KPY listautumisanti analyysi

KPY:n listautuminen pörssiin on yksi kahdesta, jotka tulevat lähes peräkkäin KPY:n lisäksi pörssiin on pian listautumassa myös IT-yhtiö Reaktor sekä puolustus- ja turvallisuusteollisuuden Savox (joista on myös anti-analyysi aikanaan tulossa).

KPY on listautumiseltaan siitä aika mielenkiintoinen, että kyseessä on osuuskunta. Osuuskunta pörssissä saattaa kuulostaa erittäin oudolta, mutta pörssistä löytyy itse asiassa jo yksi osuuskunta, nimittäin Pohjanmaan Arvo Sijoitusosuuskunta, joka listautui pörssiin jo vuonna 2023.

Arvo toki listautui ilman erillistä listautumisantia eli ylimääräisiä rahoja ei Arvon listautumisella haettu. Tilanne on eri KPY:n tilanteessa, sillä kyseessä on ihan aito listautumisanti.

KPY:n listautumisanti alkoi jo maanantaina 1.6.2026 aamulla ja jatkuu 9.6.2026 klo 16.00 asti.

Kaupankäynti KPY:n osakkeilla Nasdaq Helsingin pörssin päälistalla alkaa tiistaina 12.6.2026. Pääjärjestejänä annissa toimii Danske Bank.

KPY:n liiketoiminta

KPY on vuonna 1883 perustettu kuopiolainen osuuskunta ja sijoitusyhtiö, jolla on noin 19 000 osuudenomistajaa ja pian entistä enemmän osakkeenomistajia. KPY:n listautumisen mielenkiintoisin ominaisuus onkin juuri sen osuuskuntamaisuus, mikä on edelleen harvinaista pörssissä.

Yhtiö käytännössä syntyi kun Kuopion puhelinyhdistys myi DNA osakkeensa vuonna 2007 ja sai niistä noin 100 miljoonaa euroa, jotka sitten sijoitti listaamattomiin yhtiöihin ja kiinteistösijoituksiin. Yhtiö siis käytännössä muuttui vanhasta puhelinyhdistysmallista, aivan eri alan yhtiöksi n. 20 vuotta takaperin.

Saattaa kuulostaa oudolta, mutta itse asiassa tämä ei ole ensimmäinen paikallinen puhelinyhdistys, joka samanlaisen tempun on tehnyt. Myös Oulun Puhelin pörssiin listautui aikanaan, jonka jälkeen muutti nimensä Partneraksi, jonka jälkeen Foamit Oy:ksi juuri uuden pääomistuksensa mukaisesti. Vaikka Oulun Puhelin ei erinomaisesti sijoituksissaan onnistunut, on KPY:llä takana hieman parempi track record, minkä takia tekeminen ei ole yhtä lapsen kengissä.

Yhtiön piti alun perin listautua jo vuonna 2023, mutta yhden salkkuyhtiön myynnin kariutuessa, tölkkiä potkittiin muutama vuosi (ja markkinasuhdanne) eteenpäin.

Mutta mitä KPY tekee? KPY on ennen kaikkea sijoitusyhtiö, jonka liiketoiminnat tai omistukset on jaettu kolmeen eri osioon.

1. Infrastruktuuri (sisältää pelkästään entisen Kuopion Technopoliksen eli toimisto/datakeskus/laboratorio(/oppilaitoskompleksin)
2. Private Equity (pienomistukset eri yrityksissä rahastojen kautta)
3. Tasesijoitukset (pienomistukset eri yrityksissä suoraan yhtiön taseesta)

KPY on osuuskuntamaisesti pitkäjänteinen sijoittaja ja omistaja ja pyrkii kehittämään kaikkia portfolio-omistuksiaan juuri isommaksi, kannattavammaksi ja kansainvälisemmäksi vähän perheyhtiön tyyliin.

Infrastruktuuri käytännössä sijoittaa ”vain” Kuopion Novapoliksen kampukset eli muutama eri rakennuskompleksi, jotka ovat arvoltaan hieman yli 100 miljoonaa euroa, ja jonka käyttöaste juuri tällä hetkellä on vain n. 86 % eli suhteellisen matala, viime aikojen merkittävien vuokralaisten menetysten takia. Itse laskisin tilat vuokratoiminnaksi, mutta yhtiö näkee sen strategisena infrastruktuurina eri alojen ollessa edustettuna läpi Novapoliksen.

Private Equity puolella KPY pyrkii keräämään uuden 200 miljoonan uuden PE-rahaston entisen Sentica Partnersin jalanjäljissä (jonka yhtiö osti suhteellisen tyyriillä hintalapulla viime vuonna), joita voidaan käyttää niin nykyisten sijoitusten kuin uusien yritysten vähimmäis- tai kokonaisomistuksiin. Tällä hetkellä Senticalla on rahastoissa osuuksia 36 eri yrityksestä lukuun ottamatta tulevaa uutta rahastoa.

Sentican keskimääräinen exitirn tuottokerroin on ollut 2,7 noin, mikä itsessään ei kerro paljoa sijoitusten menestyksestä ja sijoitukset tuskin ovat supererinomaisesti menestyneet vuosien varrella, koska koko pitkän ajan suoritusta ei avata.

Tässä onkin ehkä KPY:n suurin haaste, että rahaa ja sijoituksia on, mutta todellisuudessa markkinatuottoa ei liiketoiminnoilla ole onnistuttu historiallisesti voittamaan. Siinä, missä osakesijoittaminen on vaikea laji, Private Equity on tästä vielä asteen vaikeampi laji.

Kolmantena on tasesijoitukset (eli sijoitukset, jotka ovat suoraan yhtiön taseesta, eivät erillisen rahaston kautta yhtiön omistuksissa osaltaan), joista löytyy viisi eri yhtiötä:

– Voimatel (Tietoverkkojen rakentaminen ja operoiminen, omistusosuus 100 %)
– Epical (IT-konsultointi, omistusosuus 49,3 %)
– Aurilo (IT-konsultointi, omistusosuus 13,6 %)
– Gebwell (maa- ja kaukolämpöyritys, omistusosuus 24,2 %)
– Osuma (Henkilöstövuokraus, omistusosuus 28,6 %)

Yhtiöt saattavat kuulostaa erilaisilta toimialojen ja muiden osalta, mutta niissä on yksi yhteinen tekijä – ne kaikki ovat Kuopion alueen yrityksiä. On siis hyvä huomata, että KPY ei ole mikään globaali tai edes läpi Suomen toimiva yritys, vaan yritys on erittäin vahvasti Kuopio-painoitteinen.

Sen toimisto-omistukset infrapuolella ovat Kuopiossa, sen tasesijoitukset ovat Kuopiolaisissa yrityksissä. Vain oikeastaan Sentican puolen Private equity-rahastot pystyvät antamaan sijoittajalle jotain muuta kuin kuopiolaisia yrityksiä, vaikka nekin yrityksen johdon mukaan tulevat olemaan puhtaasti suomalaisia yhtiöitä.

Tämä on sijoittajan hyvä ymmärtää, koska arvopohjaisen osuuskunnan tavoin myös KPY:lle paikallisuus ja paikallisen elinkeinoelämän kehittäminen on tärkeä arvo. Ja rehellisesti täytyy sanoa se, että se ei aina mene yksiin absoluuttisen osakkeenomistajan arvon kasvattamisen kanssa, koska paikallisuudessa on niin etunsa kuin haittansa.

KPY:n listautumisen taloudelliset tavoitteet, arvostus sekä osinko

KPY:n osakkeen listautumishinta: 5,1 €/osake
KPY:n markkina-arvo listautumisen jälkeen: 130 miljoonaa euroa
Liikevaihto 2025: 167,4 miljoonaa euroa
Liikevoitto 2025: 14,8 miljoonaa euroa
Osuuskorko/Osinko 2025: 1,9 %
Osakkeen hinta/NAV 2025: 0,53

KPY on siitä mielenkiintoinen yhtiö, että siinä P/E luku ei kauheasti paina, vaan tärkein on osakkeen hinta/NAV arvo.

Kun puhutaan osakkeen hinta / NAV, tarkoitetaan suhdelukua osakkeen hinnasta yrityksen tai sijoitusyhtiön netto-omaisuusarvoon (Net Asset Value) tai tutummin nettovarallisuuteen. Tunnusluku on parhaillaan kiinteistösijoitusyhtiöiden, holding-yhtiöiden ja sijoitusyhtiöiden arvostuksessa eli juuri KPY:n tapaisissa tilanteissa.

Vaikka KPY:n tuotto ei ole historiallisesti ole ollut erinomainen, osakkeen hinta on kaikista näkökulmista edullinen – ainakin, jos yhtiön NAV:ia on uskominen. Yleensä osakkeen hinta/NAV suhde lievästi alle yhden, mutta ei näin rajusti. KPY:n tilanteessa arvostus on tästä lähes 50 % matalampi ja sijoittajan on tärkeä ymmärtää, mistä tämä matala hinta johtuu / saattaa johtua.

Vaihtoehtoja on muutama.

1. Yhtiön omaisuus ei ole helposti myytävissä. Listaamattomien sijoitusten tarkka arviointi on aina hankalaa ja sen takia matalampi arvostus on ymmärrettävä.

2. Tämän lisäksi puhtailla sijoitusyhtiöillä on lähes aina jonkinlainen alennus NAV:iin nähden. Esim. ruotsalainen Investor on liikkunut keskimäärin 10% alennuksella NAV:iin, vaikka kyseessä on laadullisesti historiallisesti aivan eri tason yhtiö.

3. Likviditeettiongelma. Jos osakevaihto tulee olemaan vähäistä, tämä luonnollisesti vähentää hyväksyttävää arvostustasoa (ongelma monella First North-yhtiöllä).

4. Yhtiö haluaa tehdä onnistuneen listautumisannin ja siksi listaa itsensä hieman alihintaan, jotta osuudenomistajat saavat tarvitsevansa likviditeetin.

Loppupeleissä sijoittajan kannalta tärkein kysymys on, kuinka luotettava KPY:n NAV-arvio on (pitäisi olla, koska ulkopuolisen arvioima) ja kuinka suuri osa siitä koostuu helposti arvostettavista omaisuuseristä. Katsotaan siis vielä, mistä yhtiön varallisuus koostuu.

Jos NAV:ia on uskominen, niin periaatteessa paras tapa saada tuottoja KPY:n osalta olisi vain myydä kaikki omistukset kerralla (tyyliin kaikkia lautasia ja keittiöhopeoita myöten), ja osuudenomistajat saisivat nopean 70-80%:n tuoton.

Yhtiö pyrkii jatkossa kasvamaan ennen kaikkea PE-rahaston avulla, joka on suhteellisen riskialtis strategia, koska kuten todettu Sentican historiallinen tuotto ei ole ollut erityisen korkea, vaikka on ollut tyydyttävä.

Osinkoa – tai tarkemmin osuuskorkoa (joka aina 8%:n tuottoon asti kohdellaan samalla tavalla kuin osinkoa verotuksessa ison osuuskunnan osalta) – yhtiö pyrkii maksamaan 20 % omistusten tuottamista nettotuotoista ja tämä osuus pyritään kasvattamaan 60 %:iin vuoteen 2030 mennessä.

Yhtiö siis pyrkii perinteisempään sijoitusyhtiömalliin, jossa osinkoja maksetaan ulos enemmän ja enemmän yhtiöistä. Heti osinkocasea KPY:stä ei kuitenkaan synny. Sinänsä tämä on pääomasijoittajalle tuttu tapa, mutta jos katsotaan rahoitusteknisesti, niin itse asiassa omien osakkeiden osto olisi huomattavasti järkevämpää näin isolla NAV-alennuksella. Mutta sijoitusyhtiöillä on usein tapana vain pumpata kaikki pääomat (pää)omistajille ulos ja niin varmasti tässäkin tulee käymään.

KPY:n osakeannin rakenne ja antiin osallistuminen

KPY:n syyssä listautumisessa ei ole mitään uutta ja varmaan jatkossa en niitä listautumisanti.analyyseihin enää listaa – jokainen yhtiö kun pitkälti vain copypastettaa listautumisesitteisiin, samat mitä kaikki yritykset.

Toki nyt etenkin likviditeetti on valtava tekijä, koska KPY:llä on noin 19 000 osuuskuntalaista, jotka ovat monet todennäköisesti joutuneet pitää omistustaan ja pörssiin listautuminen antaa heille mahdollisuuden myydä koko – tai osaomistus.

Tämä paine osuuskuntalaisilta saattaa olla myös matalan arvostuksen takana, koska pörssiin haluttiin melkein hinnalla millä hyvänsä. Itse johdon esityksessäkään johto ei oikein osannut arvostuksesta muuta sanoa kuin, että se on harmillisen matala ja he tietävät sen, kun Aki Pyysing listautumisen järkevyyttä ylipäätänsä tällä hinnalla haastoi.

Jos katsotaan listautumisen rakennetta, KPY pyrkii hakemaan listautumisella 8,7-10 miljoonan euroa lisää itselleen ennen listautumisen kuluja (jotka ovat vähän päälle kaksi miljoonaa).

KPY:n anti on myös siitä harvinainen, että siinä ei ole erikseen ankkurisijoittajia. Anti toki on sen verran pieni, että anti katoaisi suoraan ankkurisijoittajien kitaan, mutta nyt kaikki käytännössä myydään vapaasti institutionaalisille ja yksityissijoittajille. Henkilöstöanti on tavallisesti mukana.

Positiivista annin rakenteessa on se, että nykyiset osuudenomistajat eivät irtaudu eli tässä annissa kerätään puhtaasti uusia omistajia sekä uutta rahaa markkinoilta. Toki suurimmalla osalla osuudenomistajia ei ole mitään lock-upia, eli he voivat myydä ensimmäisenä pörssipäivänä osakkeitaan pois heti, jos vain näin haluavat. Nykyisiä omistajia kuitenkin on noin 19 000 eli merkittävä määrä ihmisiä, jotka saavat vihdoin likviditeettiä omistuksilleen.

Tämä voikin aiheuttaa mielenkiintoisia kurssiliikkeitä, jos myyntipainetta osakkeelle kertyisi ja merkittävä määrä nykyisiä omistajia likvidoisivat osakkeita samaan aikaan (jota pidän epätodennäköisenä).

Minimimerkintä yleisöannissa on 100 kappaletta (510 euroa) ja enimmäismerkintä 20 000 osaketta. Jos haluat merkata tätä enemmän, täytyy osallistua instituutioantiin. Antiin voi osallistua Dansken, sekä Nordnetin sivuilla kaikilla suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla. Osakkeita KPY:n listautumisannissa voi merkata niin arvo-osuustilille kuin osakesäästötilille.

Osallistunko minä KPY:n listautumisantiin?

Jos asuisin Kuopion alueella, todennäköisesti osallistuisin ihan paikallisen liike-elämän tukemisen vuoksi. Mutta koska asun PK-seudulla, en antiin osallistu.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö listautuminen voisi olla erittäin onnistunutkin. Etenkin erittäin alhainen osakkeen hinta verrattuna NAV:iin voi mahdollistaa sen, että osake korjaa merkittävästi ylöspäin muutaman kuukauden aikana – jos markkina NAV:iin uskoo tai, jos PE-rahaston kerääminen onnistuu erinomaisesti ja rahasto löytää lupaavia sijoituskohteita.

Todellisuudessa Sentican osuus KPY:stä on se, joka ratkaisee yhtiön menestyksen tulevaisuudessa. Infrajalka on suhteellisen varma toiminta (ja käytännössä lähes koko yrityksen markkina-arvon arvoinen) ja tasesijoitussalkun merkitys tulee vähenemään 200 miljoonan rahaston jälkeen. Pitkälti sijoituscasen voikin tiivistää seuraavien vuosien aikana kahteen pointtiin.

1. Onnistuuko PE-sijoitukset paremmin kuin jatkossa?
2. Onko osakkeen hinta niin alhainen verrattuna NAV:iin, että osake voi pörssissä korjata korkeammalle, vaikka mikään ei merkittävästi yhtiön liiketoiminnassa muuttuisi?

Yhteenveto KPY:n listautumisannista

KPY:n listautumisanti on mielenkiintoinen monella tapaa, koska kyseessä on osuuskunta ja tämän lisäksi vielä äärimmäisen paikallinen yhtiö. Usein salkkuun halutaan hajautusta maiden välillä, mutta nyt on mahdollisuus melkeinpä sijoittaa ihan vain Pohjois-Savoon.

Uskon, että KPY:n listautumisanti saattaa olla jopa yllättävän onnistunut ja suosittu, koska kyseessä on niin vahvasti paikallinen, että suomalainen toimija. Postin anti osoitti hyvin millainen merkitys aidosti tietynlaisella kansantajuisuudella on ja koska pörssit ovat Suomessa olleet erinomaisessa menossa viimeisen kuukauden ajan Nokian johdolla.

KPY on mielenkiintoinen lisä pörssiin, joten on mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan yhtiön liiketoiminta, että osakkeen kurssi tästä eteenpäin jatkaa. Potentiaalia lyhyenkin aikavälin nousuun kuitenkin on, vaikka kysymysmerkkejä itse liiketoiminnan toteuttamisen ympärillä pyörii.