Kuukauden ostos: IBM – kun Warren Buffett myy, minä ostan

Raflaava otsikko, mutta silti niin totta. Viimeksi kun Warren Buffet myi Munich RE:sta 10% omistuksensa, ostin innostuneena sitä salkkuuni. Loppu hyvin kaikki hyvin, Munich RE kasvatti osinkoaan sekä osakekurssinsa hintaa vuodesta toiseen, kunnes tänä vuonna myin Munich RE:ni pois salkusta hyvin tuottaneina. Ja olisin jatkanutkin vielä omistamista, mikäli Saksan valtio ei verottaisi osinkoja liikaa.

Tällä kertaa silmääni osui toinen yritys, josta Warren Buffet omisti mukavan osuuden ja hylkäsi omistuksensa vasta vähän aikaa sitten. Ja aivan kuten Munich RE:n kanssa, kun Warren Buffett hylkäsi yrityksen, myös muu markkina tuntui hylkäävän IBM:n. Olen käytännössä seurannut IBM:ää sivusta koko sijoitusurani ajan, mutta nyt oli aikaa painaa ensimmäistä kertaa ostonappulaa – tässä kirjoituksessa kerron miksi.

Mikä IBM?

IBM osake
IBM on yksi maailman arvokkaimmista brändeistä

Lähdetään aivan perusteista, koska tämä on ensimmänen kerta kun kirjoitan IBM:stä.

IBM:n nimi tulee sanoista International Business Machines Corporation. IBM on teknologiayritys, jonka pääliketoimintaan kuuluu nykyään IT-ja liiketoimintakonsultointi, palvelinliiketoiminta sekä ohjelmistot. IBM on yksi isoista tekijöistä nopeasti kasvavalla pilvipalvelumarkkinoilla Yhdessä Applen, Amazonin sekä Microsoftin kanssa.

Jokainen meistä on todennäköisesti nähnyt IBM:n logon joskus, eikä tämä sinällään yllätä, koska IBM:n brändi on maailman 10. arvokkain brändi. Brändin arvo on kuitenkin laskenut huippuvuosista, koska se toimii lähes täysin B2B markkinoilla, eikä ole enää niin lähellä kuluttajia kuin ennen. IBM onkin ennen kaikkea vanha suuruus, koska jos olet joskus nähnyt mustan ruutu-ohjelmiston (jota myös CICS:siksi kutsutaan) töissä tai kassapalveluissa, on se IBM:n kehittämä – nykyään kuitenkin kuopattu ohjelma, vaikka sitä maailmanlaajuisesti edelleen käytetään.

Viime aikoina IBM:n kone on kuitenkin yskinyt. Liikevaihto ei ole kasvanut odotetusti ja Amazonit, Applet ja Microsoftit ovat menneet joka puolelta ohi kasvunsa kanssa. Suurelta osin syy on ollut siinä, että IBM:llä on aidosti hyviä tuotteita ja patentteja, mutta niitä ei ole onnistuttu kaupallistamaan ennustusten mukaisesti. Parhaana esimerkkinä toimii IBM:n Watson-tekoäly, josta odotettiin suurta hittituotetta, mutta kalliin hinnan ja käytännön hyödyn realisoimisen vaikeuden takia sen myyminen yrityksille on ollut haasteellista.

Warren Buffett osti osuuden – ja myi osuuden

Warren Buffett osti IBM:ää ensimmäisen kerran vuonna 2011. Buffett jatkoi ostojaan tasasesti aina vuoteen 2016 asti, kunnes hän omisti lähes 10% IBM:stä Berkshire Hathawayn kautta.

Kuten usein Buffettin sijoittaessa uuteen yritykseen, yrityksen kurssi reagoi positiivisesti. Puoli vuotta Buffettin ensimmäisen sijoituksen jälkeen, IBM olikin noussut jo 30% jo 201 dollariin per osake.

Sitten tuli käänne.

IBM ei lunastanut niitä kasvuodotuksia, joita markkinat ja Buffett olivat yritykselle antaneet. IBM jatkoi rahan tuottamista kuin kone, mutta liikevaihto ei kasvanut kiitettävää tahtia samalla kun kaikki sen suurimmat kilpailijat kasvoivat kymmeniä prosentteja vuodessa.

Vuonna 2017 Buffett alkoikin vähentää painoaan IBM:ssä ja myi lopulta vuoden 2017 kesään mennessä kaikki IBM:n osakkeensa. Osake oli laskenut 200 dollarista 130 dollariin. Buffett hylkäsi osakkeen ja niin hylkäsi muukin markkina. Tänä vuonna IBM on käynyt niinkin alhaalla kuin 115 dollarissa.

IBM – vakaata osinkotuottoa matalalla riskillä

IBM vaikuttaa klassiselta arvoloukulta. Jos Buffett sen hylkäsi, miksi sitten itse ostin? Syitä tähän on muutama.

Lähdetään ensinnäkin osingosta. IBM:n osinkotuotto pyörii tällä hetkellä vähän yli 5%:ssa. Osinkotuotto ei sinänsä kerro mitään. Hienointa tässä kuitenkin on se, että IBM maksaa nykyisestä tuloksestaan vain n. 60% osinkoina. Varaa osinkokasvuun on siis vielä merkittävästi, vaikka osinkotuotto on jo valmiiksi näin korkealla.

Toisena, IBM:n on viime aikoina satasannut kasvuun entistä enemmän. Suurimpana investointina voidaan pitää sitä, että IBM osti juuri pilvipalvelutuottaja Red Hatin 34 miljardilla dollarilla vahvistaakseen valmiiksi vahvaa pilvipalveluyksikköään. Samalla IBM sanoi pysäyttävänsä omien osakkeidensa ostot tuleville vuosille, koska se ei halua velkaantua turhaa. Markkinat rankaisivat tästä erittäin rajusti ja pelkästään Q3 tuloksen ja yritysostoilmoituksen myötä IBM:n osake laski kuukauden sisään yli 20%.

Mielestäni reaktio oli aivan selkeä ylireagointi markkinoilta ja ellei markkinoilla tule yleistä romahdusta, en usko IBM:n pysyvän kauhean montaa neljännestä tällä tasolla. Tämän puolesta puhuu monta asiaa.

Ensinnäkin se osinko. Toisena IBM:n P/E luku liikkuu tällä hetkellä n. 9:ssä. Se siis hinnoitellaan kuin kuihtuva liiketoiminta, vaikka se satsasi juuri 34 miljardia kasvuun (kolmasosa IBM:n tämänhetkisestä markkina-arvosta). Kolmantena, yritys on erittäin vakavarainen ja toisin kuin moni muu tällä hetkellä korkeaa osinkoa maksava yritys (katson teitä AT&T ja Kraft Heinz), sen osinko ei ole millään tasolla vaarassa, vaikka korot jatkaisivat nousuaan.

IBM olikin vuoden viimeinen osakeostoni ja sitä salkkuuni tulikin 1201,32 eurolla eli 11 kpl.

8 kommenttia artikkeliin ”Kuukauden ostos: IBM – kun Warren Buffett myy, minä ostan”

  1. Hauska seurata miten strategiasi sijoittaa IT-alan suuriin yrityksiin toimii. Itse en usko IBMään niin kuin en usko Tietoonkaan. Tosin alan sisäinen näkemys voi sokaista minua ja ehkä se mikä on toiminut ennenkin toimii jatkossakin. IBM on kyllä tehnyt siirtoja oikeaan suuntaan viime vuosina.

    En voi kuitenkaan olla kuvittelematta IBMää raskaana rautamöykkynä tai tykkinä mikä narisee ja vinkuu kääntäessä ja kylvää suurta tuhoa jos se saadaan käännettyä tarpeeksi ajoissa. Mielikuva tulee elokuvista missä ”pahikset” ovat suuntaamassa ”superasetta” ”hyvisten” tukikohtaan ja vastarinta joutuu kiiruhtamaan. Mutta kuten elokuvissakin, ”hyvikset” lopulta ovat paljon ketterämpiä ja estävät vastustajan aikeet. (Hieno tarina)

    En kuitenkaan pidä IBMää pahana yhtiönä vaikka tarinastani voisi kuvitella. Se vain on mielestäni klassinen esimerkki raskaasta organisaatiosta mikä ei edes tiedä mitä kaikkea se on viime vuosikymmenellä tehnyt. Tietotaito on niin saturoitunut ja puolet tekijöistä on todennäköisesti tehnyt yhtä ja samaa viimeiset 20 vuotta.

    Tai sitten olen täysin väärässä ja mielikuvani ei perustu mihinkään muuhun kuin vääristyneeseen ajatusmalliin. Mene ja tiedä.

    Joka tapauksessa seuraan tilanteen kehittymistä mielenkiinnolla. Toivottavasti tästä selityksestä sai edes naurut 🙂

    Vastaa
    • Hyvä, että kirjoitukset ja sijoitukset herättävät ajatuksia ja kommentteja! Mielestäni vertaus Tietoon oli ihan osuva, koska oma mielikuvani Tiedosta ja IBM:stä on aivan samanlainen kuin kuvailit. Tosin niin oli mielikuvani MIcrosoftistakin 5 vuotta sitten ja miten kävikään…

      Tieto on kuitenkin tähän mennessä todistanut, että kasvaa hitaasti, mutta varmasti ja muuta en oikein voi osinkosijoittajan siltä toivoa. En usko, että Tiedon maine IT-kentällä on mihinkään parantunut, mutta jotenkin tulos ja liikevaihto silti kasvaa kvartaalista toiseen. En yllättyisi, vaikka Tietoa ostaisin vielä vähän lisääkin ensi vuonna, koska oma painoni ICT-puolella on edelleen mitätön salkkuni kokonaiskokoon verrattuna.

      IBM on kuitenkin varmaan vähän erilainen kun Tieto, koska kyseessä on todellakin aivan valtava organisaatio, jonka vahvuus tapasi olla nykyiset legacy-järjestelmät. Veikkaan, että tulen IBM:n painoani kasvattamaan salkussani ainakin niin kauan kuin IBM pysyy nykyisissä hinnoissa, koska markkinat ovat mielestäni hinnoittelleet IBM:n tällä hetkellä kutistuvaksi yritykseksi, mitä epäilen – ellei Red Hatin ostos osoittaudu suurekski fiaskoksi.

      Vastaa
  2. Jaa-a. Itse otin hiljattain Microsoftia salkkuun, MS maksaa kasvavaa osinkoa (14 vuotta putkeen), yield toki pienempi kuin IBM:llä. Halusin pilvitaloa, jolla sekä kasvupotentiaalia että nousevaa osinkoa.

    Toisekseen olen työskennellyt varsin lähellä IBM:ää, enkä ole nähnyt merkittävää ”kuhinan kasvua”, toki yhden maan perusteella huono vetää johtopäätöksiä. IBM:llä on erinomaista teknologiaa (joskin vain osa portfoliosta), mutta epästabiili organisaatio, joka hankaloittaa pitkäjänteistä myyntityötä. Asiakkaiden migraatio-ohjelma pilveen käytännössä lopetettiin myös.

    IBM:n Red Hat -ostos on merkittävä riski, IBM:n maine ostaa asiakaskunta ja pilata markkina on track recordiltaan… perusteltu? Lisäksi Red Hatin tuoma potentiaali on epäselvästi kommunikoitu ja numeroiden perusteella ei ollut mielestäni mitenkään perusteltu. Synergia epäselvä.

    Vastaa
    • Jep, itsekin zoomailin IBM:ää juuri pilvimarkkinoiden takia. Microsoft sekä Amazon ovat arvostuskertoimiltaan liian kalliita omaan makuuni (ja tämä toki näkyy myös Microsoftin yieldissä). Apple on mielenkiintoinen, mutta en millään usko, että Apple voi jatkaa nykyistä hinnoitteluaan maailman tappiin asti, jolloin marginaalien on pakko tulla alas jossain kohtaa (suurin osa Applen tuloksesta tulee kuitenkin edelleen iPhonen myynnistä).

      Olin 5 vuotta sitten erittäin lähellä ostaa Microsoftia ja nyt potkin itseäni siitä, etten jostain syystä ostosta vienyt loppuun. Mutta jälkiviisaus toisaalta turhaa. Tällä hetkellä Microsoftissa on mielestäni kuitenkin vähän ilmaa.

      IBM:hän on melkein jo osinkoaristokraatti kun se on kasvattanut osinkoaan yli 20 vuotta putkeen! Parasta IBM:ssä mielestäni onkin sen vakaa liiketoiminta ja mahdollisuus kasvulle pilven myötä. Vaikka yield on korkea, ei payout ratio ole lähelläkään 100%, mikä mahdollistaa osinkokasvun pitkälle tulevaisuuteen, vaikka pilvestä ei tulisi kuin maltillista kasvua.

      Helposti vauraaksi vertasi IBM:ää mielestäni hyvin Tietoon. Molemmilla on alan ihmisten keskuudessa heikko maine, mutta tästä huolimatta yhtiöiden tulokset puhuvat puolestaan. Fakta kuitenkin on, että aina kun ICT-hankintoja tehdään, johto päättää ja silloin kyse on ennen kaikkea numeroista Excelissä, eikä niinkään maineesta. Tieto on ainakin osoittanut jo vuosien ajan maineensa veroista paremmaksi yritykseksi tuloksentekokyvyssä, saa nähdä, pystyykö IBM samaan.

      Olet kuitenkin aivan oikeassa, että Red Hatin ostossa on ongelmansa, kuten aina siinä kun pieni ostaa ison ja agiilin (esim. Microsoftin GitHub ostos). Riski/tuotto on mielestäni kuitenkin vallan mainio siinä, koska IBM:n kurssista puhalleettiin lähes 50% pois lyhyessä ajassa.

      Vastaa
    • Oma altistukseni Kiinalle riittää JD.Comin muodossa 😀 Baba on kyllä kieltämättä ihan mielenkiintoinen, mutta epäilen, että se voittaja on pilvikisassa kun USA tuntuu vihaavan kaikkea kiinalaista IT:tä nyt aika vakaumuksella.

      Noista toisista pilvifirmoista on suurin hype jo kadonnut, niin Canopyn pitää nyt todistaa olevansa 10 miljardin euron yritys – nykynumeroita katsoessa voi sanoa, että siihen voi mennä aikaa.

      Vastaa
  3. On mielenkiintoista lukea näitä kuukauden ostoksia ja perusteluita niiden takana, näköjään hyvää keskustelua tulee aikaiseksi myös.
    Kirjoitatko ostoksesta heti, kun olet sen tehnyt vai kirjoitatko vain jossain vaiheessa kuukautta? Erityisesti viime aikoina myös kuukauden sisällä on ollut paljon heilahtelua kursseissa ja siksi kiinnostaisi tietää, onko aivan viimeisimmät uutiset aina otettu huomioon ostopäätöstä tehtäessä. Nyt tämä ei mielestäni aina käy ilmi kirjoituksesta.
    Lisäksi minusta olisi mielenkiintoista lukea analyysiä siitä, miten nämä ostokset ovat onnistuneet. Qualcommia olet toki tiheään analysoinutkin, mutta olisiko mahdollista kirjoittaa esim. kvartaaleittain, puolivuosittain tai vaikka edes vuosittain pieni katsaus kuukausiostoksistasi? Pientä pohdintaa siitä, oliko hyvä ostos, tekisitkö uudelleen nyt saatavissa olevilla tiedoille, jne?

    Vastaa
    • Kiitos hyvästä kommentista! Mukava kuulla, että kuukauden ostokset kiinnostaa! Välillä mietin, että kiinnostaako lukijoita yksittäiset ostokset vai kokonaisuudet.

      Yleensä kirjoitan tekstin heti sen jälkeen kun olen ostoksen tehnyt, mutta blogin muiden kirjoitusten aikataulutuksesta johtuen en sitä välttämättä heti julkaise. 99% tapauksista olen kuitenkin ostanut osaketta viikon sisään kirjoituksen julkaisuhetkestä – näin myös IBM:n kanssa. Jos tarkka päivämäärä kiinnostaa, voi sen aina laskea vaikka keskihinnasta, joka sijoitukselle tulee kun jakaa tuon sijoitetun summan kappalemäärällä 😀

      Sijoitusten ”onnistumista” en juuri seuraa sen takia, koska käytännössä oma sijoitushorisonttini on n. 40 vuotta. Lyhyen aikavälin onnistumisista on kiva kirjoittaa, koska se motivoi itseään, mutta oikeastihan sillä ei isossa kuvassa ole mitään väliä.

      Onnistunut sijoitus minulle on sellainen, joka kasvattaa osinkoaan vuodesta toiseen seuraavat vuosikymmennet – se on ainoa asia mille minulle on väliä loppujen lopuksi. Poikkeuksena spekulointisalkkuni, jolta odotan arvonnousua ja jossa saatan tehdä liikkeitä nopeamminkin. Nämä perus kuukausiostokset kuuluvat kuitenkin kategoriaan osta ja unohda ja mikäli esim. IBM laskisi 20% parissa viikossa, olisin vain iloinen, koska silloin saisin sitä halvemmalla.

      Mikäli omistamillani osakkeilla kuitenkin tulee osingonleikkauksia tai muita katastrofaalisia tapahtumia – tai vaihtoehtoisesti suuria onnistumia, tulen näistä kirjoittamaan. Eli lukijat voivat olettaa, että no news is good news. Ja jos kirjoitan menneestä sijoituksestani, on jokin selkeästi muuttunut sitten viime kirjoituksen.

      Vastaa

Jätä kommentti