Kuinka paljon kirjailija tienaa? Tosielämän numerot auki!

Kuinka paljon kirjailija tienaa? Keskustelu tämän kysymyksen ympärillä on kiihtynyt viime vuosina, kun äänikirjojen ja fyysisten kirjojen myynti on kääntynyt päälaelleen. Numeroita on kuitenkin erittäin vaikea saada julki, koska harva viitsii puhua euroista ja numeroista avoimesti. Ja toisaalta se on se syy, miksi tätä blogia olen kohta kymmenen vuotta kirjoittanut – koska euroista, kappaleista ja ihan kaikesta pitäisi puhua kaikilla elämän osa-alueilla huomattavasti avoimemmin. Silloin opimme myös mikä on mahdollista – ja mitä odottaa millaisissakin elämän asioissa taloudellisesti.

Kun puhutaan tuloista, kyse ei yleensä ole halusta, vaan nimenomaan siitä, onko kirjailijalla tai kääntäjällä mahdollisuus tehdä työtään elääkseen. Tilastokeskuksen mukaan keskivertosuomalaisen palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli joulukuussa 2023 yhteensä noin 3 200 euroa kuussa. Kirjailijan kaunokirjallisesta työstä, eli itse kirjasta, saama veronalainen mediaanitulo on vuodessa vähemmän kuin mitä keskimääräinen palkansaaja saa kuukaudessa. Tietokirjallisuutta kirjoittavan kirjailijan vuosittainen mediaanitulo on vielä alle puolet tästä. Tämä on siis kirjailijan arjen lähtökohta.

Mutta miten omat kirjailijatuloni asettuvat näihin tilastoihin? Tänään kerron tarkalleen, kuinka paljon kirjailija tienaa, mistä tämä tienaaminen rakentuu ja millaisia asioita kirjan kuluttajan sekä kirjailijan kannattaa ottaa huomioon. Toivon, että tekstistä on hyötyä myös, jos olet kirjailija, muu taiteilija tai mietit näitä asioita. On paljon asioita, joita kirjailijan kannattaa sopimusta neuvotellessa ja kuluttajan kuluttamisen formaattia päättäessään pohtia.

Aloitetaan hieman tilastotiedoilla tietokirjallisuudesta Suomessa. Tietokirjoja kirjoitetaan Suomessa koko ajan vähemmän ja vähemmän. Uusia tietokirjoja (lukuun ottamatta opetusmateriaalia) syntyy Suomessa vain noin tuhat joka vuosi. Lähtökohtaisesti suomalaiset tietokirjat ovat puhtaasti suomalaisia. Vain noin 15% suomalaisten tietokirjojen oikeuksista myydään ulkomaille.

Kaikki tässä esitetyt tilastotiedot kirjailijoiden ansiosta perustuvat vuonna 2023 Suomen tietokirjailijoiden tekemään tutkimukseen tai TIlastokeskuksen tilastoihin vuosilta 2021-2023. Omat tuloni taas ovat puhtaat tulot, eivätkä ota huomioon ennakkoa (ennakolla ei juuri ole väliä, koska se vain vähennetään kokonaiskorvauksesta kirjailijapalkkiota maksettaessa). Kaikki tulot ovat ennen veroja ellei erikseen mainittu. Avaan veroja tarkemmin tekstin lopussa.

Kuinka paljon kirjailija tienaa vuodessa?

Tilanteeni on siis tämä. Olen kirjoittanut yhden kirjan, joka julkaistiin maaliskuussa 2023. Toinen kirja on työn alla. Hain apurahoja ensimmäiseen kirjaan. En saanut. Hain apurahoja toiseen kirjaani, kun ensimmäinen kirjani oli myynti- ja arvostelumenestys. En saanut. Kaunokirjailijat saavat apurahoja keskimäärin enemmän kuin tietokirjailijat. Kaunokirjailijoista 59 % saa apurahaa, tietokirjailijoista noin 33% saa joka vuosi apurahaa.

Tästä johtuen vuoden 2023 kirjailijapalkkani, joka maksetaan siis suurimman osan kustantajien toimesta aina seuraavan vuoden toukokuussa, muodostuu täysin ensimmäisen kirjan myynnistäni maaliskuu 2023-joulukuu 2023 ajalta, eikä mukana ole apurahoja, kirjastokorvauksia tai puhujapalkkioita.

Tietokirjaa myydään keskimäärin 1000-3000 kappaletta. Viisas Sijoittaja-kirjaa myytiin kaikissa eri formaateissa yhteensä n. 7 300 kappaletta vuoden 2023 aikana – eli se oli kustantajankin silmissä puhdas bestseller (jep, näin vähän kirjoja nykyään enää kulutetaan, että tällä numerolla päästään bestseller-kategoriaan Suomessa niin kustantajan kuin kirjaston näkökulmasta). Koen, että kirja kuitenkin kestää aikaa, joten oletan, että Viisas Sijoittaja tulee myös myymään pitkälle tulevaisuuteen – onhan se edelleen parhaat arvostelut saanut suomalainen sijoituskirja koskaan!

Edes rapakon toisella puolella Yhdysvalloissa tilanne ei ole yhtään sen parempi. Yhdysvalloissa jopa 96% kaikista julkaistuista kirjoista myy alle 1 000 kappaletta – koko elinkaarensa aikana! Kirjailijan arki onkin siis pahimmillaan erittäin raatoisaa ja olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että esikoiseni on myynyt näinkin hyvin.

Huomattavaa onkin, että kun miettii kirjan numeroita ja bestseller-statusta tietokirjaan, saamani kokonaiskorvaus kirjan ensimmäisestä vuodesta saattaa yllättää.

Aloitetaan siis siitä mielenkiintoisimmasta eli yhteissummasta (ennen veroja). Kuinka paljon tienasin yhdellä tietokirjalla ensimmäisenä vuotena? Tienasin yhteensä 14 462,65 euroa ennen veroja kirjastani vuoden 2023 aikana.

Vuonna 2022 tehdyn tutkimuksen mukaan tietokirjallisesta työstä saatujen veronalaisten vuositulojen mediaani on laskenut Suomessa vuoden 2018 tulotutkimuksesta 1 111 eurosta vaivaiseen 606 euroon vuodessa, jos mukaan ei lasketa apurahoja. Tähän verrattuna siis Viisas Sijoittaja tuotti aivan massiiviset rahavirrat.

Laskelmieni mukaan käytin kirjan kirjoittamiseen sekä asioiden tutkimiseen noin 1 500 tuntia. Tämä tarkoittaa, että tuntipalkka ensimmäisen vuoden osalta kirjasta oli 9,6 euroa/tunti. Suomalaisen keskimääräinen tuntipalkka oli vuonna 2022 17,1 euroa/tunti, joten tällä tuntipalkalla ei ihan heti minunkaan kannata päivätöitäni lopettaa. Tuloni olivat silti tietokirjailijaksi jopa äärimmäisen korkeat kirjan erinomaisen menestyksen takia.

Mielenkiintoisemmaksi homma menee, kun katsotaan vielä, miten kirjasta saamani tulot jakautuvat per kulutettu kirjatyyppi. Aloitetaankin siis siitä kirjatyypistä, millaiseksi kirja on alunperin tarkoitettu ja jona Viisas Sijoittajakin on parhaimmillaan – fyysisestä kirjasta.

Kuinka paljon kirjailija saa fyysisestä kirjasta?

Jos kokonaissumma oli noin 14 500 euroa, niin kuinka paljon tästä oli perinteisen fyysisen kirjan osuutta? Sain fyysisen kirjan myynnistä jopa 9 450,15 euroa eli 65,34% koko kirjailijatuloistani. Viisaan sijoittajan osalta fyysinen kirja olikin edelleen voimissaan ja sitä myytiin ensimmäisen vuoden aikana aika tarkalleen tasan 2 500 kappaletta. Fyysinen kirja onkin siis edelleen kirjailijalle se tärkein tulon lähde, vaikka niitä kulutetaan koko ajan vähemmän. Ja vaikka äänikirjaa kulutettiin huomattavasti enemmän myös Viisaan Sijoittajan kohdalla, näet pian miten tulot jakautuvat tästä huolimatta.

Tärkeintä ei olekaan myyntiluvut, vaan se kuinka paljon kirjailija saa rahaa per kulutettu kirja. Kirjailijaliiton tekemässä selvityksessä selvisikin, että kaunokirjailija saa 2,68 euroa per myyty kirja. Tietokirjailijoiden selvityksessä tietokirjailijat saavat arvion mukaan hieman enemmän – 3,00 euroa per kirja. Itse tienasin hieman enemmän. Ensimmäisenä vuotena tienasin noin 3,7 euroa per myyty fyysinen kirja. Tämä ei ole ollenkaan hullummin, kun miettii, että kirja on kuitenkin 500-sivuiseksi tietokirjaksi äärimmäisen edullinen – vain noin 25 euroa kappale.

Kuinka paljon kirjailija saa äänikirjasta?

Suomessa Bookbeat ja Storytel hallitsevat äänikirjamarkkinaa ja on aika selvää, että Elisa kirjankin sulautuessa Bookbeatiin, aikanaan Suomessa tuskin tulee enää jäljellä olemaan kuin nämä kaksi isoa. Mielenkiintoista on, että yhtiöt maksavat kustantamoille palveluissa kuunnelluista kirjoista hieman eri tavalla korvauksia.

Bookbeat maksaa ennalta sovitun korvauksen jokaisesta kuuntelemestasi tunnista.

Storytel sen sijaan käyttää monimutkaisempaa tulonjakomallia, jossa kustantamot saavat tietyn prosenttiosuuden Storytelin asiakkailtaan saamista rahoista. Tämä malli on sen verran läpinäkymätön kirjailijalle, että en saanut siitä selvää edes äänikirja korvauksia lukiessani.

Loppupeleissä idea on kuitenkin sama molemmissa malleissa. Mitä pidempi kirja, sitä kalliimpi se on ja sitä enemmän äänikirjapalvelut siitä kustantajalle maksavat. Ja näin myös kirjailija saa enemmän rahaa pidemmästä kirjasta. En tiennyt tätä Viisasta sijoittajaa kirjoittaessa, mutta siitä tuli kuin tulikin aika möhkäle – vähän yli 17 tuntia kuunneltuna 1x nopeudella. Kirja onkin huomattavasti keskimääräistä kirjaa pitempi, jonka pitäisi näkyä myös tilipussissani positiivisesti.

Eli kuinka paljon kirjailija tienaa äänikirjoilla?

Vuonna 2023 tienasin 4 548,36 euroa eli 31,44 % kaikista kirjailijatuloistani äänikirjojen kautta. Huomaatko jotain? Summa on yli puolet vähemmän kuin fyysisten kirjojen myynti. Entä kappaleina? Viisasta sijoittajaa kulutettiin äänikirjana yli kaksi kertaa enemmän kuin fyysistä kirjaa. Tästä huolimatta kirjailijana saamani korvaus oli yli 50% vähemmän kuin fyysisestä kirjasta.

Tämä kertoo aika hyvin siitä, mitä äänikirjat parhaimmillaan (tai pahimmillaan tekevät kirjailijan tulolle).

Tietokirjailijoilla äänikirjamyynnin mediaanipalkkio olikin 99 senttiä per kuunneltu kirja, minkä kertoo Tietokirjailijoiden viime vuonna teettämä vastaava tulotutkimus. Kustantajat saavat tilastojen mukaan keskimäärin kirjasta 2,5 euroa eli ei merkittävästi enempää – tarkkaa summaa en toki tiedä, kuinka monta euroa kustantajani saa Viisaasta sijoittajasta.

Sain itse ensimmäisenä vuotena tasan tämän verran eli 99 senttiä per kuunneltu äänikirja. Hetkinen. Miksi? Kirjani oli kuitenkin huomattavasti keskimääräistä pitempi, joten siitä olisi pitänyt saada enemmän korvausta kuin keskimäärin. Rehellisesti tämä johtui siitä, että en tajunnut, kuinka suosittu äänikirja on formaattina ja koska kyseessä oli ensimmäinen kirjani, ei minulla ollut niin paljoa neuvotteluvoimaa komissioprosenteistani.

Nyt kun ensimmäinen kirjani Viisas Sijoittaja ylitti niin minun kuin todennäköisesti kustantajankin odotukset, sain onneksi uutta kirjaa varten komission hieman korkeammalle neuvoteltua. Onkin hyvä muistaa, että esikoiskirjailijalla on aina vähän sama kuin perustyöntekijällä – ensin pitää tehdä työt hyvin – ja sen jälkeen pystyy neuvottelemaan palkankorotuksesta.

Äänikirjasta täytyy kuitenkin sanoa se, että se toimii myös ihan lisämyyntikanavana ja kirjastomaisesti helpottaa ihmisten pääsyä kirjaan. Alalla itsessään puhutaankin ns. hybridikuluttajista, jotka saattavat kuluttaa kirjan ensiksi äänikirjana kerran tai jopa pari kertaa – ja sen jälkeen ostavat kirjan vielä hyllyyn. Äänikirja onkin erinomainen formaatti siitä, että se vähentää ihmisten kynnystä tarttua kirjaan.

Ei siis liene salaisuus, mutta sanotaan se silti: mikäli haluat kirjailijaa – ja kirja-alaa tukea – osta aina fyysinen kirja, jos kirjasta äänikirjan kuuntelun jälkeen tykkäsit.

Kuinka paljon kirjailija saa e-kirjasta?

Sähköiset kirjat eli e-kirjat eivät ole jostain syystä juuri Suomessa lyöneet läpi. Tämä näkyi myös Viisaan sijoittajan numeroissa. Sain e-kirjakorvauksia vaivaiset 473,27 euroa eli 3,22% kaikista kirjapalkkioistani. Tämä tekee 1,36 euroa per myyty e-kirjakappale.

E-kirjoille löytyy pieni, mutta tiukka kannattajajoukko, mutta Suomessa markkina on edelleen erittäin pieni. Mielenkiintoista onkin nähdä, tuleeko tämä koskaan muuttumaan, vai jääkö e-kirjat aina paitsioon Suomen markkinoilla. Kun miettii, kuinka paljon itse tulee tuijotettua näyttöä päivässä muutenkin, niin viimeinen asia kyllä mitä itse haluaisin tehdä, olisi lukea vielä kirjoja näytöltä tai lukulaitteelta, joten ymmärrän tämän hyvin.

Kuinka paljon kirjailija tienaa kirjastolainasta?

Koska kirjani on ollut ulkona vasta vuoden, en ole saanut kirjastokorvauksia vielä laisinkaan Sanastosta. Suomessa vuodelta 2023 todennäköisesti yhdestä lainasta korvausta kirjailijalle maksetaan 31 senttiä, joten odotan mielenkiinnolla, millaisia rahoja täältä tulee. Viisas sijoittaja on ollut erittäin suosittu myös kirjastokirjana ja näin yli vuosi julkaisunkin jälkeen esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastossakin jonoa on vielä yli 200 ihmistä.

Ja jopa lokakuussa julkaistavani Vaurastu Viisaasti -kirjani varaukset ovat ylittäneet Helsingin alueella jo yli 100 varausta, mikä on hienoa nähdä näin jo 4 kuukautta etukäteen.

Tämä on aidosti ilahduttavaa nähdä ja itsekin kirjaston suurkuluttajana, nämä korvaukset tulevat olemaan kiva lisätulo, mutta loppupeleissä summat todennäköisesti jäävät kokonaisuudessaan pieniksi niin ääni-, kuin fyysiseen kirjaan verrattuna. En ole nähnyt vielä tarkkoja lukuja kirjastolainauksista, mutta oletan, että kirjastolainauksista tulevat euromäärät liikkuvat hieman korkeammalla kuin e-kirjojen myynnistä tulevat rahat.

Kirjan tekijänoikeuspalkkio – tiivistettynä

Kuinka paljon kirjailijoiden tekijänoikeuspalkkiot ovat sopimuksissa usein prosentteina siitä hinnasta, millä kustantaja onnistuu kirjan myymään jälleenmyyjille tai lukijoille suoraan? Alla tilasto ja miten oma sopimukseni ensimmäisen kirjan osalta näytti tämän osalta.

Kirjatyyppi Mediaani Oma palkkioprosenttini
Fyysinen kirja 20 % Hieman korkeampi
Äänikirja 18 % Hieman matalampi
E-kirja 20 % Hieman korkeampi
Pokkari 13 % Hieman matalampi

 

Hyvä on siis huomata, että kirjailijahan ei saa tuota prosenttiosuutta kirjasta kirjan jälleenmyyntihinnan perusteella, koska siihen välikätenä tulevat vielä valtio (ALV:n muodossa) sekä tietenkin kirjakaupat. Palkkioprosentit kasvavat sitä myötä, mitä vahvempi kirjailijan neuvotteluasema on (eli usein, mitä tunnetumpi ja menestyneempi kirjailija on, koska silloin riski myös kustantamolle on pienempi).

Veroista puheen ollen. Kuten mainitsin alussa, tienasin kirjalla siis ensimmäisen vuoden aikana 14 462,65 euroa ennen veroja. Mutta.

Käyn hyväpalkkaisissa päivätöissä, joten käteen jäävä summa oli hieman erilainen. Kuulunkin siihen suomalaisten luokkaan, jonka jokaisesta tienaamasta lisäeurosta 56,9 % menee valtiolle ja 43,1 % jää omaan käteen.

Todellisuudessa verojen jälkeen kirjasta käteeni jäikin 6 233 euroa, valtion saadessa tuloveroja kirjasta 8 229,24 euroa ja tämän päälle noin 8 000 euron arvosta ALV:eja. Suomen valtio siis tienasi kirjallani vähän yli kaksi kertaa enemmän kuin minä! Näitä lukuja sekä muutenkin kirjallisuuden haasteita tällä hetkellä katsoessa, tuntuu täysin hullulta, että kirjojen ALV:ia ollaan korottamassa entisestään. Ja toisaalta veroprogressio varmistaa sen, että tulotasollani kirjan kirjoittaminen täytyykin olla ennen kaikkea rakas harrastus  – taloudellisesti tässä ei ole mitään järkeä – ainakaan kirjailijalle itselleen tuntipalkkaa katsoen, vaikka kirja onkin myynyt erinomaisesti ja saanut erinomaiset arvostelut.

Paljonko kirjailijalle maksetaan – yhteenveto

Omat tulonlähteeni ovat tulleet täysin siis kirjan tuloista, mutta todellisuudessa kirjailijat tienaavat myös monella muulla tapaa. Alla keskimääräisen tietokirjailijan tulonlähteet vuosimallia 2022.

Huomattavaa onkin, että yli puolet kirjailijoiden tuloista syntyy aivan muualta kuin niistä korvauksista, joita kirjailija saa kirjan myynneistä. Tietokirjailijan ammatti onkin siitä mielenkiintoinen, että kuten moni muukin tieteen- ja taiteenala, sitä ei oikein voi tehdä kuin muiden rahoilla. Tai vaihtoehtoisesti harrastuksena tai sivutyönä, kuten itse teen. Itsekin olen saanut kirjan ja julkisuuden mukana puhujakeikkoja sekä muita kirjoituskeikkoja (kuten HS-vision kolumnipaikka), jotka kaikki luovat tulovirtaa huomattavasti paremmalla tuntipalkalla kuin kirjan kirjoittaminen.

Samalla tietokirjojen tulevaisuus ei näytä erityisen hehkeältä. Tietokirjojen myynti on laskenut Suomessa nyt monta vuotta 5-10% vuodessa perätysten. Sama trendi näytti jatkuvan myös vuonna 2023. Tietokirjailijana tämä trendi on toki masentava, mutta koen, että se on muutenkin masentava. Kirjat häviävät kamppailua kaikkea lyhyempää, vähemmän keskittymiskykyä vaativalle sisällölle kiireisen arjen keskellä, joka kertoo paljon ajastamme. Ja samalla suomalaisten koulutusaste junnaa paikallaan.

Olen myös hieman huolissani tilastosta, joka nousi esiin Suomen tietokirjailijoiden tekemästä tutkimuksesta. Mitä luulet, mikä on suomalaisen tietokirjailijan keski-ikä? Tutkimukseen vastaajien mediaani-ikä oli 66 vuotta, joista 84 % oli maistereita tai tohtoreita. Olen siis itse puolet nuorempi kuin keskimääräinen tietokirjailija, joka tuntuu erittäin oudolta.

Sen lisäksi, että tietokirjoja siis myydään ja kulutetaan koko ajan vähemmän, myös kirjojen kirjoittajien keski-ikä nousee koko ajan. Vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa, kun keski-ikä oli 63 vuotta. Laadukas suomalainen tietokirjallisuus on siis omalla tavallaan jo vähän uhanalainen laji.

Toivon, että tämä teksti herätti ajatuksia suuntaan jos toiseensa kirjailijan ammatista, tuloista ja mysteeri kirjailijan tulojen ympärillä valkeni hieman selvemmäksi. Laita kommenttia, mitä ajatuksia numeroista herää tai jos teksti herätti kysymyksiä!

Mikäli aidosti avoin rahapuhe kiinnostaa, voit nyt ennakkotilata kaikkia henkilökohtaisen talouden oppeja käsittelevän kirjani Vaurastu Viisaasti – rahataidot haltuun Tammen verkkokaupasta alekoodilla VAURASTUVIISAASTI20 täältä.

Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista! 

Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter

Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

14 kommenttia artikkeliin ”Kuinka paljon kirjailija tienaa? Tosielämän numerot auki!”

  1. Onnittelut vielä hyvästä kirjasta ja hyvästä myyntimenestyksestä. Oma mielipiteeni äänikirjojen suhteen on sama kuin kirjailijaliiton: kirjailijan osuus on oltava paljon korkeampi JA karenssiaika fyysisen kirjan ja äänikirjan julkaisulle! Jos kirjailijan korvaus äänikirjasta on nyt n. 1/5 mitä hän saa fyysisestä kirjasta, se pitäisi olla yli 50%. Karenssiajaksi ehkä yli 6kk voisi toimia. Muutoin , ei äänikirjaa.
    Uutta kirjaa odotellessa, hyvää kesää

    Vastaa
    • Kiitos! Joo tuo karenssiaika on mielenkiintoinen ja sinänsä luonnollinen (vähän kuin elokuvissa usein juuri on – vaikka niissäkin sykli leffateatterin ja digitaalisen julkaisun välillä on vähentynyt huomattavasti).

      Monen kirjailijan näkökulmasta, joilla ei esim. ole samanlaista kanavaa kuin itsellä tämä blogi, siinä on kuitenkin yksi haaste. Kirjan ympärillä ns. markkinointikiertue tehdään vain kerran mediassa, podcasteissa jne. ja usein ihmiset tarttuvat tai ei tarttuvat kirjaan tässä kohtaan. Saattaa olla, että tämä markkinoinnin ja äänikirjan saatavuuden ristiriita saattaisi kääntyä joidenkin kirjojen myyntiä vastaan – ainakin teoriassa.

      Hyvää kesää sinnekin!

      Vastaa
  2. Kirjailijoiden naurettava tulotaso on todella surullinen juttu. En jaksa edes kertoa mitä mieltä olen alvin nostosta ja siitä, miten käy, kun Suomen kaltaisella pienellä kielialueella kirjailijoiden työstä tulee vain harrastus, koska saatavalla palkalla ei elä.

    Samaan aikaan olen kuitenkin itse kirjaston suurkuluttaja. Luen yleensä 70 kirjaa vuodessa ja harvoin samaa kirjaa uudelleen. Lisäksi asun pienissä neliöissä eikä täällä yksinkertaisesti olisi tilaa 70 kirjalle vuosittain. Uskon, että moni muu paljon kirjallisuutta kuluttava painii saman ongelman kanssa. Sitä haluaisi tukea kirjailijaa ja kirja-alaa, mutta ainoa rahallisesti järkevä keino eli kirjan ostaminen ei vain ole mahdollista. Haaveilen siitä, että kirjastoon tai äänikirjapalveluihin tulisi mahdollisuus ”tipata” kirjailijaa. Maksaisin mieluusti muutaman euron tippiä hyvien kirjojen kirjoittajille.

    Ylipäätään en ymmärrä mitä kirja-alalla touhutaan. Tämä on toki vain lukijan näkemys, mutta mielestäni kustantamoiden pitäisi tosissaan miettiä miten uudistua ja pitää tämä ala hengissä muuttuvassa maailmassa. Tuntuu, että tällä hetkellä siellä vain reagoidaan ja yritetään pysyä pinnalla eikä mietitä asioita pitkällä tähtäimellä laisinkaan.

    Vastaa
    • Jep, ALV:n nosto on aika viimeinen niitti, kun miettii että fyysisen kirjan myynti ei muutenkaan ihan raketoi. Ja samalla lukutaito heikkenee ja koulutustasokin on jäätynyt paikalleen. Olen toki kirjailijana ehkä vähän puolueellinen, mutta olen aidosti huolissani kirjallisuuden heikentyneestä asemasta ihan koko yhteiskunnan näkökulmasta.

      Ja joo kirjoissa ehdottomasti on se ongelma, että ne vievät aivan valtavasti tilaa, etenkin jos kuluttaa paljon. Itse myös kulutan kirjastoa paljon ja ostan hyllyyn vain poikkeukselliset kirjat, joita haluan tukea ja joihin uskon palaavani moneen kertaan (tai ainakin haluan palata :D).

      Lohdutuksena voin sanoa, että nyt kun olen paljon ollut kustantajan kanssa tekemisissä, siellä painitaan juuri noiden samojen aiheiden ympärillä. Sinänsä ollaan ihan mukana muutoksessa, mutta samaan aikaan ollaan puun ja kuoren välissä, koska halutaan välttää musiikkiteollisuuden kohtalo. Ja tuosta tippaamisestakin on ollut itse asiassa puhetta! Tippaus olisi mielestäni myös hyvä, mutta toisaalta kaikessa on kaksi puolta ja tippauskulttuun tuominen olisi oikeastaan sen myöntämistä, että matala palkka kirjailijan työstä on ok – vähän kuin tarjoilijoilla USA:ssa. Mutta tästä huolimatta itsekin kyllä tykkäisin tippausideasta ja en yllättyisi, vaikka sellainen mahdollisuus tulevien vuosien aikana äänikirjapalveluihin saapuisikin.

      Vastaa
      • Ajattelen että kirjojen kustantajat ovat kuin Kodak tai Gamespot. Varmasti tekevät parhaansa, mutta Spotify ja Netflix muuttivat maailmaa. Kuluttajien käytös on muuttunut, todennäköisesti pysyvästi. Harva haluaa maksaa 20€ levystä, kun 10€ kuukausihinnalla saa kunnella sitä levyä ja kaikkia muita levyjä niin paljon kun haluaa. Ääni- ja digikirjoista täytyy miettiä, että vaikka ovatkin huonosti tuottavia, niin nehän saattavat tuottaa vielä 10v päästä jotain taskurahoja. Sen sijaan kerran ostettu fyysinen tai e-kirja ei tuota kertaoston jälkeen mitään kirjailijalle. Ajattelen että sekin voi olla pitkällä tähtäimellä hyvä juttu! Varsinkaan jos et diskonttaa tulevia tuottoja 8% tuotto-odotuksella 😀

        Leikittelin joskus sellaisella ajatuksella jos sarjakuvien tekijöillä ja elokuvantekijöillä olisi samanlaiset oikeudet omiin tuotoksiinsa. Disneyhän riisti sarjakuvataiteilijoita sillä, että maksoi tietyn summan / sivu ja sen jälkeen valmis tuotos oli Disneyn omaisuutta. Sen sijaan elokuvista joutuu maksamaan jatkuvasti rojalteja näyttelijöille ja studiolle. $WBD mainitsi joskus tulosjulkaisussa, että laajan ohjelmakirjaston ylläpitäminen on liian kallista. Mennäänkö tässä historiassa taaksepäin ja kohta kaikkien pitää taas ostaa elokuvat ja sarjat omaksi, jos haluavat katsella niitä uudestaan, koska kiertonopeus suoratoistopalveluissa käy niin nopeaksi? Nythän taisi käydä niin, että jostain Viaplaysta tms. katosi kuluttajien omaksi ostamia elokuvia, koska studio päätti vetää ne pois alustalta. Eihän tässä uskalla mitään digitaalista sisältöä itselle edes ostaa.

        Takaisin tajunnanvirrasta kirjoihin, minusta kustantamojen pitäisi myydä suoraan omalla alustalla fyysisiä tai e-kirjoja. Helposti käytettävässä formaatissa, ilman sitä surkeaa adobea johon en suostu koskemaan pitkällä tikullakaan. Realiteetti on varmasti sekin, että vaikea tehdä suuria tuloja alalla, jossa samoja tuotteita saa ilmaiseksi verorahoilla kustannettuna (kirjastot.)

        Joka tapauksessa, onnittelut hyvistä kirjatuloista. Vaikka tuntipalkkana ei suuret tulot niin varmasti jo vaivan arvoista!

        Vastaa
        • Kiitos paljon! Samaa mieltä, että samanlainen muutos on ehdottomasti kirja-alalla menossa. Ongelma on ehkä juuri se, että yksikään muu taideteollisuus ei ole tähän järkevää ratkaisua löytänyt. Muusikot tekevät nykyään kaiken rahansa keikoilla ja oheistuotteilla, elokuvissa toivotaan hyviä box office-tuloksia, mutta toisaalta ihmiset käyvät koko ajan vähemmän elokuvissa (joka myös tämä on itselleni suuri murheen aihe, koska rakastan elokuvateattereita ja elokuvissa käyntiä). Ja TV-sarjat ovat Netflixöityneet jo aikoja sitten.

          Moni kustantajahan Suomessa on alkanut tuota suoraan asiakkaalle mallia noudattamaan. Jos miettii, vaikka omaa kustantajaani Tammea, niin tämä pätee myös heihin. Tammella on oma kirja kauppa (tarkemmin WSOY-konsernin kirjakauppa, johon he kuuluvat). WSOY taas kuuluu Bonnieriin ja mitä Bonnier omistaa – no Bookbeatin tietenkin.

          Koenkin, että kirja-ala on ollut ehkä vähän muita proaktiivisempi Pohjoismaissa siinä, että on onnistunut haalimaan markkinaosuutta luonnollisesti kaikissa eri tyypeissä, eikä Amazonin kaltaiset jätit ole tulleet ja kävelleet yli. E-kirjoissa on vielä parantamisen varaa, mutta tuntuu, että suomalaiset eivät niitä juuri kuluta. Se, johtuuko tämä siitä, ettei ole kunnon paikkaa hankkia niitä, vai eivätkö suomalaiset vain halua kuluttaa niitä, on vielä kysymysmerkki.

          Vastaa
  3. Hei,
    Kuluttajana huomaan, että en ole vuosiin lukenut kokonaisia kirjoja. Teininä olin kirjaston suurkuluttaja ja rakastin viettää päiväni lukien. Opiskellessa opin haalimaan oikeat artikkelit ja lähteet ja salaamaan niistä sen, mitä voin käytyää perusteluna omalle argumentille. Ruuhkavuosina en edes katsonut (aikuisten)kirjoihin päin. Sitten löysin Bookbeatin ja aloin nauttia kesämökin työläästä käsin tiskaamisurakasta -luurit korvilla.Talvisin maksan bookbeatille 10 euroa/kk vaikka käyttö jää usein yhttä vähälle kuin kuntosalijäsenyydessä.

    Olenko siis lopettanut lukemisen? No en ole, vaan luen kännykästä 1-2h päivässä sen mitä algoritmit syöttävät. Päädyn juttuihin, mistä saan paljon uusia ajatuksia, mutta jään toki usein pohtimaan kontekstia ja luetettavuutta. Tällä mekanismillä päädyin tämänkin jutun lukemaan ja jopa kommentoimaan. Kirjasi herätti jonkun asteisen kiinnostuksen. Olisipa kiinnostavaa tietää mitä siinä kerrotaan. Mutta 500 sivua. Ja paikallaan istuen. Ehlä eläkkeellä sitten, tai jos se äänikirja olisi kiinnostava? Ilman muuta arvostan suomalaista kirjallisuutta ja haluan säilyttää elävän kulttuurin. Mielellään antaisin lahjaksikin. Mutta kun muutkaan ei enää lue kirjoja eikä heillä ole tilaa niitä säilyttää. Ja äänikirjaa ei ole mahdollista paketoida n. 20 euroa maksavaksi paketiksi. Miksei ole? Siinä on kokonaan missattu yksi segmentti!

    Sinänsä tuo palkkion ero äänikirja ja fyysisen osalta on minusta perusteltu. Äänikirjan kuuntelee yksi ihminen yhden kerran. Fyysinen myydään/ annetaan moneen kertaan eteenpäin, jos on riittävän hyvä. Mutta kirjailijoiden pitäisi saqda enemmäm

    Keksikää tapa tuoda teokset pala palalta algotitmien kautta minun kännykän ruudulle. Olen valmis käyttämään 1-2 h päivässä tähän harrastukseen ja maksamaan varmaan sen mitä pyydetään, kunhan minun ei tarvitse erikseen kirjautua yms

    Vastaa
    • Hienosti avattu tuntoja lukemiseen! Uskon, että moni pystyy samaistumaan tähän. Ennen kaikkea juuri tuohon aikaan. Kirjallisuudella meni tosiaan niin pitkään hyvin, kun kilpailua ihmisten ajasta oli vähemmän. Nykyään kuitenkin kirjan ääreen pysähtyminen tuntuu monesta varmasti erittäin vaikealta.

      Äänikirjat ovat hyvin korjanneet tätä, mutta samaan aikaan mielenkiintoisesti mahdollistavat myös sen, ettei kirjan ääreen tosiaan tarvitse enää edes pysähtyä. Kirjojahan kuunnellaan pitkälti samalla tavalla kuin podcasteja eli esim. lenkillä tai juuri vaikka kotitöiden parissa – eli tehdessä muita asioita samalla.

      Ja pohdin tätä myös itse asiassa tuota uusinta kirjaa kirjoittaessani, jonka takia kirja onkin jaettu pienempiin lukuihin kuin Viisas Sijoittaja. Jolloin kirjaa pystyy niin lukea, kuin kuunnella luonnollisemmin pala kerrallaan. Fakta on, että kirjailijat eivät pysty maailmaa muuttamaan, joten tärkeintä on mielestäni mukautua sen mukaan, mitä pystyy kuitenkin edelleen olemalla uskollinen omalle tyylilleen.

      Kirjan fyysisyys ja koko on myös todellinen ongelma. Hukumme tavaraan jo valmiiksi, jonka takia koko ajan harvempi varmasti kirjoja ostaa. Olisi mielenkiintoista kyllä tietää, mitä äänikirjoille tapahtuisi, jos ne myytäisiin suunnilleen samalla hinnalla tai hieman matalammalla kuin fyysiset. Uskon, että ainakin kuuntelumäärät varmasti laskisivat – tai ainakin todennäköisesti.

      Olen kirjoittanut koko elämäni, mutta lukemiselle en itsekään alkanut löytää elämässä aikaa vasta kun yli 25-vuotiaana, joten tiedän tunteen hyvin. Ja kiinnostuin kirjoista, koska huomasin, että ne ovat itselleni vain paras tapa oppia. Parempi kuin ääni- tai videoformaatti, joita nykyiset algoritmit suosittelevat. Jos oppisin paremmin videoista, todennäköisesti kuluttaisin niitä.

      Vastaa
  4. Luin vasta nyt tekstisi ja jostain syystä oli pakko pysähtyä alas haarukoimaan kirjastokorvauksia. Jos Helmetissä on niteitä 56 kpl ja laina vaikkapa 20 vrk (laina-aika bestsellereille 14 vrk ja varausten haku ja kuljetus vaikkapa 6 vrk), niin vuodessa lainauksia olisi siis 56 x (365/20) = 1 022 kpl

    Koska tuo on koko pääkaupunkiseudun (1,52 miljoonaa) luku, niin jos sen suhteuttaa koko maahan 5,56 miljoonaa saadaan noin 3 740 lainaa. Kun lainauskorvaus on 0,31 euroa, niin saadaan summaksi noin 1 160 euroa. Tämä nyt näin nopeasti haarukoituna, mutta tuskin kovin paljon heittää. Huomattavasti parempi summa kuin E-kirjojen kohdalla.

    Vastaa
    • Mielenkiintoisia laskelmia, en itse asiassa koskaan ole itse vielä haarukoinut noin tarkkaa tilannetta! Jos kirjastokorvauksista yhden kirjan osalta tulisi tuollaisia summia, niin olisihan se aika huikeata. Tänä vuonna korvaukset taidetaan maksaa jo tuossa syys-lokakuussa, niin kirjoittelen siitä vielä oman tekstin – katsotaan silloin, kuinka lähelle tuo arvio silloin osui.

      Mielenkiintoista on juuri miten nuo bestseller lainaukset ja sitten taas tiettyjen aluekirjastojen numerot menevät. Vaikka PK-seudulla kirjaan edelleen pitkät jonot, uskoisin, että monella pienemmällä paikkakunnalla, kirja on saattanut kerätä pölyä kirjastossa kuukausia ilman yhtäkään lainausta.

      Vastaa

Jätä kommentti