Matkani tietokirjailijaksi osa 7 – Kustannustoimittajan kanssa työskentely

Matkani tietokirjailijaksi otti erittäin ison askeleen eteenpäin viime viikolla, kun kirjani nimeltään Viisas Sijoittaja, tuli ennakkomyyntiin Tammen verkkokaupassa. Vaikka kirja ennakkomyynnissä onkin, ei se itse asiassa ole vielä edes täysin valmis, sillä kirja on juuri menossa taittoon ja painoon juuri ennen joulua. Vaikka siis kaikki kirjan palaset ovatkin valmiit erillään, ei kirja itsessään ole vielä valmis.

Tänään käsittelenkin yhtä eniten odottamaani asiaa kirjailijana kustantamolla – eli kustannustoimittajan kanssa työskentelyä. Kustannustoimittajat ovat olleet aina mielestäni niitä isolle yleisölle näkymättömiä kirjojen sankareita, jotka tekevät kirjasta kuin kirjasta edes jollain tasolla luettavan – oli kirjoittajan itsensä kirjoituskyvyt minkätasoisia tahansa. Kustannustoimittajan merkitys korostunee todennäköisesti vielä enemmän tietokirjoissa, sillä harva tietokirjoja kirjoittava kirjoittaa ja tuskin lukee yhtä paljon kuin perinteisen romaanin kirjoittaja.

Ennen kuin mennään itse asiaan, alta löydät jokaisen matkani tietokirjailijaksi tekstin tähän mennessä, jos olet kirjoitussarjan osia ohittanut.

Matkani tietokirjailijaksi osa 1 – Unelmasta ja ajatuksesta kirjaksi – nopea katsaus
Matkani tietokirjailijaksi osa 2 – Käsikirjoituksen kirjoittaminen
Matkani tietokirjailijaksi osa 3 – Käsikirjoituksen editoiminen ennen kustannustoimittajaa
Matkani tietokirjailijaksi osa 4 – Kirjan tarjoaminen kustantamoille 
Matkani tietokirjailijaksi osa 5 – Kustannussopimus 
Matkani tietokirjailijaksi osa 6 – Milloin kirja on valmis?

Osaanko minä kirjoittaa hyvin?

Tässä kohtaa paljastus: en ollut koskaan erityisen huono, mutta en erityisen hyväkään äidinkielessä missään vaiheessa koulua. Peruskoulussa olin perus kasin oppilas ja sama jatkui lukioon asti. Itse asiassa lukion päättötodistuksessani joka ikisen äidinkielen kurssin numero oli 8. Ja tämän kruunasi tietenkin yo-kirjoituksissa kirjoitettu M (eli 8).

En siis ollut mestarillinen esseisti, hyvä tulkitsemaan runoutta tai muita tekstejä saati osaa jokaista äidinkielen sääntöä pilkku- ja muista säännöistä.

Olen kuitenkin kirjoittanut erilaisia blogitekstejä viikoittain noin viimeisen kymmenen vuoden ajan. Miksi päädyin kirjoittamaan, jos en siinä koskaan erityisen hyvä ollut? Yksinkertaisesti siksi, koska pidin kirjoittamisesta erittäin paljon. Pidin äidinkielen kursseillakin esseiden kirjoittamisesta, vaikka en tiennyt yhtään, miten essee pitäisi rakentaa.

Ajan kanssa olen kuitenkin huomannut yhden itsestään selvän asian: harjoitus tekee mestarin. Mitä enemmän kirjoitin ja luin, sitä paremmaksi tulin. Ja kuinka paljon luin ja kirjoitin peruskoulu -ja lukioaikana? En käytännössä laisinkaan. Entä sen jälkeen? Aivan järjettömästi. Syy tähän löytyy vapaudesta. Vaikka koulussa kirjoittaminen oli kivaa, muuttui se aina tylsäksi, jos ei esseevaihtoehdoissa ollut yhtään mielenkiintoista vaihtoehtoa. Sama päti kirjoihin.

Aikuisiässä kirjoittaminen ja lukeminen onkin sitten täysin eri juttu, koska voin kirjoittaa ja lukea juuri sitä mitä haluan – täysin ilman rajoituksia. Ja sekös hyvältä tuntuukin. Henkilökohtainen blogi antaa kirjoittamiselle myös hyvän alustan, koska vaikka blogini onkin sijoitusblogi, voin sinne halutessani kirjoittaa vaikka tämänkaltaisia tekstejä – aihetta, joka periaatteessa sivuaa sijoittamista, koska kyse on sijoituskirjasta, mutta ei käytännössä liity sijoittamiseen laisinkaan.

Ennen kuin palautinkin siis kirjani käsikirjoituksen kustannustoimittajalle, en oikeastaan tiennyt vastausta kysymykseen. En tiennyt, olinko hyvä vai huono kirjoittamaan. Se, mitä tiesin, oli kuitenkin vahvuuteni ja heikkouteni kirjoittajana.

Vahvuuteni on nopeus, jolla pystyn tuottamaan koherenttia tekstiä – jokainen blogikirjoitukseni syntyy pitkälti yhdeltä istumalta ilman sen suurempia asetteluja kunhan faktat on kasassa ennen tekstiä. Muistini on myös erittäin hyvä asioissa, joista olen kiinnostunut ja siksi olenkin esim. sijoittamisessa aivan uskomaton turhan tiedon pohjaton kaivo. Tämä helpotti kirjan ja blogin kirjoittamista, mutta välillä tuntuu, että päässäni on vähän liikaakin tietoa esimerkiksi juuri sijoittamisesta.

Heikkouteni taas on suoraan sanoen kielioppi. Olen ihan ok yhdyssanoissa, mutta lauserakenteet, pilkut sekä yksinkertaiset typot ovat tekstissäni usein valtoimenaan. Blogiteksteissä tätä et välttämättä huomaa, mutta jos törmäät joskus tekstiin, jossa on erityisen paljon typoja tai muita kirjoitusvirheitä johtuu se siitä, ettei virallinen blogini oikolukija (eli tyttöystäväni) ole ehtinyt tekstiä oikolukea ennen julkaisua. Korjaan jokaisen julkaisun aina viimeistään jälkikäteen, mutta joskus liveen livahtaa tekstejä, jotka ovat alkuperäisteoksiani. Olen myös erittäin sokea omalle tekstilleni eli en löydä näitä virheitä omasta tekstistäni, vaikka ne jonkun muun tekstistä ehkä löytäisinkin.

Kirjan valmistelu kustannustoimittajaa varten

Teinkin kirjani kanssa jotain erittäin poikkeuksellista ennen kuin luovutin sen kustannustoimittajan editoitavaksi. Oikoluin kirjan. Yhden, toisen, kolmannen ja kymmenennen kerran. Samalla pyysin muutamaa kaveriani, jotka ovat osaamistasoltaan eritasoisia sijoittamisessa myös oikolukemaan tekstin niin substanssin, rakenteen kuin kieliopin osalta. Ja korjauksia, kyseenalaistamisia sekä hyviä kysymyksiä tulikin erittäin paljon!

Minä ja moni muukin siis teki monia tunteja kirjan oikolukemisen eteen, ennen kuin oikeastaan koskaan annoin sitä kustannustoimittajan käsiin. Muistan kun oikoluin kirjaa 10. kertaa ja fiilikseni oli erittäin hyvä. Jaksoin edelleen lukea tekstiä, joka oli merkki siitä, että teksti oli hyvin kirjoitettu. Toisaalta, en löytänyt enää ongelmia lauserakenteista ja kieliopista edes kielioppisohjelmiston avulla, joten olin varma, että kustannustoimittaja on varmasti kiitollinen vähästä työstä, jota hän joutuu tekemään.

Kuinka väärässä sitä voi ihminen ollakaan!

Tässä esimerkki ihan kirjan oikeasta luvusta, miten kustannustoimittaja tekstiä pystyy järkeistämään, tiivistämään ja ytimöittämään. Alkuperäinen tekstipätkäni kuului seuraavasti.

Yksi tärkeimpiä asioita sijoitusmarkkinoilla onkin olla sekoittamatta kahta täysin eri asiaa. Hintaa ja arvoa. Nämä kaksi sanaa ovat todennäköisesti väärinkäytetyimmät termit rahasta yleisesti puhuttaessa ja sijoittamisessa näitä pitää ymmärtää vielä tarkemmin. Osakkeen hinta kertoo sen euromäärän, jonka sijoittaja on jollain tietyllä hetkellä valmis maksamaan yhtiön osakkeesta. Arvo taas liittyy osakkeen hintaan vain osaltaan, ja yhtiön arvo onkin usein monen eri reaalimaailman tekijän summa. Tällaisia tekijöitä ovat yhtiön liikevaihdon, liikevoiton, kassavirran tai taseen kokonaisuus sekä niiden tulevaisuuden ennusteet, kuten luvussa yksi kävin läpi.

Entä miltä kyseinen kohta näyttää käsikirjoituksessa nyt kustannustoimittajan ja minun yhteistyön jälkeen?

Hintaa ja arvoa ei saa sekoittaa toisiinsa. Näitä kahta käsitettä käytetään yleensäkin väärin rahasta puhuttaessa, mutta sijoittamisen tapauksessa ne pitää ymmärtää aivan erityisesti. Osakkeen hinta kertoo sen euromäärän, jonka sijoittaja on tietyllä hetkellä valmis osakkeesta maksamaan. Arvo taas liittyy osakkeen hintaan vain osittain, ja yhtiön arvo on monen eri reaalimaailman tekijän summa. Tällaisia tekijöitä ovat yhtiön liikevaihdon, liikevoiton, kassavirran tai taseen kokonaisuus sekä niiden tulevaisuuden ennusteet, kuten luvussa 1 käytiin läpi.

Kustannustoimittajan työn seuraaminen esim. tämän esimerkin kautta oli itselleni silmiä avaavaa. Kuten näkyy kustannustoimittajan käsittelemästä esimerkistä, saman asian voi sanoa huomattavasti tiiviimmin kuin alun esimerkissä.

Itselläni onkin paha tapa lisätä täytesanoja ja joskus jopa täytelauseita, koska haluan korostaa asioiden tärkeyttä. Tämä saattaa toimia blogitekstissä, joka käsittelee yhtä kahta asiaa kerrallaan, mutta kirjaa kirjoittaessa huomasin, että korostin lähes jokaista asiaa kuin se olisi ollut maailman tärkein asia!

Lukukokemuksena saattaa olla hieman raskas, jos neljäsataasivua totean, että hei tämä on tärkein asia, mikä sijoittamisessa pitää muistaa. Kaikki ei voi aina olla tärkeintä. Olen miettinyt mistä tämä johtuu ja loppujen lopuksi se on vain tehokeino omassa kirjoitustyylissäni, joka todennäköisesti johtuu siitä että olen kirjoittanut aina lyhyempiä tekstejä.

Miten työskentelen kustannustoimittajan kanssa?

Entä miten käytännössä työskentelen kustannustoimittajani kanssa? Kustannustoimittajan kanssa työskenteleminen on vähän kuin tennis-ottelu. Aluksi lähetin koko käsikirjoitukseni, jonka jälkeen kustannustoimittaja alkoi lähettää korjattuja lukuja korjausehdotuksineen minulle, jonka jälkeen lisään ja editoin lukua lisää, jonka jälkeen lähetän luvun uudestaan kustannustoimittajalle ja tämä jatkuu aina siihen asti, kunnes olemme molemmat tyytyväisiä lukuun.

Ja näin käytännössä kirjan editoiminen etenee koko sen n. 400 sivun verran. Punakynän määrä kirjassa myös yllätti itseni. Editoitavaa ja etenkin tiivistettävää on, mistä olen samaan aikaan vähän nolostunut, mutta toisaalta iloinen. Tiesin, että blogialustani takia voisin tehdä omakustannesijoituskirjan ja se todennäköisesti myisi ihan hyvin, mutta kuten huomattu, taso olisi vaihtelevaa.

Osaavan kustannustoimittajan ajan puute näkyykin mielestäni joissain suomalaisissa sijoituskirjoissa, joissa kieli on välillä erittäin tönkköä. Sama pätee esim. Ilkka Remeksen romaaneihin, josta jopa allekirjoittanut löytää kirjoitusvirheitä ja kamalia lauserakenteita (vaikka olen yleensä niitä erittäin huono huomaamaan).

Vaikka en itse pilkunhieroja olekaan luonteeltani, liian kökkö kieli ja lauserakenteet ovat mielestäni väärin ihan kuluttajaa eli kirjan lukijaa kohtaa. Olen itse etenkin kulttuurituotteiden kanssa melkein enemmän laatu- kuin hintatietoinen nykypäivänä ja en olisi kirjaan tyytyväinen, jos se ei vaikuttaisi hyvälaatuiselta kaikilta eri ominaisuuksiltaan.

Mitä pitempään työskentelinkin kustannustoimittajani kanssa, sitä enemmän aloin arvostamaan hänen tekemään työtä. Kirja on moninkertaisesti parempi kun ammattimainen asiansa osaava kustannustoimittaja perkaa tekstin ajan kanssa läpi. Olin henkilökohtaisesti tyytyväinen tulokseen jo ennen kustannustoimittajan editointia ja editoinnin jäljiltä olen jopa vaikuttunut tekstin tasosta.

Kustannustoimittaja on paljon enemmän kuin äidinkielen opettaja

Vaikka kustannustoimittaja tekee paljon kielenhuollollista työtä, on hän myös ennen kaikkea kustannusalan ammattilainen. Olenkin huomannut, että kustannustoimittaja osaa ajatella myös asioita, joita itselläni ei olisi käynyt edes pienessä mielessäni. Kaksi esimerkkiä tästä ovat lukijan puhuttelu sekä äänikirjan ”lukijat”.

Saatan joskus käyttää tehokeinoina juuri edellä nähtyjä heittomerkkejä sijoittamisessa ns. sarkasmin muotona. Mutta eihän äänikirjan lukija näe heittomerkkejä! Tämä oli itselleni omalainen herätys, koska vaikka olin pyrkinyt minimoimaan graafit ja kuvaajat kirjasta, jotta myös äänikirjalaiset voivat siitä kunnolla nauttia, en ollut osannut ajatella kirjoitusasun merkitystä äänikirjan lukijan tulkinnalle. Tässäkin ammattimainen kustannusalan ammattilainen oli jälleen kultaakin kalliimpaa juuri lukijakokemuksen kannalta.

Samanlaisia pieniä esimerkkejä löytyy läpi kirjoitusprosessin. Nyt kun olen nähnyt, kuinka paljon omassakin tekstissäni on kehitettävää, on vaikeaa nähdä, että jos kirjoitan vielä kirjan (mikä on varmasti enemmän kuin todennäköistä), tekisin sitä koskaan omakustanteena – tai ainakaan omakustanteena ilman freelancer-kustannustoimittajaa. Saatan olla ihan hyvä kirjoittaja nykypäivänä, mutta erinomaiseen tasoon pystyn pääsemään vain muiden avulla.

Toivon, että tämä teksti avasi kattavasti sitä kaikkea, mitä kirjailija ja kustannustoimittaja yhdessä tekevät kirjan syntyprosessin aikana! Ja kuten aina, jos mieleesi tulee jotain kysyttävää, laita kommenttia ja vastaan parhaani mukaan.

Ja jos et ole vielä tilannut, voit nyt ennakkotilata kirjani Viisas Sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat Tammen verkkokaupasta täältä alekoodilla VIISASSIJOITTAJA30 vain 24,50 euron hintaan! Tarjous voimassa vain ennakkotilauksen ajan.

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville