Kaupallinen yhteistyö: Suomen Kultareservi
Vaikka ehdinkin maanantaisessa tekstissä mainita, että eräs rajapyykki olisi tullut rikottua, tein vähän tarkempaa tarkastuslaskentaa ja näyttää siltä, että mainitsemaani rajapyykkiin taitaa olla vielä 11 päivää (ceteris paribus), kunhan palkkapäiväni saapuu, vaikka Talenom ja Revenio erittäin kovia tuloksia tekivätkin.
Välietapin sijaan tänään pohdinkin kullan historian kehitystä sekä sitä, miten kultaan liitetyt mielikuvat pitävät paikkansa, sekä millaista kullan hintakehitys on ollut viimeisen 50 vuoden aikana – sekä miten sen hintakäyttäytyminen noudattaa turvasatama-statuksesta huolimatta pitkälti perinteisiä rahoitusmarkkinoiden lainalaisuuksia.
Kullan hinnan lyhyt historia – pomppuinen matka huippuihin
Jos katsomme kullan hintakehitystä pitkällä aikavälillä, graafi on mielenkiintoista katsottavaa.

Kullan hinnan kehitys on ollut mielenkiintoinen matka viimeisen 50 vuoden aikana. Ensimmäinen piikki nähtiin 80-luvulle mentäessä, josta tultiin kuitenkin nopeasti alas. Tämän jälkeen kullan hinnan kehitys oli erittäin olematonta käytännössä läpi 80- ja 90-luvun, jolloin se oli jopa negatiivista.
Huomionarvoista on se, että kullan hinnan noustessa rajusti 70-luvun lopussa, tuli se lähes yhtä rajusti alaspäin. Sama nähtiin finanssikriisin nosteen jälkimainingeissa, jonka jälkeen kullan hinnasta katosi lähes 30% vuoden 2013 aikana.
2000-luvun alun jälkeen IT-kuplan puhkeamisen jälkeen kullan hinta lähti ensin nousuun yhdessä erilaisten muiden raakametallien supersyklin kanssa, jonka jälkeen syntyi finanssikriisi, joka nosti kullan hintaa entisestään rahoitusmarkkinoiden paniikin seurauksena.
Tämän jälkeen koettiin nopea romahdus, ja vasta koronaelvytyksen jälkeen kulta pääsi takaisin ennätyskorkealle n. 55 euroon per gramma, jonka tason se on jälleen ylittänyt pitkälti kasvaneen geopoliittisen epävarmuuden sekä paljon vahvistuneen dollarin takia. Dollarin ja euron välinen suhde vaikuttaakin paljon eurokohtaisen kullan hintaan ja dollareissa kullan kehitys on hieman eronnut euroista, mutta suuntaviivat omat samat.
Kaikessa tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että kultaa ei useinkaan pysty myymään tasan tarkkaan tähän maailmanmarkkinahintaan, vaan aivan kuten valuutoissa, hinta minkä ostaja saa on aina hieman pienempi kuin mikä virallinen maailman markkinahinta on. Mikä sitten on realistinen hinta esim. kultakoruista? Tästä hyvän arvion pystyy hankkimaan kullan hintalaskurilla, millä voi laskea tarkan myyntihinnan kultakoruille.
Jos mietitään kullan hinnan kehitystä, on se pomppuisen matkansa aikana toiminut lähinnä inflaatiosuojana käteisen sijasta. Kullan hinta on voittanut inflaation, mutta hävinnyt osakeindeksit merkittävästi. Tämän lisäksi käytännössä jokaisen hintapiikin jälkeen on saapunut piikki alaspäin.
Mitä kauemmin olet rahoitusmarkkinoita seurannut, ei tämä tule yllätyksenä. Mitä kovemmin oikeastaan minkä tahansa hinta nousee hypemäisesti – sen nopeammin se usein myös romahtaa alaspäin. Kulta ei tee tähän poikkeusta ja jokaista kuumaa kullan hintasykliä on seurannut hieman viileämpi negatiivinen hinnankehityksen ajanjakso.
Kullan hinta on noussut, mutta se ei luo arvoa
Osakkeet ovat tuottaneet Yhdysvalloissa ja Suomessa keskimäärin 10% vuodessa viimeisen 50 vuoden aikana, joka tekee yhteistuotoksi hieman alle 12 000% viidessäkymmennessä vuodessa. Kulta on samassa ajassa tuottanut n. 1700 %. Pitkäaikaiselle sijoittajalle osakkeet ja rahastot ovat edelleen ylivoimaisesti paras tapa sijoittaa rahansa.
Suurimpana syynä tähän todennäköisesti on se, että kulta ei itsessään tuota mitään. Warren Buffett käytti tämän vuoden Berkshire Hathawayn kokouksessa vertausta Bitcoinista ja maatilamaasta. Kulta on arvonluontiominaisuudeltaan enemmän Bitcoin ja vähemmän maatilamaa. Se ei tuota kassavirtaa, se ei tuota ruokaa, se ei tuota arvoa, eikä se tuota osinkoja. Kullalla ei olekaan ns. ”sisäistä” arvoa eikä sitä pysty sille määrittelemään, vaan sen arvo syntyy käytännössä pelkästään kysynnästä ja tarjonnasta.
Kullan yleisesti suosituin ominaisuus ei olekaan sen ylivoimainen menestys tai tuotto esim. osakkeita vastaan pitkällä aikavälillä (koska pitkällä aikavälillä se on tuottanut huomattavasti huonommin kuin osakkeet), vaan sen usein negatiivinen korrelaatio osakemarkkinan kanssa. Tämä negatiivinen korrelaatio on kuitenkin on muuttanut hieman muotoaan viime vuosina.
Kullan hinta on noussut yhdessä osakemarkkinoiden kanssa, mutta kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin osakkeiden. Toisaalta osakemarkkinoiden hintojen laskiessa, myös kullan hinta on laskenut alaspäin.
Kullan suurimpia haasteita etenkin pitkäaikaiselle korkealle hinnan kehitykselle on myös sen likviditeetti (tai oikeastaan likviditeetin puute). Kullasta koruina on huomattavasti helpompi päästä eroon, kuin löytää kunnollista tapaa hankkia niitä.
Kullan hinnan ollessa lähestulkoon ennätyslukemissa ja historiallisissa huippulukemissa, voi hyvin olla, että hinnan lasku tulee olemaan samankaltainen kuin viime kerralla ennätyslukemissa vuonna 2013 – nousu kun on ollut niin rajua. Kullan hinnan arvo on noussut monen samanaikaisen shokin mukana, joten kun joskus toivottavasti vihdoin palaamme ”normaaliin”, jos sellaista joskus vielä tulee, lähtevät osakkeet todennäköisesti takaisin nousuun – ja negatiivisesti korreloivan kullan hinta taas takaisin laskuun.
Lisää painetta kullan hinnalle todennäköisesti lisää Yhdysvaltain keskuspankin koron nostot (samanlaisia tuskin tulemme Euroopassa näkemään). Mitä enemmän Yhdysvaltain keskuspankki nostaa korkoaan, sitä enemmän kullankaltaisten raaka-aineiden hinnat usein laskevat, riskittömän tuoton noustessa.
P.S. Nyt kun kullan hinta on jälleen ennätyskorkealla sitten vuoden 2020, jos sinulta löytyy kultakoruja myytäväksi ja sinua kiinnostaa saada maksuton arviointi kultakoruillesi, sekä tietää paljon voisit tienata kultakoruistasi, voit tilata maksutttoman myyntipakkauksen Suomen Kultareserviltä.
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Jos joku möisi minulle kultaa hintaan 55€/kg, niin kiljuen ostaisin 😀
Haha, totta! Hieno typo oli jäänyt, tosiaan grammoistahan tuossa oli puhe 😀
Mainitsit kahteen otteeseen kultakorut. Olipa kullasta ja siihen sijoittamisesta mitä mieltä hyvänsä niin korut olisivat itselleni viimeinen vaihtoehto kultasijoituksissa. Joskus nuorempana tuli ostetuksi joitakin harkkoja, mutta kultakolikot (erit. vanhat sellaiset) tuntuvat tätä nykyä parhaalle vaihtoehdolle fyysisen kullan vaihtoehdoista. Viimeisen päälle samaa mieltä, että ei kulta pärjää millään mittareilla esim. osakkeille. Mutta on niitä vanhoja kultarahoja kiva pari kertaa vuodessa silmäillä ja syynäillä.
Kultakolikot kieltämättä voivat olla ihan hyvä vaihtoehto, jos niitä saa suht järkevään hintaan. Mutta tosiaan sijoituksena kulta on turhan heikko.