Kaupallinen yhteistyö: Suomen Kultareservi
Olen kirjoittanut paljon osakkeiden, kryptojen ja monen muun sijoitusluokan kuplaantumisesta ja siitä, kuinka jokainen sijoitus toisensa jälkeen tuntuu koronan jälkeen nousseen kaikkien aikojen ennätykseensä. Yksi sijoitusmaailman turvasatamista on kuitenkin jäänyt itselläni täysin käsittelemättä blogissani. Kyseessähän on luonnollisesti kulta ja sen hintakehitys ja merkitys sijoituskentässä. Nyt onkin hyvä aika kullasta kirjoittaa, kun siihen luonnollinen yhteistyökumppani löytyi.
Kuten kaikkien muidenkin sijoitusten ja raaka-aineiden, myös kullan hinta on noussut erittäin lähelle kaikkien aikojen korkeimpia lukuja myös tänä vuonna. Tänään kirjoitankin kullan perusteista, sen historiasta sekä siitä, miten tavalliseen sijoittajaan ja kuluttajaan kullan arvonnousu vaikuttaa – ja tietenkin miten siitä pystyy hyötymään.
Kulta on perinteinen sijoittajien turvasatama, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?
Kultaa kutsutaan usein sijoittajien turvasatamaksi ja kullan hinnan nähdäänkin usein nousevan juuri silloin, kun muualla markkinoilla menee huonosti. Kullan hinnan kehitys meneekin useimmiten ristiin yleisten markkinoiden kehityksen kanssa. Kullan hintakehitys 2000-luvulla on hyvä osoitus tästä. Esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisin kohdalla ja sen synnyttämän epävarmuuden voimalla kullan hinta jatkoi pitkään nousuaan, kunnes alkoi jälleen laskea vuoden 2012 paikkeilla, kun Yhdysvaltain talous alkoi päästä jaloilleen.
Minkä takia juuri kulta sitten on saanut kaikista raaka-aineista turvasataman maineen?
Syynä tähän on todennäköisesti Bretton Woods -valuuttajärjestelmä, jossa valuuttojen vaihtokurssit määrättiin suhteessa dollariin. Dollari taas oli sidottu kullan hintaan. Kulta oli siis yhtä tärkeä entisessä valuuttajärjestelmä kuin dollari on nykyisessä järjestelmässä. Se, miksi suurin osa lukijoista ei todennäköisesti ole kuullut Bretton Woods-järjestelmästä johtuu siitä, että järjestelmä oli voimassa vain toisen maailmansodan loppupuolelta aina 70-luvun alkuun, tarkalleen 1944-1971. Järjestelmän tavoite oli estää maiden välinen kilpailu sisäisillä devalvaatioilla (joka suomalaisille taas on tuttu 90-luvun lamasta) ja kilpailu rahapoliitiikalla.
Järjestelmä kaatui 1970-luvun alussa, koska USA – kuulostaako tutulta – printtasi niin paljon rahaa, että systeemi näytti epäluottamuksen merkkejä siihen, että USA olisi koskaan pystynyt tehdä menoleikkauksia. Se, miksi USA oli niin paljon rahaa printannut johtui pitkälti kylmästä sodasta ja etenkin järjettömästä Vietnamista sodasta, joka maksoi USA:lle erittäin paljon. USA päättikin Nixonin johdolla erota Bretton Woods-järjestelmästä ja koska dollari oli päävaluutta myös tässä järjestelmässä (kuten nykyisessäkin rahajärjestelmässä), oli se käytännössä kuolinisku Bretton Woods-järjestemälle. Hauska ajatus sinänsä globaalissa taloudessa ja etenkin nykyglobalismin näkökulmasta.
Bretton Woods-järjestelmä saattoi luoda kullalle turvasataman aseman sen ollessa maailman talousjärjestelmän keskipiste jonkun aikaa, mutta turvasatama nimitys kullalle on mielestäni hieman harhaanjohtava, koska perimmiltään sijoituskohteena kulta on aina ollut spekulatiivinen sijoituskohde. Se ei tuota kassavirtaa ja sen markkinat eivät ole perinteiselle yksityissijoittajalle merkittävän likvidit. Sinällään kulta ei eroa mistään muusta raaka-aineesta sijoitusvälineenä – tai välttämättä edes kryptovaluutoista.
Kullan hinnan nousu huonoina talouden aikoina ei sinällään edes noudata perinteistä kysynnän ja tarjonnan lakia, koska kullan kysyntä koru- ja muissa kultateollisuusaloissa laskee huonoina taloudellisina aikoina. Tästä huolimatta kullan hinta usein silloin nousee! Kulta onkin turvasatama vain, koska ihmiset ovat niin sijoituspiireissä päättäneet.
Kullan hintakehitys on ollut poikkeuksellista – kuten kaikki muukin sijoitusmaailmassa korona-aikana
Vuonna 2020 kullan hinta kävi kaikkien aikojen korkeimmissa lukemissa – harvinaislaatuisesti samaan aikaan kun pörssitkin olivat nousemassa koronadipistä. Kullan hinta vuonna 2021 ei ole käynyt vielä kaikkien aikojen ennätyksissä, mutta kuten pörssikurssitkin, myös kullan hinta on pitänyt pintansa ja on historiallisesti äärimmäisen korkealla.
Kaiken järjen mukaan pörssikurssien noustessa koronaensipaniikin jälkeen kullan hinta olisi lähtenyt takaisin laskuun. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut ja tämä puhuukin entisestää ns. kaiken kuplan puolesta, josta olen kirjoittanut. Kun spekulatiiviset sijoituskohteet, turvasatamat sekä perinteiset osakkeet ovat kaikki ennätyskorkealla, jotain maailmantaloudessa on pahasti vinksallaan.
Spekulatiivisen hintakehityksen takia kullan hinnan kehitystä on mahdoton ennustaa tästä eteenpäin. Jos pörssiromahdus tulisi, voisi nykyisessä markkinatilanteessa myös kullan hinta romahtaa. Toisaalta voi olla, että kullan asema turva-asemana pysyy myös tulevaisuudessa ja se pitää pintansa myös pörssiromahduksessa.
Oman plottwistinsä tähän tekee vielä etenkin Bitcoin, jota uusi sukupolvi pitää digitaalisena kultana ja turvasatamana. Turvasatamahan on oikeasti siellä, missä sijoittajat sen näkevät kun kyse on ennen kaikkea spekulatiivisesta hinnankehityksestä. Onko kulta siis myös tulevaisuuden turvasatama? Sitä on mahdoton tietää.
Tavallinen kuluttaja voi tehdä rahaa joko sijoittamalla kultaan – tai myymällä fyysistä kultaansa
Harva meistä kuitenkaan oikeasti pystyy ostamaan tai haluaa ostaa kultaharkkoja kotiinsa, koska keskimäärin fyysisen kullan omistaminen ei ole se likvidein tapa sijoittaa. Vaikka kullasta pääseekin eroon suhteellisen helposti – kunhan tietää miten – on sijoittamisesta kiinnostuneille paljon vaihtoehtoja ihan perinteisessä Nordnetissä.
Nämä vaihtoehdot kuitenkin sisältävät vain sertifikaatteja, futuureita sekä muita hieman monimutkaisempia sijoitustuotteita. Nämä monimutkaiset sijoitustuotteet ovat sellaisia, joihin ei kannata rahaansa laittaa ennen kuin oikeasti opiskelee miten ne toimii. Kulta ETF:iäkin löytyy, mutta ne ovat usein korkehintaisia sekä niihin ei käsiksi pääse perinteisten suomalaisten sijoituspalveluiden kautta.
Helpompi tapa hyötyä nykyisestä korkeasta kullan hinnasta onkin esim. tämänkin tekstin sponssaama Suomen Kultareservi, joka käytännössä ostaa kaikkea fyysistä, missä on kultaa. Tänä päivänä kullasta Suomen Kultareservi maksaakin n. 1000€ pelkästään 43 grammasta kultaa, esim. 14 karaatin kultakoruilla (14 karaatin kulta on tavallisin käytettu kultapitoisuus suomalaisissa kultakoruissa, joten myös kotisi kultakorut ovat todennäköisesti 14 karaatin kultaa).
Nyt voi ainakin hyvillä mielin sanoa, että on ainakin historiallisesti hyvä aika hankkiutua eroon turhista kultakoruista, koska kullan hinta on historiallisesti katsottuna erittäin korkealla, kuten kullan hinnan kehityksen graafi hyvin kuvaa.
Kuten näkyy, edes pitkällä aikavälillä kullan hintakehitys ei ole ollut aivan järjetöntä – etenkään 90-luvulta lähtien. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin monen paljon tuottaneen sijoitustuotteen, kullan merkitys on modernissa maailmassa heikentynyt. Elämme pitkälti poikkeuksellist aikaa monen raaka-aineen hintojen suhteen ja kulta on yksi näistä.
Sinänsä kaikki viittaakin siihen, että nyt jos joskus on hyvä aika laittaa kullat lihoiksi, jos siihen mahdolllisuus on. Jos siis jostain syystä kotonasi lojuu kultakoruja tai muita kultaa sisältäviä esineitä, joilla et mitään tee ja jotka haluaisit muuttaa rahaksi tai ainakin tietää, kuinka paljon niistä rahaa pystyisi saamaan. Suomen Kultareservillä on reaaliajassa toimiva kullan hintalaskuri, jolla voit etukäteen laskea paljon ansaitset kultakoruista juuri nyt. Mikäli et tiedä painoja tai kultapitoisuuksia, hoitavat he arvioinnin ja kilpailutuksen sinulle, täysin maksutta.
Katso kullan hinta.