Salkun kulmakiven syväanalyysi: Citigroup

Finanssikriisi. Siitä lähti oikeastaan koko sijoitusurani. Citigroup oli sen keskiössä erittäin lähellä konkurssia. Ennen finanssikriisiä en ollut koko yrityksestä koskaan kuullutkaan. Citigroup on viimeisin sijoitukseni sijoitusurani alusta, joka on vielä salkussa. Indeksit ovat tänä aikana nousseet n. 100%, Citigroup tässä ajassa n. 10%.

Citigroup on kuitenkin ainoita osakkeita, jonka ylireagointeja olen osannut lukea ajan saatossa oikein, joten tuottoni on selkeästi parempi kuin absoluuttinen tuotto Citigroupilla. Se on ainoa osake, jossa olen oikeasti uskaltanut käyttää vanhaa viisausta ”ole ahne ku muut ovat pelokkaita ja pelokas kun muut ovat ahneita”. Miksikö? Se toivottavasti selviää tämän syväanalyysin luettuasi.

Koska Citigroup on erittäin monimutkainen yritys, pyrin pitämään kielen kaikille ymmärrettävänä ja välttämään turhan vaikeita lyhenteitä, samalla kuitenkaan oikomatta selityksissä.

Eli lyhyesti:

– Citigroup on yksi maailman suurimmista rahoituspalvelujen tuottajista, joka olisi kaatunut ilman Yhdysvaltain valtion väliintuloa vuoden 2008 finanssikriisissä
– Citigroup on salkkuni suurin yksittäinen sijoitus n. 25% painoarvolla
– Citigroupin osakkeen hinta on edelleen aliarvostettu ja Trumpin voitto sekä muut myötätuulet tekevät Citigroupin erittäin houkuttelevaksi sijoitukseksi myös uudelle sijoittajalle
– Regulaatio ja erittäin kompleksinen yritysrakenne ovat riskejä, jotka eivät ole poistuneet tai vähentyneet finanssikriisin jälkeenkään

Pitkästi…

Mitä Citigroup tekee?

Citigroup on yksi maailman suurimmista rahoituspalvelujen tuottajista. Citigroup tuottaa finanssipalveluja kuluttajille, yrityksille, hallituksille ja eri instituutioille. Citigroupin tuoteportfolioon kuuluu niin kuluttajien pankki ja luottopalveluja, investointipankkitoimintaa, arvopaperikauppaa sekä omaisuudenhallintapalveluja. Käytännössä jos rahalla tai sijoitusinstrumenteilla voi tehdä jotain, Citigroup on tässä liiketoiminnassa jollain tavoin mukana.

Karkeasti Citigroup on jaettu kahteen segmenttiin: Citicorpiin ja Citi Holdingsiin.

Citicorp keskittyy tarjoamaan tuotteita ja palveluita Citigroupin globaalia skaalaa hyväksikäyttäen.

Citi Holdings on käytännössä finanssikriisin jälkeen luotu osa Citigroupia, johon on laitettu entiset roskalainat sekä bisnekset, jotka Citigroupin johto on todennut, että ne eivät enää edusta nykypäivän Citigroupia. Citi Holdingsin jokainen osa on käytännössä myytävissä, mikäli ostaja liiketoiminnan osasille löytyy ja sen osuus Citigroupin liikevaihdosta pienenee joka neljännes.

Numeroita, tunnuslukuja ja kurssikehitys

P/E: 10,24
P/B: 0,67
TBV: 64,71 dollaria 
EPS: 4,75
Osinko / Osinkotuotto%: 0,64 dollaria / 1,32% 
Payout Ratio: 13,5%
Tier 1 pääoma: 12,6%

Markkina-arvo: 150 miljardia dollaria
Liikevaihto: 64 miljardia dollaria
Liikevoitto % (EBIT): 21,3%
Vapaa kassavirta: 36 miljardia dollaria
Oman pääoman tuotto% (ROE): 6,72%

Kurssikehitys viimeiset 5v vs. Dow Jones-indeksi ja kilpailijat

HSBC +36,20%
Dow Jones +69,37
Citigroup +111,34%
JPMorgan +175,69%
Bank Of America +251,72%

Lähde: Google Finance

Finanssikriisi

Kun puhutaan Citigroupista, ei voida olla huomioimatta finanssikriisiä ja sen vaikutuksia Citigroupille. Kun finanssikriisi laukesi vuoden 2007 puolessa välissä, ei kestänyt kuin puolitoista vuotta kun Citigroupin osake oli 1 dollarin arvoinen. Ennen kriisiä se oli viettänyt tasaisesti kymmenisen vuotta 50 dollarin paikkeilla. Ennen finanssikiriisiä Citigroup oli markkina-arvoltaan maailman suurin pankki (251 miljardia dollaria=. Nyt se oli menossa konkurssiin.

Sitten Yhdysvaltain valtio astui väliin.

Yhdysvallat lanseerasi Troubles Asset Relief Programmin (TARP), jolla valtio osti Citigroupin osalta 20 miljardin dollarin edestä osakkeita sekä takasi Citigroupin lainoja ja muuta omaisuutta 306 miljardin dollarin edestä. Huomattavaa tässä on se, että esim. 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana Citigroupin markkina-arvo kävi alle 10 miljardin dollarin. Vuosien kuluessa Citigroup maksoi kaiken TARP:sta korkoineen takaisin Yhdysvaltain valtiolle, mutta on edelleen Comprehensive Capital Analysis and Reviewin (CCAR) piirissä ja ”roskalainoja” Citigroupilla on edelleen taseessa n. 50 miljardin dollarin edestä. Näistä ja niiden vaikutuksista molemmista lisää tuonnempana.

Kun Citigroup iski all-time low hintoihin,  olin vielä lukiossa, enkä omistanut yhtään osaketta. Maailmanlopun otsikot kuitenkin puhuttelivat minua ja päätin alkaa imeä tietoa taloudesta kun sitä kerrankin oli valtamedioissa saatavilla enemmän kuin koskaan. Näin myös Citigroup osui tielleni, koska sen nimi esiintyi kaikissa uutisissa. Ensimmäisten sijoituskokeilujeni jälkeen Suomen markkinoilla ostinkin ensimmäiset Citigroupin vuonna 2011, 42 dollarin kurssihintaan. Puoli vuotta myöhemmin osake oli menettänyt jälleen 30% arvostaan.

Tänä päivänä Citigroup on arvoltaan salkustani aika tarkalleen 25%.

Yhtiön rakenne ja kilpailu

Global Consumer Banking (48% liikevaihdosta)

Citigroupin Global Consumer Banking palvelee yli 100 miljoonaa ihmistä yli 24 maassa ympäri maailman. Käytännössä ei ole maanosaa, mihin Citigroupin lonkerot eivät tunkeutuisi kuluttajapankin tasolla. Suomessa pankki lopetti toimintansa finanssikriisin jälkimainingeissa ja Citigroup on trimmannut toimintaansa muutenkin vain suurimpiin maailman kaupunkeihin. Global Consumer Banking on valtava liiketoiminto, joka tuottaa vuodessa n. 10 miljardia dollaria voittoa Citigroupille (ennen veroja). Talletuksia liiketoiminto sisältää yli 300 miljardin dollarin edestä, muuta omaisuutta 391 miljardin dollarin edestä ja lainoja n. 300 miljardia dollaria.

Ehkä huomattavin kädenvääntö Citin Global Consumer Bankingin osalta on käyty Citigroupin Meksikon tytäryhtiöstä Banamexista. Banamex on Meksikon isoin finanssiyritys taseeltaan ja sen asiakaskunta kattaa yli 20 miljoonaa ihmistä. Monet analyytikot ovat hiillostaneet Citigroupin johtoa konferenssipuheluissa Banamexin myynnistä etenkin nyt kun osake on niin maltillisesti arvostettu, mutta johto on todennut moneen otteeseen Banamexin olevan tärkeä osa Citigroupin tulevaisuuden suunnitelmia. Toivotaan, ettei Trump ja Meksin-muuri vaikuta tähän liiketoimintasuunnitelmaan negatiivisesti.

Global Consumer Bankingin osalta on myös hyvä huomata Citigroupin merkittävyys luottokorttimarkkinoilla. Vaikka Citigroup on meille suomalaisille enimmäkseen täysin vieras yritys, on Citigroup maailman suurin luottokorttien liikeellelaskija. Citigroupin korteilla ostetaan vuodessa lähes 400 miljardin dollarin edestä asioita. Tärkeimmät yhteistyökumppanit Citigroupilla ovat MasterCard sekä Yhdysvaltalainen Costco, joka on Yhdysvaltain suurimpia vähittäiskauppoj, jonka kanssa Citigroupilla on exclusive-diili.

Entäpä se kaikista pelätyin, eli yhdysvaltalaiset asuntolainat? Tämän eteen johto on tehnyt erittäin tehokkaasti työtä ja asuntolainojen määrä on Citigroupissa laskenut koko ajan. Esim. vuonna Citigroupilla oli Yhdysvalloissa asuntolainoja 95,6 miljardin dollarin edestä kun seuraavan vuonna 56,9 miljardia dollaria. Osa tästä selittyy myös kohta selitetyn Citi Holdingsin alasajolla, joka sisältää osan asuntolainaportfoliosta. Tuottavia Citigroupin asuntolainoista on n. 96%.

Institutional Clients Group (24% liikevaihdosta)

Institutional Clients Group sisältää nimensä mukaisesti lähinnä toisia monikansallisia yrityksiä, jotka toimivat kaikilla maailman mantereilla. Pelkästän Institutional Clients Group välittää rahaa PÄIVÄSSÄ 3 biljoonan dollarin edestä.

Institutional Clients Group tekee kaikkea yritysostojen järjestelyst’ sekä yrityslainojen liikellelaskuun. Se sisältää myös Corporate and Investment Banking -segmentin, joka auttaa erityisesti monikansallisten yritysten M&A tapahtumissa sekä yritysten spin-offaamisessa.

Markets and Securities Services (24% liikevaihdosta)

Markets and Securities Services sisältää sen osan pankkimaailmasta, joka itsellä menee poikkeuksetta yli hilseen. Toisien sanoen kaikki erilaiset ”maailmanluokan rahoitustuotteet”. Suomen kielellä, niitä tuotteita joiden takia finanssikriisi sai alkunsa. Markets and Securities Services keskittyy erityisesti isojen organisaatioiden sekä sijoittajien tarpeisiin. Erittäin monimutkaisia rahoitustuotteita erilaisiin rahoitus-ja sijoitustilanteisiin.

Citi Holdings (4% liikevaihdosta)

Citi Holdings on se, mitä on jäljellä finanssikriisin jälkeisestä Citigroupista. Käytännössä Citi Holdings sisältää kaikki Citigroupin liiketoiminta, joita pidetään ”non-core” liiketoimintoina ja, joista halutaan käytännössä eroon spin-offien tai myynnin tuloksena. Täältä löytyy myös Citigroupin jäljellä oleva asuntoroskalainat. Käytännössä kaikki vuodet finanssikriisistä asti Citi Holdings tuotti tappiota, mutta tämä vuosi on ensimmäinen kun Citi Holdings on alkanut tuottamaan positiivista tulosta. Citigroupin johto on kuitenkin tehnyt erinomaista työtä siinä, että Citi Holdingsin sisällöstä on päästy eroon hyvällä hinnalla ja toiminta on käännetty voitolliseksi. Finanssikriisi on vain muisto vain Citigroupin taseessa ja liiketoiminnassa, kuten Citi Holdingsin nykyisestä koosta näkee.
Muuta

On myös hyvä huomata, syy siihen, minkä takia Citigroup oli monta vuotta erittäin suuressa kurimuksessa niin tuloksentekokykynsä sekä osakekurssinsa kanssa. Syynä tähän ovat olleet korkea kulut sekä one-off tapaukset. Suomeksi lakimiehet. Legal expenses-sarake on laskenut neljännes neljännekseltä ja Citigroup on maksanut vuosien varrella monia miljardien kokoisia sakkoja finanssikriisin edeltävistä toimintatavoista. Viime vuosi on kuitenkin ollut erittäin hiljainen ja Yhdysvallat sekä muut isot tekijät ovat onnistuneet nyhtää Citigroupilta ja muilta pankeilta isot kaikki mahdolliset korvaukset epärehellisestä toiminnasta. Nämä kulut sekä korvaukset söivät Citigroupin tulosta vuosittain miljardeilla ja nyt sen ollessa takanapäin, pääsee Citigroup vihdoin tuottamaan tulosta ilman perinnön rasitteita.

Citigroupin liiketoiminta on liikevaihdon puolelta myös junnannut paikallaan. Onko tämä absoluuttisesti huono asia yrityksen arvonluonnin kannalta? Ei. Alla kuvaaja viimeisen viiden vuoden ajalta Citigroupin liikevaihdosta.

Miksi liikevaihdon kasvun puuttuminen ei ole ongelma? Tulen palaamaan tähän aiheeseen monesti kirjoituksessani, mutta pääasia ymmärtää on se, että Citigroup on tällä hetkellä erittäin aliarvostettu nykyisen liiketoiminnan näkökulmasta. Tuottaakseen indeksiä parempia tuottoja, Citigroup ei tarvitse hurjaa liikevaihdon kasvua, vaan tavan ratkaista ongelmat, jotka vaivaavat sitä ja joka aiheuttaa laahausta sen osakkeen arvostuksessa. On myös hyvä huomata, että Citigroup on tällä hetkellä jo ns. liian-iso-kaatuakseen-pankki, joten liikevaihdon tasaaminen ja pelkästään kannattavimpiin liiketoimintoihin keskittyminen on niin yleisen, kuin Citigroupin etujen mukaista.

Korkojen merkitys Citigroupille

Citigroup on monikansallisen statuksensa ja monimutkaisen rakenteensa takana ennen kaikkea kuitenkin pankki. Ja miten pankki tekee rahaa? Lainojensa korolla. Korot ovat ympäri maailmaa lähellä nollaa ja jossain myös miinuksella. Liiketoiminnallisesti kuitenkin Yhdysvaltain korko on se, mikä materiaalisesti Citigroupin liiketoimintaa oikeasti heilauttaa. Mitä on siis tulevaisuudessa tulossa?

Tällä hetkellä Yhdysvaltojen keskuspankin asettama korko on 0,25%. FED:n julkaisemissa papereissa on puhuttu hitaasta, mutta varmasta korkojen nostamisesta. Jokainen 0,25%, mitä korko nousee, on merkittävä Citigroupin liiketoiminnalle ja etenkin sen ROE:lle. Kuten alussa luettelin, Citigroupin oman pääoman tuotto% (ROE) oli n. 7%. Vuonna 2015 Citigroupin johto totesi, että jos kaikki muut muuttujat pysyvät samana, ja vain FED:n asettama korko nousisi takaisin 1%, pääsisi Citigroup vähintään 11% ROE:hen. Kuluttajille pienet muutokset korkotasossa ovat valtavia Citigroupin liiketoiminnalle sen kokoluokan takia. Miksi?

Korkotason yleiseen merkityksen selvittämiseksi tarvitaan avuksi Net Interest Margin (NIM) käsitettä, joka merkitsee sitä kuinka menestyksekäs yritys on luomaan tuottoa varoilleen verrattuna niistä aiheutuviin kuluihin. Korkotasolla on erittäin suuri merkitys tässä, koska korkealla korkoasteella niin lainojen kuin sijoitusten tuotto-odotus on huomattavasti korkeampi ja riskittömämpi. Tästä huolimatta, Citigroupin NIM ei kuitenkaan ole turhan paljoa hetkahtanut korkojen laskun myötä.

Sitäkin mielenkiintoisempi kuitenkin Yield on Earning Assets, joka mittaa sitä korkotuottoa, minkä yhtiö saa pääomalleen. Alla oleva graafi puhuu selkokieltä siitä, mitä korkojen lasku nollaan on tehnyt pääoman korkotuotolle.

Lähde: Bankregdata.com

Korkojen lasku ei kuitenkaan ole prosentuaalisen sukelluksen ainoa syy, vaan osasyy on myös Citigroupin ”nimittäjä-ongelmassa”, josta lisää seuraavassa.

Osakkeen arvostus,  tuloksentekokyky ja Citigroupin ”nimittäjä”-ongelma

Niin mikä oli? Nimittäjä-ongelma käännös on omani suoraan englanninkielestä termistä, jonka Citigroupin CEO Michael Corbat on toistanut monta kertaa neljännesvuositulos webcasteissa.

Yksinkertaisesti sanottuna nimittäjä-ongelmassa pääpointti on se, että Citigroup tuottaa tällä hetkellä paljon enemmän pääomaa kuin se pystyy regulaation takia osakkeenomistajilleen palautuman. Tästä johtuen Citigroupin tier 1 pääoma ratio nousee jatkuvasti, samalla laskien oman pääoman tuottoprosenttia (ROE). Tämä saa tietyt Citigroupin tunusluvut näyttämään erittäin rumilta.

Nimittäjä-ongelma johtaa siihen, että Citigroupin ROE ja  Tangible Book Value (TBV) ovat huomattavasti kilpailijoita pienempiä. Tangible Book Value on Benjamin Grahamin lanseeraama arvo, joka käytännössä mittaa sitä, mikä yrityksen likvidointiarvo olisi juuri nyt huomioonottamatta aineettomia ominaisuuksia kuten brändiä jne. Citigroupin tämän hetkinen TBV on n. 65 dollaria. Mikäli Citigroup siis laitettaisiin nyt palasiksi, saisivat osakkeenomistajat preemiota lähes 20% osakkeen hinnan ollessa vain 55 dollarissa. TBV on ehdottomasti paras arvo kuvaamaan sitä, kuinka aliarvostettu Citigroup oikeasti on markkinoilla. Jopa Bank of America, joka sai yhtä pahoja kolhuja Citigroupin kanssa finanssikriisissä on vihdoin yksi yhteen TBV:n ja osakkeen hinnan suhteessa. On vain ajan kysymys siis, milloin Citigroup saavuttaa tämän tason (joka siis on 18% korkeammalla kuin nykyinen osakkeenarvo). Ilmaista rahaa.

Tästä kaikesta huolimatta Citigroup on järjetön tuloksentekokone. Sen tulos per osake (EPS) liikkuu vuosittain 4-5 dollarin tietämillä. Tämän voidaan olettaa nousevan aggressiivisen omien osakkeiden oston myötä, josta lisää myöhemmin.

Nimittäjä-ongelman lisäksi Citigroupilla on toinen omituisuus. Tämä on Deferred Tax Assets (DTA), joka siis käytännössä vastaa samaa kuin Suomessa verovähennys oikeus esim. osakkeiden myyntitappioista. Citigroupilla on oikeus vähentää veroprosenttiaan Trump-tyyliin menneistä tappioista. Tällä hetkellä DTA:n arvo on Citigroupilla edelleen n. 45 miljardia dollaria ja sitä on saatu tähän mennessä käytettyä n. 5 miljardia dollaria vuodessa, joten Citigroup saanee nauttia viel monta vuotta erittäin alhaisesta veroprosentista, joka tukee tuloksentekokykyä entisestään.

Ja siitä tuloksentekokyvystä. Ennustuksena on, että Citigroup tekee voittoa tänä vuonna n. 16 miljardia dollaria euroa ja sen EPS on 4-5 dollaria. Citigroupin markkina-arvo siis on n. 160 miljardia.

Otetaan vertailukohdaksi markkinoilla hieman arvokkaampi yhtiö, joka on kaikille tuttu – Coca-Cola Company, jonka markkina-arvo on n. 175 miljardia dollaria. Samaisen yrityksen EPS on 1,7 ja tulos n. 8 miljardia dollaria verojen jälkeen. Citigroupin arvostuksessa kehityksen varaa? On.

Stressitestit ja sääntely

Pankeista ei voi puhua ilman regulaatiosta puhumista. Finanssikriisi on laittanut etenkin Yhdysvaltalaiset pankit tarkan suurennusalsin alle. Stressitestit CCAR:n muodossa on suurin Citigroupin jalassa roikkuva riippakivi. Se on kuitenkin välttämätön paha ja fakta, johon jokaisen finanssialaan sijoittavan on suhtauduttava omana turvanaan. Vaikka Citigroup on korjannut menoaan mallikkaasti, ovat ihmiset, jotka ovat ostaneet Citigroupia ennen finanssikriisiä edelleen n. 90% tappiolla.

Mikä sitten on CCAR? Käytännössä se on FED:n suunnitelema testi, jolla testataan miten Yhdysalloissa toimivat finanssitalot pysyisivät pystyssä mahdollisissa talouden shokkitilanteissa. EU:lla on omat testinsä.

CCAR:ssa finanssitalot tekevät mallit kolmessa erilaisessa skenaariossa: perus, vastoinkäymisiä sisältävässä sekä erityisen suuria vastoinkäymisiä sisältävässä skenaariossa. Skenaariot vaihtuvat joka vuosi.

Mikäli finanssitalo selviää CCAR-mallinnuksista, voi se pyytää pääoman palautusta osakkeenomistajille näiden skenaarioiden asettamissa puitteissa. Tähän siis kuuluvat omien osakkeiden ostot sekä osinkojen maksu. FED voi sen jälkeen joko hyväksyä tai hylätä pääomanpalautusvaatimuksen.

Citigroupilla oli pitkään ongelmia CCAR-prosessin kanssa. Tämä johtui sen monimutkaisuudesta ja laajasta kansainvälisestä peitosta. Esim. vuonna 2014 Citigroup pääsi CCAR-prosessin kvantitatiivisesta vaiheesta läpi, muttei pystynyt todistamaan kvalitatiivisesti, että talo pysyisi pystyssä pahimassakin skenaariossa sen erittäin monimutkaisenja globaalin skaalan takia. Tämä ongelma ei ole täysin poistunut, sillä Citigroup on uuden tutkimuksen mukaan maailman systemaattisesti riskisin pankki. Täysin rationaaliselle sijoittajalle tämä on pitkässä tähtäimessä hyvä uutinen. Sinun ei ole mahdollista menettää rahojaan sijoituksessa, joka pystyy oikeasti kaatamaan koko globaalin finanssijärjestelmän. Mikäli Citigroup kuitenkin alkaisi sekoilemaan, ei sillä ole väliä, onko rahasi kiinni Citigroupissa vai Koneessa, romahdus tulee jokatapauksessa olemaan ennennäkemätön.

Tämän myötä FED esti 1 sentin osingon nostamisen sekä omien osakkeiden oston takaisin. Ensimmäisen CCAR-epäonnistumisen jälkeen vuonna 2012 Citigroup vaihtoi myös toimitusjohtajaansa nykyiseen Michael Corbatiin, joka on sen jälkeen onnistunut CCAR-prosessin sekä regulatiivisten vaatimusten täyttämisessä mielestäni mallikkaasti, joka näkyy myös alla olevassa kuvaajassa.

Lähde: Citigroup

Osinko ja oman osakkeen takaisinostot 

CCAR:sta päästäänkin kätevästi aasinsillalla siihen, mikä jokaiselle sijoittajalle oikeasti merkitsee – miten Citigroupin tuottamat valtaisat rahamassat saadaan oikeasti käytettyä osakkeenomistajan hyväksi, jos regulaatio on niin tiukkaa?

Ensinnäkin on hyvä huomata, että Citigroup on vihdoinkin siinä tilanteessa, että sen ei tarvitse stressata CCAR-prosessin läpipääsemisestä. Ensimmäisten vuosien epäonnistuminen CCAR-prosessissa merkitsi myös sitä, että Citigroupin tier 1 pääoman ratio on erittäin korkea 12,5%.

Mitä tämä tarkoittaa käytänössä tulevaisuudelle? Sitä, että Citigroup pystyy lähitulevaisuudessa alkaa palauttamaan Nordean tapaan n. 80-90% tuloksestaan omistajille. Tämä trendi alkoi kehittyä tänä vuonna. Pelkästään tänä vuonna Citigroup sai CCAR prosessin päätteeksi palauttaa tuloksestaan 10,4 miljardia dollaria omistajilleen (1,8 miljardia dollaria osinkoina ja 8,6 miljardia dollaria  – 5% koko osakekannasta – omien osakkeiden ostoina). Mikä hienointa, juuri tällä viikolla tuli myös uutinen, että Citigroup sai vielä erityisluvan ostaa omia osakkeita vielä 1,75 miljardilla dollarilla lisää! Kun mietitään sitä, kuinka paljon Citigroupin arvo on edelleen alle Book Valuen, ovat maksimaaliset omien osakkeiden ostot enemmän kuin tervetulleita, vaikka osinkosijoittaja olenkin. Omien osakkeiden osto on paras tapa maksimoida arvonluonti osakkeenomistajille tällä hetkellä.

Tulevaisuus Citigroupilla on entistä kirkkaampi. Nykyisen kurssin hinnalla Citigroupin efektiivinen osinkotuotto on n. 1,15%. Tulevaisuudessa aggressiivisen omien osakkeiden osto-ohjelman lisäksi Citigroupin CFO John Gerspach sanoi suoraan, että vuoden-kahden sisään Citigroup palauttaa omistajilleen jo vähintään 15 miljardin dollarin edestä pääomia.

Koska omien osakkeiden ostoa jatketaan yhtä agressiiviseen tahtiin, vähenee osakkeiden määrä rajusti.(pelkästään 2016 Q3:n aikana Citigroup mitätöi 56 miljoonaa omaa osakettaan) Tästä johtuen osingonmaksusummien ei tarvitse nousta edes järjettömän radikaalisti, että päästään Gerspachin lupaamaan kolminkertaiseen osinkoon tästä vuodesta kaksi vuotta eteenpäin. Tähän tyyliin.

2017: 1,2 dollaria / vuosi (efektiivinen tuotto nykyhinnalla 2,1%)
2018: 2,4 dollaria / vuosi (efektiivinen tuotto nykyhinnalla 4,41%)
2019: 3,2 dollaria / vuosi (efektiivinen tuotto nykyhinnalla 6,4%)

Trumpin kaataessa vielä hieman regulaatioaitoja Citigroupin tieltä, on Citigroupin osakkeenomistajille luvassa erittäin lupaavat vuodet.

Oma näkemys ja sopivuus strategiaan

Onko Citigroup siis liian iso kaatuakseen vai liian hyvä sijoitus ollakseen totta? Mielestäni molempia. Lyhyellä aikavälillä Citigroup on erittäin herkkä osake ja syöksyt sekä nousut ovat aina indeksiä vahvempia. Se, minkä takia Citigroup kuitenkin on salkkuni suurin omistus johtuu siitä, että se on oikeasti koko ajan fundamentaalisesti aliarvostettu. Sen ostamiseen ”oikealla” halvalla hinnalla ei tarvita teknistä analyysiä, vaan niin kauan kuin osakkeen arvo on alle TBV:n, on vain yksi suunta ja se on ylöspäin. Uskon myös, että vaikka Trumpin valinta oli Yhdysvalloille huonoksi pitkällä tähtäimellä, Citigroupille republikaanihallinto on aina mielekkäämpi vaihtoehto.

Kuten sivuni Portfolio & Strategia-sivulehdestä huomaa, löytyy minulta tietyt guidelinet, joita sijoitusteni täytyy täyttää. Olen päättänyt, että kulmakivien pitää täyttää vähintään neljä viidestä ohjenuorasta. Muille sijoituksille riittää 3/5. Täyttääkö tämä yritys siis tarpeeksi kohtia oikeasti ansaitakseen kulmakiven tittelin salkussani? Katsotaan hieman tarkemmin viittä ohjenuoraani ja, miten Citigroup täyttää vaatimukset.

1) Vahva Brändi

Citigroup ei ole Suomessa näkyvä ja varmasti suurin osa suomalaisista ei ole koskaan kuullutkaan pankista. Mutta siellä, missä Citigroup toimii, kaikki tuntevat sen. Citigroupin vahvuus on sen globaaliudessa. Se toimii yli 140 maassa ja palvelee niin maailmanlaajuisia yrityksiä kuin heidän työntekijöitään. Joissain maissa Citigroupilla on myös vahva kuluttajamarkkina-asema erilaisten brändien avulla (esim. Costco Yhdysvalloissa ja Banamex Meksikossa).

Tuomio: Täyttää vaatimuksen

2) Osakkeenomistajaystävällinen johto ja hallitus

Kuten kirjoituksessa mainitsin, Citigroupin ”pienet” pääomanpalautukset osakkeenomistajille eivät ole johdosta tai hallituksesta kiinni, vaan Yhdysvaltain valvovista viranomaisista. On selvää, että tier 1 capital Citigroupilla on tarpeeksi suuri jopa uuden regulaation tullessa voimaan ja jatkossa Citigroup pystyy palauttaa jo lähes 100% tuotetusta pääomasta takaisin omistajilleen. Pienempi summa olisi hulluutta, sillä tällöin oman pääomantuottoaske laskisi edelleen.

Tuomio: Täyttää vaatimuksen

3) Ymmärrettävä arvonluontiprosessi

Citigroup on kaikkea muuta paitsi helposti ymmärrettävä yritys. Myöskään sen arvonluontiprosessi ei ole täysin selvä ensisilmäyksellä. Kriisin jälkeen järjestelmän läpinäkyyys on kuitenkin lisääntynyt ja Citigroup on finanssikriisin jälkeen potkituista finanssilaitoksista minulle ymmärrettävin. Toivottavasti onnistuin jakamaan ymmärrystä myös eteenpäin.

Tuomio: Täyttää vaatimuksen

4) Mega-trendien huomioonottaminen

Sitran mukaan vuonna 2016 mega-trendejä ovat

• Nopeasti kehittyvään teknologia (check)
• Keskinäisriippuvaiseen ja jännitteiseen maailmaan (globaalille toimijalle kiristyvä maailmanpoliittinen tilanne on aina uhka)
• Globaaliin kestävyyskriisiin (Citigroupilla on huomattava määrä palkintoja joka vuosi ekologisuuskilpailuissa ja se sijoittuu jenkkipankeista aina top3:een. Viherpesua vai ei, sitä ei voi tietää)

Tuomio: Täyttää vaatimuksen

5) Maalla, jossa yrityksen pääkonttori sijaitsee, on järkevä verosopimus Suomen kanssa

Citigroupilla on pääkonttori periamerikkalaisesti New Yorkissa, joten verosopimusta ei tarvitse miettiä.

Tuomio: Täyttää vaatimuksen

Yhteenveto

Vaatimuksista Citigroup täyttää 5/5. Ja mikä mielenkiintoisinta Citigroupissa on se, että se kuten todettu on edullisesti hinnoiteltu. Citigroupin osakkeen kurssi on selkeästi yksi turbulenttisimmistä salkussani, mutta kuten usein suurivolatiliisissa kursseissa, ei suuret muutokset alas tai ylöspäin ole useinkaan perusteltuja. Tämän takia pyrin lisäämään Citigroupia aina kun Kiina, Brexit, Trump jne. pelot iskevät ja globaaleja pankkeja lyödään edestä ja takaa.

Näen kuitenkin, että ongelmat Citigroupissa on hoidettu mallikkaasti ja pankista on tulossa koko ajan yksinkertaisempi. Mielenkiintoista kuitenkin tulee olemaan tulevaisuuden seuraaminen ja se, pysyykö Citigroup yksinkertaisempana myös vuosien kuluessa ja onko virheistä oikeasti opittu. Mikäli Citigroupin tulos kasvaa jatkuvasti ja Citigroup vaihtaa jälleen investointivaiheen päälle, seuraan kehitystä tarkasti. En usko, että globaalit pankkiirit kuitenkaan täysin koskaan oppivat hyville tavoille. Mutta seuraava vuosikymmen pitäisi olla rauhallinen ainakin regulatoriisisista sekä sisäisistä syistä.

Siksipä Long C.

P.S. Jos oikeasti pääsit tekstissä tänne asti, jätä kommentia ja kerro onnistuinko avaamaan Citigroupin liiketoimintaa selväsanaisesti ja ymmärrettävästi kuitenkin antaen syvän kuvan. Ja onkohan blogi oikea paikka näin isoille analyyseille vai pitäisikö alkaa spämmimään Nordnetblogiin tjtv. Kiitos!