisannin kokoa ja yhtiön markkina-arvoa sekä liikkeellä olevien osakkeiden määrää. Tässä tekstissä esitetyt tunnusluvut on laskettu sen mukaisesti, että koko lisäosakeoptio otetaan käyttöön.

Koskisen liiketoiminta

Koskisen on suomalainen perheomisteinen puunjalostusyhtiö, jolla on yli sadan vuoden historia – yhtiö on perustettu Kärkölässä jo vuonna 1909! Tällä pääsee todennäköisesti Suomen vanhimpien yritysten joukkoon, sillä ennen itsenäisyyttä perustetuista pörssiyhtiöistä esim. itsellä tulee nopeasti mieleen vain Nokia, Fiskars sekä Kone.

Koskisen onkin siis suomalainen saha- ja levyteollisuuden yhtiö, joka pyrkii tarjoamaan vastuullisesti hoidetuista suomalaisista metsistä peräisin olevasta tiheäsyisestä puusta valmistettuja tuotteita laatua arvostaville asiakkailleen maailmanlaajuisesti. Myyntiä menneenä vuonna Koskisella olikin yhteensä 70 eri maassa eli vaikka yhtiö on pitkälti suomalainen, sen asiakaskunta on suurelta osin kansainvälinen.

Toki Suomesta tulee edelleen merkittävä osuus liikevaihdosta (38%), mutta seuraavaksi isoin on EU (33%) sekä muut maat, kuten Britit ja Aasian maat – etenkin Japani – ovat loput 29% liikevaihdosta.

Koskisen liiketoiminta jakautuu kahteen osaan:

1) Sahateollisuus (n. 60% liikevaihdosta)
2) Levyteollisuus (n. 40% liikevaihdosta)

Sahateollisuus-liiketoiminta valmistaa  sahatavaraa sekä -jalosteita. Levyteollisuus-liiketoiminta taas valmistaa vaneria, ohutvaneria, viilua, lastulevyä sekä kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen sisustusratkaisuja Koskisen Kore-brändillä.

Tärkeä osa Koskisen liiketoimintaa on Koskisen puunhankintatoiminto, joka on osa sahateollisuus-liiketoimintaa. Puunhankintatoiminto vastaa puun hankkimisesta Koskisen tehtaille, toimittaa tähteet Loimua Oy:n omistamille bioenergian tuotantolaitoksille sekä toimittaa muuta raaka-ainetta (haketta ja kuitupuuta) muille suomalaisille paperin ja sellun valmistajille.

Yhtiö puhuukin paljon ennen kaikkea megatrendeistä, jotka lisäävät puutuotteiden kysyntää nyt ja tulevaisuudessa ennen kaikkea rakentamisteollisuudessa. Kysyntä syntyy pitkälti sääntelyn lisääntyessä ja kannustaessa entistä enemmän ympäristöystävällisempään rakentamiseen.

Koskisen tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa Järvelässä ja Hirvensalmella sekä Toporówissa Puolassa. Puola on hyvä huomioida osana sijoitusta etenkin mahdollisen geopoliittisen riskin takia. Tämän lisäksi Koskisen on investoinut lisää Suomeen ja se rakentaakin parhaillaan Järvelään uutta puunjalostusyksikköä, jossa tuotanto alkaa vuonna 2023. Investointi on yhtiön historian isoin tähän mennessä ja pyrkiikin käyttämään mahdollisimman paljon hyväksi tehokkaampaa nykytuotantoteknologiaa sekä jättää samalla auki oven jatkoinvestointiin, jos sykli jatkuu vahvana yhtiölle.

Koskisen henkilöstömäärä oli syyskuun 2022 lopussa 894, josta 90 prosenttia työskenteli Suomessa, joten yhtiö on positioitunut hyvin puhtaaksi suomalaiseksi saha-alan tekijäksi.

Yhtiö onkin alalla tunnettu etenkin Suomessa hyvänä ja laadukkaana toimittajana ja yhtiön brändi sekä laatu ovat kunnossa. Yhtiön toimitusjohtaja myös kertoi haastattelussa hauskan anekdootin japanilaisesta asiakkaasta, joka kehui yhtiön sahatavaraa sanoen, että Koskisen sahatavara on sahatavaroiden Mercedez Benz.

Koskisen taloudelliset tavoitteet, arvostus sekä osinko

Koskisen osakkeen listautusmishinta: 6,14 €/osake
Koskisen markkina-arvo listautumisen jälkeen: n. 141 miljoonaa euroa
Liikevaihto 2021: 311,5 miljoonaa euroa
Liikevoitto 2021: 52,7 miljooonaa euroa
P/E-luku 2021: 6,1
Osinkotuotto 2022: n. 7 %

Jos mietitään millaisia anteja on nähty menneinä viikkoina ja vuosina, pomppaa Koskisen tunnusluvut todennäköisesti erittäin oudosti silmiin. P/E-luku 6! Osinkotuottoprosentti 7%! Pelkästään lukuja tuijottamalla Koskisen anti näyttää vuosisadan halvimmalta osakeannilta, joka on jokaisen sijoittajan märkä uni.

Totuus numeroiden takana on kuitenkin erilainen.

Ensinnäkin tämän vuoden tuloksesta maksettava osinko on poikkeuksellisen korkea, koska tulos viime ja tänä vuonna on yhtiön keskiarvoista tuloskuntoa huomattavasti korkeampi. Yhtiön hallitus ehdottaakin 10 miljoonan euron lisäosinkoa ensi vuodelle. Tämä ei siis ole pysyvä osinkotaso, vaan vain kertaosinko ensi vuodelle.

Toisaalta, P/E-luku on poikkeuksellisen matala juuri samasta syystä johtuen. Jos viime viikon anti-analyysissä puhuin asuntosijoittamisen viime vuosien supersyklistä, sahateollisuudella on ollut koronan jälkeen käynnissä hypersykli. Tästä kuvaavin kuvaaja löytyy Sahateollisuuden tilastoista, joka näyttää sahatavaran vientihinnan Suomesta viimeisen 10 vuoden aikana.

Moni raaka-ainepainotteinen ala koki supersyklin juuri ennen 2008 vuoden finanssikriisiä ja saha-ala ei ollut tähän poikkeus. Tästä huolimatta hintapiikki, joka nähtiin kiitos koronan ja tee-se-itse buumin myötä, on täysin poikkeuksellinen tällä vuosituhannella. Mahdollisesti jopa koskaan.

Noussut sahatavaran hinta näkyy lähes puhtaasti Koskisen viivan alla, joten mitä korkeampi piikki, sen parempi tulos Koskisella on mahdollista tehdä. Kuten kaikki raaka-ainevetoiset super- ja hypersyklit, myös tämä tulee kääntymään todennäköisesti viimeistään vuodessa-kahdessa, jolloin sijoittajalle tärkeintä onkin pohtia nykyistä syklihuippua pitemmälle.

Yhtiön toimitusjohtaja puhui myös raaka-aineiden vastasyklisyydestä (eli, kun toinen nousee, toinen laskee), mutta vaikka tällaisesta on näkynyt merkkejä joissain kohtaa kymmenvuotishistoriaa, on viime ajan sykli nostanut molempia veneitä samanaikaisesti ennennäkemättömille tasoille. Syklisyydessä onkin hyvä muistaa, että kun menee hyvin, niin molemmat hinnat ja myydyt kappaleet nousevat – ja parantavat samalla yhtiön vakavaraisuutta. Kun sykli kuitenkin kääntyy, kääntyvät usein kaikki samat asiat negatiiviseen suuntaan samanaikaisesti.

Mikä on Koskisen uusi normaali tuloskunto, jos sahatavaran vientihinta laskee historiallisesti tavallisille tasoille?

Tästä osviittaa voimme saada, jos katsomme Koskisen taloudellisia tavoitteita seuraavan viiden vuoden aikana – vuoden 2027 loppuun mennessä. Tavoitteet ovat seuraavat:

1) Liikevaihto 500 miljoonaa euroa, sisältäen sekä orgaanisen että epäorgaanisen kasvun.
2) Kannattavuus: Oikaistu käyttökatemarginaali 15 prosenttia yli syklin.
3) Tase: Vahvan taseen säilyttäminen.
4) Osingonjakopolitiikka: Houkutteleva osinko, joka on vuosittain vähintään kolmannes nettotuloksesta

Tavoitteita on mielenkiintoista katsoa, sillä yhtiö on niin syklinen, että käytännössä tavoitteisiin pääseminen on mahdollista vain positiivisessa trendissä. Mikäli sykli kääntyisi negatiiviseksi, olisi jopa uusilla jo olemassa olevilla investoinneilla, niin 500 miljoonan liikevaihto, että etenkin 15% käyttökate täysi mahdottomuus.

Mielenkiintoista onkin, että yhtiö itse ennustaa yhtiön käyttökatemarginaalin olevan jo vuonna 2023 tätä tavoitetasoa alhaisempi eli 12-14%. Uskon, että tavallisessa markkinassa yhtiön tulostaso on myös tätä tasoa alhaisempi, jopa uusien tehokkuusinvestointien kanssa.

Liikevaihdossa ja kasvussa yhtiöllä on potentiaali etenkin niin kauan, kun Venäjä on poissa markkinoilta Euroopassa, sillä se jätti ammottavan aukon sahatavaran ja levyteollisuuden tuotantoon. Yhtiö myös pyrkii käyttämään vahvaa tasetilannettaan yritysostoihin, mikäli mahdollisuuksia markkina siihen tarjoaa.

Orgaanisella kasvulla ilman yritysostoja liikevaihtotavoite kuitenkin tuntuu mielestäni haastavalta, myös nykyiset tehdasinvestoinnit mukaan lukien. Tästä kuvaavaa on myös yhtiön pitkän aikavälin liikevaihdon kehitys, joka on kaukana jatkuvasta kasvusta.

Tuloksesta puhuttaessa yhtiö on tehnyt ennen koronaa monena vuonna tappiota perätysten ja syklin kääntyminen olikin erittäin raju muutos toiseen suuntaan, joka käytännössä saa Koskisen liiketoiminnan näyttämään tällä hetkellä paljon paremmalta kuin mitä se on läpi erilaisten syklien vaiheiden.

Tasetta yhtiö taas pystyy kuitenkin pitämään vahvana syklien yli – kunhan ei jaa liian avokätisesti osinkoa. Koenkin, että houkutteleva osinko ja vahvan taseen säilyttäminen on paradoksi, koska alalla todennäköisesti tullaan myös jatkossa tarvitsemaan isoja investointeja. Jos jostain tullaan jatkossa karsimaan, on se todennäköisesti osinko, tämän juhlavuoden osingon jälkeen.

Koskisen osakeannin rakenne ja antiin osallistuminen

Yhtiö pyrkii keräämään osakeannilla enintään 32,2 miljoonan euron bruttovarat tarjoamalla pelkästään uusia osakkeita merkittäväksi. Tämänhetkiset perheomistajat eivät myy osakkeitaan laisinkaan.

Tällä hetkellä merkittävästi yli puolet yhtiön osakkeista on Koskisen perheenjäsenten omistuksessa ja vaikka anti paljon uusia osakkeita luokin, eikä nykyiset omistajat osakkeista luovu, pysyy päätäntävalta yhtiössä edelleen perheellä. Kyseessä on siis myös listautumisen jälkeen vahvasti perheyritys.

Mutta miksi Koskisen sitten listautuu juuri nyt? Syitä on neljä ja ne eivät yllätä asiantuntevaa listautumisanti-sijoittajaa.

1. Listautumisannin tavoitteena on mahdollistaa Koskisen kasvustrategian toteuttaminen.
2. Listautumisanti mahdollistaa yhtiön pääsyn pääomamarkkinoille, sen omistuspohjan laajenemisen ja osakkeiden likviditeetin lisääntymisen.
3. Listautuminen ja lisääntynyt likviditeetti mahdollistaisivat myös osakkeiden käyttämisen tehokkaammin vastikkeena mahdollisissa tulevissa yrityskaupoissa.
4. Lisänäkyvyyden odotetaan myös lisäävän edelleen Koskisen tunnettuutta yleisön ja asiakkaiden keskuudessa sekä työnantajana.

Perussettiä siis. Yhtiö laskeekin maksimissaan 5 258 080 uutta osaketta markkinoille (yhteensä siis n. 32,2 miljoonaa euroa), joka on n. 22,8% yhtiön kaikista osakkeista. Instituutioantiin tästä menee leijonanosa eli n. 4 900 000 osaketta ja mukana on isoja ankkurisijoittajia, joista merkittävimmät ovat eläkeyhtiöt Varma sekä Elo, Stephen Industries Oy ja UB Rahastoyhtiö. Kokonaisuudessaan nämä yhtiöt ovat sitoutuneet merkkaamaan vähintään 14,5 miljoonan euron edestä osakkeita – eli noin puolet annissa tarjolla olevista osakkeista.

Mukana on myös yleisöanti sekä henkilöstöanti, jotka molemmat jäävät erittäin pieneksi ja siinä missä henkilöstöannissa tarjolla on n. 72 000 osaketta, yleisöannissa sama luku on 262 944. Yli 90% annin osakkeista on siis tarjolla pelkästään instituutiosijoittajille.

Minimimerkintä yleisöannissa on 100 osaketta (614 euroa) ja instituutioannissa minimimerkintä on vähintään 17 0001 osaketta (n. 100 000 euroa). Antiin voi osallistua niin tuttuun tapaan Nordnetin sivuilla suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla.

Mutta hetkinen – ei siinä vielä kaikkia. Yhtiö siis päättää listautua nyt, jotta saa mahdollistettua kasvustrategiaansa hakemalla lisää rahaa yhtiölle – mutta jakaa samalla 10 miljoonaa euroa sijoittajille extraosinkona? Miksi yhtiö ei tekisi vain 10 miljoonaa pienempää antia ja ei jakaisi ylimääräistä osinkoa laisinkaan?

Kyseessä onkin omaan tapaan vain pääomistajaperheen silmänkääntötemppu. Nykyiset omistajat saavat näin listautumisesta hyvän palkkapäivän, koska omistavat edelleen suurimman osan osakkeista – eli saavat suurimman osan osingoista.

Samalla heidän ei kuitenkaan tarvitse luopua omistuksistaan, koska omien osakkeiden myynnin sijaan, kompensaatio on muutettu poikkeuksellisen isoksi osingoksi. Ja kuka maksaa suuren osan tästä extraosingosta? Yhtiöön nyt mukaan hyppäävät sijoittajat.

Annin rakenne onkin mielestäni poikkeuksellinen juuri extra-osingon takia, koska nykyiset pääomistajat ovat keksineet luovan tavan saada palkkapäivä syklin huipulla ilman, että menettävät äänivaltaansa tai omistustaan merkittävästi yhtiössä.

Osallistunko minä Koskisen listautumisantiin?

Koskisen on äärimmäisen syklinen yhtiö, joka pystyy tekemään paljon asioita, mutta on loppupeleissä erittäin paljon ulkoisten taloudellisten voimien riepoteltavissa. Myötätuuli on ollut poikkeuksellisen kovaa etenkin viimeiset kaksi vuotta, jonka takia niin yhtiön nykyistä tulosta kuin myös mielestäni yhtiön 5 vuoden tavoitteita kannattaa katsoa terveen skeptisin silmin, vaikka yhtiö pystyisikin kasvattamaan tärkeimpiä liiketoimintojaan.

Jätänkin annin väliin, koska en usko syklin kestävän erityisen pitkään ja todennäköisesti ison osingon irrotessa ensi vuonna, voi myös yhtiön tuloskunto kääntyä samoihin aikoihin. Iso osinko näyttää äärimmäisen houkuttelevalta, mutta uskon, että matalasta arvostustasosta huolimatta yhtiön tulos- sekä tasekunto on tällä hetkellä parhaimmillaan todennäköisesti viimeiseen 10 vuoteen sekä seuraavaan 10 vuoteen, mistä johtuen myös osakkeen kehitys on todennäköisesti mollivoittoista tulevat vuodet. Kuten sanoin aiemmin, nykyinen maailmantilanne on luonut täysin poikkeuksellisen supersyklin Koskisen toimintaan.

Yhteenveto Koskisen listautumisannista

Koskisen on ihailtava ja inspiroiva tarina pitkäjänteisestä perheomisteisesta yhtiöstä, jossa omistus on pysynyt perheessä sukupolvesta toiseen (tällä hetkellä meneillä kolmas sukupolvi). Yhtiö on myös harvoja, joilla on nykymarkkinatilanteessa rohkeutta listautua, koska moni muu yhtiö on listautuisaikomuksiaan siirtänyt huomattavasti eteenpäin (omalla blogiteksti-backlogillani on tällä hetkellä 6 listautumisantitekstiä, jotka eivät ole toteutuneet vuoden sisään, vaikka yhtiöt ovat listautumisaikomuksistaan ilmoittaneet).

Vaikka saatan olla kriittinen yhtiön syklisyyttä kohtaan, se kertoo minusta enemmän sijoittajana kuin yhtiöstä toimijana. On hyvä muistaa, että sykleistä huolimatta yhtiö on pystynyt pysymään elossa yli 100 vuotta – suoritus, johon 99% maailman yhtiöistä ei pysty! Sykliselle yhtiölle tämä on erityisen vaikeaa.

Annissa on kuitenkin monta pikkujuttua, jotka särähtävät silmään ja joihin kannattaa sijoittajan kiinnittää huomiota, mikäli sijoitus kiinnostaa. Lisärahan kerääminen ja käytännössä heti sen maksaminen ulos yhtiöstä extraosingon avuin samaan aikaan on erikoinen järjestely pääomistajien puolesta.

Toisaalta ei kannata myöskään sokaistua yhtiön arvostustasosta nykyisellä tuloskunnolla. Yhtiö on itsekin viestinyt, että nykyinen tuloskunto ei kestä edes tätä eikä etenkään seuraavaa vuotta, joten P/E-luvun kaltaiset tuloskohtaiset mittarit eivät ole tällä hetkellä optimeja arvostusmittareita – ne kun sisältävät paljon ilmaa sekä epävarmuutta tulospudotuksen suuruudesta jatkossa.

—-

Jos pidit tekstistä, voit nyt myös ennakkotilata sijoituskirjani Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat Tammen verkkokaupasta (ei tarvitse kirjautua) ja viedä sijoitus- ja itsetuntemuksesi aivan uudelle tasolle! Jos ennakkotilaat kirjan tänään, saat alekoodilla VIISASSIJOITTAJA30 kirjasta 30% alen!

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville