Kuinka paljon pitää olla säästössä pahan päivän varalle?

Kuinka paljon pitää olla säästössä pahan päivän varalle? Tämä on kysymys, johon meillä jokaisella pitäisi olla vastaus ja se on oikeastaan kaiken henkilökohtaisen talouden peruskivi. Jos sinulla ei ole varakassaa, on todennäköisesti jokainen muu taloudellinen neuvo sinulle täysin turha. Ensin pitää turvata oma arki ja sen jatkuvuus ja vasta sen jälkeen voi alkaa miettiä esim. rahastosijoittamisen aloittamista tai lomamatkoja ja muuta arjen luksusta.

Jos et ole aikaisemmin miettinyt, kuinka paljon sinulla tarvitsee olla säästössä pahan päivän varalle ja minkä suuruinen puskurirahasto sinulla kannattaa olla, toivon, että tämä kirjoitus laittaa ajatuksesi töihin.

Kaikilla meillä täytyy olla säästöjä, ja jokainen meistä pystyy säästämään

Ensiksi pitääkin kysyä, kuinka paljon pitäisi säästää kuukaudessa, että saa oman pahan päivän rahaston kuntoon? Tämä riippuu täysin palkasta ja elämäntilanteesta, mutta käytännössä jos käyt töissä, pitäisi sinun pystyä säästämään ainakin 100 euroa kuukaudessa – oli tilanteesi ihan mikä vain.

Olen kirjoittanut säästämisestä paljon ja voit käyttää esim. tätä kirjoitusta inspiraationa siinä, miten säästää rahaa parhaiten. Paljonko säästöön palkasta jää käteen, riippuu täysin sinusta ja omaa taloutta voi onneksi nopeasti virittää tiukemmaksi, jos haluaa säästää.

Kannattaa tähdätä ensin 100 euroon kuukaudessa, mutta jos se tuntuu helpolta, on järkevä alkaa vain säästämään omaa vararahastoaan mahdollisimman nopeasti. Kun säästäminen on lähtenyt käyntiin, seuraavaksi päästään siihen kysymykseen, että mikä sitten on sopiva puskurirahaston koko. 500 euroa, 1 000 euroa, 5 000 euroa, 10 000 euroa? Se riippuu siitä, minkä jokainen määrittelee pahaksi päiväksi – ja se riippuu pitkälti elämäntilanteesta, jossa olemme.

Meillä jokaisella on oma käsityksemme pahasta päivästä

Jotta ymmärretään, paljonko rahaa tilillä täytyy olla pahan päivän varalle, täytyy ensin miettiä ympäröivää yhteiskuntaa, jossa elämme. Suomi on siitä erityislaatuinen maa, että meillä on äärimmäisen laaja julkinen sektori, joka poistaa paljon yllättäviä kuluja, joita monessa muussa maassa asuvalle saattaisi tulla.

Ambulanssi tai aivokasvaimen poisto, kumpikaan näistä ei laita ketään meistä konkurssiin, kuinka vähän meillä sitten onkaan säästössä. Ja tämä on äärimmäisen hieno asia Suomessa.

Samalla se tekee pahan päivän arvioinnin Suomessa huomattavan haastavaksi. Mikä on paha päivä? Se riippuu ennen kaikkea elintilanteestasi sekä omistuksistasi. Mitä enemmän omistat, sen enemmän tarvitset säästöjä. Seuraavassa checklist asioista, jotka kasvattavat kassan tarvetta.

– Vuokra-asunto vs. oma koti
– Auto, moottoripyörä jne.
– Lapset
– Lemmikit
– Sijoitusasunto
– Velat

Asuminen on meille kaikille pitkään ylivoimaisesti suurin kustannus ja ensimmäisenä pitääkin miettiä vuokra-asunnossa, että kuinka pitkän aikaa vuokraa haluaa pystyä maksamaan varahastolla? Omistusasunnossa kuluja usein syntyy enemmän niin kauan kunnes laina on maksettu takaisin, mutta lainan takaisinmaksuvapaata pystyy onneksi monesti pankin kanssa neuvotella.

Auto, moottoripyörät, lemmikit ja muut elämää helpottavat ja nautintoa lisäävät asiat ovat taloudellisessa mielessä erittäin suuria rasitteita, jotka etenkin alivakuutettuina voivat tuottaa monelle elämässä paniikkia aiheuttavia äkkikustannuksia.

Koirien tai kissojen leikkaukset ihan vain perus myrkytyksestä saattavat mennä kahden tonnin paremmalle puolelle ja moottoriajoneuvon oikeastaan minkä tahansa osan hajoaminen pystyy aiheuttaa samanlaisen pommin. Usein vanhemmissa autoissa tuleekin halvemmaksi vain ostaa uusi auto – joka sekään ei ole halpaa. Kuten kirjoitin aiemmin, auto on huonoin sijoitus, jonka tulet koskaan tekemään.

Lapset taas eivät oikein katoa pitkään aikaan mihinkään, kun niitä on kerran hankkinut. Koko ajan epävarmemmassa maailmassa on täysin ymmärrettävää, että lapsia tehdään koko ajan vähemmän, koska jos ei ole edes sopivaa taloudellista varmuutta omaan elämään, miten voisi pitää huolta taloudesta, kun katon alla on yksi suu lisää. Tästä ja henkilökohtaisen talouden vaikutuksesta lasten hankinnan haluamiseen on väestöliitto esim. tehnyt mielenkiintoisia tutkimuksia.

Tämän lisäksi sinulla voi olla esim. sijoitusasunto ja sen avulla vielä enemmän velkaa. Autosta sinulla voi olla velkaa. Kodista voi olla velkaa. Kaikki lisävelka lisää entisestään oman varapuskurin koon suurentamisen tarvetta.

Monet näistä asioista vain ovat elämässämme ja olemme ne valinneet. Jotkut ovat pakkoja ja jotkut ovat olleet päätöksiä, joiden kanssa pitää vain elää.

Kahden vai kolmen kuukauden nettopalkka säästöön? Tärkeintä on laittaa oma turvaverkko kuntoon

Takuusäätiön ja monen muun talousviisaan mielestä säästössä kannattaakin olla 2-3 kuukauden nettopalkka. Voin henkilökohtaisesti sanoa, etten ole koskaan elämässäni pitänyt niin isoa varapuskuria. Syynä on se, että en ole ennen viime vuotta omistanut mitään luettelemistani asioista ja nytkin omistan käytännössä vain omistusasunnon ja sijoitusasunnon (ja niistäkin lainoista toinen nyt lyhennysvapaalla) sekä koronan takia olen tehnyt nyt etätöitä jo yli vuoden verran putkeen.

Pystyn siis tarvittaessa laittamaan kulutukseni erittäin pieneksi ilman, että riski yllättävistä kuluista kasvaa laisinkaan. Aivan toinen tilanne minulla olisi, jos minulla olisi esim. lapsia ja auto, jota tarvitsen töissä käyntiin. Oma tilanne määrittääkin sen, kuinka paljon rahaa oikeasti tarvitsee säästöstä ja tärkeintä onkin tunnistaa omat kulureiät ja sen, pystyykö niitä tarvittaessa tukkimaan vai ovatko ne mukana kaikesta huolimatta. Lapsista ei esim. luonnollisesti voi päästä eroon, mutta esim. autosta eroon pääseminen voi monelle olla helppoakin – ja kaiken lisäksi sen voi usein muuttaa kertatuloksi!

Kulureikien lisäksi on hyvä tunnistaa, kuinka hyvin olet turvannut arkesi. Ovatko vakuutuksesi oikeasti kunnossa? Oletko vakuuttanut kaiken, josta voi tulla yllättäviä kuluja. Ja mikä tärkeintä, kuulutko osaksi työttömyyskassaa?

Niin kauan kuin töissä kaikki on hyvin, ei monella meistä juuri ole vararahastolle välttämättä niin isoa tarvetta, mutta kuten korona opetti, tilanteet voivat muuttua oikeastaan kaikkialla nopeastikin. Onkin valtava ero, saatko perinteistä minimi työttömyystukea vai ansiosidonnaista päivärahaa. Olen itse suuri niin vahinko- kuin sosiaalivakuuttamisen uskoja ja mielestäni itsensä laajasti vakuuttaminen on yksi paras sijoituksista, mitä ihminen voi tehdä.

Paljonko rahaa tilillä? Kaksi tarinaa tosielämästä

Usein netistä löytyy laskelmia siitä, kuinka paljon rahaa pitäisi olla säästössä eri ikävuosina. Tämä on mielestäni suhteellisen turhaa. Kyse ei ole iästäsi, vaan elämäntilanteestasi. 50-vuotias perheellinen ihminen kokee todennäköisesti tarvitsevansa aivan erikokoisen puskurirahaston kuin 50-vuotias sinkku.

Seuraavassa onkin kaksi tarinaa lähipiiristäni ja miten kaksi kolmenkympin omaavaa henkilöä kokee varahaston tarpeen.

Case 1 on tyttöystäväni, jonka kanssa käyty keskustelu sai minut inspiroitumaan tähän kirjoitukseen. Tyttöystäväni säästää ASP:lle, indeksirahastoon sekä säästötilille. Säästötilillä hänellä on n. 5000 euroa ja kun kysyin, miksi hän pitää niin paljon rahaa tilillään, koska hänellä on ammatti, jossa käytännössä täystyöllisyys ja rahat voisi laittaa tuottavamminkin, vastaus oli, että ”mitäs jos tulee yllättäviä kuluja”.

Kysyin, mitä nämä yllättävät kulut voisivat olla. Kun mietimme asiaa, ei mieleemme tullut yhtään yllättävää kulua, joka tyttöystävälleni voisi tulla. Meillä ei ole autoa, koiraa, lapsia ja hänellä ei ole velkaa tai vuokra-asuntoa. Käytännössä ainoa asia, mikä voisi muuttaa asioita, olisi, että eroaisimme ja hän joutuisi muuttamaan pois – joka sekään ei sinällään maailmanloppu taloudellisesti, koska hän pystyisi ASP-säästöillään ja palkallaan jo ostaa vaikka kaksion Helsingistä.

Vaikka järkeilimmekin itsemme siihen, että ei yllättäviä kuluja oikeasti voi tulla, ei mikään määrä järkeä korvaa sitä psykologista turvan tunnetta, mikä tulee jostain kiinteästä euromäärästä, johon olemme fiksoituneet. Ja näin on tilanne myös tyttöstävälläni – sekä case 2:lla.

Case 2 on läheinen ystäväni, jonka kanssa eksyimme jostain syystä saman aiheen pariin aikoja sitten. Aloite tuli hänen puoleltaan ja hän totesi, ettei pysty elämään rauhassa, jos hänen tilillään ei ole vähintään 10 000 euroa. Samainen henkilö on kiinnostunut osakesijoittamisesta ja kiroaa samanaikaisesti, että ei pysty sijoittamaan osakkeisiin enempää – koska säästötilillä pitää olla aina vähintään 10 000 euroa.

Mielenkiintoisinta tässä on, että kyseessä ei ole mikään miljonääri vaan vastavalmistunut KTM, jonka nettovarallisuus on vielä viisinumeroinen. Henkilöllä ei ole kuin asuntolaina. Hänellä ei ole lapsia, lemmikeitä ja asuntolaina on ainut laina. Tästä huolimatta kyseinen ystäväni on fiksoitunut 10 000 euroon, eikä tunnu pääsevän siitä eroon. Tämä ei luonnollisesti ole huono asia, koska harvemmin säästössä voi olla liikaa rahaa, mutta kertoo samalla siitä, kuinka vaikeaa tottumuksista ja omituisista fiksaatioista on rahasta puhuttaessa päästä eroon.

Lopuksi. Entäs sitten minä? Kuinka paljon minulla on nyt tarkalleen varapuskuria? Nettopalkkani on n. 3600 euroa ja olen itse juuri 30 vuotta täyttänyt ja käteistä pidän tililläni n. 5000 euroa. Tämä on sinänsä enemmän kuin tarpeeksi ja olin pitkään opiskeluaikana käytännössä tuhannessa eurossa koko ajan, koska halusin laittaa maksimit koko ajan ASP:lle sekä osakkeisiin. Nykyään käteiskassani on vähän korkeampi, mutta tuntisin oloni turvalliseksi, vaikka kassani pienenisi, olen tottunut tuohon 1000 euroon seitsemän vuoden opiskelujeni aikana ja uskon, että siinä menisi oma kipurajani.

Paljonko säästöjä sinulla pahan päivän varalle ja mikä on sinun paha päiväsi? Äänestä ja laita kommenttia alle!

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

29 kommenttia artikkeliin ”Kuinka paljon pitää olla säästössä pahan päivän varalle?”

  1. Itselläni on n. 20,000e ’pahan päivän’ varalle. Olen 39v, ja löytyy kyllä asuntolaina josta 1/4 jäljellä sekä sijoitusasuntolaina, auto + vene velattomia ja täyskaskolla, mutta jostain syystä 20te on aina ollut tämä hätävara 🙂 Mietinkin kirjoitustasi ja muistan kerran sanoneeni pankille että pidän aina isompaa hätävaraa myös sitä varten jos ”romahdus” tulee, eli pystyn sitten sijoittamaan osan esim. pörssiin… Korona-aikana hätävarakassa pieneni noin 5000eurolla kun kurssit olivat alhaalla, mutta sain sen sitten palautettua samaan lukemaan. Joskus pohdin että tämä on kyllä hieman liian suuri hätävara, mutta pitää muistaa että pystyn laittamaan osan nopeasti sijoituksiin jos jokin romahdus tms tulee, inflaatio kyllä nakertaa tätä kassaa mutta voi ainakin nukkua hieman paremmin 🙂

    Vastaa
    • Mielenkiintoista! Ja mieluummin varmasti liian iso kuin liian pieni hätäkassa. Psykologinen turvahan siinä kaiken a ja o on ja se vaihtelee meillä kaikilla jonkun verran. Usein kyseessä onkin lähinnä tottumiskysymys, kun ankkuroidumme niin nopeasti erilaisiin lukuihin. Ja onneksi inflaatio ei ihan hurjaa tällä hetkellä ole, niin korkea käteispaino saattaa keskipitkällä aikavälillä osoittautua jopa ihan järkeväksikin – jos vaikka ensi dipissä menee pörssiin entistä rohkeammin.

      Vastaa
  2. Asun vuokralla 424 euroa kk, säästössä 30 000 euroa, 30 vuotta ikää.

    Tällä hetkellä olen sapattilvuodella, kun loppuu pakko ilmoittautua työvoimatoimistoon, ettei tarvitsisi säästöihin mennä. Vuokran jälkeen budjettini on noin 333 euroa, jolla maksan laskut, ruoan ja muun huvittelun.

    Elämä on ihanaa! Työn tekeminen on tylsää! Sapattilomalla sen vasta huomasi, että elämä on lyhyt!

    Vastaa
    • Sapattivuodella varmaan tuo suurempi käteiskassa on erityisen järkevää. Työn tekeminenkin voi olla iha hauskaa! Pitää vain löytää itselle sopiva – vaikka sen harrastuksen ja intohimon muodossa, mistä vähän aikaa kirjoittelin.

      Vastaa
  3. Säästössä pankkitilillä noin 13 000e. Tämä siksi, että olen piakkoin jäämässä äitiyslomalle ja tämän vuoksi tuloni hetkellisesti (vuodeksi?) putoavat hyvinkin paljon (ei onneksi nollaan, kiitos Kela ja kiitos verot) ja muuttuvan elämäntilanteen vuoksi tulee lisäkuluja vähintään seuraavaksi 18 vuodeksi. Erilaisia lainoja nyt itselläni 185 000e edestä, suurimpana asuntolaina.

    Vastaa
  4. Blogisti painottaa, kuten pitääkin sitä elämäntilannetta. Myös toista tilannetta olisi voinut painottaa. Tällä tarkoitan maailmantilannetta ja tilannetta sijoitusmarkkinoilla. Itselleni on kertynyt hätävaraa/ käteistä käyttötileille noin 40 000 euroa enimmäkseen siitä syystä, että en uskalla lisäsijoittaa tämän yleisen rikastumiseuforian keskellä oikein minnekään. Oma hätävarani on vaihdellut viimeisen 10 vuoden aikana 1 000 – 40 000 euron välillä. Mitään päähänpinttymää tietystä minimimäärästä ei ole päässyt syntymään. Jos on velaton ja löytyy sijoitusvarallisuutta (/josta osa helposti rahaksi muutettavissa) niin taitaa useimmille työssäkäyville perheettömille/ pieniperheisille riittää se muutaman tonnin käteiskassa.

    Vastaa
    • Sijoitusmarkkinoiden tilanne on kyllä ehdottomasti otettava huomioon, jos sijoittaa. Jos miettii kuitenkin viimeistä 13 vuotta, niin aika hyvin pärjännyt myös sillä, että on ollut all-in pörssissä – myös silloin kun miniromahduksia on tullut. Ajoittaminen on kuitenkin aina niin haastavaa, että käteiskassan kanssa painoilu on itselleni sijoitusten osalta ainakin suhteellisen vaikeaa. Ja samaa mieltä, että ilman velkoja ja ilman ulkoisia kuluja, pari tonnia on tarpeeksi.

      Vastaa
  5. Minulla on tilivaroja tällä hetkellä noin 150 000e… Osakesalkku noin 200 000e ja samanarvoinen velaton asunnonpuolikas. Ei lapsia mutta toiveissa on, että olisi muutaman vuoden sisällä. Tilivarat sain perintönä pari vuotta sitten ja olen toki osalla ostellut osakkeita. Kuten yksi aiempikin kommentoija toteaa, pörssikurssit ovat tuntuneet niin korkeilta viime aikoina, ettei ole tehnyt mieli pistää säästörahoja juuri nyt pörssiin (kaikki palkkatulot pistän kuitenkin sijoituksiin). Toisaalta iso summa pankkitilillä tuo minulle mielenrauhaa – jos siunautuisi lapsia lähiaikoina se ei todellakaan tule olemaan taloudellinen päätös milloin palata työelämään. Tilanne pysynee myös turvattuna vaikka puolisolle sattuisi jotain ikävää/tulisi ero/iso remontti taloyhtiössä. Ja on se myös töissä aika vapauttava tunne kun voi takaraivossa ylläpitää ajatusta, että voi lähteä menemään heti jos alkaa liikaa tympimään 😉

    Vastaa
    • 150 000 euroa – nice! Tuollainen määrä tuo varmasti aivan valtavasti mielenrauhaa, vaikka toivottu perheenlisäys tulisi mihin tahansa kohtaa. Sillä elää helposti kuitenkin montakin vuotta. Ja keskimäärin se ajallinen hajauttaminen jatkuvasti auttaa, pörssi kuitenkin muistaakseni tuntunut omiin silmiin liian kalliilta vuodesta 2016 lähtien 😀 Ja vielä mennään.

      Vastaa
  6. Hyvä ja tärkeä aihe. Olen kanssasi samaa mieltä, että elämäntilanne on ainoa merkitsevä asia.

    Jos miettii vaikka meitä, joilla on tiedossa jokaisen sentin kohtalo joka kuukausi, omaisuutta on kerättynä suhteellisen paljon nuoreen ikään suhteutettuna (sinulla tietysti paljon enemmän kuin minulla), lainaa saa seinästä hyvillä ehdoilla käytännössä niin paljon kuin vaan haluaa (itse laskiskelin, että pystyisin nostamaan noin 10 000 euroa heti todella pienellä korolla ilman pankissa käyntiä), kuukausittaiset kulut ovat minimaaliset suhteessa tuloihin; niin hätävara ei ole välttämättä edes tarpeen. Itse olen tyytynyt pitämään 2000-3000 euron kassaa (hetkellisesti ollaan tämän alla sijoitusasunnon oston takia), jonka saa omalla kulutuksella kestämään vaikka kolme kuukautta tarpeen tullen.

    Toisaalta, jos satut olemaan yrittäjä vaikka palvelualalla ja käytät kaiken tienaamasi rahat joka kuukausi, olisi sinulla hyvä olla 6-12 kuukauden menoja vastaava summa säästettynä. Ne ketkä olivat säästäneet näin paljon sivuun ennen koronaa voivat taputtaa itseään olkapäälle.

    Ainoa syy miksi säästäisin isomman käteiskassan olisi ns. äkkiä tulevia tilanteita varten, jotka haluaisin hyödyntää. Olisi sitten pörssiromahdus tai edullinen sijoitusasunto.

    Vastaa
    • Kiitos! Näinhän se juuri on ja kuten Martin Paasi taisi sanoa, jos ei mieti raha-asioita etukäteen, myöhemmin ei mitään muuta mietikään. Pätee hyvin tähän varakassan miettimiseen ja sen suhteuttamiseen omaan elämäntilanteeseen verrattuna. Ja samassa veneessä ollaan, että isompi käteiskassa olisi kiva juuri tuon pörssiromahdus-tilanteen takia, mutta ehkä seuraava romahdus tulee silloin, kun on vakuuksia jo asunnoista enemmän…

      Vastaa
  7. Itse en ole koskaan pitänyt mitään hätävaraa. Jos tulee yllättäviä menoja voi ostaa luottokortilla jolloin saa kuukauden korotonta maksuaikaa. Tai realisoida hiukan sijoituksia jos tarvis.

    Itselläni on nettovarallisuus sijoituksissa yli 1,5 miljoonaa ja tilillä näyttää olevan 530 euroa. Saan säännöllistä kuukausipalkkaa noin 8 000 euroa nettona joka toki rauhoittaa mieltä. Asuntolainaa on, samoin autolainaa. Sekä useampi lapsi. Eli yllättäviä kuluja voi tulla. Silti ei tee mieli pitää tilillä rahaa pahan päivän varalle, mieluummin annan sijoitusten jauhaa minulle tuottoa.

    Vastaa
    • Luottokortti on kyllä jees, kun on muuten hyvä tilanne. Itsekin opiskelijana menin usein alle tonnilla, mutta luottokortti pelasti aina kun tarvitsi (ei tainnut tarvita kuin kerran).

      Ja tuollaisella omaisuusmassalla varmaan passiivista tuloakin sataa jo niin paljon palkan päälle, että se tekee työnsä senkin osalta (jos osinko-osakkeita yhtään omistaa). Varsin optimi tilanne, johon aikanaan toivottavasti itsekin pääsen!

      Vastaa
      • Nyt kyllä osui pahasti hermoon. Meidän hätävarakassa on liian pieni. Vaivaiset 2 600€ semmosta rahaa mihin ei kosketa millonkaan muulloin kuin hädässä. (Jota ei kyllä koskaan ole käytetty) Kuitenkin kaikki riskinappulat ovat pohjassa. Asuntovelkaa, useampi ipana, auto ja sijoituksia. Kyllä nyt päätän tehdä ryhtiliikkeen ja vähintään tuplaan varakassan. Rakensimme vastikään uuden talon ja rahareikiä itää edelleen vähän siellä ja täällä. Aina kun saa usiamman tonnin kasaan on jo hankintakohde päätetty. Lapset kasvaa ja menot kasvaa. Hyvä kirjotus, pannaanpa asiat kuntoon. Itse olen melkoisen varmassa työpaikassa mutta puolisolla näin ei ole. Tilanne voisi notkahtaa nopeastikin. Toki aika nopeasti realisoitavaa omaisuuttakin on jonkin verran. Silti! Kk liikevaihtokin kun on melkoisen iso.

        Vastaa
        • Mukava kuulla, että teksti laittoi ajattelemaan! Tällaisissa tilanteissa herätys voi olla erittäin mukavakin, kun sitten pahan päivän varalle sitä säästöä on – jos se jostain syystä osuisi kohdalle. Kaikesta päätellen kassan tuplaaminen ei varmaan kauhean pitkä projekti onneksi ole.

          Vastaa
  8. Ollaan pariskunta (saman ikäisiä, kumpikin melkein 60 v.). Ja meillä on oikeasti yhteinen talous ja rahat. Kumpikin tienaa alle keskiansion. Omistusasuntoa ei ole. Asutaan kohtuuhintaisessa vuokra-asunnossa Helsingin kantakaupungissa. Kaksi koiraa (vakuutukset on) ja 6 vuotta vanha uutena ostettu auto, joka on ensi vuonna oma. Minulla kävi niin, että viime vuonna purettiin perikunta ja sain hiukan rahaa. Maksoin perheen kaikki luottokortit pois. Niissä on nyt yhteensä jotain 8000 € limiittiä. Ei olla käytetty luottokortteja velkojen pois maksun jälkeen. Meillä on muutamalla tonnilla osakkeita ja nyt on noin 8000€ rahastoissa. Puskurissa on tällä hetkellä 10 000€. Joka kuukausi menee puskuriin 300€ ja 400€ rahastoihin. Nyt pitää alkaa vähentämään tuota puskuria ja sijoittaa rahastoihin. Oletuksena kuitenkin päästä eläkkelle 7-10 vuoden päästä. Minulla on ammatti jolla työskentelen niin kauan kuin haluan ja jaksan. Nuoremmille suosittelen säästämisen aloittamista. Paljon on tullut tuhlattua ja hienot muistot on. Etenkin korona-aikana on hienoa kun voi muistella 🙂

    Vastaa
    • Hienoa kuulla kaikista ikäluokista ja elämäntilanteista näitä tarinoita! Tuolla muutaman sadan kuukausisäästölllä saa kasvatettua tuota puskuria enemmän kuin mukavasti ehdottomasti. Vakuutukset koirille pelastavat merkittävästi, koska silloin suurimmatkin yllärikulut ovat pahimillaan vain parin sadan luokkaa – eläinvakuutukset kun usein superkattavia ovat melkein kaikissa tilanteissa.

      Vastaa
  9. Varmaan työttömyys, onnettomuus tai sairastuminen olisi se pahan päivän tilanne. Sen verran turvallisuushakuinen olen, että jonkinmoista puskuria pitää olla. Nyt käteistä reilut 15k, kun menin pistämään 13.3.2020 isot summat osakkeisiin. Nettovarallisuus n.600k (asunnon hankintahinnalla laskettuna, markkinahinnalla >200k enemmän). Nettovarallisuudesta on sijoituksissa (osakkeet ja rahastot) vajaa 200k ja asuntolainaa on jäljellä about saman verran. Tällä iällä (reilut 45) ja palkkahistorialla aika onnettomat säästöt, mutta toisaalta onpa tullut tehtyä kaikenlaista kivaa. Totesin tuossa vähän aikaa sitten, että verotus tasaa aika tehokkaasti nettotuloja ja downgreidasin duunit asiantuntijatehtäviin. Vapaa-aika kasvoi aivan pilviin ja palkka on edelleen erittäin hyvä. Ei hullumpi yhtälö!

    Vastaa
    • Hyvin ajoitetut osakeostokset – niistä on varmasti päässyt nauttimaan tässä jo vuoden sisään! Ja sanoisin, että 600-800k on kyllä ikäiseksi Suomessa aika erinomainen nettovarallisuus, kun miettii keskimääräistä suomalaista. Keskiarvo kun Suomessa on vain vähän yli 200 000 ja mediaani lähempänä 100 000 euroa. Etenkin kun olet päättänyt vielä luopua isompipalkkaisemmista duuneista, niin kyllähän tuolla varallisuudella hyvin elelee ja kuluttelee mukavasti loppuelämän ajan – ja vuosia kuitenkin vielä on paljon jäljellä!

      Vastaa
  10. En ole ikinä pitänyt vararahastoa eikä ole salkkua. Nettotulot n 6000€/kk, josta yli puolet passiivista tuloa ja työt alalla, jolla aina täystyöllisyys. Ei luottokortteja, eikä autolainoja.

    Yritykselleni tuli pahaa yskimistä, josta opin että pitää olla puskuria osakkeissa 50 000-100000€ jos vaikka sairastun.
    Kaikki varat kiinteässä omaisuudessa kiinni, aloitin niihin sijoittamisen samana vuonna kun menin töihin (26-v).

    Välillä elämä tuo eteen hatullisen p*aa. Silloin on hyvä olla joku puskuri. 500€/kk olen tosin budjetoinut yllätyksiin, jos auto, pesukone tai muut koneet tai terveys hajoaa. Se on ollut viisas temppu, joka on säästänyt hermoni jos esim auto on jättänyt tielle 🙂

    Vastaa
  11. Ykä tässä vielä hei! Minäkin olen nyt neljänkympin paremmalla puolella ja käytännössä oma asunto maksettu, joten kaikki velat ovat sijoitusvelkaa. Sijoitustulot vajaa 3500/€/kk/netto.

    Niin sij.lainojen ja perheen kotitalouskulujen jälkeen tulee jäämään n 1300€/kk ylijäämää ja ajattelin ensi vuonna ryhtyä laittamaan sitä osakkeisiin ja ladata niihin rahani hajauttaen 20v työelämän ajan ja jatkaa eläkkeellä loppuuni saakka. En oikeastaan tarvitse tuota rahaa, niin tulkoot salkuksi. Eiköhän tuosta kerry perikunnalle muutama euro, jos saan elää esim 40v vielä. Kuulostaako hyvältä?

    Lifestyle on nyt rukattu siten, että teen 30h/vk töitä. 60-70h viikot meinasivat viedä terveyteni ja kun ystävä samoilla oireilla menehtyi syöpään, niin muutin tyyliäni. 70h viikkotunnit ja stressi vievät minut ennenaikaiseen hautaan, tehkööt muut. Terveys ensisijassa!
    t. YKÄ

    Vastaa
    • Kiitos hyvistä kommenteista! Täysin samaa mieltä, että terveys ennen kaikkea. Ilman terveyttä ei oikein voi nauttia ajasta tai rahasta. Ja hienoa kuulla, että herätys tuli ennen kuon oli liian myöhäistä. 70 tunnin työviikot kyllä ottavat nopeasti kenen tahansa jaksamiselle, itsekin huomaan, että pelkästään yli 40 tunnin mentyäni tehot alkavat laskea muille elämän aloilla – töitä kyllä tuntuu jaksavan painaa pitempäänkin.

      Tilanteesi on kyllä kaikin puolin optimi ja toivon, että samaan tilanteeseen pääsisin itsekin joskus – sitten voisi itse päättää mitä tekee. Haluaako tehdä töissä peruspäivää, lyhyempää päivää vai jotain ihan muuta.

      Vastaa
      • Kiitos vastauksestasi. Mielestäni 30-vuotiaiden ikäpolvi on nykyisin tosi fiksua! Teiltä oppii koko ajan, kun olette monet niin avoimia netissä. Kiitos.

        Mutta joo, terveys on tärkein pääoma. 40-vuotiaaksi meni ok, sitten hyytyi kone kun joutui kirurgin puukotettavaksi. Nyt kaikki mukavasti.
        Elämä on lyhyt, pitää ehtiä myös rentoutua ja nauttia.

        Vastaa
  12. Kirjoitit tuossa uuden sijoitusasunnon postauksessa omarahoitusosuuden olleen 22 900 €. Missä pidit noita rahoja ennen asunnon ostoa? Sijoituksissa? Tilillä? Tästä olisi mielenkiintoista kuulla!

    Vastaa
    • Hyvä kysymys, voisin toki kirjoitella tuosta ihan oman tekstin. Tässä kämpässä asiat liikkuivat niin nopeasti, etten ollut käteistä ehtinyt kerätä vaan myin suurimman osan spekulointisalkusta, joka on tarkoitettu juuri tällaisia nopeita liikkeitä varten ja jossa on suhteessa koko omaisuuteeni pieni määrä pääomaa.

      Siellä oli kätevästi juuri noin 20k rahaa ja käteistä itselläni oli n. 5000 euroa, joten sain siitä omarahoitusosuuden helposti kasaan. Keskimäärin pyrin kyllä säilyttämään näitä omarahoitusosuusrahoja ihan pankkitilillä seuraavaa asuntoa ajatellen – kunhan pystyn etukäteen ennustamaan milloin pystyn lainan taas saamaan. Sijoitukset voivat heilua liikaa lyhyellä aikavälillä, niin rahaa, jota haluan nopeasti käyttää, en mieluusti siellä pidä ns. säilössä.

      Vastaa
  13. Noista vakuutuksista. Ajatukset saattaa muuttua kun makselet vakuutusmaksuja parikymmentä vuotta saamatta mitään vastineeksi. Kun omaisuutta kertyy, muodostuu vakuutuksista aikamoinen kuluerä. Omakotitalo, pari autoa ja lapsi johtaa parin tonnin vakuutuksiin vuodessa aika tiukkaan minimissään. Jotta voisi sanoa hyvin tai vahvasti vakuutetuksi se olisi tuplat. Sijoitusasunnot päälle(?). Siitä kun laskeskelee vakuutuksiin kulunutta rahaa, jos kohdalle vielä osuu joku vahinkotapahtuma mistä korvausta ei saakaan jonkin pikkupräntin perusteella, alkaa vakuutusten tarpeellisuutta miettimään uusin silmin.

    Jotkut toki onnistuu tekemään tuhoa siihen tahtiin että vakuutukset kannattaa mutta omalla kohdalla ollut pelkkää menoa. Ainoa kannattava vakuutus on lapsen hoitokuluvakuutus, mikä on hyvä ottaa jo ennen syntymää. Sen turvin voi mennä yksityiselle lääkärille kun tarvetta on ja hinta on halpa verrattuna terveyskeskuksessa jonottamiseen. Vakuutukset minimissä ja vähän enemmän puskurirahaa on oma valinta, mutta silti niihin menee se 2k vuodessa.

    Vastaa
    • Jep aivan totta. Yllättävää kuitenkin, että laskelmasi osoittavat juuri tuohon suuntaan, koska kaiken järjen mukaan iso varallisuus ja lapsiperheet (ja etenkin ne lapset :D) yleensä juuri johtavat siihen, että vahinkoja sattuu ja tapahtuu. Ja itsellä sama, että jos lapsia saan varmasti tuon terveysvakuutuksen hankin ihan vain, jotta yksityiselle voi hyvin mennä. Raha on aikaa tässä kohtaa ja siitä mieluusti maksaa.

      Mutta joo, aihe on sinänsä ikuinen, että säästääkö varakassaa vai laittaa vakuutuksiin. Ja ehkä suurin ongelma on se, että tätä laskelmaa ei koskaan voi tehdä kukaan meistä ennalta – hyvä esimerkki oli kun olimme ystäväni kanssa ostaneet lentoliput, matkat ja festariliput ulkomaille. Ja hän sairastui syöpään vain 25-vuotiaana juuri ennen festareita. Todennäköisyys tällaiseen on täysin olematon, mutta tapahtuipa se silti. Ja vaikka en itse sairastunut, sain silti rahat koko matkasta takaisin matkavakuutuksesta (festarilippuja myöten).

      Joskus taas voi mennä 20 vuotta ja mitään ei käy, jolloin raha on mennyt ns. ”hukkaan”. Mutta kyse onkin ehkä ennen kaikkea siitä, että vakuutukset usein tuovat sen mielenrauhan – joka on usein kultaakin kalliimpaa, vaikka eivät kaikkea korvaakaan.

      Vastaa
  14. Näinhän se on että mielenrauhaa vakuutuksilla ostetaan – se mitä rahallisesti tai materiaalisesti saa vastineeksi selviää jokaiselle jälkikäteen 🙂

    Vastaa

Jätä kommentti